Keskustelutilaisuus sisävesien lohikalojen kestävästä kalastuksesta Savonlinnassa
|
|
- Riitta Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keskustelutilaisuus sisävesien lohikalojen kestävästä kalastuksesta Savonlinnassa Aloitus-lohikalojen nykytilanne sisävesissä Savonlinnaan kokoontui monipuolinen joukko vapaa-ajankalastajia, ammattikalastajia ja virkamiehiä tarkoituksenaan pohtia miten edistää sisävesien lohikalojen kestävää kalastusta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Saimaan lohikalat hankkeen järjestämässä paneelikeskustelutilaisuudessa olivatkeskustelijoina Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijat Jorma Piironen ja Juha Jurvelius, Sampsa Vilhunen maailman luonnonsäätiöstä (WWF), vetouistelija Mika Kärkkäinen, ammattikalastaja Markku Turtiainen, troolisäleikköä kehittävä Furure Missions yrityksen Niilo Valkonen sekä kalatalousneuvoja Harry Härkönen Etelä- Savon kalatalouskeskuksesta. Tilaisuuden aiheen ajankohtaisuudesta ja tarpeesta vastaavien tilaisuuksien järjestämiseen kertoo se, että yleisöä tuli paikalle noin 130 henkilöä. Tämä oli noin 60 henkeä enemmän kuin Puumalan keskustelutilaisuudessa troolauksesta vuosi sitten. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen. Keskustelu alkoi tutkija Jorma Piirosen puheenvuorolla sisävesien lohikalakantojen nykytilasta. Piironen selvensi, että järvilohi- ja taimenkannat ovat täysin kalanviljelyn ja istutusten varassa ja niiden luontainen lisääntyminen on lähes olematonta. Piironen muistutti, ettei kalanviljelykään ole pitkäjänteisesti mahdollista ilman luonnonkierron läpikäyneitä yksilöitä geneettisen materiaalin huonontumisen vuoksi viljelyn aikana. Hänen mukaansa viime vuosina on tullut ilmi, että myös Vuoksen vesistöalueen taimenen osalta tilanne on hyvin huolestuttava ja nojaa vuositasolla muutaman yksilön geneettisen materiaalin varaan.taimenen huonontuneesta tilanteesta ei ollut aiemmin tietoa, koska taimenen suuret istutusmäärät saivat kannan näyttämään pintapuolisesti tarkasteltuna elinvoimaisemmalta kuin todellisuudessa. Lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Keskustelussa siirryttiin pohtimaan lohikalojen kestävää kalastusta edistäviä keinoja. Jorma Piironen piti rasvaevällisten lohikalojen rauhoittamista kannan säilyttämisen kannalta kaikista parhaana yksittäisenä ratkaisuna. Mika Kärkkäinen kysyi mitä rajoituksia muihin pyyntimuotoihin
2 tulisi ottaa, sillä rasvaevällisten lohikalojen vapautuspakko koskee käytännössä vain uistelijoita. Kysymystä seurasi hetken väittely verkkokalastuksen merkityksestä lohikalojen pyyntiosuudessa. Etelä-Savon kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Harry Härkönen piti kuhan verkkokalastuksen yhteydessä saatavia lohikaloja yksittäisinä ja harvinaisina. Rantasalmelainen ammattikalastaja kertoi kuhan verkkokalastuksen yhteydessä saatavien lohikalojen vähentyneen lähes olemattomiin norpan vuoksi asetettujen lankavahvuusrajoitusten myötä. Jorma Piirosen mukaan verkkokalastukseen tarvitaan ennen kaikkea paikallisia täsmärajoitteita, sillä lohikalojen nousureitit ja ajat tietävät yksittäisetkin verkkokalastajat voivat halutessaan pyydystää muutamalla verkolla ison osan kudulle nousevista kaloista. Saimaan lohikalayhdistyksestä Mikko Poutanen kysyi panelisteilta mitä mieltä he ovat uusista alamittasäädöksistä, jotka astuvat voimaan vuoden 2014 alusta. Mika Kärkkäinen piti uusia lakisääteisiä alamittoja erittäin toivottuina ja kertoi näitä noudatetun jo pitkään osan uistelijoista keskuudessa. Jorma Piironen piti 60 cm alamittaa järvilohelle