C 3661 Nr. 4 / 11 www.regenwald.org Kumppanimme Indonesiasta tulevat Saksaan Ei eläinrääkkäystä luksusnahkojen vuoksi Protestimme: Tuloksia sademetsän suojelussa 1
Rettet den Regenwald e.v. Rainforest Rescue Jupiterweg 15, 22391 Hamburg DEUTSCHLAND Tel. 040-410 38 04 Fax 040-450 01 44 info@regenwald.org www.regenwald.org facebook.com/rettetdenregenwald twitter.com/rettetregenwald/ Lahjoitustili: GLS Bank Tilinumero: 202 505 4100 BLZ: 430 609 67 Muualta Euroopasta maksettaessa: IBAN: DE11 430 609 67 202 505 4100 BIC: GENO DEM 1 GLS Rettet den Regenwald e.v. on Saksan liittotasavallan veroviraston yleishyödylliseksi ja erityisesti tukemisen arvoiseksi hyväksymä. Saksassa tehdyt lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia Saksan verotuksessa. Tukijat ja lahjoittajat saavat Regenwald Reportin ilmaiseksi. Julkaisun tiedot Kansikuva: Madagaskarilla elävä harjamaki (Eulemur coronatus) kuuluu uhanalaisiin lajeihin. Kuva: Thomas Marent / mindenpictures Julkaisija: Reinhard Behrend (V.i.S.d.P.) Toimitus: Andrea Hülsmeyer, Guadalupe Rodríguez, Klaus Schenck, David Vollrath, Christiane Zander Layout: Kathrin Heidtmann Kuvat: Archiv (4), Alain Compost, Feri Irawan (2), Birgit Handke, Tanja Busse, Somos Sur, Elisa Norio, Hans Fedder, Frank Deck, Mark Auliya (5) Painatus: Dierichs Druck + Media GmbH & Co. KG in Kassel Regenwald Report painetaan kierrätyspaperille Hyvät Regenwaldin ystävät! Meillä on Teille hyviä uutisia kerrottavina: Kolumbiassa onnistuimme yhteisvoimin suojelemaan ainutlaatuisen, Karibianmerellä sijaitsevan San Andrésin saariston. Öljyteollisuus joutui lukuisten protestien jälkeen väistymään UNESCO:n biosfäärireservaatti Seaflowerista. Rettet den Regenwaldin tukijat lähettivät tuhansia sähköpostiviestejä Kolumbian presidentti Juan Manuel Santosille. Viesteillänne on ollut vaikutusta, kirjoitti meille ympäristönsuojelija June Marie Mow. Myös Boliviasta olemme saaneet vastaanottaa kiitoskirjeen. Luonnonsuojelualue TIPNIS:in halki aiottiin rakentaa tie. Ihmiset organisoivat värikkään protestimarssin pääkaupunki La Paziin ja onnistuivat lopulta estämään tien rakentamisen. Kiitos kampanjallemme antamastanne tärkeästä tuesta, kirjoitti meille Pablo Rojas Cochabamban kaupungista. Tukenne on mahdollistanut saavuttamamme menestyksen. Ja me kaikki olemme saaneet lisää voimia. Olemme ylpeitä ja iloisia tuesta, jonka sademetsän ystävät Saksasta ja koko maailmasta antavat yhä uudelleen. Tänä vuonna allekirjoituksia ja sähköpostiprotesteja on lähetetty jo 1 360 000 kappaletta vastuunalaisten poliitikkojen, yritysten ja pankkien osoitteisiin. Huolimatta protestikampanjoiden suuresta merkityksestä Euroopassa: Yhä edelleen ratkaisevaa on tropiikin asukkaiden vastarinta öljy- ja kaivoskonserneja, palmuöljyviljelmiä ja puunhakkaajia vastaan. Sademetsän asukkaat puolustavat kotejaan, ja he taistelevat epätoivon antamalla rohkeudella. Tässä heitä auttavat myös meidän keräysvaramme. Usein pystymme jo parilla tuhannella eurolla auttamaan ratkaisevasti näitä ihmisiä. Pyydämme kaikkia sademetsän ystäviä pysymään edelleen aktiivisina ja vetämään mukaan toimintaan myös muita. Erityisen hienoa olisi, jos voisitte ajatella sademetsää myös jouluna ja lahjoittaa hieman suojelua sademetsälle. Useat ympäristöryhmät eteläisissä maissa pystyvät saamaan paljon aikaan keräysvarojemme avulla ja siten turvaamaan myös meidän tulevaisuuttamme. Sydämellisin terveisin Guadalupe Rodríguez kampanjoi Latinalaisen Amerikan puolesta Saksankielisen Regenwald Report -lehden vuositilauksen lahjoittamiseksi Saksan liittotasavallassa riittää, että lahjoitatte meille pankkisiirtona 10 euroa ja ilmoitatte meille lahjan saajan osoitteen kirjeellä tai sähköpostilla. 2
Ajankohtaisia ilmoituksia Tiedemiehet ja UNO sanovat: Biopolttoaine on vahingollista Madagaskar ja Panama Harvinaisten jalopuiden kauppaa rajoitetaan Madagaskarin ja Panaman hallitukset ovat vetäneet johtopäätöksensä koskien heidän aarniometsiensä loppuunmyyntiä: He antoivat lisätä 91 trooppista puulajia lajien suojeluun tarkoitettuun Washingtonin yleissopimukseen. Tämä kansainvälinen sopimus alistaa uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kaupan maailmanlaajuisesti tiukkaan valvontaan ja se on allekirjoitettu 175 maassa. Trooppiset jalopuut, kuten ebenpuu ja palisanteri ovat erityisen haluttuja soittimissa ja luksushuonekaluissa siksi niitä uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Madagaskarin tilanne on dramaattinen. Häikäilemättömät puukauppiaat ryöstelevät jopa tämän afrikkalaisen saarivaltion kansallispuistoja voidakseen rikastua harvinaisten puulajien avulla. Asiakkaisiin kuuluu myös Gibsonin kitaratehdas, jota USA:n viranomaiset ovat tutkimassa. 