Itkonniemestä Kuopion Riviera?

Itkonniemen, Linnanpellon ja Männistön asukaslehti 20.5.2005 Itkonniemestä Kuopion Riviera? Rakennetun ympäristön suojelukohteet on Kuopiossa viimeksi kartoitettu keskustan yleiskaavaa varten. Koska siitä on jo enemmän kuin kymmenen vuotta, ja sen jälkeen on tapahtunut muutama kuntaliitos, oli tarpeen suorittaa perusteellinen ja kattava selvitys. Työtä tehdään kaupungin toimesta kulttuuriympäristöstrategia hankkeena ja tähänastisia tietoja on käytetty maakuntakaavassa. Yksityiskohtainen selvitys hoito- ja toimenpideohjeineen on vielä kesken. Juuri tällä hetkellä työ on käynnissä UPM:n Kuopion Vaneritehtaan alueella, jonne Männistöpäivään liittyvä ns. KULTTUURIKÄVELY on tänä keväänä suunnattu. Itkonniemen rannan teollisuusrakennukset muodostavat merkittävän osan Pohjois Savon teollistumisen historiaa. Valitettavasti huomattavia ja varsin käyttökelpoisia pienteollisuuteen soveltuvia rakennuksia on purettu niiden tultua kaupungin omistukseen, kuten kuvassa näkyvä vuonna 1961 rakennettu, Claes Tandefeltin suunnittelema, punatiilinen saha ja höyläämörakennus. Ja sitä vastapäätä sijainnut valimo ja levypaja, jotka olivat arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemia vuodelta 1947. Kauppaneuvos Lauri Hallmanin rakennuttama Osakeyhtiö Savon punatiilinen kaksikerroksinen, arkkitehti Juho Nykäsen suunnittelema, tulitikkutehdas nousi Itkonniemelle 1921. Aikoinaan maailman suurimman tulitikkutehtaan tuotanto käynnistyi maaliskuussa 1923 ja työllisti enimmillään n.700 henkeä. v.1927 tehdas siirtyi ruotsalaiseen omistukseen ja vuonna 1937 tiloissa alkoi koivuvanerin valmistus. Osana Saastamoinen Yhtymä Oy:tä ollut tehdas on vuodesta 1991 lähtien ollut Schauman Wood Oy:n omistuksessa. Tämä Itkonniemen vanha teollisuusalue sisältää myös tehtaan johtajan asuintalon, keskijohdon tiilirakenteisen rivitalon ja työläisten omakotirivistön Itkonniemenkadun varrella. Vanhin osa Itkonniemen muusta omakotialueesta koostuu osittain 1900-luvun alkupuolella rakennetuista Juho Nykäsen eli Nyrkkitehti Äkäsen suunnittelemista tyyppitaloista. Samojen tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja paritaloja löytyy myös Linnanpellolta ja Mölymäeltä. Kaikki edellä mainitut rakennetun ympäristön suojelukohteet ovat joko valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävinä sisällytetty nähtävillä olleeseen Kuopion seudun maakuntakaavaluonnokseen. Kulttuurikävely alkaa kuitenkin VestWood Oy: n ovitehtaalta, KW-Door, Sammonkatu 4. Entiseen puusepäntehtaaseen 1930-luvulla perustettu Sammon Rulla Oy tuhoutui pahoin pommituksissa vuonna 1941. Toimitusjohtaja Kai Hallman rakennutti tilalle arkkitehti Juho Nykäsen suunnitteleman kuitulevytehtaan. Halltex-levyistä tunnetuksi tullut tehdas valmistui 1946. UPM:n vaneritehtaan lopettaminen vie työpaikan 270 henkilöltä. Rakennusliikkeet himoitsevat jo aluetta, paikallislehti hehkutti Kuopion Rivierana. Saha ja höyläämörakennus, purettu 2004. Kuva Merja Marin. Vaneritehtaan alueen siirryttyä kaupungin omistukseen, on tullut ajankohtaiseksi suunnitella uusiokäyttöä koko Maljalahden pohjoisrannalle. Ennen oli luonnollista varata ranta- ja radanvarsialueita puutavarateollisuudelle, joille vesi- ja rautatiekuljetukset olivat elinehtona. Yleisesti maailman suurkaupungeissakin on ranta-alueita otettu asunto ja virkistyskäyttöön. On puhuttu Kuopion Rivierasta, joka johtuu vaneerista itäänpäin olevan hiekkarannan ainutlaatuisuudesta. Mutta myös siitä, että kaupunkisuunnittelijat ovat jo pitkään haaveilleet yhtenäisen rantabulevardin avaamisesta Väinölänniemeltä Itkonniemelle. Vankila-alueen laajennuksen tarvitsema asemakaavanmuutos on ollut julkisesti nähtävillä ja asukasyhdistys