MITÄ KASTEESTA KASVAMASSA 5.10.2010 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut muutoksessa Peruspalveluministeri Paula Risikko 1
Lapset ja lapsiperheet suomessa Lapset lääneittäin Etelä-Suomen lääni 41,0% Länsi-Suomen lääni 34,9% Itä-Suomen lääni 10,0% Oulun lääni 10,2% Lapin lääni 3,3% Ahvenanmaa 0,5% Lapsia (0-17-v.) Suomessa 1 091 560 Osuus 20,5 % koko väestöstä Lapsiperheitä 587 767 kahden vanhemman 70,8 % yksinhuoltajat 20,0 % uusperheet 9,2 % Lähde: Tilastokeskus (31.12.2008) 2
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tila 1990 -luvun laman jälkeen peruspalveluja karsittiin mm. neuvolan perhevalmennuksia lopetettiin lapsiperheiden kotipalvelut hävisivät koululaisten terveystarkastuksia vähennettiin Mikä osaltaan johti erityispalvelujen määrän kasvuun mm. kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito kolmin - nelinkertaistunut erityisopetuksessa olevien lasten määrä kaksinkertaistunut 2000 -luvulla mielenterveys- ja lastensuojelun palvelutarpeet kasvaneet vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat suurin syy lapsen sijoittamiselle kodin ulkopuolelle lastensuojelun asiakkuutta edeltää usein toimeentuloasiakkuus lähes 80 %:lla sijoitetuista lapsista mielenterveyteen liittyviä ongelmia 3
Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa syrjäytyä määrän arvioidaan lisääntyvän yli tuhannella vuodessa merkittävin terveysriski myös seuraavalle sukupolvelle jokainen tulee maksamaan yhteiskunnalle arviolta miljoona euroa epäsuorat kulut vielä suuremmat inhimillinen hinta mittaamaton 4
Hyvinvoinnin edistämistyön haasteet Monta merkittävää kehitysympäristöä Palvelut ovat hajallaan, osittain pirstoutuneina Terveen kehityksen edistäminen hautautuu ongelmien hoidon alle Hoidetaan oireita, ei syitä Moniammatillinen yhteistyö jne. 5
P A L V E L U T Lapsiperheitä koskevat asiat valtioneuvostossa Sosiaalityö - lastensuojelu - kasvatus- ja perheneuvonta - perhehoito - lastenvalvojan palvelut - ottolapsineuvonta - perheasioiden sovittelu - lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanon sovittelu Terveydenhuolto - äitiys- ja lastenneuvola - suunhoito - koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lapsiperheiden kotipalvelu - Äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha - Äitiysavustus - Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, osittainen hoitoraha - Lapsilisä - Elatustuki - Adoptiotuki - Asumistuki - Toimeentulotuki - Lapsen eläke - Vammaispalvelulain mukaiset taloudelliset tukitoimet - Lapsen vammaistuki - Omaishoidontuki Nuorisolaki Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Päivähoito - päiväkotija perhepäivähoito - avoimet varhaiskasvatuspalvelut Lapsiperhe Kehitysvammaisten erityishuolto Oppilashuolto - opetussuunnitelma - KTL: kouluterveydenhuolto - LSL: kasvatuksen tukeminen - Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa - Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa, tilapäinen hoitovapaa STM OPM TEM OM Aamu- ja iltapäivätoiminta Esiopetus Perusopetus - avioliittolaki - perintökaari - laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta - laki lapseksiottamisesta ym. 19.2.2010 TALOUDELLINEN TUKI TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN PERHEITÄ KOSKEVA YKSITYISOIKEUDELLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön toimiala STM:n toimialaan kuuluvat (VNOS 22 ) mm. terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy sosiaali- ja terveyspalvelut VNA sosiaali- ja terveysministeriöstä 1 : STM:n tehtäviä ovat mm. terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuuskysymykset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen toimeentuloturva 7
Lapsiperheiden palveluja edistävät lainsäädäntöuudistukset/stm 8 Uusi lastensuojelulaki (2007/417) mm. ehkäisevä lastensuojelu, kuntien lapsipoliittiset suunnitelmat, moniammatilliset asiantuntijaryhmät, perhetyö, vertaisryhmätoiminta ja kodin ja koulun yhteistyö voimaan 1.1.2008 HE lastensuojelulain muutokseksi (HE 137/210vp) lastensuojelun asiakkaalle olisi järjestettävä ne sosiaalihuollon palvelut joita lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä pitää tarpeellisena tavoitteena on parantaa erityisesti kotipalvelun saatavuutta voimaan 1.1.2011 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) mm. perhevalmennus, vanhempainryhmät, kotikäynnit, tietoa ja tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen laaja terveystarkastus voimaan 1.1.2011; lapsen ja vanhempien hyvinvoinnin arvioiminen ja tarpeen mukaisen tuen järjestäminen voimaan 1.7.2009
