Jorma Piironen, RKTL Liperi 15.4.2014
Miksi äärimmäisen uhanalainen? kärsinyt jokien ruoppauksista, kanavoinnista, puun uitosta, liiallisesta kalastuksesta vesivoimaloiden rakentaminen 1950- ja 1970-luvuilla tuhosi kaikki luontaiset lisääntymisalueet populaatiokoko romahti > geneettinen pullonkaula > geneettinen vaihtelu erittäin vähäistä vuodesta 1971 järvilohen säilyminen kokonaan riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista Kuurnan voimala Pielisjoessa
Voi kasvaa reilusti yli 10 kg Järvilohi 10,805 kg; 98 cm; ikä 2.5+ Täkyraksi 7.8.2008 Etelä-Saimaa Kuva: Jussi Honkanen
Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellusreitti Vuoksen vesistössä Istutuspaikka Kuurnassa
kutukaloja, kpl Pielisjoesta ja Lieksanjoesta saadut järvilohen emokalat 1975-2013 70 60 50 40 naaraat PIJ koiraat PIJ naaraat LIJ koiraat LIJ 30 20 10 0
Pielisjoen 2-v järvilohipalautusten kehitys aikajakso eriä merkittyjä, kpl Palautuksia kpl Pal.vaihteluväli % Keskim. pal.% 1979 1 999 191 19,1 1985-1999 43 18347 1385 0-27 7,5 2000-2004 9 8483 450 2,9-9,8 5,3 2005 8 3999 32 0,2-2,0 0,8 2006 1 1000 0 0 2008-2009 4 4169 36 0-1,5 0,6 2010-2011 8 13689 48 0,05-1,7 0,34 2012 3 5959 20 0,15-0,6 0,33 Saalis keskim. 59 kg/1000 istukasta, paras 265 kg/1000 ist.
2-v järvilohi (27809 kpl, N=128, 0,46%; 24 vapautettu, 18,8%) Pielisjoki ja Orivesi 2008-2012
Pielisjokeen 2008-2012 istutettujen 2-v järvilohien liikkuminen ja palautusten kertymä Pal.vuosi 1979-2005 2008-2012 1.v 61 % 44,5 % 2.v 31 % 37,6 % 3.v 6 % 15,6 % 4.v 2 % 2,4 %
osuus palautuksista, % osuus palautuksista, % 3-v taimenten ja lohien palautukset (Orivesi) 3-v taimenet (N=140) 3-v järvilohet (N=261) 25 40 20 35 30 15 25 20 10 15 5 10 5 0 1.v 2.v 3.v 0 1.v 2.v 3.v ei ilm. 6,4 4,3 0,7 ei ilm. 9,6 2,3 0 vapa 23,4 14,2 2,8 vapa 25,7 35,2 2,7 verkot 22,0 19,9 5,7 verkot 18,8 3,8 1,9
osuus palutuksista, % 3-v taimen- ja lohipalautusten ajoittuminen 35 3-v taimen 30 3-v järvilohi 25 20 15 10 5 0
3-v JT- ja JL-palautukset eri pyydyksillä taimen lohi
3-v järvilohen ja taimenen kasvu Saimaalla
3-v järvilohet (kartalla 222 palautusta) 2011-2012 erät 261 palautusta: Orivesi 15 kpl, 5,7 % >Paasivesi 68 kpl, 26,1 % Haapavesi (Pieni Haukivesi) 47 kpl (18 %) Pihlajavesi-Puumala 83 kpl, 31,8 % Etelä-Saimaa 48 kpl, 18,4 % Opisto vs Syvälahti: Opisto 96 kpl 36,8% Telmo 165 kpl 63,2 %
Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi ja taimen Järvilohen viljelykokeilut Hiiskoskella, M.Puhakka Joki padottiin Hiiskoskella 1955 Virtaama aleni: n. 70 m 3 /s > 3 m 3 /s ja 2m 3 /s Noin 18 km vanhaa jokiuomaa, yli 10 nimettyä koskialuetta
KHO:n päätös 29.1.2013 Juoksutusta lisättävä 7 v ajaksi huhtikuusta-syyskuun loppuun 6 m 3 /s, muu aika 4 m 3 /s Selvitettävä: eri juoksutusvaihtoehtojen merkitystä Ala- Koitajoen kalakannoille, järvilohen poikastuotannolle ja järvilohikannan ylläpidolle eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia energian tuotannolle seurannat tehtävä yhteistyössä POKELY:n kanssa Tehtävä uusi hakemus juoksutuksen järjestämisestä yms. lupavirastolle kuuden vuoden kuluessa (29.1.2018)
Hiiskosken pato kesäkuussa 2010: 2 m 3 /s
Hiiskosken pato toukokuussa 2013: 6 m 3 /s
Hiiskoski 3.4.2014 (4 kuutiota/s)
useampia toisiaan tukevia hankkeita Vattenfallin ja POKELYn seurantaohjelma RKTL:n 2013 käynnistämä tutkimushanke POKELYn koskikunnostustoimet Vattenfallin ja SLL:n kutualuekunnostukset Ilosaarirockin kutusoraikko
USEITA YHTEISTYÖKUMPPANEJA POKELY Vattenfall RKTL Pielisjoen kalastusalue Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus Suomen luonnonsuojeluliitto Ilosaari-rock
MITÄ SELVITETÄÄN? Mädin ja pienpoikasten selviytyminen ja poikastuotannon määrä niihin vaikuttavat tekijät Vaelluspoikasmäärä ja vaelluspoikasten selviytyminen Pielisjoessa ja järvivaiheessa > kudulle palaavien määrä? Kutulohien käyttäytyminen ja kuteminen? Koskien kunnostamisen vaikutukset > lisääntyykö tuotanto? Kutusoraikkojen merkitys? Joen kalaston lajikoostumus, määrä, muutokset Elinympäristöjen olosuhteet, kelvollisten elinympäristöjen määrä Onnistuuko luontainen elinkierto?