on jättänyt siitä muistutuksen, koska kaavan yhteydessä ei oltu selvitetty millaista liikennettä varten Satamakadun jatkeeksi tuleva rautatiealueen alittava tunneli on tarkoitettu ja mihin Linnanlahden kentältä poistuva pikaluistelurata tullaan sijoittamaan. Hapelähteenpuiston suunnitelmassa kenttäalue on supistettu sekä kesä- että talvikäyttöä varten vain 40x60 m kokoiseksi lasten pallokentäksi. Transpointin ja Maljalahden ranta-alueen kaavoituksesta on tätä kirjoitettaessa edelleen voimassa ne konsulttitoimiston laatimat vaihtoehdot, joita esiteltiin jo vuosi sitten asukastilaisuudessa. Kaupungin teknisen viraston toimesta on tehty kaavailuja ja laskelmia uusien venepaikkojen ja talvisäilytyspaikkojen tarpeesta ja sijoituksesta, jos nykyinen venesatama varataan asutukselle. Lähinnä kysymykseen tulisi Honkalahti ja suurimmille aluksille joku kauempana keskustasta oleva ranta. Näitäkin suunnitelmia saadaan yhteisesti tarkasteltavaksi kuluvan kesän aikana. Itkonniemen uudempaan pienteollisuus- ja palvelutoimintojen alueeseen ei näillä näkymin ole tulossa muutoksia. Ei ole kovin monta kymmentä vuotta aikaa, kun siltäkin alueelta purettiin vielä muutama puutalo. Hullummin tulee käymään Satamakadun ja Tulliporttikadun kulmassa oleville työpajoille ja liikkeille. Alueelle valmistunut asuinkerrostalokaava leikkaa lisäksi suuren osan Maljapurosta ja puistosta. Vankilan laajennuskaava pysytteli sentään vielä kuivalla maalla. Näinköhän vihervyöhyke Minnan puistosta Maljalahden rantaan kuristetaan olemattomiin jo Satamakadun mantereenpuolella? Maija Savolainen Pääkirjoitus Lyhyt katsaus Kuopion Energian toimintaan Tutkimukseen kolmessa päivässä Pietarin kirje Sivu 2 Sivu 3 Sivu 6 Sivu 7

2 Männistön asukasyhdistys toimii Kulttuurikävely tehdään ti 24.5.2005 klo 18 alkaen myös Itkonniemelle. Kohteena vanha teollisuusympäristö, erityisesti Saastamoisen vaneritehdas. Kokoontuminen VestWoodin ovitehtaan yläpihalla, Sammonkatu 4. Oppaana ovat intendentti Helena Riekki, insinööri Matti Mustonen ja rakennuskulttuuritutkija Merja Marin. Kulttuurikävelyt alueellamme ovat usein liittyneet tuleviin kaavanmuutoksiin tai käyttötarkoituksen muutoksiin vanhoissa kiinteistöissä ja ovat olleet erittäin suosittuja. Jo useana vuonna ainakin yksi tapahtuma on pyritty järjestämään Männistöpäivän yhteyteen tai läheisyyteen. Männistöpäivä pidetään Männistön torilla ke 25.5.2005. Ohjelmaa viritellään klo 17 alkaen mutta kirpputoripöydät ovat yhdistyksen jäsenten käytettävissä ilmaiseksi koko päivän, puoli pöytää kullekin, varaukset ennakkoon puheenjohtajalle puh.050 5945 218. Jäsenmaksun voi maksaa joko tilille etukäteen tai rahastonhoitajalle päivän kuluessa. (Tiedot jäseneksi liittymisestä toisaalla tässä lehdessä) Mahdollisten omien pöytien ja telineiden sijoituksesta on sovittava järjestäjien kanssa erikseen. Ohjelmasta tulevat huolehtimaan ainakin Sointu Savon musikantit yhteislaulun merkeissä. Myytävänä on tietenkin grillimakkaraa, kahvia, pullaa ja mehua. Lapsille ongintaa. Asukasyhdistyksen kotisivut osoitteessa http:// www.toimikunnat.net/mannisto ovat toivottavasti valmiina tutustumista varten tämän lehden ilmestyessä. Palautetta voitte jättää kaikista asukkaita koskettavista ongelmista, joihin toivotte asukasyhdistyksen etsivän ratkaisua. Lisäksi pyrimme kuukausittain esittämään ajankohtaista palstalla jonkin erityiskysymyksen, johon toivomme kannanottoanne. Jos tässä annettu nettiosoite ei toimi, kokeilkaa www.kuopio. fi ja sieltä asukasyhdistykset. Seuratkaa myös kuukausittain ilmoitustauluamme Männistön (Kalevan) torilla. Sinustako asukasyhdistyksen jäsen? Liittymällä jäseneksi pääset tiiviimmin vaikuttamaan siihen, miten alueen asukkaiden yhteisiä