168 tutkijaa varoittaa yhteisessä EU:lle lähettämässään kirjeessä: Biopolttoaineen kohtelulle ilmastoneutraalina tuotteena ei ole tukea tieteelliseltä taholta. Biopolttoaineita varten hävitetään sademetsiä, jolloin vapautuu valtavia määriä hiilidioksidia. Tähän yhdistyksemme on kiinnittänyt huomiota jo vuosien ajan. Myös kymmenen kansainvälistä YK-organisaatiota on suositellut G-20-maiden hallituksille, että ne luopuisivat biopolttoaineiden tuesta. Biodieselin ja etanolibensiinin raakaaineina käytetään viljaa, sokeriruokoa, ja kasviöljyjä. Tämän seurausta on nyt käynnissä oleva elintarvikkeiden huomattava hinnannousu maailmanlaajuisesti ja miljoonat ihmiset joutuvat kärsimään nälkää. G-20-maiden hallitusten pitäisi poistaa kansallisista linjauksistaan määräykset, jotka tukevat biopolttoaineiden käyttöä tai määräävät ne pakollisiksi, toteavat tutkimuksen laatijat. Niiden joukossa on Maailman ruokaohjelma (WFP) ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), Maailmanpankki ja Euroopan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD sekä kuusi muuta kansainvälistä instituutiota. Monimuotoisuus hupenee dramaattisesti Joka kolmas laji uhanalainen Huonoja uutisia Kansainväliseltä luonnonsuojeluliitolta eli IUCN:ltä. Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien punainen lista on pelkästään tänä vuonna tullut 1 219 nimeä pidemmäksi. Listan 61 914 lajista, jotka IUCN on koonnut, noin yksi kolmasosa on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tieteellisesti määritettyjä eläin- ja kasvilajeja on 1,8 miljoonaa ja joka vuosi tulee tuhansia lisää. Todellinen lukumäärä ei ole kenenkään tiedossa. Miljoonat lajit ehtivät kuolla ennen kuin niitä on edes löydetty. Niiden elintila saastutetaan tai tuhotaan. Joka vuosi katoaa maailmanlaajuisesti noin 13 miljoonaa hehtaaria metsää varsinkin trooppisia sademetsiä. Niissä elää 40 60 prosenttia maapallon kaikista eläin- ja kasvilajeista. Erityisessä vaarassa ovat sarvikuonojen säilymismahdollisuudet. Sarvikuonoja metsästetään varsinkin niiden sarvesta valmistettavan ihmelääkkeen takia. Esimerkiksi Indonesiassa on alle 50 vapaana elävää jaavansarvikuonoa (ks. kuva). 3
Tämä on esi-isiemme maata. Me taistelemme kunnes yhtiö antaa maan meille takaisin! Ida ja hänen tyttärensä Anaknya tuovat tämän viestin myös Saksaan Sademetsän puolustajat saapuivat Saksaan SUMATRA Malesia Borneo INDONESIA Mitä tekemistä Unileverin Rama-levitteellä on tuhotun kylän kanssa Sumatralla? Vastaus on palmuöljy: Raaka-aine leivällemme siveltävään levitteeseen ja lukuisiin muihin elintasotuotteisiin on syynä hakkuisiin ja ihmisoikeuksien loukkauksiin Indonesian sademetsissä. Metsien asukkaat Borneolta ja Sumatralta tulevat joulukuussa Saksaan tehdäkseen tragediaansa tunnetuksi 4
PALMUÖLJYÄ INDONESIASTA Maanantaina, 7. marraskuuta, asiallinen kokoushuone Hampurin lentokentällä. Unilever on kutsunut Robin Woodin ja Rettet den Regenwaldin selventävään palaveriin. Konsernin johto on lentänyt paikalle. Kyse on väkivallan käytöstä, joka on kohdistunut alkuperäisväestöön Indonesiassa Sumatran saarella Unileverin palmuöljyntoimittajan Wilmar Internationalin taholta. Elokuussa konsernin tytäryhtiö oli antanut hävittää kolme kylää ja asukkaita kohti oli ammuttu. Rettet den Regenwald ja Robin Wood katsoivat myös Unileverin olevan osallisena vastuuseen jatketuista laittomista hakkuista ja palmuöljyntoimittajansa aiheuttamista ihmisoi- 30.000 ihmistä on allekirjoittanut protestimme väkivallan käyttöä vastaan Kerinci Seblatin kansallispuistossa Sumatralla elävät tiikerit, elefantit, malaijikarhut, tapiirit ja yli 4 000 kasvilajia. Se kuuluu UNESCO:n maailmanperintöön keuksien loukkauksista. Vaadimme katkaisemaan liikesuhteet Wilmariin ja lopettamaan palmuöljyn ostot rikollisesti toimivilta yrityksiltä. 30 000 ihmistä on allekirjoittanut protestikirjeen Unileverin johtajalle Harry Brouwerille. Me esitimme todisteet: valokuvat, videot ja silminnäkijöiden lausunnot indonesialaisilta yhteistyökumppaneiltamme. Unilever reagoi tähän ja pyysi Wilmaria tutkimaan asiaa. Tulos oli Wilmarin eduksi, kuten oli odotettukin. Tällöin Robin Wood lähetti Sumatralle delegaation, joka vahvisti kaiken, mitä ihmiset olivat meille aikaisemmin kertoneet. Menetettiin kallista aikaa. Aikaa jota traumatisoituneilla ihmisillä Sumatran saarella ei ole. Keräysvaramme telttoja ja riisiä varten pystyivät lieventämään vain kaikkein suurinta hätää. He, jotka ovat vastuussa tästä, eivät ole tehneet mitään. Unilever haluaa odottaa uutta raporttia, tällä kertaa kansalaisjärjestöltä nimeltä Forest Peoples Programme (FPP). Tämä raportti on jo käytettävissä. Se käsittää 62 sivua ja todistaa rivi riviltä päiväkausia jatkuneesta ihmisiin kohdistuneesta väkivallasta Wilmarin työläisten ja paikalle palkatun liikkuvan poliisiprikaatin taholta: kolmella asuinalueella tuhottiin raivaustraktoreilla 83 asuintaloa. Asukkaita ammuttiin ja häädettiin. Järjestelmällisen väkivallankäytön aikana koko alue eristettiin ulkomaailmasta poliisin toimesta. Tähän päivään saakka väestön uhkana ovat olleet vartijat ja vahvasti aseistettu poliisi. Unileverin kannanotto raporttiin saatiin sähköpostissa: Otamme vä- Unilever pysyy raakaainetoimittajansa rinnalla todisteista huolimatta littömästi kirjallisesti yhteyttä Wilmariin ja vaadimme kannanottoa esitettyihin syytöksiin ja ilmoitusta meille siitä, miten he aikovat ratkaista tämän pitkään kestäneen kiistan