H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 3 2013-2014 ISSN 0781-4151 Iltanuotiolla- lumi yksillä - onni kaikilla
Seloste 2013-2014 N:o 3 2014 Huhtikuu 2014 HALSTARI Sisällys Presidentin palsta... 3 Hirmumyrskyn tuhoista filippiineillä... 4 Rotaryhuumoria... 6 Rakennusvalvonnan näkökulma lohjalla... 7 Kubineuvottelu 22.2.2014... 9 Kubineuvottelu 5.3.... 9 Rotaryhuumoria... 9 Suomen elektroniikkateollisuus... 10 Lohjan uusi kirjastoauto... 13 Rotaryhuumoria... 14 Lastensairaalan merkitys... 15 Elintarvikkeiden kuluttajainformaatioasetuksesta... 16 Kiviuuni pizzeria ja kahvipaahtimo... 17 Uusi jäsen klubiimme... 17 Tutustuminen neidonkeitaaseen... 18 Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen, Irja Olkinuora Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat) 2
PRESIDENTIN PALSTA Vuoden 2014 kausi alkoi kansainvälisissä merkeissä, kun Erottajan pelastusasemalta Tapio Siren tuli kertomaan omakohtaisia kokemuksia Filippiinien myrskykatastrofin pelastustoimista. Uutisia seuraamalla ei ymmärrä katastrofin todellista suuruutta ja miten paikalliset sen todella kokevat. Rotary klubimme kevätkausi on mennyt osin aikataulu- ja ohjelmistomuutosten mukana. Ohjelmaa suunnitellessa koko kaudelle ei pystytä varautumaan kaikkiin muutoksiin. Mutta onhan se tyypillistä ohjelmaa tehdessä vuodeksi eteenpäin, että ihmisille tulee muutoksia aikatauluihin yms. Kausi myös jatkui mielenkiintoisissa merkeissä, kun Lohjan kaupungilta esitelmöijänä oli rakennustarkastaja Paula Mäenpää kertomassa rakennusvalvonnasta, veli Raimo Mäkelä esitelmöimässä Suomen elektroniikkateollisuuden tilasta. Kävimme myös tutustumassa Virkkalassa Lohjan uuteen kirjastoautoon, jota esitteli Virkkalan kirjastonjohtaja Sirpa Kangasaho. Helmikuussa kuulimme myös hyvin koskettavan kertomuksen, kun Jere Uro oli kertomassa lastensairaalan hienosta toiminnasta hyvin haastavassa rapistuvassa ympäristössä. Kuten muistamme, Lastensairaala 2017 on Suomen Rotarien yhteisenä hyväntekeväisyyskohteena. Suomen Rotary säätiö on suosittanut, että jokainen Rotary osallistuisi keräykseen 20Euron osuudella. Tämän maksun voi tehdä klubimme tilille, josta kertyneet maksut maksetaan lyhentämättömänä Lastensairaalan keräykseen. Maaliskuun aikana Päivi Turhanen kävi kertomassa mielenkiintoisia asioita elintarvikkeiden kuluttaja-informaatioasetuksesta. Kävimme myös vierailuilla Neidonkeitaassa kuulemassa liikuntapalveluista Lohjalla ja Kiviuunipizzeria Ismetissä, jossa paikalla oli varsin runsaslukuinen osanottajajoukko. Ismetissä isäntämme veli Kuzu Ismet tarjosi maukkaita maistiaisia varsin runsaasti. Harvinaisen aikaisen kevään helliessä meitä meillä on vielä hyvin mielenkiintoisia esityksiä ja vierailukohteita edessämme, kuten myös vuosijuhla toukokuussa. 15.5. pidettävästä vuosijuhlasta laitan lisää tietoa lähipäivinä. Vuosijuhlaan ilmoittautumiset voitte tehdä suoraan allekirjoittaneelle. Toivon runsasta osanottoa loppukevään ja alkavan kesän kokouksiin. Hyvää kevään jatkoa kaikille jäsenillemme! Klaus Turhanen Presidentti 2013-2014, Lohjan Rotary klubi ry 3