etuja ajetaan. Saat henkilökohtaista postia tärkeistä tapahtumista, kuten vuosikokouksesta ja muista tilaisuuksista. Jotta asukasyhdistys yleensä pystyy toimimaan, tarvitaan maksavia jäseniä. Vaikka kaupungilta saadaankin joihinkin tapahtumiin avustusta ja toimikunnan jäsenet ja lehden toimittajat työskentelevät täysin ilmaiseksi, on Sinunkin panoksesi tärkeä. Toimivaan johtoon tarvitaan pikaisesti uusia virkeitä kasvoja. Vaikka meillä on ollut keskenämme niin hauskaa, alkavat voimat jo ehtyä vanhimmilla jäsenillä, kun pitäisi saada parannuksia ympäristössä aikaan. Pääkirjoitus 20.5.2005 Globalisaation hengessä Puutteenperällä Paikallisen valtalehden uutisointi, tai pikemminkin uutisoimattomuus, pisti ajattelemaan taannoin. Nimittäin yhdelle palstalle oli laitettu sisäsivuille, että Perlos lakkauttaa Ylöjärvellä sijaitsevan tehtaansa ja laittaa yli 600 työntekijäänsä kävelemään. Tehdas oli ollut ja on voittoa tuottava, kunnan tärkeimpiä työllistäjiä. Eniten itseäni kummastutti itse uutisoinnin kyynisyys, riittää vain maininta, tuon kokoluokan asia toisessa läänissä ei enää edellytä sen kummempaa pohdintaa. Tähän on tultu. Maailman suurimpiin puujalostusjättiläisiin kuuluva UPM lakkauttaa vaneritehtaitaan. Lakkautettavista toinen sattuu sijaitsemaan Kuopiossa, Itkonniemellä. Siinä lakkaa yli 270 työpaikkaa. Atria, jonka iso tuotantolaitos on Likolahdessa, laittaa muutaman kymmenen työntekijää pois. Samoin tekevät Enfo (entinen Tietosavo) ja Tietoenator. Työpaikkoja kerrotaan tulevan lisää Savilahden tornitaloihin, jopa siten, että aletaan rakentaa Neulamäen asevarikolta (joka lakkautetaan) vapautuville maille. Kuitenkin Kuopion työpaikkojen nettokasvu on vaatimaton, ei lähellekään tavoitteeksi asetettua 1400 uutta työpaikkaa/vuosi. Itkonniemen tehdasalueesta vapautuville maille halutaan rakentaa hieno asuma-alue, onhan tienoo upeinta Kuopiota. Sen uutisoi Savon Sanomat näyttävästi rakennusfirman toimitusjohtajan haastattelun muodossa. Myös Linnanlahden pohjukkaan veneiden talvisäilytyspaikalle halutaan rakentaa asuntoja, samoin kuin entisen meijerin kortteliin. Pappilanmäelle tullee 600 asukkaan lähiö, Saaristokaupunkiin tulee pääasiassa asuntoja. Petonenkaan ei vielä ole valmis. Asuma-alueita siis on suunnitteilla, mutta onko tietoa, että meillä löytyy näille kaikille kysyntää? Niiralankulman toimitusjohtaja kertoi lehdessä, että Saaristokaupunkiin ei tule kerrostaloja, koska kysyntä ei tule riittämään. Nykyään kaikki muutos verhoutuu suuren käsitteen, maapalloistumisen, eli globalisaation, alle. Kun tehtaat poistuvat maasta, ja kehitys tuntuu kiihtyvän, sanotaan, että se on se globalisaatio, joka ottaa veronsa. Yritysten on tuotettava jatkuvasti enemmän vähemmällä. Voittoa on synnyttävä omistajille. Kotimaisuus siinä ei ole mikään kriteeri. Suomalainen kykenee kilpailemaan maailmalla osaamisella ja palveluilla, sanotaan. Herää kuitenkin kysymään, onko tämä kaikki kilpailu eduksi yhteiskunnalle pitkässä juoksussa? Onko esimerkiksi postinkin pakko lakkauttaa konttoreitaan edelleen? Nyt ilmoitetaan, että pari sataa postikonttoria lakkautetaan lisää. Männistön postikin lienee lakkautettavien postikonttorien listalla. Posti laskee säästävänsä henkilöstökuluissa, kun palvelu suuntautuu asiamiesposteihin. Koituuko tehostunut postitoiminta meille kaikille hyödyksi, voiko valtio esimerkiksi osoittaa säästyneet rahat terveydenhuoltoon? Toivottavasti, mutta eppäilen. Kukaanhan ei laske kuluksi sitä, että aina iso osa poispotkituista jää vaille työtä. Juha Kauttonen Ps. Kiitokset kaikille tämän lehden tekoon osallistuneille ja ilmoittajille. Hyvää kesää kaikille. Tule mukaan toimintaan, maksa jäsenmaksusi 2005 tilille SiOp 478640-25066 3 euroa/henkilö tai 5 euroa/perhe. Muista ilmoittaa maksun yhteydessä kaikkien perheenjäsenten nimet, osoitteenne, puhelinnumero ja muut yhteystiedot viestille varatussa tilassa. Yritykset ja järjestöt, yhteystietonne kotisivullemme Jos haluatte lisää jäseniä tai asiakkaita alueellamme, lisäämme tietonne palvelukalenteriin asukasyhdistyksen kotisivuille, kun lähetätte ne osoitteella savolma@dnainternet.net

