Yksinkertaista, museopedagoginen kulttuurikasvatuskokonaisuus Opettajan oheismateriaali esiopetukselle. ja 1. luokille Satutunti tuntisuunnitelma Aihe: Esimerkiksi äidinkieli, kuvataide Kesto 45 min Tarvikkeet: Liitteet: 1, 2 ja 3 Silja Rantasen teoskuva: Taiteilija ja katsoja Paperia ja kynä opettajalle Iso paperi ja kyniä Taustaa: Tämän tuntisuunnitelman kantavat teemat ovat tutustuminen nykytaiteeseen, sekä sadutus. Sadutus on menetelmä, jolla kannustetaan lasten luovuutta ja omaa ilmaisua. Tunnin tarkoitus on myös kehittää lasten mielikuvitusta ja yhteistyötaitoja, sekä tutustuttaa lapset nykytaiteeseen. Tuntisuunnitelman kulku: Ennen tuntia: Opettaja piilottaa huoneeseen valitun kuvan sekä vihjeen (Liite 2) Opettaja suunnittelee ohjeistuksen, joiden avulla lapset löytävät kuvan ja vihjeen (Kts. kohta 2) Opettaja piilottaa huoneeseen myös kaksi lappua, joista toinen esim. kaappiin ja toisen tuolin istuimen alle teipillä (Liite 3) 1. Kirje (Aiheeseen orientoiminen ja draamasopimuksen teko) Opettaja kokoaa oppilaat ympyrään tunnin aluksi ja kertoo, että tällä tunnilla leikitään yhdessä draamaleikkiä. Opettaja kertoo saaneensa salaperäisen kirjeen ja kysyy haluavatko lapset lähteä selvittämään mikä tuo kirje on. Kun lapset vastaavat myöntävästi on draamasopimus tehty. Opettaja lukee kirjeen: (Liite 1.) Hyvät luokan oppilaat, minä olen Tatu Tarinankertoja. Kirjoitin teille kirjeen, sillä tarvitsen kipeästi teidän apuanne. Olen hukannut luokkaanne kuvan, joka on minulle hyvin tärkeä. Voisitteko auttaa minua löytämään kadonneen kuvani? Toivoo: Tatu Tarinankertoja 2. Kuvan etsiminen (Lämmittely) Opettaja kertoo, että kirjeessä on myös tarkat ohjeet, joiden avulla Tatu Tarinankertojan kadonnut kuva löytyy. Ohjeiden avulla on kaikkien tarkoitus etsiä kuvaa yhdessä. Ohjeet voi opettaja päättää itse. Ne voivat kuitenkin edetä esimerkiksi seuraavasti: Aloitetaan luokan oven edestä. Ota iso askel eteenpäin, sitten käänny vasemmalle. Laskeudu kyykkyyn ja sipsuta kolme pientä askelta eteenpäin. Nouse varpaillesi ja ota kaksi askelta vasemmalle jne.