riittämättömänä, mikäli asiaa tarkastellaan yhden kutukerran periaatteen mukaisesti eli ajatellen alinta mittaa jossa järvilohi on sukukypsä. Piirosen mukaan kudulle nousevat järvilohinaaraat ovat keskimäärin 70 cm:n ja koiraat 80 cm:n mittaisia. Uuteen kalastuslain myötä rasvaevällisten lohikalojen vapauttaminen tullee pakolliseksi ja tämän myötä 60 cm:n alamitta on Piirosen mukaan kalastettavaksi tarkoitettujen kalojen kohdalla asiallinen.taimenelle 60 cm alamitta oli Piirosen mielestä riittävä myös yhden kutukerran periaatteella tarkasteltuna; hänen mukaansa kudulle nousevat taimennaaraat ovat keskimäärin 60 cm mittaisia ja osa koiraista hieman pienempiä. Ammattikalastaja Markku Turtiainen piti uusia alamittoja ammattikalastajien kannalta merkityksettöminä, koska heidän ansionsa kertyvät muikusta. Valtioneuvoston säädös nieriän täysrauhoittamisesta koko Vuoksen vesistössä sai voimakasta kritiikkiä Etelä-Savon kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Harry Härköseltä. Härkönen kritisoi sitä, että asetus koskee myös järviä, joissa nieriä ei lisäänny luontaisesti. Tällöin myös istutetut kalat ovat rauhoitettuja. Juha Jurvelius ja Jorma Piironen pitivät tilannetta harmittavana, mutta pitivät koko Vuoksen vesistön kattavaa asetusta perusteltuna lainsäätäjän näkökulmasta tarkastellen. Harry Härkönen piti ongelmallisena, että päätöksentekovalta viedään pois paikalliselta tasolta valtiotasolle. Kalastusalueet pystyvät hänen mukaansa tekemään tarvittavat päätökset lohikalojen suojelusta itse. Saimaan lohikalat hankkeen projektipäällikkö Mirko Laakkonen myönsi, että toiset kalastusalueet ovat asettaneet lohikaloja suojelevia rajoituksia kalastukseen, kun taas tietyillä kalastusalueilla ei Laakkosen mukaan olla oltu valmiita juuri mihinkään rajoituksiin. Yleisön joukosta esitettiin useita kriittisiä kommentteja uusista alamittarajoituksista vedoten virkistyskalastuksen kärsimiseen. Ruunaan kalastusalueen puheenjohtaja Jukka Turunen katsoi,
3 että virkistyskalastustoiminta loppuu Ruunaan koskilla alamitan nousun myötä. Jorma Piironen piti keskeisenä valintojen tekemistä suojelutoimien ja virkistyskalastuksen välillä virtavesi-alueilla. Piironen selvensi, että istutetut ja aiemmin sukukypsiksi tulevat taimenet risteytyvät luonnontaimenten kanssa ja lisäksi kilpailevat kutualueista luonnonkalojen kanssa. Meillä on hyvin vähän virta-alueita Vuoksen alueella ja hyvin monessa paikassa pyritään sekä järjestämään maksullinen kalastustoiminta ja elvyttämään viimeisiä rippeitä. Nyt täytyy tehdä valintoja, ilman säilyttämistä meillä ei ole tulevaisuutta, jos emme säilytä viimeisten kalakantojen rippeitä loppuu istutustoiminta. Geneettinen materiaali rappeutuu, elinkelpoisuus huononee, tarvitaan enemmän ja enemmän istukkaita että saataisiin edes sama tulos aikaan. Näitä asioita joudutaan laittamaan tärkeysjärjestykseen, joudutaan tekemään valintoja, jotka saattavat olla kipeitäkin, Piironen kommentoi. Metsähallituksen edustaja kommentoi, että kalanviljelijät ovat todenneetistukkaiden kasvattamisen 60 cm:iin asti olevan käytännössä mahdotonta kustannussyistä. Hän jatkoi kysyen tuleeko tietyt virkistyskalastuskohteet sulkea kymmeneksi vuodeksi ennenkuin kalastusta voidaan niissä jatkaa. Mika Kärkkäinen kommentoi, että 40 cm taimen kasvaa kahdessa vuodessa 60 cm:iin ja siirtymäaika olisi todellisuudessa hyvin lyhyt. Kärkkäinen ja WWF-edustaja Sampsa Vilhunen painottivat myös saalisvarmuuden parantumista ja sen myötä kalastusmatkailun edellytysten uusien alamittasäädösten myötä. Vilhunen perusteli alamittojen