3 Lyhyt katsaus Kuopion Energian toimintaan Kuopion Energia on perustettu vuonna 1906. Ennen Kuopion Energiaa Kuopiossa oli joitakin dynamoja, jotka tuottivat sähköä omistajiensa tarpeita varten. Merkittäviä vaiheita oli vuosina 1972 ja 1982 tapahtuneet voimalaitoksien rakentamiset. Tällöin onneksi päättäjämme olivat kaukonäköisiä ja valitsivat kaukolämpöä ja sähköä yhteisesti tuottavan ratkaisun. Tämän voimalatyypin hyötysuhde on n. 85%, kun erillisen sähköä tuottavan voimalaitoksen hyötysuhde on parhaimmillaan hieman yli 30%. Samoin aikoinaan polttoaineeksi valitun turpeen kotimaisuus on merkittävä asia verrattuna kivihiileen ja öljyyn. Kun nyt jälleen meillä on edessä uuden voimalaitoksen rakentaminen, kannattaa palauttaa mieleen edellisen päätöksen aikaista tilannetta. Oliko 1972 Kuopion tilanne jotenkin helpompi tämän päivän tilanteeseen verrattuna? Vuonna 1972 Kuopio oli juuri satsannut yliopiston saamiseen huomattavan panostuksen. Kaupungin kasvuvaihe oli näihin aikoihin kiivaim- millaan. Tarvittiin päiväkoteja ja kouluja ja kunnallistekniikkaa ja... Moni päättäjä pelkäsi silloinkin, ettei Kuopion rahat mitenkään riitä enää oman voimalaitoksen rakentamiseen. Jälkeenpäin ajatellen olemme kuitenkin kaikki vilpittömästi voineet olla iloisia rakentamisen puolestapuhujien kannan voittamisesta. Myös silloiset vastustajat voivat tyytyväisinä muistella olleensa mukana päättämässä omasta voimalasta. Mistä olemme joutuneet tinkimään voimalan rakentamisen takia? Mitä taas olemme saaneet oman energialaitoksen ja oman voimalan ansiosta? Tällä hetkellä kaukolämmön piiriin kuuluu noin 4100 asiakasta. Asiakasmäärä saattaa tuntua pieneltä, mutta kannattaa muistaa yhden taloyhtiön olevan yksi asiakas. Kuopion Energian hinnat ovat maamme edullisimpia. Suurten laitoksien joukossa olemme kolmen edullisimman joukossa. Vuodenvaihteessa kokonaissijoituksemme oli noin 120 laitoksen joukossa kahdeksas. Tänä päivänä Kuopion Energian sähköverkon piiriin kuuluu noin 46000 asiakasta. Sähköenergiaa meiltä ostavia asiakkaita on noin 49000. Ero johtuu siitä, että nykyisen vapaan kilpailun aikana olemme saaneet asiakkaita myös toisten yhtiöiden alueella olevista sähkön käyttäjistä. Sähköenergian hinta on 92 vertaillun energialaitoksen joukossa edullinen. Kaikkien energialaitosten painotettu keskiarvohinta on yli 5 % korkeampi Kuopion Energian hintaa. Myös sähkön siirtohinnat on Kuopion Energia pystynyt pitämään edullisina. Suomen 92 energialaitoksen vertailussa olemme sijalla 12. Esimerkiksi lähimmän kilpailijamme Atron sijoitus on 80. Kaupunkiverkon rakentaminen ja kunnossapito tulee siis huomattavasti maaseutuverkkoa edullisemmaksi. Näin erilaisten sähköverkkojen yhdistäminen ei siis kuopiolaisten kannalta ole järkevää, koska nykyisen lainsäädännön mukaan yhdellä yhtiöllä voi olla vain yhdenlaiset siirtomaksut. Vaikka itse sähköä voikin kilpailuttaa, verkkotoiminta on monopolitoimintaa. Edellä olevassa sähköenergian ja siirtohintojen vertailussa on käytetty 1.4.2005 voimassa olleita hintoja asiakkaalle, jonka kulutus on 5000 kwh vuodessa. Myös 18000 kwh vuodessa kuluttava sähkölämmitystalous voi huoletta hankkia energiansa Kuopion Energialta. Sijoituksemme tosin on 1.4. ollut vasta 25. Vertailun vuoksi mainittakoon että ruotsalaisten omistama Vattenfall