HIRMUMYRSKYN TUHOISTA FILIPPIINEILLÄ Meillä oli hieno tilaisuus kuulla Filippiinien yli pyyhkäisseen hirmumyrskyn tuhoista ja pelastustoimista 8.1.2013 Helsingin pelastuslaitoksen asemamestarin Tapio Sirénin kertomana. Hän oli noin viikon päästä tapahtumasta paikalla kahden muun suomalaisen Finrescuen jäsenen kanssa järjestämässä majoitusta, vettä ja vessoja muulle avustusväelle. YOLANDA- (Hyan) myrsky iskeytyi rannikolle 600 kilometrin leveydellä perjantaina marraskuun kahdeksannen päivän aamulla klo 4:40 paikallista aikaan. Pahimmillaan tuulen nopeus oli 108-112 m/s eli 390-400 kilometriä tunnissa. Vakavimmat tuhot ulottuvat yli sadan kilometrin kaistaleelle. Pahimmin kärsi Keski-Filippiineillä Leyten saari ja sillä sijaitseva Taclobanin kaupunki, jossa on yli 200.000 asukasta. Tapio Sirén sai hälytyksen isäinpäivän aattona 9.11. rokotuksiin. Sunnuntaina olikin sitten lähtö Tukholmaan, mistä lennettiin edelleen Kööpenhaminaan ja sieltä Billundiin. Siellä on Tanskan kriisivarasto. Kävi kuulemma kateeksi varusteiden ja henkilökunnan määrä. Varastolla oli kuulemma 50 henkeä töissä, Suomessa vain muutama. Suomen erikoisosaaminen pohjoismaisessa yhteistyössä keskittyy kylmässä säässä toimimiseen. Telttakalusto tykötarpeineen on sellaista, että -20 asteen lämpötilassa pystytään sisällä nostamaan lämpötila +16 asteeseen. Suomalaiset kuuluivat IHP team 1:een. Sen tehtävä oli 1)perustaa koordinaatiokeskus 2)järjestää kansainväliset yhteydet kuhunkin koordinaatiokeskukseen, 3)rakentaa kevyt keskus (pussiruoka), 4)veden puhdistus, 5)tiedustelu ja 6)perustamispaikat: Tachloban, Orloc ja Guiuan. 4
Matka perille kesti 5 päivää. Kööpenhaminasta retkikunta lensi ensin Manilaan ja sieltä edelleen Cebun sotilaslentokentälle. Ormocin lentokentälle saavuttaessa olivat kaikkien rakennusten katot lentäneet pois. Amerikkalaiset sotilaat hoitivat lennonjohtoa kolmella käsiradiolla. Kaupunkiin ajettaessa näkyi tien vieressä nuotioita vieri vieressä. Niissä poltettiin raivatut jätteet. Savu oli sankka. Ensimmäisen yön ryhmä vietti viiden tähden hotellin ensimmäisessä kerroksessa. Aamulla heille osoitettiin koulukeskus, jonka jalkapallokentästä otettiin puolet telttakylän käyttöön. Ilokseen tukiryhmä huomasi, että viemäriverkosto toimi. Se mahdollisti vesivessojen pystyttämisen. IT-henkilöstö nosti samaan aikaan satelliittiantennin kaupungintalon katolle. Se mahdollisti Sirénin Skype-puhelun Vekarajärvellä palvelevaan poikaan, joka hänkin oli maastossa. Suurin ongelma oli kuumuus. Koska työ oli fyysistä, juoksi hiki koko päivän. Se loppui vasta, kun illalla oli maannut paikallaan puoli tuntia. Nestettä piti juoda 7 litraa päivässä, josta puolet suolapitoista vettä. Juomaveden puhdistusta varten paikalle oli tuotu kontti, jossa vesi kulki ensin hiekkasuodattimen läpi. Puhdistus jatkui osmoosin avulla. Vihon viimeksi vesi säteilytetään UV-valolla. Ormocissa kadun toisella puolen oli paloasema. Palokunta toi raakavettä asemalla puhdistettavaksi. 5
Ryhmän tiedustelussa käyttämä varustus oli moottoripyörä ja marketista ostettu helikopteri, johon oli kiinnitetty halpa videokamera. Jos helikopteri joutui radion kantaman ulkopuolelle, se palasi automaattisesti lähtöpaikkaan. Rutiineihin kuului tilannekatsaus klo 21. Samalla sovittiin seuraavan päivän ohjelma. Tapio Sirén kauhisteli tuulen voimaa saarella. Tiheä palmumetsä oli muuttunut tikkumetsäksi. Banaani- ja kookkospalmuviljelmät olivat tuhoutuneet täysin. Niiden uudelleen kasvattaminen vie vähintään viisi vuotta. Toisena esimerkkinä hän kuvasi jalkapallomaalin pylvääseen kiertyneen pellinpalan. Se oli tiukemmin kiinni kuin hän olisi viikon vasaroinnilla saanut aikaiseksi. Vaikka olosuhteet olivat todella surkeat, ihmiset vaikuttivat iloisilta ja tulevaisuuteen toivorikkaasti suhtautuvilta. Kun telttaleirit oli saatu pystyyn ja