Harjoituksessa voidaan kiertää vähän luokkaa, ennen kuin päästään piilotetun kuvan luo. Kun kuva löytyy, opettaja voi kertoa kuvan taustan, ja sitä voidaan tarkastella yhdessä. 3. Lorulaput löytyvät (Keskittymisharjoitus tulevaa työskentelyä varten, ongelmanratkaisu ja yhteistyö) Opettaja lukee kuvan mukana löydetyn lapun (liite 2), jossa lukee seuraavasti: Luokkaanne on piilotettu kaksi viestiä. Kuunnelkaa ohjeeni tarkkaan ja etsikää ne. Lappu löytyy oven takaa, kunhan kaapin oven avaa Tarkista vain joka tuoli, löytyä voi viestin puoli Opettaja lukee oppilaille viestin kerrallaan, kehottaa oppilaita pohtimaan vihjettä, ja etsimään piilotetun viestin. 4. Sadutus kuvasta (Luovuuden ja tarinantajun kehittäminen, yhteistyö ja keskittyminen) Kun kaksi kadonnutta viestiä löytyy, ne yhdistetään yhdessä, ja opettaja lukee ne kaikille ääneen. Viestissä (Liite 3) lukee seuraavasti: Haluaisin kovasti kuulla sadun kuvastani. Kuulin, että te olette hyviä sadunkertojia Voisitteko te yhdessä keksiä kuvasta sadun? Toivoo: Tatu Tarinantekijä Opettaja kokoaa ryhmän lattialle tai tuoleille ympyrään. Kuva voi olla kaikkien keskellä, tarkasteltavana. Opettaja virittää keskustelua kuvasta kysymällä, mitä siitä tulee mieleen. Kun kuvaa on tarkasteltu, opettaja kertoo, että nyt kaikki saavat keksiä kuvasta satua aivan vapaasti. Kun yksi kertoo satua, silloin muut kuuntelevat hiljaa. Opettaja kertoo kirjoittavansa sadun ylös, niin että se voidaan lukea lopuksi ääneen. Jokainen saa vuorollaan kertoa tarinaa. Yksikin sana riittää, mutta pitkäänkin saa kertoa. 5. Yhteinen lopetus (Keskittyminen ja kuunteleminen, oman työn arvostaminen) Kun satu on kerrottu, opettaja voi pyytää oppilaita ottamaan omaa tilaa ja mukavan asennon. Valoja voidaan himmentää. Sitten opettaja lukee tarinan ääneen, ja kiittää lopuksi kaikkia hyvästä tarinasta. 6. Yhteinen piirustus (Yhteistoiminta ja kannustus) Jos on aikaa, lopussa voidaan tehdä myös yhteinen piirustus yhteisestä tarinasta. Lattialle tai pöydälle levitetään iso paperi, johon jokainen saa piirtää, mitä jäi erityisesti mieleen yhteisestä tarinasta. Lopuksi kuvaa voidaan ihailla yhdessä. Liitteet: Liite 1. Kirje
Hyvät luokan oppilaat, minä olen Tatu Tarinankertoja. Kirjoitin teille kirjeen, sillä tarvitsen kipeästi teidän apuanne. Olen hukannut luokkaanne kuvan, joka on minulle hyvin tärkeä. Voisitteko auttaa minua löytämään kadonneen kuvani? Toivoo: Tatu Tarinankertoja Liite 2. Vihje Luokkaanne on piilotettu kaksi viestiä. Kuunnelkaa ohjeeni tarkkaan ja etsikää ne. Lappu löytyy oven takaa, kunhan kaapin oven avaa. Tarkista vain joka tuoli, löytyä voi viestin puoli. Liite 3. Ohje Haluaisin kovasti kuulla sadun kuvastani. Kuulin, että te olette hyviä sadunkertojia Voisitteko te yhdessä keksiä kuvastani sadun? Toivoo: Tatu Tarinantekijä
Silja Rantanen: Taiteilija ja katsoja
