Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010



Samankaltaiset tiedostot
Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto


Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

SAIMAANNORPAN SUOJELUN STRATEGIA

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Itämeren kala elintarvikkeena

49R J. Etelä-Karjalan liitto. Lausunto 171/ / Maa- ja metsätalousministeriö mmm.fi

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Inarijärven kalataloustarkkailu ja toimenpidesuosituksia

Kalastusalueen vedet

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Keskustelutilaisuus sisävesien lohikalojen kestävästä kalastuksesta Savonlinnassa

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Kalat ja kalastus. Tikkanen. Verkkokalastusta jään alta. Kuva: Juha Ollila.

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus Timo Reina

Puula-forum Kalevi Puukko

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

FORTUM POWER AND HEAT OY

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Kalastustiedustelu 2016

Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu

Päijänteen kalastuskysely 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne ja infrastruktuuri) 3. 4.

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Karhijärven kalaston nykytila

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Inarijärven kalataloustarkkailujen

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Saimaannorppa ja sen elinalue

Ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma Itä-Suomessa

16WWE Fortum Power and Heat Oy

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän raportti. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2015:4

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

Talvinuotalla Inarijärven Jokisuunselällä Erno Salonen RKTL / Inari Inarijärvi-seminaari 2009

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

KALASTUKSEN VALVONNAN TOTEUTUS INARILLA. Inarin kalastusalueen isännöitsijä Hannu Paananen

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Maa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen Yleistä

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Transkriptio:

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan suojelua koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Läheisyys- ja osallisuusperiaate tärkeitä, jotta alueen väestö ymmärtää ja hyväksyy rajoituksia sisältävät suojelutoimet. Norppa ainutlaatuinen vetovoimatekijä erityisesti Etelä-Savolle, kannan vahvistuminen tukee aluekehitystä. EU:n julkisuussäännökset YM:n mukaan estäneet kuitenkin maakuntien osallistumisen komission Suomelle esittämien kysymysten vastaamiseen (kysely 24.6.2009 ja EU Pilot 476/09/ENVI) Saimaan alueella maakuntien, kalastusalueiden ja Metsähallituksen yhteinen norppahanketyöryhmä, puheenjohtajana Matti Viialainen.

Saimaa Saimaaseen rajoittuvat maakunnat: Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Saimaan pinta-ala 4.377,05 km², Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Saaria noin 13.710. Saimaalla rantaviivaa 14.850 km, josta rantojen suojeluohjelman mukaisesti suojeltua 2.113 km. Saimaan alueen väestö 421.284 hlöä (syyskuu 2009 ennakkotieto). Saariston asukkaita Etelä-Savossa 290 henkilöä. Vapaa-ajan asuntoja Saimaalla yhteensä noin 60.000. Lähteet: Tilastokeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus

Kalastus on elämäntapa Saimaalla Puhdas ja terveellinen järvikala tärkeä kotimainen lähiruoka. Norppa-alueella päätoimisia ammattikalastajia 30 kpl ja sivutoimisia 10 kpl, saalista noin 1250 tonnia, 5 M /vuosi. Virkistys- ja kotitarvekalastajia (vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat) noin 80.000 kotitaloutta eli noin 300.000 hlöä, saalis noin 7 milj. kg. Saaliin arvoa on vaikea arvioida, se on vähintään 15 M /vuosi. Tärkeimmät saaliskalat muikku, ahven, kuha, järvilohi ja taimen, siika, lahna ja made. Kalastus olennainen osa paikallista elämäntapaa ja Saimaan vetovoimaa. Tärkein kalastustapa verkko, ammattikalastajilla myös trooli ja rysä. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Suojelu onnistui sopimalla Etelä-Savon maakuntaliiton kaksivuotinen hanke Norppa suojellaan sopimalla sovittaa yhteen suojelun ja kalastuksen sekä matkailun. Toteuttajana ProAgria, Etelä-Savon Kalatalouskeskus, kalatalousneuvoja Harry Härkönen. Rahoitus 100.000. Verkkokalastusta rajoittavia sopimuksia 15.4.2010 yhteensä 226 kpl, noin 1460 km². Lisäksi Metsähallituksen vesiä 88 km². Yhteensä noin 1550 km². Vuoden 2009 alussa sopimusalue oli 518 km², joten alue on vuodessa lähes kolminkertaistunut. Sopimukset on muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi. Lisää sopimuksia allekirjoitetaan vielä kevään 2010 kuluessa. Aukkoja ei jää. Vähimmäissuojelutavoite: sopimuksilla 1.412 km² + MH 88 km² = 1.500 km² viimeistään 15.4.2010. Tavoite on jo saavutettu ja ylitettykin.

Saimaannorppa ja kalastus: verkkokalastuskieltoalueen kehitys vuosina 1980-2010 Lähde: Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmä

Maakuntahankkeen vaikutus sopimusalueeseen Verkkokalastuskieltoalueet, neliökilometrejä 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2008: 606 km2 15.4.2010: 1550 km2

Rantojensuojeluohjelman toteutuminen saimaannorpan kannalta aikavälillä 1996 1.1.2010 ALUE Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Total Kokonaispinta-ala 3 050 ha 25 550 ha 4 780 ha 33 380 ha Varat 2 716 562 38 756 916 8 397 055 49 870 533 Lähde: Toteuttamisrekisteri, YM

Yhteenveto Suojelutoimissa huomattava tehostuminen 2009 keväästä alkaen, koska paikalliset sidosryhmät otettu mukaan päätöksentekoon. Myös valtion rahoitus (TA 360 000 eur) ja maakunnan hankerahoitus riittävät. Kevätaikaiset verkkosopimukset kattavat yli kolmasosan Saimaasta. Verkkokalastuksen totaalikielto Saimaalla olisi ylimitoitettu ja suhteeton toimenpide. Päätösvalta kalastusasioissa oltava alueilla. Siksi valtioneuvoston oikeus kieltää kalastustavat Saimaalla jopa viideksi vuodeksi suhteeton. Norppa suojellaan sopimalla yhdessä alueen väestön, aluehallinnon ja kalastusalueiden kanssa. Läheisyys- ja osallisuusperiaatetta kunnioitettava. Suomi on tehnyt riittävästi (ml. lainsäädäntö, toimintasuunnitelmat ja maankäytön suunnittelu) varmistaakseen saimaannorpan tehokkaan suojelun. Euroopan komission kanne Suomea vastaan olisi ylimitoitettu toimi.

Ilmoita norppahavainnosta! www.saimaannorppa.net