Sähkönmyynti Oy on sijalla 90 ja meidän valtionyhtiömme Fortum Markets Oy sijalla 87. Vertailtuja laitoksia oli 92, joten kai molemmille voisi antaa häntäpään valvoja tittelin. Fortum (silloinen IVO) oli aikoinaan ostamassa Kuopion Energiaa ja Vattenfall taas Savon Voimaa. Pystyisivätköhän nämä suuryhtiöt tämänhetkistä edullisempaan hinnoitteluun, jos ostohaaveet olisivat toteutuneet? Kuopion Energian toimitusvarmuus on ollut huippuluokkaa. Milloin oli edellinen sähkökatkos? Milloin viimeksi on ollut kaukolämmön toimituskatkoksia? Myös päästötilanne ilmansaasteiden suhteen on hyvä. Tämä piipun suusta tuleva savu kun onkin pelkkää vesihöyryä. Päästötilanne on niin hyvä, että paljon parjatun Kioton sopimuksen perusteella Kuopion Energialle näyttää jäävän päästöoikeuksia myytäväksi. Kun nyt vielä saisimme turpeen rinnastettua puuhun. Nykytilanteessa kun kivihiili tulisi turvetta edullisemmaksi ja siinä ei ole kyllä järjenhäivääkään. Kaupungin kassaan Kuopion Energia on tilittänyt rahaa viimeisen 12 vuoden aikana 119.300.000,00 euroa. Siis 709.330.000,00 markkaa. Tämän lisäksi voi näille vuosille vielä lisätä kerrytetyn voimalaitosrahaston, joka oli 21.400.000,00 euroa. Korostan sanaa oli rahoja ei enää ole Kuopion Energian käytössä. Nyt jo yhteissumma kohosi yli 140 miljoonaan euroon (836.560.000,00 mk). Tämä on todella merkittävä rahamäärä. Ja tässä on vain 12 viimeisen vuoden tuloutukset. Olen monta kertaa miettinyt, miten tulevat toimeen ne kaupungit, joilla ei ole omaa energialaitosta. Kuopion Energian ansiosta meillä ei veroäyri ole tälläkin hetkellä 19,75 tai jopa 20,00! Vai olisiko jostakin pystytty tinkimään? Voisiko esimerkiksi nykyisenkaltaisesta vanhusten varastoinnista loppusijoituspaikkaa odotellessa säästää vielä lisää vaikkapa vuonna 2004 Kuopion Energian tulouttaman 9,3 miljoonan euron verran? Säästyisikö tarpeeksi, jos kaikki hoitajat sanottaisiin irti? Suurin haaste tulevaisuudessa on se, jatkaako Kuopion Energia täysin itsenäisenä vai fuusioituuko se osittain Atro-konserniin (ent. Savon Voima). Tämä tulevaisuuden päätös onkin hyvin lähellä, koska päätös siitä on tarkoitus tehdä Kuopion kaupunginhallituksessa jo toukokuun aikana. Siis tässä kuussa ja tänä vuonna. Minulla itselläni on selvä kanta, mitä Kuopion tulisi tehdä. Jätän kuitenkin asian Teidän kuopiolaisten harkittavaksi. Kun olette muodostaneet kantanne, voitte sitten ottaa omaan luottamushenkilöönne yhteyttä. Joko En varmasti äänestä Sinua enää koskaan, jos kannatat fuusiota tai Ah, tulen äänestämään Sinua aina, mikäli päätät luopua Kuopion Energiasta. Tulee pakosta mieleen juttu, jossa pieneltä koululaiselta kysyttiin, että mitä se euro oikein tarkoittaa? Eipä Uskoisi Rahaksi Ollenkaan, vastasi pieni koululainen. Veijo Martikainen Kuopion Energian johtokunnan jäsen Linnanpelto

4 Linturetkellä Itkonniemellä. Tämänvuotinen lintujen tarkkailuretkellä 10.5. oli mahdollisuus tutustua vesilintuihin. Itkonniemen kärjessä oli mm. mahdollista tarkkailla telkkäpariskunnan ja isokoskelon eloa. Lintuseura Kuikan aktiivit, Asta Lähdesmäki ja Mikko Pärssinen, opastivat lintutietämykseen. - mukavuusjalkineet - ortoosit - tukijalkineet - tukisidokset - erityisjalkineet - proteesit - ortopediset jalkineet - tukipohjalliset - lääkinnälliset hoitosukat Autamme mielellämme apuvälineisiin liittyvissä asioissa! FootCenter Lönnrotinkatu 32 70500 KUOPIO 017-282 8400 www.footcenter.fi footcenter@footcenter.fi Kalevalankatu 53 Puh. 050 4135807 Auki ma-pe 8.30-16.30 lauantaisin tilauksesta - Viihtyisät tilat 30 henk. perhejuhliin, kokouksiin yms. - Vaihtuvat näyttelyt - Kotileivonnaisia edullisesti - Täytekakut - Voileipäkakut - Suositut karjalanpiirakat ym. Leikkaa talteen ja tilaa!