HE terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaalihuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi (HE 90/2010vp) mm. asiakkaan valintaoikeus, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö sekä yhteistyö sosiaalihuollon kanssa velvoittaa järjestämään terveystarkastukset ja terveysneuvonnan opiskelutai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville ja ottamaan lapsen huomioon aikuisille suunnatuissa palveluissa sekä yhtenäistää hoitoon pääsyn lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa voimaan 1.5.2011 Oppilas ja opiskelijahuoltolain valmistelu käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön yhteistyönä tarkoituksena on koota yhteen hajallaan olevat, oppilashuoltoa koskevat säännökset mm. perusopetuslaki, lukiolaki, laki ammatillisesta koulutuksesta, kansanterveyslaki, lastensuojelulaki ja VNA neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta
Sosiaalihuoltolain uudistus työryhmämuistio lausunnolla Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lainsäädäntö työryhmä asetettu Varhaiskasvatusta koskeva päivähoitolain uudistaminen ensivaiheessa toteutetaan käsitteistä, varhaiskasvatuksen suunnittelua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoitoa koskevat säädösmuutokset HE annetaan syksyllä 2010
Lapsiperheiden taloudellista asemaa koskevia muutoksia lapsilisän korotus 3. lapsesta alkaen 10 /kk lapsilisän yksinhuoltajakorotus 10 /kk lasten kotihoidon tuen korotus 20 /kk ja yksityisen hoidon tuen korotus 22,67 /kk elatustuen ja -avun 5 %:n indeksikorotus 6,50 osittaisen hoitorahan korotus 20 /kk ja soveltamisalan laajentaminen yrittäjiin lapsilisien, lasten kotihoidontuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan sitominen indeksiin lasten perhe-eläkkeiden muuttaminen etuoikeutetuksi tuloksi asumistukea määriteltäessä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan sekä sairauspäivärahojen vähimmäistason korotus noin 170 /kk adoptiotuen korotus isyysrahakauden pidennys (pisimmillään voi kestää noin 6 viikkoa) 11
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste 2008-2011 Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on kehitetty osana Kaste-ohjelmaa. Ohjelman yleistavoitteina ovat: 1. osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 3. palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät. Tavoitteet saadaan aikaan ehkäisemällä ongelmia, varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. 12
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutoshaasteet ja valtakunnalliset kehittämisen tavoitteet Tavoitteena on uudistaa lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena, ylittää perinteisiä sektorirajoja ja vahvistaa lasten ja perheiden osallisuutta palveluissa. Perustasolla nivotaan yhteen lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi). Erityispalvelut (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasvatus- ja perheneuvolat) nivotaan tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, päivähoito, koulu, vapaa-ajan toiminta) ja puretaan laitoskeskeisyyttä. 13
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen muutoshaasteena on, että lapsiperheiden palvelut muodostavat perinteisiä sektorirajoja ylittävän, asiakaslähtöisen kokonaisuuden; ja että lasten, nuorten ja perheiden osallisuus palveluissa vahvistuu. perustasolla nivotaan yhteen lapsen ja nuoren kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi). erityispalvelut (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasvatus- ja perheneuvolat) nivotaan tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. palvelu ja tuki järjestetään lasten ja nuorten kehitysympäristöissä kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnoissa puretaan laitoskeskeisyyttä.
Ohjelmakauden päättyessä 2011 koko maassa on menossa muutosprosessi, joka uudistaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena kehittää palveluja tukevia johtamiskäytäntöjä ja yhteistyörakenteita sekä asiakaslähtöisiä työtapoja ja -menetelmiä. jonka painopisteenä on rakenteiden luominen lasten ja nuorten peruspalvelujen ja erityispalvelujen välille lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien yhteistyön vahvistuminen lapsen, nuoren ja lapsiperheen osallisuuden edistäminen. joka juurruttaa ja levittää hyvät käytännöt ja kehittämistulokset. 15
Vuosina 2008-2010 myönnetyt valtionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä yli 82 miljoonaa euroa Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 28 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 milj. Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 milj. Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 milj. Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 milj. Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 milj. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 milj. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 5 milj. Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl) 2 milj.