toimimaan, poistui tämä kolmen suomalaisen ryhmä saarelta ja palasi kotimaahan. - pentti kuosmanen - ROTARYHUUMORIA - Haluatko, että soitan sinulle Chopinin pianoetydin? - Kiitos älä soita, en pidä Chopinista. - Voisin sitten soittaa sinulle Beethovenin kuutamosonaatin. - Kiitos älä soita, minä pidän Beethovenista. - Minulla on kamala vessahätä, mieleni tekee kauheasti suklaapatukkaa ja olen korviani myöten rakastunut palkanlaskennan Lissuun, mutta hän ei välitä minusta. - Mitä sä tommosia höpötät?! - Telkkarissa sanottiin, että ongelmista puhuminen helpottaa. - Tarjoilija, nämä juustonaksut ovat happamia! - Se on tuhkakuppi. 6
RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA LOHJALLA Lohjan johtava rakennusvalvoja Paula Mäenpää valisti klubilaisiamme rakennusvalvonnan tilanteesta Lohjalla 15.1.2014. Ensin hän esitteli yksikkönsä työvoiman: Tulosalueen esimies, johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää (lupapäätökset), tarkastusinsinööri Matti Peltonen (rakennepiirustukset, työmaakäynnit, aloituskokoukset), lupainsinööri Nina Turpeinen (lupavalmistelut ja päätökset), lupainsinööri Sanna Laaksonen (lupahakemusten valmistelu), rakennustarkastaja Juhani Järvinen (korjausrakentaminen, työmaakäynnit, aloituskokoukset), tarkastusinsinööri Juha Heikkinen (rakennepiirustukset, työmaakäynnit, aloituskokoukset), lupasihteeri Kati Finér, lupasihteeri Sirke Latva (ti-to), LVI-teknikko Timo Oksa, LVI-asiantuntija Kari-Pekka Virta, LVI-tarkastaja Matti Napari (pääsääntöisesti Nummen, Pusulan ja Saukkolan kaupunginosissa), Ympäristöinsinööri Pertti Piirilä, mittaustyöpäällikkö Leo Abrahamsson. Vaikka väkeä tuntuu olevan runsaasti, on rakennustarkastus lujilla. Koko ajan pitää miettiä, mikä on tärkeintä ja minkä voi jättää vähemmälle. Henkilömäärä selittyy osin kuntaliitoksella. Ongelmana on osin vaihtuvuus, joka on tuonut tuoretta mutta kokematonta voimaa virastoon. Haasteena on myös kolme erilaista rakennusjärjestystä: Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja. Se asia yritetään saada kuntoon uudella rakennusjärjestyksellä. Sillä yritetään myös lisätä rakennustarkastajien itsenäistä päätäntävaltaa, mikä vähentäisi lautakunnan työtä ja vauhdittaisi lupakäsittelyä. Rakennus ja ympäristölaki velvoittavat rakennusvalvonnan hoitamaan melkoisen listan asioita. Mäenpään esittämä lista oli hengästyttävän pitkä. Muutoksia toimintatavoissa on menossa runsaasti. Rakennusjärjestyksen muutos on meneillään. Ohjeiden määrää lisätään kotisivulle. Pyritään lisäämää rakennustarkastajan päätösvaltaa alle 2000 m2 rakennuksiin. Sähköinen rakennuslupahakemusten vastaanotto lupa.fi -sivuston kautta tämän vuoden alkupuolella. Lohja ottaa sen käyttöön lähes ensimmäisenä kuntana. Sähköinen arkistointi on tulossa. Erityisprojektina on kiinteistökartoitus, jota tekee siviilipalvelumies. Siihen liittyen on tekeillä kiinteistötietokanta. Energiatehokkuus vaikuttaa olevan päivän sana. Rakennuslaki muutettiin tältä osin niin vauhdikkaasti, että suunnittelijat jäivät lain voimaanastumiseen mennessä kouluttamatta. Uusien rakennusten eristepaksuudet kasvavat niin, että kosteuden hallinta tulee haasteelliseksi. Käytännössä ilmanvaihdon pitää olla koneellinen lämmön talteenotolla varustettu. Enegiataseen laskemiseksi pitää rakennuslupahakemuksessa olla tieto esimerkiksi valaistusjärjestelmän tyypistä esim. LED-lamput. Vuonna 2023 pitää uudisrakennusten olla nollaenergiataloja, mikä merkitsee sitä, että erillistä lämmitystä ei tarvita. Käytettävät koneet ja valaistus lämmittävät riittävästi taloa. Toisaalta saatetaan vaatia koneellista jäähdytystä lämpötilan pitämiseksi asumiseen sopi- 7