maaoikeuksista paikallisten asukkaiden kanssa. Nettisivuillaan Unilever tiedottaa visiostaan: Tavoitteenamme on liiketoimintamme kaksinkertaistaminen ja samalla ympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Maailmanlaajuisesti tulemme vuodesta 2015 lähtien käyttämään vain kestävästi tuotettua sertifioitua palmuöljyä. Unileverille kestävyys tarkoittaa, että palmuöljylle on myönnetty erityisesti tätä tarkoitusta varten luotu etiketti Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO) Sademetsän puolustajat haluavat vain säilyttää metsänsä lapsilleen -nimiseltä järjestöltä He haluaisivat kuitenkin olla kertomatta kahdelle miljardille asiakkaalleen, vaikka hiljaisesti myöntäisivätkin: että RSPO ja sen kestävyyssertifikaatit eivät Indonesiassa estä muutosta sademetsistä viljelmiksi, maan anastusta, ihmisoikeuksien loukkauksia, eikä palmuöljykonsernien laajenemista. Väkivaltaa ei voida hyväksyä, lausuu Jan-Kees Vis. Hän vastaa Unileverillä maailmanlaajuisesti kestävistä hankinnoista ja on samalla RSPOjohtaja. Mutta mitä se hyödyttää, vaikka emme enää ostaisikaan Wilmarilta? Tiedossamme on 5.000 maata koskevaa konfliktia pelkästään Indonesiassa. Niistä Wilmarin osuus on ehkä noin sata Voiko vastuunsa tunteva konserni harjoittaa liiketoimintaa sellaisessa 5
PALMUÖLJYÄ INDONESIASTA Perustuslakituomioistuimen sensaatiomainen päätös David voittaa Goljatin Heidän päivänsä oli 19. syyskuuta. Useat tuhannet palmuöljyteollisuuden uhrit saivat tuona maanantaina indonesialaisilta perustuslakituomareilta takaisin oikeutensa ja arvokkuutensa. Sillä he poistivat kaksi niin sanotun viljelmälain pykälää vuodelta 2004. Lainkohdissa määritettiin viljelmille astuminen laittomaksi. Mikäli joku kaikesta huolimatta teki näin, niin siitä saatettiin antaa suuria sakkoja vankeusrangaistuksia. Mitään merkitystä ei ollut sillä, olivatko konsernit anastaneet maat näiltä ihmisiltä. Heti kun metsä oli hakattu ja maaperään suoritettu istutuksia, niin yritykset katsottiin omistajiksi myös ilman tarvittavia lupia ja he saivat ajaa pois tai antaa pidättää jokaisen, joka astui tälle maalle. Tällainen menettely oli ristiriidassa perustuslain kanssa, totesivat tuomarit. Valittajina olivat viisi tällä tavoin kohdeltua maanviljelijää ja alkuperäisasukasta yksi heistä oli Muhammad Rusdi (vas.) valittaa maan anastuksista ja väkivallasta Muhammad Rusdi, pormestari Karang Mendapo -nimisestä kylästä Sumatralta. Kahdeksan vuoden ajan hän on taistellut yhteisönsä maiden puolesta. Palmuöljykonserni Sinar Masin toimesta Rusdi joutui ilmiannetuksi, pahoinpidellyksi ja vangituksi kahdeksan kuukauden ajaksi. Muutoksenhakuoikeudenkäynnissä vuonna 2010 Rusdi vapautettiin kaikista syytteistä. Rettet den Regenwald ja tuhannet tukijat seisoivat silloin hänen rinnallaan. Tuomio osoittaa: Lukuisat palmuöljyfirmat eivät ole toimineet viljelmillään perustuslain mukaisesti. Tästä syystä myöskään kestävyyssinetit, joihin asiakkaat kuten Unilever, Henkel tai Nestlé Euroopassa niin mielellään vetoavat, eivät ole kestävällä pohjalla. maassa ja sellaisten yhteistyöyritysten kanssa? Kuitenkin he käyttäytyvät asiakkaitaan kohtaan, aivan kuin kaikki olisi kunnossa? Sademetsän puolustajat haluavat vain yhtä asiaa: He haluavat säilyttää metsänsä toimeentulon lähteenä myös heidän lapsilleen. Pian Sumatralla tapahtuneen väkivallan käytön jälkeen kirjailija ja lehtinainen Tanja Busse vieraili erääs- Väkivalta on traumatisoinut monia kylän asukkaista. He eivät kuitenkaan luovuta sä tuhotussa kylässä. Hän kohtasi epätoivoisia perheitä. Mutta hän kertoi myös, että nämä ihmiset ovat päättäneet taistella elämisen arvoisen tulevaisuuden puolesta: Me haluamme metsämme takaisin! Hämärän laskeutuessa saavumme Sungai Beruangiin tai pikemminkin raunioille, jotka aikaisemmin muodostivat Sungai Beruangin kylän. Olemme ajaneet useita tunteja palmuöljyviljelmien halki maakuntapääkaupunki Jambista yhä syvemmälle Asiatic Persadan yksilajisten palmuöljyviljelmien muodostaman monotonisen aavikon halki. Nyt seisomme pienellä aukiolla ja näemme sinisestä suojapeitteestä pystytettyjä telttoja ja raunioita. Lautoja, aaltopellin kappaleita, juuriltaan revittyjä taimia ja rikkinäisiä huonekaluja lojuu sekasortoisesti hajallaan. Ihmiset teltoista tulevat meitä vastaan. Miehet, naiset ja lukuisat lapset kirjavissa T-paidoissaan ja varvassandaalit jaloissaan hymyilevät ystävällisesti ja asettuvat Ronnin, heidän edustajansa ja valitun päällikkönsä ympärille, aivan kuin olisi kyse viihtyisästä kyläjuhlasta eikä suinkaan yhdestä väkivaltaisimmasta voimankäytöstä Sumatran asukkaita vastaan heidän puolustautuessaan palmuöljykonserneja vastaan. Kyläläiset eivät ole siivonneet, aivan kuin he haluaisivat näyttää kaikille tänne saapuville, Sungai Beruangissa rauniot todistavat yhä suoritetusta hävityksestä mitä siellä on tapahtunut. He ovat pystyttäneet vain pienet puukyltit raunioiden keskelle: täällä asui Urus, tässä oli kerran Wawin talo. Ronni kertoo, miten kuorma-autonkuljettaja Zainal, jonka piti kuljettaa kyläläisten öljypalmuhedelmiä 6