Lasten kaste -hankkeet Pohjois-Suomen TUKEVA 2008-2012; laajenee koko Lapin maakunnan alueelle 3,9 milj. jatkohanke Itä- Keski-Suomen LAPSET JA PERHEET KASTE 2008-2012 4 milj. jatkohanke Länsi-Suomen REMONTTI 2008-2012 3,9 milj. jatkohanke Väli-Suomen KASPERI 2009-2011 5,3 milj. PaKaste hankkeen 2009-2011 osahankkeet -Keski-Pohjanmaan Nuppu (perhekeskus) -Pohjois- Pohjanmaan Lapsen hyvä arki Etelä-Suomen LAPSEN ÄÄNI 2009-2011 11,3 milj. 17
Muutosprosessi on menossa koko maassa Pikkulapsipalvelujen kehittämisestä on edetty kouluikäisiin ja nuoriin. Matalan kynnyksen toimintamalleja ja vanhemmuuden tuen työkäytäntöjä on syntynyt paitsi pienten lasten niin myös kouluikäisten ja nuorten vanhemmille peruspalveluissa on syntynyt terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimintatapoja. Eri palvelujen väliset yhdyspinnat keskiössä; korjaavasta työstä on siirrytty ehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Intensiivisiä, nopean puuttumisen malleja, yhteistyökäytäntöjä ja - rakenteita on kehitetty lasten ja nuorten koulu-, lastensuojelu- ja mielenterveyden ongelmiin puuttumiseksi. Palveluja kehitetään käyttäjän kanssa; erit. lasten ja nuorten ääni halutaan esiin. Monialaiset sektorirajat ylittävä työtapa ja rakenteet kehittymässä. 18
Juurruttamisesta ja levittämisestä Avainasemassa tässä ovat kunnan johto (päätöksenteko) poikkisektorinen johto kunnassa (yhteinen sopimus käyttöönotosta) hankkeiden ohjaus- ja johtoryhmät (hyvien käytäntöjen valinta/mallien analysointi) työkäytännöt ja mallit kunnan strategisiin tavoiteasiakirjoihin (kulttuurin muuttaminen) työkäytännöt ja mallit perusorganisaation rakenteisiin (voimavarojen varaaminen)
Tulevaisuudesta: A: Valtakunnallisen ohjauksen ja koordinoinnin vahvistaminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen koordinointia ja ohjausta on tarpeen valtakunnan tasolla vahvistaa THL:n organisaatiota on kehitetty laitosten yhdistymisen myötä ja sinne on tässä tarkoituksessa perustettu Lasten, nuorten ja perheiden osasto Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Lasten ja nuorten kasvun ja hyvinvoinnin selvitysryhmän tehtävänä on laatia selvitys hallinnon rakenteiden kehittämisestä vastaamaan lasten ja nuorten kasvamisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen hoitamiseen varhaislapsuudesta työelämään. Määräaika päättyi 30.9.2010. Taustaselvityksiä mm. Selvityshenkilöiden Tuulikki Petäjäniemi ja Simo Pokki esitys (19.2.2010) päivähoidon hallinnon siirrosta opetusministeriön hallinnonalalle Lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaation vahvistaminen (OPM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:15); lastensuojelulain ja nuorisolain lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia edistävien yleisten säännösten kehittäminen ja yhteensovittaminen
B. Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä Asiakaslähtöinen kokonaisuus Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota lasten ja lapsiperheiden kehitysympäristöihin ja luotava siten lapsiperheiden palveluista perhelähtöinen kokonaisuus. Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö Lapsiperheiden monimuotoisten ja yhä vaikeammin hoidettavien pulmien ratkaisemisessa yhteistyö on välttämätöntä. Laaja-alainen asiantuntemus Laaja-alaisin asiantuntemus lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämisessä, vanhemmuuden ja kasvatusvastuun tukemisessa sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on sosiaali- ja terveysministeriössä. Vahvat peruspalvelut, joita täydennetään erityispalveluilla Asenne ja osaaminen! 21 2.3.2010 Päivi Sillanaukee
Kiitokset kaikille loistavasta työstä! Länsi-Suomen REMONTTI Päivi Penkkala-Arikka & kumppanit Itä- ja Keski- Suomen LAPSET JA PERHEET KASTE Jaana Kemppainen & kumppanit Pohjois-Suomen TUKEVA Salla Korhonen & kumppanit Väli-Suomen KASPERI Juha Luomala & kumppanit Etelä-Suomen LAPSEN ÄÄNI Marja-Riitta Kilponen & kumppanit 22
Vaikuttavaa Lasten Kaste-päivää! Toivoo Suomen kaikki lapset 23