vana. Mielenkiintoinen asia on yläpohjien rajun eristämisen vaatima ullakon tuuletus. Pitääkö kylmää tilaa ruveta tuulettamaan koneellisesti kosteuden pitämiseksi poissa? Jos rakennusta aiotaan lisäeristää, pitää hankkia rakennuslupa. Siihen pitää puolestaan liittää energiaselvitys, missä osoitetaan eristyskyvyn kasvavan riittävästi suunnitelluilla toimilla. Jos lisäeristys ei ole riittävän hyvä, ei rakennuslupaakaan irtoa. Eri asia on muut julkisivumuutokset. Esimerkiksi materiaalin vaihtaminen vaatii ilmoituksen, samoin kattomateriaalin muutos. EU:ssa ja siten myös Suomessa on pyrkimys kohti passiivienergiataloja. Viranomaistavoitteissa on, että nykyisistä matalaenergiakustannuksista saadaan noin 30% pois. Matalaenergiatalossa omakotitalon energiakulutukseksi arvioidaan n. 125 kwh/m2 vuodessa. Siitä sähkön osuus on n. 40%, käyttöveden lämmityksen 30% ja varsinaisen lämmityksen osuus 55 kwh/m2 vuodessa. Kokonaiskulutus on siis 21250 kwh vuodessa. Lähde:http://www.suomirakentaa.fi/omakotirakentaja/laemmitys/laemmityksenvalinta/energiamaaraykset-ohjaavat-lammitysjarjestelmien-valintaa Passiivitaloissa energian kokonaiskulutus on noin 90 kwh/m2 vuodessa ja jakaantuu kolmeen likimain yhtä suureen osaan. Näin ollen 170 neliömetrin vuoden energiakulutus laskee 15000 kwh:iin. Viereisestä kuvasta selviää eri lämmitysmuotojen laskentakertoimet. Yllättävästi sähkölämmitys saa suurimman syntipukin osan. Sen sijaan maalämpöä ei kuvassa näy, mutta sen energiatehokkuus on kuitenkin parhaasta päästä. Erilaiset aurinkopaneelit ovat myös olennaisesti ns. E- lukuun edullisesti vaikuttava tekijä. Käytännössä saattaa olla, että paikalla rakentaminen loppuu, koska kaikkien eristysvaatimusten täyttäminen saattaa olla mahdollista vain talotehtaissa. Kustannuksia nosta mm. tulevaisuudessa lähes pakollinen työmaan huputtaminen, jotta sadevesi ei pääse turmelemaan rakenteita. Verottajakin on lisäämässä rakennustarkastuksen velvoitteita. Lopputarkastuksessa edellytetään veroviranomaisen todistusta siitä, että kaikki raportointi työvoiman käytöstä on suoritettu vaaditulla tavalla. Tulevaisuuden haasteena on jatkuva kouluttautuminen ja palvelun parantaminen. - pentti kuosmanen - 8
KUBINEUVOTTELU 22.2.2014 Klubikokouksessamme 22.2.2014 käsiteltiin erilaisia rahankeruuseen liittyviä ideoita. Paikalla oli mm. Pertti Tamminen Someron klubista. Hän kertoi klubin saaneen parhaiten rahaa Somerolaisen välissä jaetusta Rotary-liitteestä, johon hankitut mainokset kartuttivat kassaa merkittävästi. Hän lupasi lähettää kyseisen lehden veli Pentille, joka esitteli hengentuotteen seuraavassa kokouksessa. Esiin nostettiin myös poissaolosakko, joka kerryttäisi rahaa kassaan kohtuullisen suuren määrän. Ohjelmassa ollutta konserttitanssiaisia käsiteltiin pitkään. Jorma Mäenpää lupasi selvittää tilannetta Lohjan kaupunginorkesterin osalta. Monenmoista muuta toinen toistaan hulvattomampaa ideaa heitettiin ilmaan. Aika näyttää, mitkä niistä ovat toteuttamiskelpoisia. KUBINEUVOTTELU 5.3. Kokouksessamme 5.3.2013 käsiteltiin rahankeräykseen liittyviä ideoita sekä jäsenhankintaan liittyviä ideoita. - pentti kuosmanen - ROTARYHUUMORIA - Kuule kultu, tiedätkö sinä, mitä eroa on tanssimusiikilla ja marssimusiikilla? - Enpä osaa sitä määritellä. - Sitä