PALMUÖLJYÄ INDONESIASTA öljymyllyyn, joutui riitaan viljelmää vartioivien pelättyjen aseellisten yksiköiden kanssa. Nämä poliisin liikkuvat prikaatit, joita kutsutaan nimellä Brimob, olivat kertomuksen mukaan ottaneet Zainalilta hänen kuorma-autonsa, ja hän olisi sitten vihastuneena vienyt muutamilta miehiltä heidän kiväärinsä. Tarkoituksena oli vaihtaa ne hänen autoonsa. Myöhemmin Brimob-miehet olivat raivaustraktoreilla jyränneet kolme kylää matalaksi. Ronni kertoo, kuinka Zainal ja neljä perheenjäsentä oli pahoinpidelty vakavasti. Sitten kaikki alkavat kertoa: Miten kiihdyksissä olleet Brimob-miehet olivat potkineet heitä ja ampuneet yhä uudelleen maahan ja ilmaan. Miten perheet olivat peloissaan juosseet metsään. He olivat myös nähneet selvästi, miten viljelmän johtaja oli antanut ohjeita Brimobille. Zainal on yhä edelleen vankilassa, eikä heillä ole ketään, joka veisi heidän hedelmiään öljymyllyyn. Eikä myöskään mitään tuloja. Oikeastaan Suku Anak Dalamin väki elää metsän antimista. Puusta, puiden hedelmistä, purojen kaloista ja kumipuiden kautsusta. Kuitenkaan tätä metsää, joka vuosisatojen ajan on elättänyt heidät, ei enää ole. Se on kuten lähes koko Sumatran metsäpinta-ala saanut väistyä palmuöljyviljelmien tieltä. Sungai Beruangin asukkailla on todistus, joka vahvistaa heidän omistusoikeutensa 7 000 hehtaariin metsää. Jossakin kaukaisessa pääkaupunki Jakartassa jaetaan kuitenkin metsänkäyttöä koskevia toimilupia. Yhä uudelleen kerrotaan, että keskeiset viranomaiset ovat korruptoituneita, eikä heillä ole yhteistyötä metsän asukkaiden maaoikeudet vahvistavien paikallisten viranomaisten kanssa. Näin koko Indonesiassa esiintyy yhä uudelleen maahan liittyviä konflikteja viljelmien kanssa. Usein yritykset lupaavat maksaa ihmisille korvausta. Tosin monet häädetyt hylkäävät tarjouksen, aivan kuin Ronni. Sen, mitä hän tänä iltana lausuu meille kylänsä raunioiden edessä, kuulemme seuraavina päivinä yhä uudelleen muiden viljelmien tieltä häädetyiltä ihmisiltä: Metsä on antanut meille kaikkea, meillä oli ravintoa yli tarpeen ja meitä kunnioitettiin, koska parantajamme pystyivät auttamaan useita ihmisiä perinteisillä lääkkeillä. Emme halua mitään korvauksia, vaan haluamme metsämme takaisin! Me haluamme, että näitä ihmisiä kuunnellaan. Täällä Saksassa, jossa Unilever jatkokäsittelee Wilmarin palmuöljyä. Täällä missä poliitikkomme laativat lakeja, jotka ovat aiheuttaneet massoittaisen halvan palmuöljyn tulvan heidän kotimaastaan. Tarkoituksena on tuottaa vihreää energiaa pistorasioihin ja autojen tankkeihin. Tästä syystä Rettet den Regenwald, Robin Wood ja Watch Indonesia ovat kutsuneet heidät joulukuussa Hampuriin ja Berliiniin. Alkuperäisasukkaat eivät anna häätää itseään; heillä on todistus omistamastaan maasta Pyydämme tukeanne sademetsän puolustajille Keräyspyyntö palmuöljytragedian uhreille Indonesiassa Ihmiset ovat kyhänneet laudoista ja muovipeitteistä uusia väliaikaisasumuksia mutta he tarvitsevat pikaisesti apuamme Lähetystö, joka on tulossa Saksaan: Muhammad Rusdi, Karang Mendapon pormestari Sumatralta Zainal, ihmisoikeusasianajaja Jambista, Sumatralta Bidin, Ida ja heidän pieni tyttärensä Anaknya, alkuperäisasukkaita Sungai Beruangista Feri Irawan yhteistyöorganisaatiostamme Perkumpulan Hijausta, Sumatralta Nordin ja Udin organisaatiosta Save our Borneo, Kalimantanilta He tulevat puhumaan Berliinissä kansanedustajien kanssa ja vierailemaan Hampurissa Unileverillä. He tulevat kertomaan yleisölle mediassa, minkä hinnan Indonesian ihmiset maksavat meidän halvalla ostamallemme palmuöljylle. Keräysohjeet löytyvät tämän lehden takasivulta tai internet-osoitteesta: www.regenwald.org 7
Sademetsiä pystytään suojelemaan ja jokainen askel on tärkeä 2 000 alkuperäisasukkaan protestimarssi Bolivian sademetsästä pääkaupunki La Paziin kesti 69 päivää. He saavuttivat tavoitteensa: Presidentti Morales on kieltänyt suunnitellun tien rakentamisen heidän suojellun elintilansa halki Amazonin alueella. Rettet den Regenwald pystyi tukemaan näitä rohkeita ihmisiä 20 000 allekirjoituksella. Tämä esimerkki kuuluu suurimpiin viimeaikaisiin yhteisiin saavutuksiin. Meille ja meidän tukijoillemme jokainen askel ja jokainen päätös, joka suuntautuu maapallomme sademetsien suojeluun, on tärkeä. Seuraavassa on niistä muutamia esimerkkejä. Bolivia Intiaanit pelastavat luontoaarteensa Tie ei ollut heille liian jyrkkä: Heidän kotiseudullaan korkeuserot ovat 180 3.000 m Heidän kotiseutunsa kuuluu Amazonin maagisiin alueisiin. Sillä kansallispuisto Isiboro Ségure on eräs Bolivian lajirikkaimmista alueista. Syynä tähän vielä lähes tutkimattomaan monimuotoisuuteen on erityinen sijainti: Andien vuoriston ja Amazonin alangon välillä elintilansa on pystynyt valloittamaan erityinen eläin- ja kasvilajien runsaus. Kolme alkuperäiskansaa on selviytynyt siellä näihin päiviin saakka. He hyödyntävät metsän hedelmiä ja tuntevat lääkekasvit. Äkkiä kaikki oli kuitenkin uhattuna. Hallitus suunnitteli maantietä sademetsän halki. Tie olisi ollut lopun alku avoin ovi siirtolaisille, puunhakkajille, kullanetsijöille ja