noston järkevyyttä myös istutusten tuoton parantumisena. Troolikeskustelu Sisävesien troolikalastus on kalastusmuoto, josta on käyty viime aikoina kiivasta keskustelua. Savonlinnassa keskustelu troolauksesta pysyi asiallisena. Sisävesitroolauksessa kohdekala on yksinomaan muikku, mutta sivusaalista tulee vaihtelevia määriä riippuen vetopaikasta, vetonopeudesta, vuorokauden ajasta, yhtämittaisesta vetoajasta ja troolin koosta. Panelisteista suurin osa koki troolin tärkeänä pyydyksenä muikun pyynnissä. Yleisöstä kommentoitiin, että muikku loppuisi suomalaisten ruokapöydistä ilman troolausta. Vetouistelija Mika Kärkkäinen kysyi, että eikö muikkua ollut pöydissä ennen troolaustakin ja otti esille nuotan ja verkkojen käytön muikun kalastuksessa. Ammattikalastaja Markku Turtiaisen mielestä trooli on välttämätön pyyntimuoto suurille selille kun kalaan on päästävä säästä riippumatta. Hän piti nuottaa soveltuvana pienille vesialueille. Kaikki panelistit myönsivät, että trooliin jää myös vaihtelevia määriä lohikaloja, riippuen siitä vedetäänkö troolia lohikalojen esiintymisalueella. Saimaan lohikalayhdistyksestä Jukka Tiihonen esitti Turtiaiselle erään Päijänteen troolikalastajan menetelmän, jossa troolipussin sisältö kipataan suureen vesisammioon ja lohikalat etsitään muikun
4 joukosta nopeasti hämmentämällä sammion sisältöä lapiolla, jolloin sivusaalis nousee pintaan. Päijänteen kalastaja vapauttaa kaikki lohikalat niiden koosta huolimatta. Turtiainen vastasi, että kyseinen menetelmä on ollut Saimaalla käytössä jo 90-luvulta lähtien ja on käytössä edelleen. Yleisöstä ammattikalastaja ja troolikalastaja Timo Luukkanen Pihlajavedeltä otti puheenvuoron. Hänen mukaansa troolikaluston koko on moninkertaistunut 90-luvulta tähän päivään ja on nykyään ylimitoitettu vesistöjen kokoon nähden. Luukkanen katsoi, että tietyille alueille on myönnetty liikaa lupia troolikalastukseen. Luukkanen esitti, että lohikalojen määrä troolin sivusaaliissa on selkeästi riippuvainen vetonopeudesta. Luukkasen mukaan lohikalojen osuus troolissa on yksittäisiä yksilöitä vetonopeuden ollessa 3,0-3,5 km/h. Sivusaaliin määrä moninkertaistuu nopeuden noustessa yli neljään kilometriin tunnissa. Luukkasen katsoi, että yhtämittaisen vetoajan tulisi kestää maksimissaan kaksi tuntia mikäli lohikalat halutaan vapauttaa hyväkuntoisina takaisin veteen. Trooleihin ollaan kehittämässä parasta aikaa säleikköä, jonka tarkoituksena on vähentää sivusaaliin määrää. Hanketta vie eteenpäin Niilo Valkonen Future Missions-yrityksestä. Säleikkö toimii kahdella tavalla: se estää lohikalojen pääsyä troolipussiin mutta laskee muikut lävitseen. Lisäksi troolipussiin päätyneet lohikalat voivat uida säleikössä olevasta aukosta ulos. Tilaisuudessa katsottiin videoita säleikön toiminnasta. Tulokset ja säleikön toiminta on Valkosen mukaan ollut lupaavaa. Toimiessaan säleikkö olisi tervetullut menetelmä vähentämään uhanalaisten lohikalojen päätymistä troolipussiin. Saimaan lohikalayhdistys katsoo, että ennen säleikön yleistä käyttöön ottoa tarvittaisiin virallinen ja riippumaton lohikalapitoisella vesialueella suoritettu tutkimus, jossa sivusaaliin määrää verrataan troolatessa säleikön kanssa ja ilman säleikköä. Yhteenveto Savonlinnan keskustelutilaisuudessa yllätti positiivisesti aiempaa avoimempi ilmapiiri. Kaikkien pyyntimuotojen ongelmat tunnustettiin eikä tällä kertaa sorruttu riitelyyn ja syyttelyyn. Huoli uhanalaisten lohikalojen tulevaisuudesta oli kaikilla yhteinen. Valitettavasti keskustelu jäi ajanpuutteen vuoksi osin pintapuoliseksi. Saimaan lohikalayhdistys