minäkin. Jos mentäisiin välillä istumaan. Kasperi oli kylässä Vernerin kesämökillä ja ihmetteli, kun Verneri tutki jotain suurennuslasilla. - Mitä nuo pallerot ovat tuossa paperilautasella? -Nämä ovat älypillereitä. Näitä kun syö, tulee viisaammaksi. - Saisinko yhden? - Totta kai, ole hyvä. Kasperi maisteli pilleriä ja nielaisi sen. Hän ei kuitenkaan tuntenut itseään yhtään viisaammaksi. Hän pyysi saada vielä yhden j a sitten vielä yhden, kunnes hoksasi: - Saamari! Nämähän ovat jäniksenpapanoita! - Niin ovat. Sinähän olet viisastunut. 9
SUOMEN ELEKTRONIIKKATEOLLISUUS Veli Raimo Mäkelä kertoi meille 29.1.201 Hotelli Lohjan tiloissa otsikon aiheesta hyvin pessimistiseen sävyyn. Elektroniikkateollisuuden alamäki on sivunnut häntä henkilökohtaisesti. Elektroniikka teollisuus on osa teknologiateollisuutta: 55 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&kinvestoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 720 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:liä on noin 1 600 jäsenyritystä. Mitä yllä oleva merkitsee sitten rahassa ja henkilöissä? Siitä kertoo seuraava kuva. 10
Mitenkä on Lähiajan näkymät? Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa ovat laskeneet vuoden 2008 kuudesta miljardista eurosta vajaaseen 2 miljardiin. Trendi on edelleen laskeva. On syytä huomata, että kyseessä on lähes puhtaasti vientiteollisuudesta ja siten kauppataseen heikkenemiseen vaikuttavasta tekijästä. Vastaavasti samaan aikaan on alan työntekijöiden määrä pudonnut yli 60 000:sta reiluun 40 000:een. Pahimmin muutos on purrut isoihin Nokia-paikkoihin, kuten Saloon, Ouluun ja Tampereeseen ja Helsinki- Espoo akselille. Työ on samalla siirtynyt ulkomaille lähinnä Aasiaan. Ongelmana on myös se, että Suomessa tuotetaan bulkkia ja tehdään alihankintaa, mikä on matalakatteista tuotantoa. Elektroniikkateollisuuden tuotteet ovat yleensä suunnattu loppukäyttäjälle. Niissä on myös korkea jalostusaste. Brändin omistajana esim. Nokialla jäi alkuvaiheessa käteen suurin osa tuotteen hinnasta. Kilpailun kiristymisestä huolimatta yrityksen osuus pysyi selvästi korkeampana kuin bulkkia tuottavilla firmoilla. Valmistusmaalla on Suomen talouden kannalta olennainen merkitys. Nokian 3110 valmistettiin Suomessa ja myytiin pääosin muualle Eurooppaan. Sen arvosta n. 40 prosenttia syntyi Suomessa. Vastaavasti vuonna 2007 myyntiin tullut Nokia 1200 -puhelin tehtiin Keski-Euroopassa ja myytiin pääosin Euroopan markkinoille. Sen arvosta syntyi Suomessa enää 24 prosenttia. Raimo Mäkelä kiteytti esityksensä muutamaan omaan ajatukseensa: Kotimaisten yritysten pitää ottaa paremmin huomioon arvon kasvu myös kaupan ja jakelun verkostossa ja ottaa siitä mahdollisimman iso osa itselleen esimerkiksi In- 11
ternet- kaupan avulla. Hyvänä esimerkkinä toimivat APPLE-musiikki- ja sovelluskaupat. Apple-puhelimen ja muiden Apple-tuotteiden myyjille (paikalliset kauppiaat) jää keskimäärin pienempi kate kuin Nokian tuotteiden myyjille. Apple ilmeisesti omistaa puhelimet myös kaupan varastossa, joten kaupalle ei jää isoa varastoriskiä. Ilmeisesti toinen vaihtoehto on, että Apple myy puhelimet korkeampaan hintaan kaupalle ja jos/kun kauppa myy puhelimet asiakkaille, niin hyvittää myydyistä Ship & Credit note kauppiasta myyntitavoitteista & kampanjasta riippuen. Omien kauppojen ja Internet-myynnin avulla muidenkin kehittämistä tuotteista Apple nappaa noin 1/3- osan myyntihinnasta. Pelkkään Innovatiiviseen teknologioiden