maakeinottelijoille, sanovat paikalliset asukkaat. Samalla sademetsäalue on kuitenkin kaksinkertaisesti suojeltu intiaanien territoriona ja kansallispuistona Isiboro Sécure, lyhennettynä TIPNIS. Asukkaat eivät kuitenkaan halunneet myöntyä kotiseutunsa tuhoamiseen ilman vastarintaa ja he marssivat 660 kilometrin mittaisen matkan pääkaupunki La Pazin presidentinpalatsiin. Noin 2 000 intiaania oli matkalla yli kaksi kuukautta. Marssi alkoi rauhanomaisesti, mutta kärjistyi välillä konfliktiin. Perheitä yritettiin pysäyttää poliisin toimesta. Protesti aiottiin hajottaa pamputtamalla. Kaksi ministeriä erosi ja tie uhkasi jakaa maan. Lopulta presidentti Evo Morales puuttui asiaan ja keskeytti tienrakennusprojektin. Sen jälkeen hän meni intiaanien leiriin hallintorakennuksen edustalle. Hän tervehti marssijoita kättelyin ja halauksin. Hallitus ymmärtää asianne ja siksi olen suositellut parlamentille, että tie ei tule kulkemaan TIPNIS:in halki, selosti Morales suosionosoitusten säestämänä. Muutamia päiviä myöhemmin myös parlamentti luopui tien rakennussuunnitelmasta. Rettet den Regenwald on tukenut näitä ihmisiä tässä suuressa menestyksessä kahdella protestikampanjalla nettisivuillaan ja ojentanut 20 000 allekirjoitusta Bolivian lähettiläälle Berliinissä, jolloin samalla oli tilaisuus keskusteluun. Sydämelliset onnittelut ja kiitokset TIPNIS:iä puolustavan kampanjamme tukemisesta, kirjoittaa meille Pablo Rojas Cochabambasta. Heidän nettisivujensa keskellä on kuva allekirjoitustemme luovutuksesta Berliinissä. 8
Yhteisiä saavutuksia Kamerun Tuomioistuin pysäyttää hakkuut palmuöljyviljelmiä varten Korupissa lasketaan esiintyvän noin 600 puu- ja pensaslajia. Kameleontti on yksi 82 matelijalajista Sademetsän asukkailla Kamerunin lounaisosissa on vielä toivoa: Mundemban tuomioistuin on toistaiseksi pysäyttänyt palmuöljyviljelmiä varten suoritettavat hakkuut. USA:lainen yritys Herakles Capital ja sen paikallinen tytäryhtiö Sithe Global Sustainable Oils Cameroon halusivat hakata 70 000 hehtaaria aarniometsää yksilajisia viljelmiään varten. Viljelmät tulisivat tuhoamaan metsästä ja 45 000 pienviljelijän perinteisistä kulttuureista mosaiikkimaisesti koostuvan lajirikkaan yhteiselämän. Kyseessä ei ole yksinomaan ihmisten selviytyminen, vaan vaarassa on myös Afrikan toiseksi suurin lajirikkaus. Sillä alue rajoittuu kiinteästi Korupin kansallispuistoon. Siellä elävät drillit (Mandrillus leucophaeus), jotka ovat maaosan uhanalaisin apinalaji, sekä hyvin uhanalaiset Nigerian simpanssit, kameruninmarakatit, gueretsat ja metsäelefantit. Eläimet ja kasvit eivät tunne kansallispuiston rajoja. Jos suojavyöhykkeiden ulkopuolinen metsä kaadetaan, ne menettävät tärkeät vaellusreittinsä. Yritykset olivat jo aloittaneet sademetsän tuhoamisen maansiirtokoneiden avulla. Raivatulle maalle aiotaan istuttaa miljoonia taimia tulevaa viljelmää varten. Yrityksillä ei kuitenkaan ole lupaa tähän. Rettet den Regenwald on tukenut paikallisia ympäristönsuojelijoita ja asukkaita näiden valittaessa tuomioistuimelle luvattomista metsänhakkuista. Hyvin tuloksin, sillä kaikki toiminta on jouduttu pysäyttämään. Näin ei kuitenkaan ole pystytty lopullisesti estämään palmuöljyviljelmiä. Yhdistys on jo lähettänyt keräysvaroja suureen informaatiotapaamiseen sademetsässä. Siellä ympäristöaktivistit saattoivat tiedottaa uhkaavista suunnitelmista. Useat asukkaat ovat vasta nyt kuulleet menettävänsä maansa ja sademetsän ikuisiksi ajoiksi palmuöljyfirmoille. Ihmiset ovat olleet kuohuksissaan ja järjestävät nyt vastarinnan jatkamista. Korupin kansallispuistossa elää neljäsosa Afrikan kädellislajeista 9
Yhteisiä saavutuksia Kolumbia Korallimeri säästyy öljyn vaikutuksilta Haluaisin kertoa kaikille San Andrésin asukkaille, että öljyn etsintää ja porauksia ei takuuvarmasti ei tulla suorittamaan, ilmoitti Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos 1. lokakuuta 2011 tämän Karibian saariston asukkaille. Näin hänen hallituksensa oli viime minuuteilla hylännyt öljy-yhtiöiden Ecopetrolin ja Repsolin esittämät suunnitelmat ja samalla pelastanut ainutlaatuisen luonnon aarteen. Konsernit halusivat etsiä oljyä keskeltä suojeltua Korallimerta. San Andrésin kauneus säästyi. Kiitokseksi olemme saaneet sähköpostia Kolumbiasta: Hyvät ystävät Rettet den Regenwaldista. Teidän antamanne tuki on meille hyvin tärkeää se on auttanut saattamaan tilanteemme maailman tietoisuuteen. Molemmat suuret öljyalueet sijaitsevat keskellä Seaflower-biosfäärireservaattia, joka on vuodesta 2000 alkaen ollut UNESCO:n suojelualue. Kaikkiaan 300 000 neliökilometrin alueella levittäytyy suuri elintilojen monimuotoisuus: syvänmeren alueita, koralliriuttoja, atolleja, mangrove- sekä sademetsiä. Kolmen tiheästi asutun saaren San Andrésin, Providencian ja Santa Catalinan väestö elää kalastuksesta ja matkailusta. UNESCO:n biosfäärireservaatit tunnetaan esimerkillisiä alueina, joilla ihmiset ja luonto elävät sopusoinnussa keskenään. Öljyteollisuus olisi tuhonnut tämän yhteiselon. Tästä syystä paikalliset ympäristönsuojelijat pyysivät apua Rettet den Regenwaldilta. Toukokuun