toivoo, että alkuvuodesta 2014 järjestettäisiin paneelikeskustelun toinen osa, jossa olisi mukana myös vesivoiman edustajia. Ala-Koitajoella yritetään elvyttää äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen luonnonkantaa ja luonnonkutu on mahdollista ensimmäistä kertaa puoleen vuosisataan. Ala-Koitajoella tulisi tehdä yhteistyössä Vattenfallin kanssa suojeluohjelma, jotta järvilohen kudun onnistuminen turvattaisiin. Toisena tärkeänä asiana tulee keskustella istukkaiden heikentyneestä laadusta. Tämä voi olla merkki järvilohen liiallisesta geneettisestä rappeutumisesta, mutta myös liian nopeasta ja epäluonnonmukaisesta poikasten kasvattamisesta kalanviljelylaitoksissa.
5 Kalanviljelymenetelmiä tulee tarkastella kriittisesti mahdollisimman hyvän poikaslaadun ja istukkaiden elinkelpoisuuden turvaamiseksi. Keskustelu sisävesien lohikalojen pelastamiseksi jatkuu toivottavasti aktiivisena ja rakentavana. Savonlinnan keskustelutilaisuudesta jäi mieleen tärkeä viesti: riitelemällä ja toisten kalastusmuotojen edustajia syyttelemällä emme edistä uhanalaisten lohikalojen asemaa. Rivit on koottava ja tehtävä yhteistyötä. Saimaan lohikalayhdistys toivottaa jäsenilleen ja toimintaa seuraaville onnellista, menestyksellistä ja vastuullista uutta vuotta 2014!
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotSaimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotLohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta
Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotVETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1
VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1
ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2014
www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen
LisätiedotKalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 3. LÄHTEET... 4
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvitaimen...4 1.3 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten
Lisätiedot17:00 Tilaisuuden avaaminen, Mirko Laakkonen (Saimaan lohikalat -hanke)
Keskustelutilaisuus (alkuperäinen ohjelma ja muistio) 10.12.2013 Aihe: Keskustelutilaisuus lohikaloista Paikka: Savonlinna, Paviljonki (Rajalahdenkatu 4) Aika: TI 10.12.2013 Ohjelma: 16:30 Kahvit 17:00
LisätiedotSaimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010
Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö. Kannanottoja kalastuslain uudistukseen 17.9.2013. Yleistä
sisävesillä voidaan kalastaa ammattimaisesti muutenkin kuin troolilla. Jos kaupallisen kalastuksen Olemme jo aiemmin kirjelmöineet ministerlöön lakiuudistuksesta. Saamamme alustavat tiedot huolestuttavia,
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET... 6 2 Arvoisa vastaanottaja, Saimaan
LisätiedotSaimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen
FIC Consulting Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Jatkokyselyn 2014 loppuraportti Hannu Mölsä 9.5.2014 Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen - Jatkokyselyn 2014 Loppuraportti
LisätiedotNäin siis Kari Rajamäki v. 1994. Eivät ole ajat tästä muuttuneet, eivät ainakaan parempaan päin, päinvastoin.
Oma esittely ja kokemukset troolauksesta: Olen harrastanut vetouistelua 25 vuotta, joista aktiivisesti 20 vuotta. Viimeiset 10 vuotta olen seurannut troolikalastuksen vaikutuksia Lietvedellä. Täytyy kyllä
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Harjus...4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY RAUVANJOELLA...4 3. LÄHTEET...5 4.
LisätiedotPäijänteen kalastuskysely 2011
5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...