Koeverkotukset kesäkuussa 2013
Miten? 1. Mäti- ja vk-poikasistutukset Emokalastoissa laajempi geneettinen vaihtelu kuin yhden vuoden kutupyynneillä saatavissa emokaloissa geenipoolimäti (matriisihedelmöitykset) Enonkoskella olevista emokalastoista > laaja geenipohja 2013 syksyllä tehtiin ensimmäinen ko. mätierä (n. 60-70000 mätimunaa) > alitsariinivärjäys Mäti- ja/tai vk-poikasten istutukset Ala-Koitajokeen
Sähkökalastukset > poikastuotanto
KUTULOHET; käyttäytyminen, kuteminen Kuurnasta saatavien lohien siirto Ala-Koitajokeen Telemetriaseuranta > käyttäytyminen, kuteminen Kutupesien etsintä ja niiden olosuhteiden mittaukset (paikka, syvyys, virtausnopeus, sora- ja kivikoko) 2013: Kuurnasta 3 koirasta, 6 naarasta (10.-11.10.) Paltamosta 5-kes. järvilohia; noin 160 kutuvalmista lohta (7.10.) Kaikki Kuurnan lohet ja 24 Paltamon lohta merkittiin radiolähettimillä (2.10.) Vapautus Hiiskoskella ja Siikakosken sillalta
Lähetinlohi Hiiskoskelle
Radiolähetin selkäevän tyvellä
Ala-Koitajoen koskipaikkoja Radiolähetinlohien kiinteät seurantapaikat 30.9.>
Telemetriaseuranta lokakuusta-tammikuulle
Lohen kutupesä Syvyys > 30-50 cm ( >1m) Sorakoko Ø 1-6 cm Virran nopeus 30-50 cm/s Pesän mitat riippuvat: -kalan koosta -virran nopeudesta -sorakoosta -pituus voi olla 3-5 m kookkailla lohilla -naaras kutee useita kertoja (3-7 vrk) -mäti peitetään n. 5-20 cm sorapatjalla päältäpäin virtaus syvyys kutukuoppa mäti vesipinta Yhden naaraan mätiä voi hedelmöittää useita koiraita > monimuotoisuus!
Kutupesien etsintä Telemetriahavaintojen avulla kutulohien sijainti Kutuhuippu tn. 15.10.-25.10. Snorklaukset 5.11. Hiiskoski; 15.11. Mäntykoski, 19.11. Mäntykoski (yläosa, niska), Tyltsynkoski 20.11. Kutupesiä löydettiin jokaiselta koskialueelta, eniten Tyltsynkoskessa (7) ja Mäntykoskessa (4), Hiiskoskessa 2 tai 3? Poikkeusjouksutus 21.11.-26.11. noin 20 m 3 /s Snorklaukset 27.11. Mäntykoski, Tyltsy ja Hiiskoski > virtaus levittänyt pesäsorat Siikakoskella 28.11. ei löydetty pesiä Snorklaukset Tiaisenkoskella 5.12.> rikkoutuneita pesiä
Hiiskoski 5.11.2013
Hiiskoski 4 m 3 /s ja 20 m 3 /s (22.10.2013)
Hiiskoski 27.11.2013
Tyltsynkoski 19.11.2013
Kutupesien etsintä Tyltsy 27.11.2013
Kutupesien etsintä
Aikatauluarvio elinkierron kesto Kutu 2013 Jokipoikasvaihe 2014-2015 Vaelluspoikaset 2016 Järvivaellus, kutukypsyys 2018-2020 Ensimmäiset villit mahdollisesti takaisin Ala- Koitajokeen 2018-2019? Niiden vaelluspoikaset keväällä 2021-2022 hankeaika ei riitä luonnonkierron varmentamiseen
MITÄ VOIDAAN SAAVUTTAA? Järvilohen luontainen lisääntyminen: (Ihmisen tukemana > emokalojen kuljetus Kuurnasta, smolttien kuljetus Kuurnan alapuolelle?) Jokipoikasten siirto emokalakasvatukseen Luontainen poikastuotanto ei tule riittämään kalastettavaksi! Parhaimmillaan saadaan nykyistä elinkelpoisempi lohikanta, josta voidaan perustaa parempia emokalastoja > kalastettavat lohet viljelemällä (rasvaeväleikkaus)
Säästäkää rasvaevälliset lohet! Luontainen elinkierto rasvaevällisten varassa <> Ala-Koitajoen luonnonsmoltit Järvilohi ei säily elinkykyisenä, jos luontaista lisääntymistä ei saada käynnistettyä
Suvasvesi 27.11.2013 10,2 kg Jorma Mertanen