alussa käynnistimme espanjan- ja englanninkielisillä sivuillamme presidentti Santosille ja UNESCO:n johtaja Irina Bokovalle suunnatun protestikampanjamme. Useat tuhannet ihmiset osallistuivat siihen allekirjoituksillaan. Protestikirjeet ovat menneet perille ja tulleet huomioiduiksi minkä kolumbialaiset ympäristönsuojelijat ovat meille vahvistaneet. Olemme iloisia yhteisestä saavutuksestamme. Ecuador Viranomaiset torjuvat kuparijätti Codelcon ympäristötutkimuksen Ecuadorissa ovat maanviljelijät ja ympäristönsuojelijat onnistuneet tähän saakka suojelemaan Intagissa sijaitsevaa vuoristosademetsäänsä luonnonvarojen riistolta. Jo 20 vuoden ajan ovat kansainväliset konsernit yrittäneet kaivaa kuparia pääkaupunki Quiton pohjoispuolella sijaitsevalta trooppisen metsän alueelta. Rohkeudella, yhteistyöllä ja useista maailman maista saamansa tuen avulla Intagin asukkaat ovat jo pystyneet estämään kaksi kuparikaivosta yhden japanilaisen ja yhden kanadalaisen. Rettet den Regenwald on auttanut asukkaita jo usean vuoden ajan. Nyt chileläinen Codelco-konserni on kiinnostunut Toisanvuoriston alla sijaitsevista esiintymistä. Ensimmäinen yritys on kuitenkin epäonnistunut. Viranomaiset hylkäsivät heidän esittämänsä ympäristötutkimuksen. Niin ympäristönsuojelijat kuin yhteisön hallintokin oli havainnut useita epäselvyyksiä ja esittänyt valituksia. Tosin valtiollinen, globaalisti toimiva kuparintuottaja Codelco ei varmaankaan tule antamaan periksi niin helpolla. Ecuadorin aktivistit kertovat, että sotilaat kontrolloivat nyt Intagia, rakentavat tiesulkuja ja pelottelevat ihmisiä aseilla ja sotilasajoneuvoilla. Myös aikaisemmat konfliktit ovat alkanet samalla tavoin. Nyt tarvitaan Ecuadorin presidentti Correan kannanottoa. Hänen on pidettävä lupauksensa Oikeudesta hyvään elämään sopusoinnussa luonnon kanssa. Maanviljelijät näyttävät esimerkkiä: ekoturismilla ja ekokahvilla. 10
Heidän elintilansa on vielä turvattu: punahäntämarakatti ja sinipääagama Pelastakaa Mabira-sademetsä Ugandan presidentti Museveni aikoo uhrata yhden maansa suurimmista luontoaarteista sokeriruokoviljelmille. Vaikka lajirikas metsä on 1932 alkaen ollut suojeltuna ja hallitus näin rikkoo perustuslakia. Suunnitelma voidaan vielä estää Väestö vastustaa metsien suunniteltua yksityistämistä ja vaatii, että etsitään vaihtoehtoisia viljelyaloja sokeriruokoplantaaseille. Tukekaa Ugandan asukkaita Mabira-metsän pelastamiseksi ja kirjoittakaa lähettiläälle. Emme salli, että Mabira-metsä hävitetään viljelmien takia. Sokeriruokoa voidaan kasvattaa missä tahansa, mutta metsää vain siellä, mihin luonto on sen tarkoittanut, lausuu Moses Waisswa suuttuneena. Kampalalainen kauppias sanoo näin tarkalleen saman, mitä jokainen Ugandassa ajattelee. Hallitus aikoo myydä 7 100 hehtaarin metsäalan yksityiselle yritykselle. Viljelmiä varten lajirikas sademetsä jouduttaisiin hakkaamaan suurimmalta osaltaan. Jälleen kerran sadat uhanalaiset eläin- ja kasvilajit menettäisivät elintilaansa. Presidentti Museveni perustelee hanketta oletetulla sokerin niukkuudella. Muutamat maakunnat ovat jo paljon aikaisemmin ehdottaneet hänelle vaihtoehtoisia alueita sokeriruo on viljelyyn, jotta metsä voitaisiin säästää. Pesidentti on hylännyt kaikki nämä tarjoukset, vaikka hän metsän myynnillä tulisikin rikkomaan perustuslakia. Siinä on kirjoitettu, että suojatut luontoreservaatit eivät kuulu hallitukselle, vaan se vain hallinnoi niitä väestön toimeksiannosta. Niitä ei saa luovuttaa kaupallisiin tarkoituksiin. Teollisuusmainen maatalous tunkeutuu yhä syvemmälle Ugandan metsiin ja ne ovat tästä syystä viime vuosina kutistuneet 1,5 miljoonalla hehtaarilla 3,5 miljoonaan hehtaariin. Samalla perinteinen maanviljelys romahtaa yhä vähäisemmäksi. Tämä on tuhoisaa kehitystä, sillä pienviljelijämäisten rakenteiden häviäminen kuuluu maailman nälänhädän pääasiallisiin syihin. Tähän tulokseen tuli maailman nälkäindeksi 2011. NÄIN VOITTE AUTTAA: Kirjoittakaa Ugandan tasavallan presidentille, Mr. Yoweri Katuga Museveni c / o Botschaft der Republic of Uganda Axel-Springer-Str. 54a, 10117 Berlin Tel.: 030-24047 -556 Fax: 030-24047 -557 ugembassy@yahoo.de Dear Mr. President, please save the protected Mabira-Forest. Don t sell your nature to Sugar-Companies. Thank you! 11
Juovavaraanit ovat älykkäitä, hyviä uimareita ja viihtyvät yksinään Elävältä nyljetyt ylellisyytemme vuoksi Kalliita laukkuja, kenkiä tai vöitä varten Euroopan muotiteollisuus tuo maahan matelijoiden nahkoja Kaakkois-Aasiasta. Suurin osa nahoista tulee Indonesiasta. Siellä pyydystetään, kidutetaan ja tapetaan brutaalilla tavalla joka vuosi satojatuhansia verkkopythoneita ja juovavaraaneja. Tiedemiehet varoittavat ekologisista seurauksista Siniset säkit lojuvat lattialla tiiviisti vierekkäin hämärässä ja tunkkaisessa varastossa. Ne ovat täyteen ahdettuja ja sykähtelevät kuin niihin johdettaisiin sähköiskuja. Säkeissä on köytettyjä juovavaraaneja. Maalta kaupunkiin huonoja teitä pitkin suoritetun pitkän ajomatkan jälkeen jotkut ovat kuolleet ja toisilla on murtuneita luita tai avohaavoja. Näyttää todella pahalta, lau- suu tohtori Mark Auliya, biologi, joka tutkimustaan varten on tutustunut Malesian ja Indonesian teurastamoihin. Säkit lojuvat polttavassa kuumuudessa, kunnes varasto on kunnolla täyttynyt. Sitten teurastajat aloittavat työnsä. Filmit näyttävät, miten varaanit tainnutetaan päähän suunnatulla iskulla ja vielä eläviltä eläimiltä poistetaan nahka yhdellä vedolla. Teurastamossa myös pythonit tapetaan 12