Päävärit tuntisuunnitelma Aihe: Kuvataide Kesto 45 90 min Tarvikkeet: Yksi sininen paperi, yksi punainen paperi ja yksi keltainen paperi. Pienehköt laput, joissa kutakin pääväriä yhtä monta kappaletta (lappuja saa olla kolme enemmän kuin lapsia) Musiikkia (ei pakollista) Yksi A3 tuloste teoksesta: 28 arvottua väriä (ei pakollinen) A3 tai isompi (saa olla värillinen) Liituja tai vesivärejä jokaiselle sekä A5 papereita Taustaa: Kuvataiteen opetus on luonnostaan oppimista, joka tapahtuu kokemuksen kautta. Tämän vuoksi toiminnalliset harjoitukset sopivat kuvataiteen kanssa hyvin yhteen. Toiminnallisia harjoituksia ja kuvataiteen opetusta yhdistämällä voidaan pyrkiä pureutumaan käsiteltävään aiheeseen entistä syvällisemmin. Lisäksi aiheen mieleen painaminen voi tapahtua kuin huomaamatta. Tämän tuntisuunnitelman tarkoitus on käsitellä paitsi päävärejä, myös kannustaa lapsia tuomaan esiin omia ajatuksiaan, sekä lisäämään luokan ryhmähenkeä. Tuntisuunnitelman kulku: 1. Tunnelmaharjoitus (Aiheeseen orientoiminen ja rennon ilmapiirin luonti) Pulpetit siirretään syrjään, niin, että lattialle jää hyvin tilaa ryhmän liikkua. Opettaja asettaa lattialle yhden keltaisen paperin, yhden sininen paperin ja yhden punaisen paperin. Oppilaita pyydetään valitsemaan yksi papereista sen mukaan, mikä väreistä tuntuu heistä kutsuvalta tai mukavalta juuri tällä hetkellä. Jokainen asettuu seisomaan valitun värin luo. Opettaja voi nyt kysyä kaikilta halukkailta, miksi he valitsivat juuri sen värin. Myös opettaja voi kertoa omasta valinnastaan. Lopuksi opettajan kannattaa kertoa pääväreistä ja siitä, että juuri nämä kolme väriä ovat tunnin aiheena. 2. Värileikki (Lämmittely, naurun kirvoittaminen ja päävärien painaminen mieleen) Opettajalla on nippu lappuja, joissa on tasamäärä jokaista pääväriä. Lappuja on oltava ainakin kolme enemmän kuin lapsia. Nyt laput ripotellaan sikin sokin lattialle, kuitenkin niin, että niiden väliin jäisi vähän tilaa. Opettaja laittaa musiikkia soimaan ja oppilaat liikkuvat vapaasti ristiin rastiin lappujen päällä tai ohitse. Kun opettaja pysäyttää musiikin ja sanoo jonkun värin, oppilaat kiirehtivät kyseisen värin luo. Yhden paperin luona saa olla useampi oppilas. Jos opettaja sanoo: Pääväri, mikä tahansa väri käy, mutta tällöin jokaisen lapun luona/päällä saa olla vain yksi oppilas kerrallaan. Kun leikkiä ollaan harjoiteltu muutama kierros, opettaja voi ottaa jokaisen kierroksen jälkeen yhden värin vuorollaan pois, jolloin leikistä tulee pudotusleikki. Pudonneen voidaan antaa päättää seuraava väri. Mikäli musiikkia ei ole käytössä voi opettaja esimerkiksi taputtaa pysähtymisen merkiksi.
3. Päävärien rengastus/päävärijuoru (Keskittymisharjoitus tulevaa työskentelyä varten, värien kertaaminen) Päävärien rengastus: Opettaja asettaa lattialle A3 tulosteen Silja Rantasen teoksesta: 28 arvottua väriä. Oppilaat pyydetään tulosteen ympärille ja teosta tarkastellaan yhdessä. Tämän jälkeen opettaja pyytää oppilaita yksi kerrallaan rengastamaan teoksesta päävärin. Harjoitus voi edetä järjestyksessä, tai vapaassa järjestyksessä. Olisi kuitenkin hyvä jos jokainen pääsisi rengastamaan päävärin ainakin kerran. TAI Päävärijuoru Tämä harjoitus voidaan tehdä vaihtoehtona päävärien rengastukselle. Opettaja pyytää oppilaat ympyrään (voidaan istua tai seisoa). Aloittaja päättää mielessään jonkin asian tai esineen, jonka väri on jokin pääväreistä. (pääväripaperit voidaan pitää piirin keskellä muistutuksena, jottei kenenkään tarvitse pelätä unohtamista) Aloittaja kuiskaa vierustoverilleen keksimänsä sanan. Vierustoveri toistaa kuiskauksena kuulemansa sanan seuraavalle. Näin sana kiertää juoruna koko ympyrän. Lopuksi kuullaan minkälaiseksi alkuperäinen sana on muuttunut, ja aloittaja kertoo, mikä oli alkuperäinen sana, ja minkä päävärin värinen se on. Kierros voidaan käydä niin monta kertaa, että jokainen pääsee juorun aloittajaksi jos on aikaa. 