5 Monia vailla Männistön mailla Mitä oommekaan vailla täällä Koillis-Kuopion Männistön, Linnanpellon, Itkolan mailla? Tässäpä kuultua monta valitusvirttä, mutta älkää osoittako kertojalle nuoraa ja hirttä. Tuli kevät lumet suli mutta monen monelle mieleen murhe tuli. Jobin postia on tullut monenlaista ja noissa viesteissä ei totisesti hunajainen maista. Suut suppuun monessa kodissa on pantava, kun tuloa ei Savon Faneri ei syksyn tullen ole perheelle monelle enää antava. Edessä on synkeä syksy ja synkeät yöt, Loppuu tyystin vuosien toimet ja ahkerat työt. Mikä onkaan työttömän elämässä eessä heille, näille Savon Fanerin työnsankareille? Mitä tulekaan tilalle kun puretaan tehtaitten mahtavat tiiliset muurit, Alkaako viimein Itkonniemen rantojen rankat saneerauskuurit? Joko kenties ensivuosikymmenellä saavat ihmiset rantojen Rivieeraa käyskennellä ja rantojen liepeillä jopa asua, elää ja työskennellä? On pitkään Männistön postimme ihmiset olleet meille kivoja, virkeitä ja jopa armaita. Nyt on siltäkin lohkolla tiedossa asioita ikäviä ja harmaita. Meiltä lopetetaan posti,loppuu postipalvelut. Missähän postitoimet jatkossa hoidellaan, mistähän nurkista paketit, postiennakot haetaan, mistä postimerkit ostellaan? Joku sanoi voi tätä varttunutta männistöläisparkaa, kaikki palvelut teiltä pois karkaa. Saaristokaupunki, Puijo ja pallostadionit on tänään pinnalla olevat trendit, niihin päättäjät kovasti panostaa, pientä ihmistä jyräten heidän tarpeensa tyystin unohtaen. Ohi kulkevat lähiötoiminnan Eko-Kuriiri -hankkeet meidät visusti ohittaen. Kuinkas sitten onkaan tämä puhuttu kiperä asia asukastupa, kai siitäkin liene täällä Männistössä puhua lupa? Taitaa taas puhaltaa koilliskulmilla kylmää koillistuulta, kun tuoreena kehityskohteena on Saarijärvi Kelloniemen odotettu suunta. Lieneekö niin, että on asumismiljöömme vanhaa ja muualla ehompaa uutta, se monen monissa tuntuu aiheuttavan jopa lievää katkeruutta. Mutta lohtuna olkoon ajatus siitä, että harmaan huonoa aikaa ei ikuisesti riitä. Näin keväällä pienistä murheista ei syytä huolta kantaa, omat onnen murunsa elämä meille männistöläisillekin myöhemmin antaa. Olkaamme iloisen ylpeitä kotikaduista ja kaupunginosistamme. ja nautitaan tulevasta leppeästä kesästä, joka on oleva meidänkin osanamme. RISTO J.MÖNKKÖNEN Männistön veteraani

6 Tutkimukseen kolmessa päivässä Kuopio teki merkittävän taloudellisen satsauksen, kun kaupunki palkkasi lisää lääkäreitä ja perusti vastaanottotoimintansa ns. omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmän varaan. Kaupunki on jaettu 48 alueeseen, joissa asuville on nimetty oma lääkäri. Lääkäriä kohden väestöä on 1400-2200. Väestön koko riippuu muun muassa alueen ikärakenteesta. Iän myötä tarvitsemme enemmän terveydenhuollon palveluita, joten vanhimmilla alueilla on eniten vastaanottokäyntejäkin, ja siten pienempi väestö lääkäriä kohti. Tätä väestövastuuta kokeiltiin jo 90-luvun alussa, mutta se kaatui silloin siihen, että luottamusmiehet ja virkamiesjohto kokivat sen liian kalliiksi. Tuolloinhan jonot poistuivat, ja kansa oli tyytyväinen. Kateutta herätti se, että lääkärien palkat nousivat liian korkeiksi, urakkatyössä. Hoitajien taholla koettiin selvänä puutteena se, että hoitajat eivät saaneet juurikaan lisää palkkaa, vaikka työmäärä lisääntyi merkittävästi. Soitto hoitajalle Aiempaan on uutta nyt, että lääkäreitä on enemmän, ja väestömäärät lääkäriä kohden ovat siten pienemmät. Uutta on myös, että kahta lääkäriä kohden on sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Puhelut ohjautuvat virka-aikaan (so. arkipäivinä klo 8-15) hoitajalle, joka antaa ajan lääkärille, ellei voi hoitaa asiaa itse. Lääkärille on päästävä kolmen arkipäivän aikana joko hoitoon tai saatava hoito-ohjeet jatkotoimia varten. Hoitajalla on myös oma vastaanottonsa. Lääkärille voi jättää myös soittopyynnön, jos asia hoituu puhelimessa, esimerkiksi jos asiakas tarvitsee hoito-ohjetta. Kuopiossa ei vielä päästy