kehittelyyn panostaminen uusien tuotteiden osalta ei ehkä tuo kuitenkaan parasta tulosta, koska suurin osa hyvin myyvistä uutuustuotteista ei itse asiassa teknologisesti ole paljoakaan parempia kilpailijoistansa. Liika poikkeavuus jopa haittaa markkinointia & myyntiä, koska suuri osa ihmisistä automaattisesti kammoaa isoja muutoksia. Pääkonttoreita ja logistiikkakeskuksia pitäisi saada lisää myös Suomeen, ja yleensähän niitä saa veroeduilla ja erityissopimuksilla, ei Unelmahöttöä esittämällä. Vaikka varsinaisen tuotannon lisäarvo on vain muutama prosentti tuotteen myyntihinnasta (5-15%), voi sen merkitys kansantaloudelle olla paljon isompi kuin yrityksen taloudelle. Automatisoidussa tuotannossa ei synny edes hintaetua halpamaiden hyväksi. Justus kysyi runoilija Säkeiseltä: - Näyt pitävän Jaloviinasta, minkä tähden? - Kolmen tähden. - Tarjoilija, nämä juustonaksut ovat happamia! - Se on tuhkakuppi. Tango-orkesterin laulajattaren juhannus: Usko on kadonnut. Toivo on häipynyt. Onni on kateissa, mutta Yrjö sentään tulossa. Lätkäkatsomossa: - We are the champions - me olemme herkkusieniä! 12
LOHJAN UUSI KIRJASTOAUTO Kuva: Matti Kupari Klubimme tutustui Virkkalassa 5.2.2013 Lohjan uuteen kirjastoautoon kirjastonhoitaja Sirpa Kangasahon opastamana. Hänen näyttämässään kuvassa on kaupunkimme ensimmäinen kirjastoauto. Nyt toimintansa aloittaneessa autossa on uutta sisäänkäynnissä oleva nosturi, joka mahdollistaa pyörätuolilla kulkevien asiakkaiden palvelemisen aivan uudella tavalla. Kirjahyllystöt on rakennettu nykyaikaisiksi vastaamaan tarpeita. Valaistus on toteutettu LEDtekniikalla. 13
ROTARYHUUMORIA Runoutta - Olen tässä runossa kuvaillut rakastettuani. - Ontuuko hänkin? Metsäpomo metsurille: - Ja palkkaa tulee sitten kykyjesi mukaan. - Mitä! Niin vähällä minä en tee mitään! Oskari istuskeli baarissa. Ovesta astui sisään uhkea, kuvankaunis punapää. Oskari tuijotti ilmestystä saamatta silmiään irti hänestä. Punapää huomasi Oskarin katseen, lähestyi hymyillen tätä ja lausui: - Teen mitä tahansa, ihan mitä tahansa pyydät, mutta se maksaa kolmesataa euroa. Oskari oli ällikällä lyöty ja sopersi: - Ihan mitä tahansa? - Ihan mitä tahansa. - Jukra, tee minun autooni vaihteistoremontti. 14
LASTENSAIRAALAN MERKITYS Hyvinkääläinen Jere Uro vieraili klubikokouksessamme 19.2.2013 Hotelli Lohjan kabinetissa. Hän kertoi meille Vertin tarinan. Vertti syntyi HYKS:ssa 24-viikkoisena pianon ollessa alle 1000 grammaa. Synnytyksen jälkeen lapsi siirrettiin vauhdilla huoltotunnelia pitkin lasten teho-osastolle (K7). Matka oli isästä tuntunut ikuisuudelta. Lasten teho-osastolla on paikka 11:lle lapselle, joita auttaa 11 hoitajaa. Hoito on siellä kalleinta Suomessa. Hoitajat ovat kokeneita ja tehtäväänsä omistautuneita. Hoitajien kekseliäisyydestä on osoituksena lasten pitäminen keittiöpäähineeseen käärittynä. Se muistuttaa olosuhteiltaan kohtua. Vertti vietti tällä osastolla 75 ensimmäistä päiväänsä. Vanhemmat saivat aloittaa heti lapsensa hoitamisen hoitajien valvonnassa. Tehtäviin mm. kuului syöttäminen, vaippojen vaihto, kylvettäminen ja liman imeminen hengitysteistä. Kehittymättömien keskosten vaikeudet alkavat 2 vuorokauden kuluttua syntymästä. Vertille jouduttiin antamaan ylipaineella happea, mistä seurauksena keuhkorakkuloita jäykistävä vaikutus. Siihen liittyen lapsi on infektioherkkä. Vertti tuli tutuksi Hyvinkään sairaalassa. Sen verran monta kertaa hän joutui käymään Spira-hoidossa siellä. Jere Urolla