INDONESIA: MATELIJAIN NAHKAA julmasti. Pythonit ovat vielä elossa kun ne pumpataan täyteen vettä, jolloin niiden nahka pingoittuu. Seuraavaksi käärmeet ripustetaan koukkuihin ja nyljetään. Vielä tämän jälkeen käärmeillä on edessään pitkä kuolinkamppailu: nyljetyt ruhot heitetään teurastamon nurkkaan, jossa ne viimein heittävät henkensä. Pelkästään vuonna 2010 Indonesiasta vietiin 157 500 verkkopythonin ja 413 100 varaanin nahkaa. Euroopalaiset luksusmuotitalot, kuten Gucci, Hermès, Cartier ja Bally työstävät nahat kellonrannekkeiksi, kengiksi ja laukuiksi. Vaikka saatavilla on jo kauan on ollut aidon näköisiä jäljitelmiä, niin muotikonsernit tuovat edelleen maahan Eläimet pyydystetään luonnosta mutta kukaan ei tiedä niiden määrää brutaalilla tavalla teurastettujen matelijoiden nahkoja. Puolet Eurooppaan tuotavista nahoista toimitetaan Italiaan, mutta myös Sveitsi ja Ranska ovat suuria tuontimaita. Eettisten ja moraalisten kysymysten ohella, antaako eläinten kärsiä julmaa kohtelua, varoittavat biologit myös suurten matelijoiden liiallisesta metsästyksestä. Muotitalot vakuuttavat yhä uudelleen, että nahat tulevat kasvattamoista, vaikka asiantuntijat ovat jo kauan sitten osoittaneet ettei väite pidä paikkaansa: Kaikki juovavaraanit, joiden nahat tulevat muotiteollisuudelle, ovat luonnosta pyydystettyjä. Sama koskee myös Indonesian ja Malesian verkkopythoneita, selostaa tohtori Mark Auliya Helmholtz-keskuksen ympäristöntutkimuslaitokselta. Sekä juovavaraanit, että verkkopythonit ovat Washingtonin lajiensuojelusopimuksen (CITES) mukaisesti luokiteltuja Liite II lajit. Näiden lajien kauppa on laillista, mutta kuuluu kuitenkin tietyn lupamenettelyn ja määrien säätelyn piiriin. Ongelmana on, että vientiä harjoittavat maat voivat itse päättää kauppaan tuotavat määrät, eikä niitä edes tarvitse ilmoittaa CITES-sihteeristölle. Indonesiassa ei ole tieteellisiä tutkimuksia metsästettyjen eläinkantojen kokonaismääristä. Kauppiailla saattaa olla vaikutusta ajankohtaisten lukujen määrittämiseen ja usein ne pohjautuvat edellisen vuoden pyyntilukuihin. Ei ole ole- Metsästyksestä rikastuvat vain firmat mutta paikalliset metsästäjät ansaitsevat vähän massa edes karkeita arvioita miten paljon eri lajeja pyydystetään kullakin alueella, ja niin kukaan ei tiedä, mikä vaikutus vuosittaisella satojen tuhansien yksilöiden pyynnillä on eläinkantoihin ja ekosysteemiin. Kasvavat asuinalueet, öljypalmuviljelmät ja nahkojen metsästys jättävät jälkensä. Paikallisesti olemme jo havainneet merkittäviä kantojen supistumisia ja myös pyydettyjen eläinten keskikoko tulee yhä pienemmäksi, lausuu Mark Auliya. Jopa yhdeksän metriä pitkällä verkkopythonilla ja kolmen metrin mittaisella juovavaraanilla Verkkopythonit kasvavat jopa yhdeksänmetrisiksi ja painavat 100 kg mutta ihmistä vastaan ne ovat voimattomia. Pythonit ja varaanit ovat tärkeitä metsän ekosysteemille on kuitenkin tärkeä tehtävänsä luonnossa. Niiden elinympäristössä matelijat ovat usein kookkaimpia metsästäjiä ja ne sijoittuvat ravintoketjun huipulle. Ne pitävät yllä ekologista tasapainoa estämällä tiettyjen pienempien lajien intensiivisen lisääntymisen. Maalaismaisilla alueilla varsinkin myrkyttömät verkkopythonit ovat rottiin kohdistuvan suuren ruokahalunsa takia mieluisia vieraita. Juovavaraani toimii puolestaan raadonsyöjän ominaisuudessaan luonnon terveyspoliisina. Tähän saakka muotikonsernit ovat puolustelleet toimiensa oikeutusta sillä, että Indonesian paikallisväestö on varmistanut toimeentulonsa matelijoiden pyydystyksellä. Asiantuntijat, jotka ovat tarkistaneet asioita paikan päällä, ovat kuitenkin sitä mieltä, että ammattimetsästäjien lukumäärä on vähäinen ja maanviljelijät ansaitsevat metsäs- 13
INDONESIA: MATELIJAIN NAHKAA alhaisella tasolla, metsästetään eläimiä samalla tasolla pysyviä määriä. Sillä matelijoiden nahat voidaan kuivattuina varastoida usean vuoden ajaksi ilman laadun huononemista. Kun hinnat nousevat, niin kauppiaat toimittavat jälleen enemmän nahkoja myyntiin. Markkinahinta määräytyy Muotifirmat ja asiakkaat määräävät, onko näillä eläimillä tulevaisuutta ennen kaikkea muotiteollisuuden kysynnän ja loppujen lopuksi heidän asiakaskuntansa mukaan. Matelijan nahan hinta määräytyy pituuden ja painon mukaan. Metri pythonin nahkaa maksaa 8 ja 16 US dollarin välillä. Pitkällä aikavälillä matelijoiden metsästys vahingoittaa jopa paikallista maataloutta. Länsi-Malesiassa, jolle EU on verkkopythonin kohtuuttomien pyyntimäärien vuoksi määrännyt nahkojen tuontikiellon, valittavat useiden alueiden maanviljelijät rottatuhoista riisipelloilla. Verkkopythonit, jotka syövät rottia ja siten pitävät niiden kannat