Oikeuspsykiatristen potilaiden profilointi rikosseuraamus- ja psykiatrisen hoitohistorian perusteella Miisa Törölä Nuorempi tutkija, sosiologia Yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopio Itä-Suomen yliopisto 9.-10.12.2015
Oikeuspsykiatriset potilaat 9.-10.12.2015 2
Oikeuspsykiatriset potilaat hyvinvointivaltiossa HYTE WELMA v. 2012 -> Ohjaajat: Juho Saari, Ilpo Helén ja Kari Saari Julkaisut: Oikeuspsykiatristen potilaiden sosiaalinen tausta.2013. Teoksessa Mikko Niemelä ja Juho Saari (toim.): Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Kelan tutkimusosasto, Helsinki. s. 80 107 Oikeuspsykiatristen potilaiden hoito- ja rikoshistoria. Teoksessa Henrik Linderborg, Mari Suonio, Tytti Lassila (toim.) Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisusarja 01/2014, s. 275 292. 9.-10.12.2015 3
Tutkimusongelma Millainen on oikeuspsykiatristen potilaiden taloudellinen ja sosiaalinen perhetausta? Millaisessa yhteiskunnallisessa asemassa oikeuspsykiatriset potilaat ovat eläneet ennen syytteenalaista tekoa? Millaisia erilaisia palveluprofiileja on erotettavissa (virallisen) sosiaalisen kontrollin tai tuen perusteella? Millainen yhteys oikeuspsykiatristen potilaiden sosiaalisen taustan ja (virallisen) sosiaalisen kontrollin tai tuen välillä on? 9.-10.12.2015 4
Teoriaa Mielenterveys-diskurssi on yksi sopeutumattomuuden määrittelyn muoto (ja taso) Lapsuus ~ aikuisiän elämäntilanne Robert K. Merton (1938): Social structure and anomie 9.-10.12.2015 5
Aineisto ja menetelmät Lähteet: Mielentilatutkimuslausunnot (THL), Poisto-/hoitoilmoitusrekisterin tiedot potilaiden aiemmasta psykiatrisesta laitoshoidosta (THL), Rikosrekisterimerkintätiedot (ORK), Vankitietojärjestelmästä saatavat tiedot rikosseuraamuksista (RISE) 2000-luvulla mielentilatutkimuksessa olleet, Suomessa lapsesta asti eläneet, v. 1950-1982 syntyneet henkilöt N = 218 (naisia 38, miehiä 180) SPSS & Mplus 9.-10.12.2015 6
Laitosprofiilit Laitoshistorian mukainen profiloituminen Latent Class Analysis Aineisto ryhmitellään yksilötasolla ennalta määritellyn ryhmämäärän ja analyysiin valittujen muuttujien mukaisesti Ero faktorianalyysiin: Latent Class-analyysia käytetään kategorisen latentin muuttujan analyysiin, kun taas faktorianalyysia jatkuvan latentin muuttujan analyysiin. LCA tuottaa tietoa yksilöistä, kun taas faktorianalyysi muuttujista. Ero klusterianalyysiin: LCA tuottaa ryhmiin jakautumisen lisäksi tiedon todennäköisyyksistä kuulua tiettyyn ryhmään. 9.-10.12.2015 7
Muuttujat Syyllistyminen rikokseen (ennen syytteenalaista tekoa) On ollut rikosseuraamuksen piirissä alle 21 - vuotiaana On ollut ennen psykiatrisen hoidon piiriin siirtymistä rikosseuraamuksen piirissä On suorittanut kolme tai useamman rikosseuraamusjakson On ollut aiemmin psykiatrisessa sairaalahoidossa On ollut psykiatrisen hoidon piirissä alle 21-vuotiaana On ollut 7 29 vrk kestäneellä psykiatrisella sairaalahoitojaksolla On ollut 30 89 vrk kestäneellä psykiatrisella sairaalahoitojaksolla On ollut 90 365 vrk kestäneellä psykiatrisella sairaalahoitojaksolla On ollut yli vuoden kestäneellä psykiatrisella sairaalahoitojaksolla 9.-10.12.2015 8
Taulukko 3. LCA-mallien vertailu (n = 218) Model Fit Information 2 luokkaa 3 luokkaa 4 luokkaa 5 luokkaa Akaike (AIC) 2189.094 1948.429 1909.093 1901.781 Bayesian (BIC) 2260.168 2056.733 2054.626 2084.544 Sample-Size Adjusted BIC 2193.621 1955.327 1918.363 1913.422 LMR LR testin p-arvo[1] 0.0000 0.0000 0.0000 0.0035 ALMR LR testin p-arvo[2] 0.0000 0.0000 0.0000 0.0038 BLRT p-arvo[3] 0.0000 0.0000 0.0000 0.0050 [1] Vuong-Lo-Mendell likelihood ratio test [2] Lo-Mendell-Rubin Adjusted LRT test [3] Parametric bootstrapped likelihood ratio test 9.-10.12.2015 9
Muuttujien jakautuminen latentteihin luokkiin (%) Luokat n=218 Ryhmä 1 n = 54 Ryhmä 2 n =105 Ryhmä 3 n = 59 tuomittu rikoksesta aiemmin 45 25 23 100 rikosseuraamusjaksolla alle 21v. 18 0 0 67 ensin rikosseuraamuksen kuin psykiatrisen hoidon piirissä 26 16 0 79 suorittanut enemmän kuin 2 rikosseuraamusjaksoa 26 5 0 91 ollut aiemmin psykiatrisessa sairaalahoidossa 77 9 100 96 ollut psykiatrisen hoidon piirissä alle 21v. 31 9 35 44 ollut 7-29 vrk: jaksolla 57 0 80 76 ollut 30-89 vrk:n jaksolla 52 0 65 74 ollut 90-365 vrk:n jaksolla 42 0 59 49 ollut yli 12kk:n jaksolla 10 0 15 8 9.-10.12.2015 10
Lopuksi Analyysin tuottama tieto kuvailee tapahtunutta, mutta samalla mielentilatutkimuksen sisäistä arviointilogiikkaa tapahtumien kulku todennetaan rikospoliisin raporteista todennäköisyys syyntakeettomuuteen (osittain) aikaisempien psykiatrisen hoidon potilasasiakirjatietojen pohjalta Analyysi keskittyy psykiatriseen hoitojärjestelmään; esimerkiksi lastensuojelu ja sosiaalihuolto jää katveeseen 9.-10.12.2015 11
Kiitos mielenkiinnosta! 9.-10.12.2015 12
Lähteet "Paranoid-schizophrenia" by Thomas.ZAPATA - Own work. Licensed under CC BY-SA 4.0 via Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/file:paranoidschizophrenia.png#/media/file:paranoid-schizophrenia.png "Vanha Vaasa Hospital Vaasa Finland" by Kotivalo - Oma teos. Licensed under CC BY-SA 3.0 via Wikimedia Commons - https://commons.wikimedia.org/wiki/file:vanha_vaasa_hospital_vaasa_finland.jpg#/media/f ile:vanha_vaasa_hospital_vaasa_finland.jpg Insulin shock therapy administered in Lapinlahti Hospital, Helsinki in the 1950s https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5b/insulin_shock_therapy.jpg PSM V79 D089 Heredity chart of mental deficiency and criminality.png https://commons.wikimedia.org/wiki/file%3apsm_v79_d089_heredity_chart_of_mental_defi ciency_and_criminality.png 9.-10.12.2015 13