Suomen turvevarojen tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet Samu Valpola Yksikön päällikkö Turvevarannot
GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ- ja elinkeinoministeriön TEM-konsernia. GTK toteuttaa ministeriön asettamia tutkimus-, innovaatio- ja energiapolitiikan linjauksia ja tavoitteita. GTK:lla on keskeinen vaikuttajarooli Suomen ja EU:n mineraalipolitiikassa. GTK vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja alueiden kehittämistä.
Toimipaikat ja tulosyksiköt 1.1.2016 Geoenergia Yhdyskunnat ja rakentaminen Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Ympäristögeologia Merigeologia Mineraalitalous ja malmigeologia Mineraalivarannot Teollisuusmineraalit Mineraalitekniikka ja materiaalit Turvevarannot Pohjavesi Geofysiikan sovellukset Tuotantoympäristöt ja kierrätys Alueellinen geotieto Geotietovarannon hallinta Digitaaliset tuotteet ja palvelut
GTK:n rooli tutkimus- ja innovaatiokentässä Soveltava tutkimus TIEDON SOVELTAMINEN Yliopistot - Perustutkimus - Koulutus GTK - Soveltava tutkimus - Geodata - Luonnonvarat Perustutkimus Innovaatioekosysteemit Yritykset - Tuotekehitys - Kaupallistaminen - Tutkimuspalvelut INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN
GTK:n vaikuttavuustavoitteita (TEM) Innovaatiot ja geotieto vahvistavat kasvun kärkialueita (biotalous, cleantech, digitalisaatio) Maankamaran raaka-aineisiin pohjautuvan elinkeino-toiminnan investointihalukkuus vahvistuu. Geotiedon hyödynnettävyys vähentää tiedonkeruun päällekkäisyyttä sekä parantaa tosiasiapohjaisen päätöksenteon edellytyksiä ja yhteiskunnan systeemistä tehokkuutta. Turvevarojen käytön tulevaisuuden mahdollisuuksien kannalta: Kaikki tavoitteet täysin relevantteja, mutta yleisessä keskustelussa helposti sivuutettavia
GTK:n rooli soiden ja turvemaiden tutkimuksessa Systemaattista kartoitus- ja inventointityötä yli 70 vuotta Tutkittuja soita noin 17 500 Yli 1 600 000 kairauspisteitä Tutkittua suoalaa yli 2,2 milj. hehtaaria Laaja fysikaalis-kemiallinen analyysitietokanta Soiden ja turvemaiden tutkimuksessa GTK on tiedon tuottaja ja jalostaja, jonka tietoaineistot ovat globaalisti uniikkeja
GTK:n Turvevarannot -tulosyksikkö 2016 Henkilöstöä kaikissa GTK:n toimipisteissä Yksikön päällikkö Samu Valpola Vastaa valtakunnallisesti GTK:n turvetutkimuksista Tällä hetkellä henkilöstöä 17 (kenttäkauden aikana 35) Toiminnan tavoitteita vuodelle 2016: Turvevarojen inventointia TEM:n asettaman tavoitteen mukaisesti Soiden rajausaineiston jatkokehitys Soiden LT-luokituksen loppuunsaattaminen GTK:n tutkimien soiden osalta Lapin alueen soiden kaukokartoituksen tavoitteiden määrittely Turvetuotannon vesistövaikutustutkimukset
Turvevarojen inventointia TEM:n asettaman tavoitteen mukaisesti Vuoden 2016 tavoitteena oli kartoittaa soita ja turvemaita yhteensä 25 000 hehtaarin alueella: Kainuu - Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä Länsi-Lapin alue Tavoitteet ja kohdealueet TEM:n, GTK:n sekä TEM:n kokoonkutsuman koordinaatioryhmän määrittelemänä Perustana turvetoimialan resurssin ja käytettävyyden arvioinnille Tuotettu tietovaranto ja sen monipuolisuus tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa turpeen raaka-ainekäytön monipuolistuessa
Aineiston painoarvo kasvaa Turpeeseen ja turvevaroihin liittyvä tieto: Turvekerrostuman paksuus ja alueellinen jakauma Turvemäärä Turpeen koostumus ja maatuneisuus Kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet
Aineiston hyödyntäminen ja tietotarpeet monipuolistuva Suotyyppihavainnot Muuttumisaste (ojitustila) Sedimenttikerrostumat Pohjamaalajit Luonnotilaisuusluokitus Valokuva-aineistot
Systeemaattinen digitaalinen aineistonkeruuprosessi