siihen, että olisi muodostettu lääkäri-hoitaja-työparit. Tästä ns. Suonenjoki-mallista on erittäin hyvät kokemukset lähikunnista. Alueen ja väestön tuntemus kehittyvät, kun voi keskittyä yhteen alueeseen. Nythän hoitajilla on vastuullaan 3000-4000 asukasta. Lisäksi pitäisi pitää vielä tehdä vastaanottoakin. Työmäärä noussee varsin haastavaksi, jää nähtäväksi, miten hoitajat pysyvät tehtävässään. Hoitajille kun on nyt työtä tarjolla hyvin muuallakin. Omalääkärijärjestelmän heikko kohta on lisäksi se, että asukkaiden on otettava annettuna hänelle määrätty lääkäri. Se ei oikein enää kuulu tähän päivään. Terveyskeskuksesta kerrotaan kuitenkin, että omalääkäriä on myös mahdollista vaihtaa. Vaihto on tehtävä kirjallisesti hakemalla. Asiasta voi kysyä omahoitajalta. Alueemme omalääkärit ja -hoitajat ottavat vastaan osoitteessa Tulliportinkatu 15, 1. kerroksessa. Vastaanotto Savotalossa Alueemme vastaanotot ovat pääterveysasemalla Tulliportinkadulla, 1. kerroksessa. Linnanpellon alue on nimetty jo ennakoivasti Pappilanmäeksi, sen alueen omalääkärinä on Matti Nikkarinen. Männistön alueen lääkärinä toimii Kristiina Julkunen. Tärkeämpää kuitenkin kuin se, kuka on lääkäri, on tietää puhelinnumero, kenelle soitetaan tarvittaessa apua. Linnanpellon ja Männistön omahoitajan tavoittaa puhelinnumerosta 18 265. Itkonniemen omalääkärinä toimii Juha Onatsu, puhelinnumero on 186 275. Itkonniemeläiset ja inkilänmäkiset ovat saman hoitajan hoteissa. Päivystys KYS:sta Kuopio on ollut terveydenhuollossa kallis, se on johtunut muun muassa siitä, että iso osa vastaanottokäynneistä on ohjautunut päivystykseen, kun tavalliselle vastaanotolle ei ole päässyt. Vastaanottokäyneistä n. 60 % on ollut kalliita päivystyskäyntejä, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin lähiseudun terveyskeskuksissa. Väestövastuun eräänä tavoitteena on vähentää huomattavasti päivystyskäyntien osuutta. Paineen päivystyksessä oletetaan helpottavan, kun omalääkärin ja omahoitajan vastanotolle pääsee vähintään muutamassa päivässä. Kuopion yhteispäivystys tapahtuu virka-ajan jälkeen KYS:lla. Kiireelliset tapaukset illalla ja viikonloppuisin hoidetaan yhteispäivystyksessä. Terveyskeskuksesta kehotetaan rintakipuisten ja hengitysvaikeuksista kärsivien suuntaavan heti yhteispäivystykseen. Juha Kauttonen

7 Duppelipetankkia Perinteinen Mäntypörriäinen- Kisurit petankkiturnaus pelataan Männistö-päivän yhteydessä tiistaina 24. toukokuuta ja keskiviikkona 25. toukokuuta alkaen klo 14. Alkusarja pelataan tiistaina yksinkertaisena joukkue- joukkuetta vastaan. Loppukilpa pelataan cup-kilpailuna keskiviikkona. Turnaus pelataan kaksimiehisin joukkuein, ns. duppelina. Pelipaikkana on Mikontalon edustalla oleva sorakenttä. Ilmoittautuminen Pörriäisen kassalla viimeistään tiistaina 24.5. klo 12 mennessä. Osanottomaksu on 4 euroa joukkueelta. Pyttyjä ja muita palkintoja on luvassa. Tervetuloa kisaamaan! Männistön asukasyhdistyksen alue koostuu Itkonniemen, Linnanpellon ja Männistön kaupunginosista. Kartassa mustalla katkoviivalla merkitty on Männistön asukasyhdistyksen alue ja kaupunginosat on erotettu punaisella ristikkoviivalla. Tervetuloa kirjastoon kesälläkin Männistön kirjasto palvelee normaalein aukioloajoin koko kesän. Ne aukioloajathan ovat: maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 13-19 ja torstaisin kello 10-16. Kesällä monien lukutottumukset muuttuvat. On niitä, jotka vähentävät lukemista kesäajaksi, mutta monet myös löytävät kesällä loma-aikaan tilaisuuden tarttua kirjoihin, joiden lukemiseen ei talvella ole ollut aikaa. Heinä- ja elokuussa lainattavilla kirjoilla on kaiken lisäksi tavallista pidempi laina-aika, eli kaksi kuukautta normaalin neljän viikon sijasta. Alkuvuosi on ollut erittäin vilkas uutuuskirjojen osalta, uutta kirjallisuutta ja muuta aineistoa on tullut paljon. Kirjojen lisäksi lainattavissa on lasten videokasetteja ja DVD-levyjä, lastenmusiikkia ja äänikirjoja. Sanoma- ja aikakauslehtiä