LisätiedotKotitarvekalastajan puheenvuoro
Kotitarvekalastajan puheenvuoro Markku Ahonen kotipaikka Ivalo 1985 alk. FM 1984, FL 1991 (Inarijärven nieriän ja harmaanieriän istutustulokset) tutkijana, kalataloussuunnittelijana, hankekoordinaattorina
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
Lisätiedotkalakannan kehittäminen
-Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö
LisätiedotTaimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa
Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5
LisätiedotKestävää kalastusta Pielisellä
Kestävää kalastusta Pielisellä Elämyksellisiä kalastushetkiä toivottaen, Mirko Laakkonen Projektipäällikkö Pielisen järvilohi ja taimen -hanke www.jarvilohi.net Esipuhe Suomessa on lukuisia järviä, jokia
LisätiedotLuonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet
Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotUusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016
Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotJärvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 5.11.2012 2 Järvitaimenen ja -lohen määrä troolisaaliissa (1/2) Pielinen v. 1988: 3,5 kpl /vetotunti (JT ja JL yhteensä) Höytiäinen,
LisätiedotVastuullinen pyydyskalastus
Vastuullinen Sivu 1 / 6 Saimaan lohikalayhdistys ry Vastuullinen pyydyskalastus Vastuullisen kalastuksen periaatteet nousevat sitä tärkeämpään rooliin mitä enemmän ja mitä tehokkaammin veden viljaa korjataan.
LisätiedotKalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotKestävän kalatalouden hankkeita Etelä-Savon kalastusaluepäivä
Kestävän kalatalouden hankkeita Etelä-Savon kalastusaluepäivä 2.2.2017 Euroopan Meri- ja kalatalous- Rahasto / paikalliset kehittämishankkeet Kiehtovat kalavedet 2014-2020 kehittämisstrategia: 1. Verkostoitunut
LisätiedotLakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen
Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020
LisätiedotNäsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista
Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille
Lisätiedot100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus
100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotMiksi yhteinen vesialue?
Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset
LisätiedotSuomenlahden uistelijat ry:n vastaus kalastusasetukseen - 27.4.2015
Suomenlahden uistelijat ry:n vastaus kalastusasetukseen - 27.4.2015 SUOMENLAHDEN UISTELIJAT RY on perustettu v. 1988 (myöhemmin SLU). Seuran perustamisen tarkoituksena oli aikaansaada järjestö, joka poliittisista
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016
UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin
LisätiedotTaimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
Lisätiedot1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta
1/6 HAUKIVEDEN KALASTUSALUEEN KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA v. 2015 30. TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta Kalastusalue käsittää Saimaan vesistön osa-alueen Joroisten, Varkauden,
LisätiedotItä-Puulan - Korpijärven osakaskunta
Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2013
TOIMINTAKERTOMUS 2013 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite: Yhdistyksen tarkoitus on edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen suojelua ja lajien palauttamista kestävälle, luonnollisen
Lisätiedot- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä
www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu
LisätiedotKuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus 19.6.2018
LisätiedotAitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille. Timo Haapasalo, UEF
Aitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille Timo Haapasalo, UEF Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen taustalla Autenttisuuden politiikat kalakannan luontaisuuden merkitys ihmisen luontosuhteelle
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
Lisätiedot! I. Saalista koskevat määräykset. Maa- ja metsätalousministeriö JY387/ /2015 MMMO22:00/ 2008;
! I JYVASKYLAN YLIOPISTO UNIVERSITY ()F JYVÄSKYLÄ Maa- ja metsätalousministeriö 18.5.2015 JY387/00.01.05.00/2015 MMMO22:00/ 2008; 2.4.2015 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kalastuksesta
Lisätiedot29. TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta
1/5 HAUKIVEDEN KALASTUSALUEEN KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA v. 2014 29. TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta Kalastusalue käsittää Saimaan vesistön osa-alueen Joroisten, Varkauden,
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3
LisätiedotRUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)
RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotPuulan kalastusalueen toimintakertomus 2013
Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,
Lisätiedotsäädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat
U i kalastuslaki Uusi k l l ki Kalastuksenvalvonta 1.1.2016 voimaan tulevan lain mukaan Lyhyesti Valvontasäännökset eivät muutu 2012 säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen lakiin Vain numerot muuttuvat
LisätiedotINARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus
INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari
LisätiedotKalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
Lisätiedot