oli mukana Vertin keskosvaiheen vaatteita. Keskosella on tosi pienet tarvikkeet. Vaatteet ovat kuin nuken vaatteet ja tutit pienen pieniä. Isän ylpeydellä Jere Uro kehui poikansa toilailuja ja kertoi erilaisista kasvuun liittyvistä asioista. Samalla hän painotti lastenklinikan merkitystä keskosten ja muuten vakavasti sairaiden lasten hoidossa. On sääli, että vuonna 1946 valmistuneen sairaalan on annettu pahoin rapistua. Jere Uro vetosi kuulijoihin ja toivoi meidän jokaisen osallistuvan uuden lastenklinikan rahankeruuseen. - pentti kuosmanen - 15
ELINTARVIKKEIDEN KULUTTAJAINFORMAATIOASETUKSESTA Päivi Turhanen vieraili klubissamme 12.3.2013 kertomassa EU-direktiiviin perustuvasta uudesta kuluttajainformaatioasetuksesta (EU 1169/2011). Yleistä Tavoitteena on helpottaa kuluttajaa tekemään tietoon perustuvia valintoja, parantaa pakkausmerkintöjen luettavuutta, korostaa allergeenitietoja, edesauttaa lihavuuden ja ruokavalioon liittyvien kroonisten sairauksien torjuntaa (pakolliset ravintoarvomerkinnät), estää sopimattomia kaupallisia menettelyitä (kuluttajien harhaan johtamisen estäminen). Tiettyjen tuotteiden alkuperämaan ilmoittaminen on pakollista. Asetusta sovelletaan yleisten pakkausmerkintöjen osalta 13.12.2014 lähtien. Luettavuus paranee: Pakolliset tiedot on kirjoitettava isommalla Päivi Turhanen tekstikoolla kuin aiemmin (1,2 mm) Allergeenien on erotuttava muista ainesosista, esim. lihavoinnilla, eri värillä. Allergeenien ilmoittaminen koskee myös pakkaamattomia elintarvikkeita ja suurkeittiöissä jaettavia ruokia. Uusi ravintoaineiden ilmoittamistapa. Ennen ilmoitettiin esimerkiksi jauhemaisista tuotteista ravintoarvot per 100 g jauhetta ja lisäksi sai ilmoittaa arvot per annos. Nyt on ravintoarvo ilmoitettava per 100 g nautintavalmista tuotetta, jonka lisäksi saa ilmoittaa ravintoarvot myös per annos. Annoksen lukumäärä kuin myös annoskoko on ilmoitettava pakkauksessa. Uutta on ravintoarvotaulukon sisältö ja järjestys. -Uusi taulukko on EU:ssa päätetty ja lyöty lukkoon. Suomalaisille tärkeän laktoosin määrän ilmoittaminen ei ole enää sallittua taulukossa. Laktoosin määrän saa kyllä ilmoittaa, mutta se tulee tehdä taulukon ulkopuolelle kuitenkin taulukon välittömään yhteyteen. -Suolan määrä ilmoitetaan uudessa taulukossa kertomalla tuotteen sisältämän natriumin määrä 2,5-kertaa. Kaikki natrium ei kuitenkaan ole natriumkloridina eli suolana, joten pakkauksissa oleva suolamäärä on todellista suurempi. Aiemmin suolanmäärä ilmoitettiin oikeasti analysoidusta natriumkloridista, ei laskennallisesta kuten uusi asetus vaatii. Päivi Turhanen, tuoteasiantuntija, Continental Foods Finland Oy. Tuotemerkkejä mm. Blå Band, Touch of Taste, Raguletto, IsoMitta 16
KIVIUUNI PIZZERIA JA KAHVIPAAHTIMO Klubimme vieraili Perttilässä veli Kuzu Ismetin (Lohjannummen klubi) ravintolassa 19.3.2013. Ravintola oli aiottu alun perin alueella työskentelevien lounasruokalaksi. Paikan valinta on ollut ilmeisen onnistunut, koska päivisin ruokavieraita on n. 200. Ravintolaa pidetään auki myös iltaisin. parhaimmillaan siellä on käynyt neljäsataakin asiakasta illassa. Esittelyn jälkeen sai uusi jäsenemme Kimmo Miettinen rotarirattaan rintaansa. Ravintoloitsija tarjosi vierailleen maittavan aterian noutopöydästä. Taidettiin saavuttaa osallistujaennätys 16:lla jäsenellä ja kuudella seuralaisella. Kuzu Ismet Kuva: Kalevi Laakso UUSI JÄSEN KLUBIIMME Vierailulla Kuzu Ismetin ravintolaan Perttilässä otettiin klubimme uudeksi jäseneksi Kimmo Miettinen. Hän on eläköitynyt YLEn tuotantomestarin tehtävistä. Kummi on veli Kalevi Laakso. Kalevi Laakso kiinnittää rotarirattaan Kimmo Miettisen takin käänteeseen. Kuva: Kalevi Laakso 17