tulee noin 40 vuosikertaa. Toisen kirjaston aineistoa on myös mahdollista saada lainaksi oman lähikirjaston kautta ja varauksia voi tehdä kaikesta lainattavaksi tarkoitetusta aineistosta siten, että sen noutaa haluamastaan toimipisteestä. Tällä hetkellä Männistön kirjastossa on myös myytävänä paljon kirjaston kokoelmista poistettua aineistoa. Tervetuloa kirjastoon! Männistön kirjaston henkilökunta Pietarin kirje Muutaman kerran olen käynyt naapurissa ennenkin, mutta silti rajanylitys jaksaa edelleen hämmästyttää. Rajavyöhykkeen mittaisella pätkällä tiet käyvät kuoppaisiksi, luonto muuttuu kaatopaikaksi, talot hökkeleiksi ja eurot rupliksi. Suomen ja Venäjän rajalla on maailman syvin elintasokuilu. Reissu itänaapuriin avaa silmät näkemään asioita, joita kotimaassa on sokaistunut näkemästä. Luonto ja vesien halkomat maisemat yhdistettynä siisteyteen saattavat ajan myötä tuntua niin itsestään selviltä, että niiden arvostamiseen tarvitaan vierailu maahan, jossa asiat ovat näiltä osin toisin. Suomessa rakennuskannasta on pidetty hyvää huolta. Tiestö, puistot ja istutukset, julkisten rakennusten sekä pientalojen pihat ovat hoidettuja. Kesäisessä Kuopiossa kävely on nautinto sinänsä. Miten suuri ilo on puhdas asuinympäristö! Sen pysyminen puhtaana on loppujen lopuksi kiinni asukkaista itsestään. Parhaitenkaan järjestetty katujen ja ja puistojen kunnossapito ei riitä, jos kansalaiset eivät itse näe siisteyden merkitystä ja omaa osuuttansa sen ylläpitämisessä. Vastuullisuus merkitsee asioiden hoitamista myös tulevia sukupolvia ajatellen. Jos tässä kohdin repsahdetaan usean sukupolven ajaksi, jälkien täydellinen korjaaminen on mahdotonta ja luomakuntaan tehdyt haavat parhaimmillaankin vain arpeutuvat. Siispä: Viljellen ja varjellen. Samaisella ekskursiolla Pietari Suuren suolle rakennuttamaan kaupunkiin näin myös kauneinta, mitä ihmiskäsi on koskaan saanut aikaan. Astuessani Iisakin kirkkoon unohdin välittömästi Pietarin kurjistuneet massalähiöt. Tunti tuossa pyhäkössä tuntui mitättömän lyhyeltä ajalta. Se riitti antamaan aavistuksen siitä, millaista ehkä voisi olla taivaassa. Pietarissa tehdyt restauroinnit ovat alkuvaiheessa kohdistuneet erityisesti kirkkoihin, joista Iisakin kirkko on vain esimerkki. Kaupungissa on useita kauneudestaan kuuluisia kirkkoja. Kontrasti rapistuneiden lähiöiden ja loistokkaiden kirkkojen välillä puhuttelee suomalais-evankelisluterilaista kävijää: Vaikka maallisiin majoihin ja niiden kunnostamiseen ei rahkeet riitäkään, taivaallisista halutaan pitää huolta. Ehkä juuri kirkkojen taivaallisen loiston koetaan antavan voimaa maallisten huolten kanssa elämiseen. Jäinkin kyselemään: Kun me puolestamme pidämme maallisen kodin viimeisen päälle jokaista listan pätkää myöten kunnossa, unohdammeko iankaikkisen päämäärän ja taivaallisen kodin? Männistön seurakunnassa on kaksi kaunista kirkkoa, jotka molemmat omalla tavallaan julistavat jo rakennuksina pyhän todellisuutta arjen askareiden keskellä. Männistön vanha kirkko ja Pyhän Johanneksen kirkko eivät loistokkuudessa pärjää Iisakin katedraalille, mutta niiden merkitys asuinympäristössään on sama: Niiden kellot soittavat Jumalan kunniaksi ja niiden sisällä kuulutetaan Jumalan armoa, joka on kaikkialla yhtä loistokasta. Herra Sebaot, minun kuninkaani ja Jumalani! Sinun alttarisi luota on varpunenkin löytänyt kodin, pääskynen pesäpaikan, jossa se kasvattaa poikasensa. Miten onnellisia ovatkaan ne, jotka saavat asua sinun huoneessasi! He ylistävät sinua alati (Ps. 84: 4-5). Julkaisija Männistön asukasyhdistys ry Vastaava toimittaja Juha Kauttonen Toimituskunta Juha Kauttonen Risto Mönkkönen Aila Niemi Maija Savolainen Pertti Salanne Sivunvalmistus Petri Hynynen Jakelu Suora Lähetys Oy Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki

8 Poprilli grillimakkara 400 g (2,23/kg) Sunnuntai vehnäjauho 2 kg (0,5/kg) 0,89pkt 0,99ps Presidentti kahvi 500 g (5,58/kg) 2,49pkt Flora margariini 400 g (2,48/kg) 0,99rs