Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu Soveltamisohje
Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Henkilökohtaisen avun sisältö ja määrä... 3 Menettely henkilökohtaista apua haettaessa... 5 Myöntämisen perusteet... 6 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat... 6 Omainen tai läheinen avustajana... 7 Avustajista aiheutuvien kustannusten korvaaminen... 7 Päätöksenteko ja muutosvaatimus... 8 Ilmoitusvelvollisuus olosuhteiden muutoksesta... 8 2
VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN HENKILÖKOHTAINEN APU 1. Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus Henkilökohtainen apu kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Lakivammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 (Vammaispalvelulaki, VpL) Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/759 (Vammaispalveluasetus, VpA) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734 (asiakasmaksulaki) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 (asiakaslaki) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519 Hallituksen esitys vammaispalvelulain sekä asiakasmaksulain muuttamisesta (HE 166/2008) Vammaispalvelulain 8 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimin. Vammaispalvelulain suhde muuhun lainsäädäntöön: Vammaisten henkilöiden palvelut tulee ensisijaisesti järjestää osana yleistä palvelujärjestelmää mm. sosiaalihuoltolain perusteella. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja ja tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 1 :ssä tarkoitetuille henkilölle järjestetään hänen vammansa edellyttämiä palveluita ja tukitoimia ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palvelutarpeensa nähden riittäviä ja sopivia sekä hänen etunsa mukaisia. 2. Henkilökohtaisen avun sisältö ja määrä Vammaispalvelulain 8c :n mukaan henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toiminnoissa 2) työssä ja opiskelussa 3) harrastuksissa 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan edellä mainittuja toimintoja suorittaessaan. 3
Päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten henkilökohtaista apua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Päivittäisiä toimia ovat arkielämän asiat, kuten liikkuminen, pukeutuminen, hygieniasta huolehtiminen, vaate- ja ruokahuolto, kodin siivous, tiedon käsittely ja hankinta sekä asiointi, joka tarkoittaa esim. käyntejä kaupoissa, virastoissa ja palvelupisteissä. Työllä tarkoitetaan palkkatyötä ja yritystoimintaa. Opiskelulla tarkoitetaan tutkinnon suorittamista tai sellaista opiskelua, joka vahvistaa vaikeavammaisen ihmisen ammattitaitoa tai työllistymisedellytyksiä. Annettava apu kattaa myös kotitehtävissä avustamisen. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen on myönnettävä vähintään 30 h/kk, ellei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kuuluvat liikunta- ja sivistys- ja kulttuuriharrastukset, yhdistystoiminta, poliittinen osallistuminen, kyläily ja juhlat. Avustustuntien kohdentaminen: Tarvittava henkilökohtainen apu määritellään kuukautta kohden. Vapaa-ajan tuntien poikkeavasta käytöstä sovitaan harkintaa käyttäen ja yksilökohtaisesti erikseen. Siivouspalvelu ja muut kodinhoidolliset tehtävät: Siivoukseen käytettävää aikaa arvioitaessa otetaan huomioon perhetilanne. Jos vaikeavammainen henkilö asuu yhdessä puolisonsa tai muun aikuisen kanssa, hyväksytään kodinhoidollisiin tehtäviin kuuluvaksi arvioidusta ajasta n. puolet asiakkaan osuudeksi. Siivoukseen hyväksyttävä tuntimäärä on enintään 6 tuntia kuukaudessa. Asumispalveluyksikössä asuvan henkilön avun tarve turvataan asumisyksikön sisällä ensisijaisesti asumisyksikön henkilökunnan avulla. Henkilökohtainen apu tulee kysymykseen lähinnä kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. Päivähoidossa ja peruskoulussa avustajapalvelut järjestetään muun lainsäädännön perusteella. Avustajahakemus tehdään tältä osin kunnan päivähoidosta tai koulutoimesta vastaavalle toimielimelle. Työtoiminnassa ja päivätoiminnassa henkilökohtainen apu järjestetään ensisijaisesti toimintaa järjestävän yksikön toimesta. 4