TUTUSTUMINEN NEIDONKEITAASEEN Sinikka Pohjala toimi emäntänä vieraillessamme 26.3.2013 Neidonkeitaassa. Hän on toiminut pitkään liikuntasihteerinä Lohjalla. Lohjalainen järjestelmä on ainutlaatuinen. Kaupungilla ei ole varsinaista liikuntatointa, vaan asian hoitaa LLK Oy. Sen tytäryhtiöitä ovat Lohja liikuntakeskus Oy, Lohjan liikuntahallit Oy ja Kiinteistö Oy Lohjan kuplahallit. LLK Oy:n vuosittaiset tappiot kaupunki korvaa ns. konserniavustuksella. LLK Oy:n käyttömenot olivat vuonna 2013 3.853.376 ja käyttötulot 1.574.299 sekä konserniavustus 2.390.299. Liikuntatoimen käyttömenot olivat asukasta kohti 94,71. Henkilöstöä oli 79 johon upposi 49,6 % toimintakuluista. Näillä kuluilla saatiin seuraavat kokonaissuoritteet: Neidonkeidas 281 031 ja jäähalli 55 696 336 727 ulkoliikuntapalvelujen suoritteet 403 578 järjestetyn / ohjatun toiminnan suoritteet 97 591 liikuntahallien ja -salien suoritteet 271 644 Yhteensä 1 109 540 Lohjalla on sisäliikuntapaikkoja 40 ja ulkoliikuntapaikkoja 162. Lisäksi kiintorastialueita on viisi kappaletta. Suunnistuskarttoja on eri tarkoituksiin 66 alueesta. Avantouintipaikkoja on kolme. Lohjan alueella toimii 69 liikuntajärjestöä, joiden jäsenmäärä on 16 000 luokkaa ja suoritteiden määrä vuodessa noin 1 468 000. Harrastettuja liikuntalajeja on 63 kappaletta. Niistä suosituimpia ovat jalkapallo, jääkiekko, salibandy, yleisurheilu, telinevoimistelu ja tennis. Erityisliikunnan ja liikunnan ohjaajia on vakinaisesti 2 ja tuntiohjaajina 21. Vesiliikunnan ohjauksessa on yksi uimaopettaja ja kuusi vakinaista valvoja-ohjaajaa sekä tuntivalvojia. Suoritteita oli 93 279 kappaletta joista 43 prosenttia kohdistui lapsiin. Huomionarvoista on kuudesluokkalaisten valtakunnallisesti korkea uimataitoprosentti 98. Ohjattua toimintaa annettiin 2,5 käyntiä asukasto kohti. Kaiken kaikkiaan liikuntaa järjestetään hengästyttävä määrä eri ikäisille ja eri lajeissa. Lisäksi LLK Oy toimii yhteistyössä paikallisten liikuntajärjestöjen ja yritysten kanssa. Esimerkkeinä mainittakoon Talvitouhulat, harjun hiihtoretki, Lohjanharjun sauvakävely ja laavujen kierros. Tenavatohinat järjestetään Tennarissa, Karjalohjalla, Nummella ja Pusulassa. Isoja tapahtumia ovat Lohjan järvipäivät, Lohja junior games ja Lohjanjärven ympäripyöräily. Yhteistyökuvioon kuuluvat myös Rantajamit ja antiikkimessut. Kokoukseen osallistuin 13 jäsentä ja yksi seuralainen. 18
Kahvia notamassa vasemmalta: Markku Paasonen, Eero Rantalaiho ja Kari Kalliala. Pöydän ääressä istuvat vasemmalta rva Kalliala, Irja Olkinuora, Klaus Turhanen, Pertti Tuononen, Kimmo Miettinen, Raimo Mäkelä, Tellervo Kangas, Ilkka Salvén, herra Nyman ja Seija Nyman - Miksi blondilla on jääkaapissaan tyhjiä olutpulloja? - Hänelle voi tulla vieras, jo ka ei käytä alkoholijuomia. Happonen oli ryypännyt raskaasti viikkotolkulla. Lopulta hänen kaverinsa veivät hänet katkaisuhoitoon. Hoitaja sovelsi uutta oppia, jonka nimi oli säikytyskasvatus. Hän näytti Happoselle karmeita värikuvia viinan turmelemista maksoista. Hoitaja katseli Happosta ja oli hyvillään, kun näki, että Happonen hikoili, oli kalman kalpea ja tärisi. Hoitaja sanoi: - Kuvat taisivat tehdä vaikutuksen? - Kyllä, maksapihvi on aina ollut lempiruokani. Mutta nyt ei enää ikinä! 19
20