4. Päävärien kokeileminen (Päävärien toiminnan havainnollistaminen) Tämä tehtävä voidaan tehdä jos on aikaa käytettävissä. Otetaan esiin paperit sekä vesivärit tai liidut opettajan valinnasta riippuen. Opettaja voi kertoa, että nyt kokeillaan, miten päävärit toimivat. Opettaja voi ohjeistaa: Sekoitetaan punaista ja sinistä, mitä tapahtuu? Sekoitetaan punaista ja keltaista, mitä väriä saadaan? jne. 5. Päävärillä piirtäminen (Aiheen kertaus ja päävärien soveltaminen käytäntöön) Nyt piirretään oma teos päävärillä. Opettaja jakaa jokaiselle A5 paperin, johon jokainen piirtää haluamansa kuvan, tai usean pienen kuvan. Kuvassa saa kuitenkin käyttää vain kolmea pääväriä. Ei siis sekoiteta päävärejä keskenään. 6. Yhteinen taideteos (Tunnin päätös, yhteisöllisen ilmapiirin luominen) Kun kuvat ovat valmiita jokainen saa leikata oman kuvansa haluamaansa muotoon. Sitten jokainen kerrallaan liimaa oman kuvansa haluamaansa paikkaan yhteiselle A3 paperille. Kuvat eivät saa peittää toista, mutta reunat voivat mennä vähän päällekkäin. Kun kuva on valmis, sitä ihaillaan yhdessä. Jos on aikaa, jokainen halukas voi kertoa vuorollaan omasta kuvastaan. Nyt luokan yhteinen taideteos, Päävärit, on valmis.
Silja Rantanen, 28 arvottua väriä
Taiteilija ja katsoja tuntisuunnitelma Aihe: Kuvataide Kesto 45 min Tarvikkeet: Vesivärit Vesiväripaperia Valkoisia vahaliituja Teema: Silja Rantasen teoskuva Taiteilija ja katsoja sekä laveeraaminen. Tässä harjoituksessa voidaan harjoitella ääriviivojen piirtämistä ja laveeraamista. Lisäksi perehdytään oman mielikuvan tai ajatuksen kuvaamiseen yksinkertaistetusti. Harjoituksen kulku: Opettaja esittelee luokalle Silja Rantasen kuvan: Taiteilija ja katsoja. Pohditaan yhdessä kuvaa, ja mitä se voisi esittää esimerkiksi: mitä ajatuksia kuva herättää oppilaissa? Miten kuvan nimi: taiteilija ja katsoja voisi näkyä kuvassa? Kuunnellaan lasten mielipiteitä. Opettaja voi muistuttaa, että yksinkertaisen kuvan avulla voidaan esittää monimutkaista asiaa. Otetaan esiin paperit ja vahaliidut. Opettaja ohjeistaa jokaista miettimään, jotakin asiaa tai esinettä, jonka haluaa kuvata. Silja Rantasen kuvaa voi käyttää oman idean pohjana. Jokainen piirtää haluamansa kuvan valkoisella vahaliidulla paperille, ääriviivat riittää. Tässä voidaan harjoitella viivojen piirtämistä esim. viivoittimen avulla ja vapaalla kädellä. Kun vahaliitupiirustukset ovat valmiita, otetaan vesivärit esiin. Paperi laveerataan mustalla värillä, eli paperille levitetään siveltimellä runsaasti vettä ja mustaa väriä, niin että valkoiset viivat tulevat esiin mustaa vasten. Lopuksi kuvat asetetaan kuivumaan. Jokaisen kuva voidaan käydä yhdessä läpi, niin että jokainen saa kertoa omasta kuvastaan ja ideastaan.