Henkilökohtainen apu ei ole: - Hoivaa, hoitoa, valvontaa tai muuta ammatillista huolenpitoa, jossa avustettava on luovuttanut päätösvallan tai osan päätösvaltaa hoidon antajalle. - Sairaanhoitoa - Pelkästään tavanomaista kotitaloustyötä - Ystävänpalvelua tai seurana olemista Henkilökohtaisen avustajan työhön voi kuitenkin sisältyä yllämainittuihin toimiin liittyvää avustamista. 3. Menettely henkilökohtaista apua haettaessa Hakeminen: Henkilökohtaista apua haetaan vammaispalvelun hakemuslomakkeella. Hakemuksia on saatavissa Säkylän perusturvaosastolta/vammaispalvelut sekä internetistä www.sakyla.fi. Hakemus toimitetaan osoitteella: Säkylän kunta, perusturvaosasto/vammaispalvelut, Rantatie 268, 27800 Säkylä Hakemukseen tarvittavat liitteet: Lääkärinlausunnot sekä muut mahdolliset asiantuntijalausunnot, joissa on yksilökohtainen kuvaus vamman tai sairauden aiheuttamista rajoitteista. Ensimmäistä kertaa vammaispalvelua haettaessa tulee hakemuksen liitteenä aina toimittaa lääkärinlausunto. Liitteitä ei tarvita, jos niitä on jo aikaisemmin toimitettu eikä asiakkaan tilanteessa ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Palvelutarpeen selvittäminen: Palvelutarpeen selvittäminen aloitetaan 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta tai muusta yhteydenotosta. Palvelutarve arvioidaan kotikäynnillä tai asiakkaan henkilökohtaisessa tapaamisessa muualla. Henkilökohtaisen avun määrää arvioitaessa voidaan käyttää erilaisia mittareita ja tarvittaessa asiakkaalta pyydetään yksityiskohtainen oma selvitys avun tarpeesta vuorokauden eri aikoina. Tarvittaessa pyydetään fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai muun asiantuntijan lausunto tai apuna käytetään moniammatillista työryhmää. Sosiaaliohjaaja laatii yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa yksilöllisen palvelusuunnitelman. 5
4. Myöntämisen perusteet Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä avuntarve johdu ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista (VpL 8c 3 mom). Henkilökohtaisen avun myöntäminen edellyttää: - Henkilö on vaikeavammainen ja hänen avun tarpeensa on pitkäaikainen (yli vuoden kestävä) - Avuntarve on välttämätöntä ja toistuvaa (määrällisesti runsasta, jatkuvaluontoista ja vuorokauden eri aikoina ja toistuvasti ilmenevää välttämätöntä avuntarvetta). - Toiminta ei onnistu itsenäisesti tai siitä suoriutuminen vie kohtuuttoman kauan aikaa. - Toiminnan itsenäinen suoriutuminen aiheuttaa vaaraa tai haittaa vaikeavammaiselle itselle tai muille henkilöille. - Avuntarpeen välttämättömyyttä tai avuntarpeen laajuutta arvioitaessa huomioidaan henkilön saamat muut palvelut, käytössä olevat tai myönnettävissä olevat apuvälineet sekä perhesuhteet. - Vaikeavammaisella henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Vaikeavammaisuuden arviointi: - Jos henkilön avuntarve perustuu pääasiassa hoivaan, hoitoon ja valvontaan, apu järjestetään pääosin muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden avulla. - Jos henkilön avuntarve perustuu ikääntymiseen liittyvästä toimintakyvyn alenemisesta, palvelut järjestetään vanhuspalveluiden kautta. - Myös kehitysvammaisen, joka saa henkilökohtaista apua, tulee olla vaikeavammainen - Lapsen kohdalla henkilökohtaisen avuntarve arvioidaan lapsen ikään ja kykyyn tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja 5. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat 1) Työnantajamalli: Korvataan työnantajana toimivalle vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Säkylän kunta ostaa Turun seudun lihastauti ry:ltä (Avustajakeskus)tuettua työsuhdepalvelua sekä akuuttia sijaisvälitys-palvelua. 2) Omatoiminta tai ostopalvelu: Kunta järjestää palvelun itse osana omaa toimintaa tai kotihoitohenkilöstön avulla. Lisäksi kunta voi ostaa henkilökohtaista apua vaikeavammaiselle henkilölle yksityiseltä palveluntuottajalta. 6
