Mitä on kotimainen adoptio? 20.5.2014 Perheaikaa.fi Yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa www.adoptioperheet.fi Projektivastaavat Heli Reinikainen Päivi Partanen Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke (2010-2014)
MITÄ ON KOTIMAINEN ADOPTIO? Miksi lapset tarvitsevat uuden perheen? Miten adoptioprosessi etenee? - adoptioneuvonta - lapsitieto - lapseen tutustuminen Lapsen identiteetti ja elämäntarina Yhteydenpito syntymäsukuun avoin adoptio Adoptiosta ja taustasta puhuminen lapsen kanssa
ADOPTION EDELLYTYKSIÄ (adoptioperhe) Adoptiolaki 22/2012 Adoptioneuvonta joko kunnalta tai Pelastakaa Lapsilta Elämäntilanne vakaa ja kunnossa Hyvä terveydentila Ikää koskevat vaatimukset: vähintään 25 vuotta enintään 50 vuotta ikäero enintään 45 vuotta lapsen ja vanhempien välillä Perhemuoto aviopuolisot yhdessä yksinäinen henkilö Adoptiolupa
ADOPTION OIKEUSVAIKUTUKSET adoptio on purkamaton (ns. vahva adoptio) biologiset vanhemmat luovuttavat vanhemman oikeudet adoptiovanhemmille lapsen holhous, huoltajuus, kasvatus- ja elatusvastuu siirtyvät adoptiovanhemmille adoptoitu lapsi perii adoptiovanhempansa ja -sukunsa perintöoikeus syntymäsukuun katkeaa
KOTIMAINEN ADOPTIO, erilaisia mahdollisuuksia Alaikäisten lasten adoptiot 1) Vauvaikäisten adoptiot, joissa vanhemmat päätyvät luopumaan lapsesta 2) Perhehoito muuttuu adoptioksi (sijaisvanhemmista adoptiovanhempia) 3) Adoptio vaihtoehtona, kun lapselle harkitaan kodin ulkopuolista sijoitusta 4) Perheensisäiset adoptiot (myös rekisteröityjen parien perheensisäiset adoptiot) Täysi-ikäisten adoptiot
Opas syntymävanhemmalle adoptiota harkittaessa on luettavissa ja tulostettavissa www.pelastakaalapset.fi
ADOPTIONEUVONTA SYNTYMÄVANHEMMILLE voi alkaa ennen lapsen syntymää kun lapsi on syntynyt lakisääteinen adoptioneuvonta syntymävanhemmille vanhempien kuuntelua vaikeassa tilanteessa keskustelua adoption juridisista, psykologisista ja sosiaalisista vaikutuksista vanhemmille ja lapselle eri vaihtoehtojen ja tuen pohdintaa keskustelua yhteydenpidosta vanhempien ajatuksia ja toiveita tulevasta adoptioperheestä kunnioitetaan vanhempien tekemän päätöksen tukemista
ADOPTIONEUVONTA SYNTYMÄVANHEMMILLE Isyys avioliitossa syntyneen lapsen isyyttä ei erikseen tarvitse selvittää avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset o isyyden selvittäminen lastenvalvojan luona o Isyyden selvittämiselle ei ole määräaikaa adoptioneuvonnassa kerätään tietoja isästä lasta varten Adoptiopäätös Vanhemmilla vähintään 8 viikon harkinta-aika lapsen syntymän jälkeen alle 18-vuotiaan vanhempia/huoltajia kuultava adoptiosta päätettäessä
ADOPTION TAUSTALLA suunnittelematon, ei-toivottu, myöhään tiedostettu raskaus äiti ei ole valmistautunut tulevaan elämänmuutokseen lapsi voi syntyä haastavaan elämäntilanteeseen ikä ja elämäntilanne vaihtelevat äiti usein yksin tekemässä ratkaisua isät vähän osallisina ja isyys tunnustetaan harvoin erilaisia elämän hallintaan liittyviä pulmia vanhempien tunteita: suru, menetys, häpeä, toivottomuus, epäonnistuminen, syyllisyys, tilanteen vahva kieltäminen, tarve salaamiseen
MIHIN MENEN SYNNYTYSSAIRAALASTA? syntymävanhemman hoitoon lyhytaikaiseen perhehoitoon (hoitoperhe) suoraan adoptioperheeseen erittäin harvinaista
Ensimmäiset päiväni on luettavissa ja tulostettavissa www.pelastakaalapset.fi
ADOPTIOKODIN VALINTA Adoptiolaki 22/2012 27 oltava lapsen edun mukainen ratkaisu päätös perheen valinnasta tehdään yhteistyössä toisten sosiaalityöntekijöiden kanssa niiden hakijoiden luokse, joilla arvioidaan olevan parhaat edellytykset huolehtia lapsen hyvästä hoidosta ja kasvatuksesta ensisijaisesti kahden vanhemman perheeseen adoptiolapsi nuorimmaksi sisarukset samaan perheeseen lapsen terveydentila syntymävanhempien toiveet adoptioperheen ominaisuuksista, olosuhteista ja yhteydenpidosta huomioidaan