Turveinventoinnin maastotyöt Tehdään työparina Tietojen tallennus maastotietokoneelle Tutkimuspisteeltä määritetään mm. Suotyyppi Turvepaksuus Turvelaji Turpeen maatumisaste Pohjamaalaji Luontoarvot, metsälain avainbiotoopit etc. Hydrologisesta kokonaisuudesta kansallisen suostrategian mukainen luonnontilaisuusluokitus Aineiston tarkistus ja siirto tietokantoihin
Aineiston tuotteistaminen, palvelut ja kestävän käytön tuki Jatkuvasti kehittyvä verkkopohjainen tiedonjakelu Asiantuntijapalvelut Globaali verkosto ja sen tuki www.gtk.fi/turvevarat
Laaja tutkimusaineisto on edellytys ja peruste raakaaineen tulevaisuuden mahdollisuuksille
Geologinen suoala noin 5 miljoonaa ha Arvioitu turvemäärä noin 70 miljardia kuutiota Noin 24 miljardia kuutiota energiaturvetta Noin 6 miljardia kuutiota kasvu- ja ympäristöturvetta
Raaka-ainekäyttö nyt: Turvetta tuotettiin kesän 2016 aikana vajaat 11 miljoonaa kuutiometriä, josta kasvu- ja ympäristöturpeita noin 1,5 miljoonaa kuutiota Huippuvuotena 2006 liki nelinkertainen määrä Energiaa: sähköstä vuonna 2015 noin 4%, kaukolämmöstä noin 15 % Kasvualustana, kuivikkeena ja ympäristöturpeena käyttävistä laaduista on jatkuva pula, ja globaali markkina kasvaa
Biotalous - turve Raaka-aineena turve korvaa tuontimateriaaleja (hiili, hiilivedyt) ja tukee uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämistä (puubiomassa, maataloustuotannon raaka-ainepotentiaali) Merkittävin kasvualustateollisuuden raaka-aine: ruokakasvit, niiden taimet, kukat, puiden taimet Turve muodostuu hitaan hajoamisen tuloksena suolla kasvaneista rahkasammalista, saroista ja muista suokasveista Turvekerroksen päällä, suon pinnassa, on kasvava sammalkerros, joka luetaan uusiutuvaksi materiaaliksi Koostumuksensa osalta (vrt. selluloosa) turve tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia verrattuna esim. puubiomassaan
Turpeen koostumuksesta AINESOSA VÄHÄN MAATUNUT H1-2, % KESKI- MAATUNUT H5-6, % MAATUNUT H9-10, % Selluloosa 15-20 5-15 0 Hemiselluloosa 15-30 10-25 0-2 Ligniini ja vastaavat 5-40 5-30 5-20 Humusaineet 0-5 20-30 50-60 Bitumi (vahat ja hartsit) Typpipitoiset aineet 1-10 5-15 5-20 3-14 5-20 5-25 Lähde: Turpeen uudet jalostusmahdollisuudet, PP Liitto 2015
Turpeen prosessointi Turve Kemiallinen jalostus Termokemialline n jalostus Uutto -Vahat -Hartsit -Sterolit Hydrolyysi -Sokerit -Hapot -Alkoholi Biokaasutus -Metaani -Synteesikaasu - Cl-kemikaalit Kaasutus - Sytneesikaasu - Ammoniakki - Muurahaishappo - Vetyperoksidit - Cl-kemikaalit Pyrolyysi - Kemikaalit - Polttoöljy - hiili Nesteytys/Hydraus - Polttoölhy - Voiteluaineet - kemikaalit Lähde: Turpeen uudet jalostusmahdollisuudet, PP Liitto 2015
Kehittyviä tutkimussuuntia: Rahkasammalen käytön tutkimus Suon pintakerroksen elävä ja uusiutuva osa, paksuus yleisesti 15-30 cm Käyttökohteita Turpeen korvaajana kasvualustana Kuivike- ja ympäristökäyttö Bioetanolin ja sokereiden tuotanto Antioksidanttien tuotanto Hiilijalosteet lukemattomia käyttökohteita Kuitujalosteet lukemattomia käyttökohteita
Isoja kysymyksiä Hiilivaranto biodiversiteetti raaka-ainevarat Mikä on hiilivarannon hinta? Miten biodiversiteetin arvo määritetään? Onko raaka-aine korkeakorkoisella? Korvauskysymykset tärkeässä roolissa: No net loss Maaperänsuojelusäädökset ja niiden kehittyminen Arktisen alueen kysymykset: turvevaranto on keskeinen komponentti Turvevarannon kohdalla raaka-aineen maailmanmarkkina-arvo ei vähene. Onko malttia vaurastua, ja millä käytöllä? Mahdollisuuksia tarkasteltaessa on ymmärrettävä mitä tapahtuu 30-50 vuoden kuluttua, ja istuttava oikeissa pöydissä!
Mikä nyt on tärkeätä ymmärtää Turve on tulevaisuuden luonnonvara Kansallinen toimintaympäristö on säilytettävä sellaisena että innovaatiot voidaan hyödyntää Globaalit toimijat eivät suinkaan ole tietämättömiä suomalaisesta varannosta Suomalaisen kansantalouden kannalta turvevarojen kestävän käytön eri mahdollisuudet ovat valtava mahdollisuus