pieninä, tulevat yhä harvinaisemmiksi. Suuret muodinluojat pitäisi saattaa vastuuseen, lausuu Mark Auliya. Mutta myös jokaisen asiakkaan pitäisi saada tietää, miten julmasti nahat luksustuotteisiin on hankittu. Vain hän, joka on tietoinen eläinten sanoin kuvaamattomista kärsimyksistä, ei halua ostaa niiden nahasta tehtyjä laukkuja, kenkiä tai vöitä. Miljardiluokan muotikonsernit saadaan ilmeisesti vain julkisen paineen vaikutuksesta lopettamaan verisen työnsä. Olkaa hyvä ja protestoikaa meidän kanssamme, jotta verkkopythonit ja varaanit Indonesian sademetsässä voisivat selviytyä. NÄIN VOITTE AUTTAA Verkkopython saattaa elää 25 vuotta ja pelastaa esimerkiksi maanviljelijän riisipellot rottien tuhoilta. Miten kauan elää sitten sen nahasta tehty saapas? tyksellä vain pientä lisätuloa. Se ei riitä alkuunkaan perheen ruokkimiseen. Maanviljelijät saavat vain murto-osan myyntihinnasta. Matelijoille ei ole olemassa rauhoitusaikaa niin että kannat eivät pääse koskaan elpymään. Jopa silloin kun voimakkaasti heilahtelevat maailmanmarkkinahinnat ovat Varaanit ja käärmeet tarvitsevat omat lobbarinsa. Tilatkaa Rettet den Regenwaldilta allekirjoituslistoja, joille kootaan matelijoiden nahkojen kauppaa vastustavia allekirjoituksia. Voitte toimittaa täyttyneet listat suoraan valmistajien liikkeisiin tai lähettää ne meille takaisin. Lähetämme Teille mielellämme myös Regenwald Reportin jakelua varten kuta useampi asiakas tietää eläinten julmista kärsimyksistä, sitä suuremmat mahdollisuudet niillä on selviytyä. Aiomme jatkaa kampanjaamme ja näiden asioiden tuomista julkisuuteen niin kauan, että muotiteollisuus luopuu nahkojen maahantuonnista. Toivomme, että voisitte auttaa myös lahjoituksella tämän lehden takasivulla esitetyllä tavalla tai nettisivuilla www.regenwald.org 14
gemäß 14 JuSchG REGENWALD-SHOP RETTET DEN REGENWALD- T-SHIRT Earthpositive-T-Shirt Rettet den Regenwaldilta, aihe tukaani ja papukaija. Valmistettu 100-prosenttisesta bio-puuvillasta, CO 2 redusoitu. Koot: miehet S XXL, naiset S L sekä lapset 98 152 Aikuisten T-paita 19,90 euroa Tilausnumero: 0411_234 Lasten T-paita 17,90 euroa Tilausnumero: 0411_237 Tilattaessa pyydetään ilmoittamaan haluttu koko INFO Programm DIE ORANG- UTANS SOLLEN LEBEN DIE ORANG-UTANS SOLLEN LEBEN DVD, joka sisältää 2 elokuvaa: Die Orang-Utans sollen leben ja Nachhaltigeitslüge runsailla taustatiedoilla orangeista ja kestävyyden harhasta. Sopii myös opetukseen. 15 + 12 min., 5,- euroa Tilausnumero: 0411_236 REGENWALD- PUZZLE Palapeli Rettet den Regenwaldilta, aihe, tukaani ja papukaija, sisältää 200 palaa, Ravensburglaatuisena. Koko noin 49 x 36 cm. Suositus alkaen 8 vuotta. 200 palaa, 8,99 euroa Tilausnumero: 0411_224 WISSEN ENTDECKEN: REGENWALD Kirkuvat apinalaumat vaeltavat puiden latvustojen halki... Sademetsät kuuluvat maapallon monipuolisimpiin ekosysteemeihin. Sisältää jättijulisteen. Alkaen 8 vuotta. 72 sivua, 9,95 euroa UUSI Tilausnumero: 0411_294 A C AUFKLEBER 1 B PALMÖL? NEIN DANKE! www.regenwald.org AUFKLEBER 2 / PIN B A NIEM AND BEGEHT EINEN GRÖSSEREN FEHLER ALS JEMAND,DER Kukaan ei tee suurempaa virhettä kuin hän, joka ei tee mitään, NICHTS TUT koska voisi tehdä vain vähän. WE IL ER NUR WE NIG TUN KÖN NTE. (Edmund Burke) (Edm und Burke ) www.regenwald.org WW W.REGENWA LD.O RG ww w.regenwald.org AUFKLEBER 3 C PALMÖL? NEIN DANKE NEIN DANKE www.regenwald.org ww w.regenwald.org DER TROOPISCHE REGENWALD Pico, der kleine Papagei Ein Lese- und M albuch fur Kinder MALBÜCHER-SET Rettet den Regenwaldin tarrat. Valittavina on kolme erilaista aihetta. DIN A6, à 0,50 euroa Tilausnumerot: Tukan + Papagei (A): 0411_216 Wächter d. Waldes (B): 0411_39 Stoppt Kahlschlag (C): 0411_38 PALMUÖLJY? - EI KII- TOS. A) Foliotarra, sopii myös ulkokäyttöön. B) Neula, A/B, à 0,50 euroa Tilausnumerot: Tarra, 9,5 cm Ø 0411_186 Neula, 2,5 cm Ø 0411_198 Tarra-arkit, joilla 15 (A), 10 (B) tai 12 (C) pientä, kostutettavaa tarraa. Sopii esim. kirjeisiin. 10x20 cm. 0,15 euroa Tilausnumerot: (A): 0411_62, (B): 0411_123, (C): 0411_122 Biologi ja bestsellerkirjailija prof. Josef H. Reichholf ottaa lukijan mukaansa jännittävälle matkalle maailman lajirikkaimpaan elinympäristöön. 208 sivua, 9,95 euroa Tilausnumero: 0411_193 Luku- ja värityskirjoja lapsille: Opi maalaamalla ja pisteitä yhdistäen, miksi sademetsä on tärkeä ja lue tosikertomus Picosta, pienestä papukaijasta. 34 ja 18 sivua. 2,- euroa Tilausnumero: 0411_302 Ich bestelle folgende Artikel: (auch im Internet bestellbar unter www.regenwald.org/shop) Senden Sie den Bestellzettel an: Rettet den Regenwald e.v., Jupiterweg 15, 22391 Hamburg Tel. 040-410 38 04, Fax 040-450 01 44. Weitere Artikel finden Sie in unserem Shop unter www.regenwald.org/shop x Bestellnummer: Zusatz: x Bestellnummer: Zusatz: x Bestellnummer: Zusatz: x Regenwald Report zum Weitergeben (kostenlos)... Vorname/Name... Straße und Hausnummer... PLZ und Ort Telefon... E-Mail-Adresse Bitte buchen Sie den Rechnungsbetrag von meinem Konto ab:... Name des Geldinstituts... Kontonummer Bankleitzahl (BLZ)... Datum und Unterschrift 15 Regenwald Report 4/2011