UUTEEN KOTIIN Lapsiesitys eli lapsen tietojen välittäminen adoptiovanhemmille o Tiedot lapsen taustasta ja terveydentilasta Adoptiovanhempien ja lapsen tutustumiseen riittävästi aikaa ja käyntejä, yöpyminen sijaisperheessä o Mahdollisuus taata lapselle turvallinen siirtyminen o Siirtymäobjektit Lapsen kotiuduttua sosiaalityöntekijä tapaa uusia vanhempia ja lasta kotona. Hänen tehtävänään on tukea vanhempia uudessa tilanteessa Adoption vahvistaminen käräjäoikeudessa
ADOPTIOLAPSEN OIKEUS PITÄÄ YHTEYTTÄ AIKAISEMPAAN VANHEMPAANSA Adoptiolaki, 58 Aikaisemman vanhemman ja adoptiovanhempien keskinäinen sopimus yhteydenpidosta Koskee vain aikaisempaa vanhempaa, ei muita sukulaisia Sopimus tulee olla lapsen edun mukainen, sitä tulee arvioida adoptioneuvonnan aikana Sopimusta voidaan muuttaa myöhemmin uudella keskinäisellä sopimuksella Päätöksen täytäntöönpanomahdollisuus, vrt. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
MIKSI YHTEYDENPITO ON TÄRKEÄÄ? Syntymävanhempi on psykologisesti läsnä lapsen ja adoptiovanhempien mielessä, vaikka yhteyttä ei olisikaan Adoptoidulle yhteydenpito: mahdollistaa realistisemman kuvan syntymävanhemmista voi helpottaa erilaisuuden ja kuulumattomuuden tunnetta auttaa rakentamaan eheämpää identiteettiä
VUOROVAIKUTUKSELLINEN AVOIMUUS Vanhempien tehtävänä on luoda puhumista kannustava ilmapiiri, jossa myös asiaan liittyviä tunteita on mahdollista ilmaista Lapsella on oikeus tietää ja tuntea alkuperänsä Lapselle kerrotaan adoptiosta ja taustasta lapsen kehitystason mukaisesti ja rehellisesti Adoptiota käsitellään eri elämänvaiheissa
ADOPTION JÄLKEINEN TUKI Adoptioneuvonta jatkuu adoption vahvistamisen jälkeen Adoptioneuvonnan antajan on tarjottava neuvontaa, apua ja tukea adoptioon liittyvissä asioissa lapselle, hänen biologisille vanhemmilleen, adoptiovanhemmille ja mahdollisille sisaruksille adoption vahvistamisen jälkeen (AdL 25 ). o mm. vuorovaikutuksen tukea, keskustelutukea muuttuneessa elämäntilanteessa, yhteydenpito, lapsen tausta Adoptioperheellä on mahdollisuus tuen tarpeen selvittämiseen Oikeus tietojen saamiseen (AdL 93 ) o Adoptiolapsella, hänen huoltajallaan sekä adoptiolapsen jälkeläisellä oikeus maksutta saada tietoa adoptioasiakirjoista. o Tarjottava tarpeellinen tuki ja ohjaus (jälkipalvelu)
Luettavaa Adoptiolaki AdL 22/2012, Suomen säädöskokoelma 24.1.2012. Adoptioneuvonta. Opas adoptioneuvonnan antajille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:2. Jäppinen, Saara (2012) Avoin adoptio systemaattinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä tutkimuksesta. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylän yliopisto. Lahti, Ilpo (1991) Adoptiolapsi nuoruusiässä. 90 adoptiolapsen ja heidän perheensä psykiatrinen tutkimus. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 84. Turun yliopisto, Turun yliopiston psykiatrinen klinikka. Painosalama Oy, Turku. Pösö, Tarja (2003) Adoptio perhesuhteiden uudelleenjärjestelynä. Teoksessa Forsberg, H.& Nätkin, R. Perhe murroksessa. Pösö, Tarja (2013) Adoptio lastensuojeluna. Teoksessa Adoptio lapsen etu, toim. Timonen Piritta, LSKL. Timonen, Piritta (toim.) (2013) Adoptio Lapsen etu? LSKL. Tollman, Marika (2006) Salainen äitiys: lapsen adoptioon antaneiden naisten kokemuksia adoptiosta. Pro gradu tutkielma, Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta / Psykologia. Övermark, Anu (2013) Salatusta avoimeksi. Kotimainen adoptio historiallisessa kontekstissaan. Pro gradu -tutkielma. Sosiaalityö. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylän yliopisto.
Kiitos!