Työnantajamallissa edellytyksenä on vaikeavammaisen kyky ja halu toimia työnantajana sekä valmiudet omaan elämänhallintaan ja päätöksen tekoon. Kunta voi tarvittaessa palkata henkilökohtaisia avustajia kunnan omana toimintana. Tällöin noudatetaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Ostopalveluna järjestetyn henkilökohtaisesta avusta vammaispalvelun viranhaltija tekee asiakaskohtaisen päätöksen. Kunta tekee sopimuksen palvelun tuottajan kanssa. Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan käyttää myös rinnakkain. Lisäksi henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan yhdistää muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. 6. Omainen tai läheinen avustajana Työnantaja mallissa henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena (VpL 8d 4 mom.). Omaisella tarkoitetaan vaikeavammaisen puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä tarkoitetaan avopuolisoa tai samaa sukupuolta olevaa elämänkumppania. Omaishoidontuki on ensisijainen tukimuoto tilanteissa, joissa omainen tai muu läheinen henkilö huolehtii vaikeavammaisen henkilön hoidosta tai huolenpidosta. Omaisen tai läheisen palkkaaminen: - äkillinen avuntarve - vaikea löytää avustaja - vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt esim. eleiden ja tunnetilojen tulkitseminen - Lakimuutoksen voimaantullessa jo tehtyjen työsopimusten jatkaminen, jos tilanne on vaikeavammaisen edunmukaista Mikäli omainen tai muu läheinen henkilö toimii henkilökohtaisena avustajana, hän ei voi toimia samaan aikaan omaishoitajana. 7. Avustajista aiheutuvien kustannusten korvaaminen Kyseeseen tulevat kustannukset, joita ilman avustamiseen ei olisi voitu ryhtyä tai sitä ei olisi voitu jatkaa. Korvaus myönnetään kohtuullisista ja välttämättömistä kuluista ja niitä on haettava etukäteen. 7
- Työnantajana toimimiseen liittyvät koulutuskulut - Avustajan hankkimisesta aiheutuvat rekrytointikulut (esim. lehti-ilmoituskulut) - Avustajan opastuksesta ja koulutuksesta aiheutuvat kulut - Avustajan matkustamiskulut silloin kun avustaminen edellyttää matkustamista esim. vaikeavammaisen henkilön työn ja harrastusten vuoksi. Korvaus maksetaan verohallinnon kulloinkin hyväksymän korvauksen mukaisena. - Esim. avustajan elokuvalippu, mikäli avustaja ei pääse ilmaiseksi. - Avustajan matka- ja majoituskulut Vaikeavammaista suositellaan käyttämään avustajan kanssa vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua (VpL). Mikäli liikkuminen tapahtuu henkilökohtaisen avustajan tai vaikeavammaisen autolla, liikkuminen tapahtuu omalla vastuulla. Kunta ei korvaa henkilöauton käytöstä aiheutuvia matkakustannuksia. 8. Päätöksenteko ja muutosvaatimus Vammaispalvelua koskeva päätös on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa palvelun tai tukitoimen hakemisesta (VpL 3 a) Henkilökohtaisen avun päätös tehdään joko määräaikaisena tai toistaiseksi. Päätöksen liitteenä on aina muutoksenhakuohje. 9. Ilmoitusvelvollisuus olosuhteiden muutoksesta Vaikeavammainen henkilö on velvollinen ilmoittamaan päätöksentekijälle olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutusta henkilökohtaisen avun järjestämiseen. Näistä soveltamisohjeista voidaan poiketa perustelluista syistä yksilöllisen harkinnan perusteella. 8