Nopeusrajoitukset pysyvät ennallaan Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt pitää Tiehallinnolle antamansa nopeusrajoitusohjeen ennallaan. Samalla nykyiset määräaikaiset ohjeet talvi- ja pimeän ajan rajoituksista muutettiin pysyviksi. Keväällä hyväksytyssä liikenneturvallisuuden periaatepäätöksessä ministeriön tehtäväksi annettiin arvioida, onko nopeusrajoitusohjetta aihetta uudistaa. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen mukaan nopeusrajoitusten muuttamiseen ei ole tässä vaiheessa tarvetta. - Nyt on seurattava budjettiriihessä päätettyjen liikennehankkeiden sekä hallituksen keväällä päättämien muiden toimien vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Ministeriö muutti talvinopeusrajoitusten yleisohjetta yhtenä Konginkankaan onnettomuuden jälkitoimena. Ohje annettiin vuosiksi 2004-2006. Talvinopeuksia alennettiin tuolloin aiemmasta 100 kilometristä 80 kilometriin tunnissa eräillä vilkasliikenteisillä kaksikaistaisilla pääteillä lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksia tulee ensi talvena arviolta 9.600 tiekilometrille. Satasta saa talvellakin ajaa noin 2.300 tiekilometrillä. 63
Tiestön puute jarruttaa Venäjä Luonnonvaroiltaan rikkaalla Venäjällä metsävarojen hyödyntäminen on alhaisella tasolla. Karjalan tasavallassa vuotuisesta puun kasvusta hyödynnetään vain 40 prosenttia. Se on kuitenkin Venäjän Federaation alueen parasta tasoa. Keskimäärin kasvusta hyödynnetään noin 15 prosenttia. Suurin este venäjän metsätalouden kehittymiselle on metsäautotiestön puuttuminen lähes kokonaan. Tuhatta metsähehtaaria kohden metsäautoteitä Myös rajat kasvavat umpeen. Karjalan tasavallassa levitään rajaa on vain 1,2 kilometriä. Eikä tilanteeseen ole tulossa korjaus- kolme metriä. Kapealla rajalla työn teko on tarkkaa puuhaa. Jos kone lipsahtaa Suomen puolelle - vaikka kuinka olisi suomalainen yrittäjä - se käsitellään rajaloukkauksena. ta, sillä viime vuonna uusia metsäautoteitä rakennettiin ainoastaan 587 kilometriä koko luontoiseksi. Pääosa hakkuista työtä hankaloittavia asioita on. tekee korjuutyön hyvin kausi- Paljon muitakin tehokasta valtavan Venäjän federaation joudutaan tekemään roudan aikana. byrokratiaa jne. Sellainenkin Kalusto on huonokuntoista, alueella. Tiestön huono kunto Puunkuormausta Podporozhen lähellä. Puut korjataan leimikoilta pääosin kokorunkojuontona ja kaadetaan metsurivoimin. omituisuus on, että teiden kunnossapitoon ei saa ottaa maastosta hiekkaa. Venäjän investoinnit metsäsektorille hakusessa Metsäteollisuuden osuus on vain kolmisen prosenttia Venäjän BKT:sta. On selvää, ettei metsäsektori ole ensimmäisiä teollisuusaloja joihin valtio investoi. Esim. öljy- ja kaasuteollisuuteen investoimalla saadaan paljon suurempia tuottoja ja nopeammin. Venäjällä metsät ovat valtion omistuksessa. Koska maastossa ei ole luonnollisia rajoja metsämaa on kartoilla jaettu 100 2.000 hehtaarin ruutuihin, kvartaaleihin. Kvartaali taas on jaettu kuvioihin, jotka on tarkkaan inventoitu hakkuusuunnitelmien pohjiksi. Leshoz on Venäjän metsähallinnon perusyksikkö, jonka hallinnoima pinta-ala voi olla 100.000 400.000 hehtaaria. Nämä Leshozit antavat hakkuuoikeuksia pitkäaikaisesti solmittujen vuokrasopimusten nojalla, mutta puunhakkuuoikeuksia voidaan myös ostaa, vaikka metsätalousmaata ei ole vuokrattu. Lyhytaikaisia puunhakkuuoikeuksia myydään huutokaupoilla, jotka järjestää luonnonvaraministeriön aluehallinto. Huutokauppoja järjestetään ympäri vuoden ja niistä tiedotetaan julkisesti. Hakkuuoikeuksista saadut ruplat menevät Moskovaan. Paikallisviranomaisilla on hallinnassaan pieniä metsäpalstoja. Hakemuksesta ne voivat saada oikeuden myydä hakkuuoikeuden hankkiakseen varoja esim. 64
n metsätalouden kehitystä Syväri tarjoaa erinomaiset vesiliikenneyhteydet. Puutavaran lisäksi joella kulkee mm. matkustajaaluksia ja öljytankkereita. Rantamaisemia hallitsevat harmaat, yli sata vuotta vanhat puutalot. 65
paikalliseen rakennuskohteeseen. Jos huutokaupasta onnistuu saamaan hakkuusopimuksen, niin siitä on ensiksi maksettava lippumaksu, joka vastaa leimausmaksua. Se on reilut 3 euroa kuutiolta hakkuupalstan arvioidusta hakkuumäärästä. Ennen hakkuiden aloittamista tarvitaan vielä tientekoa ja nippu lupapapereita: ylikuormalupaa, ötökkälupaa jne. Hakkuulipun päiväyksestä puut on hakattava ja kuljetettava pois vuoden kuluessa. Paikallisviranomaiselta kysyttiin, mitä tapahtuu jos hakkuut ovat kesken päivämäärän umpeutuessa? Minä sanon että kiitos ja näkemiin, hän vastasi. Eli leimikolle ei ole enää asiaa. Kesken jääneet hakkuut ovat yleisiä, sillä huonojen teiden takia mm. sää vaikuttaa paljon korjuun sujuvuuteen. Maksetun hakkuuluvan hakkaamattomat motit jäävät korjuuyrittäjän tappioksi. Pitkäaikaiset vuokrasopimukset ovat halutuimpia. Ne mahdollistavat järkevän ja tehokkaan hakkuusuunnittelun. Aiemmin vuokrausaika oli 99 vuotta, mutta nykyään yleisin vuokrausaika on 49 vuotta. Suomalaisyhtiöistä UPM:lla on 200.000 ha:n pitkäaikainen hakkuulupa. Pitkäaikainenkaan vuokrasopimus ei ole luotettava, sillä sopimus voidaan yksipuolisesti purkaa valtion taholta. Käytännössä yksipuolisia irtisanomisia on tapahtunutkin aluetason poliittisen johdon vaihduttua. Venäjän uuden metsälain valmistelussa metsien vuokraoikeudet ja niiden pituudet ovat keskeisempiä seikkoja. OOO Leseko hankkii puut Stora-Ensolle puut Karjalassa. Yhtiön omistaa suomalainen Leseko Oy. Yhtiö hankkii ja toimittaa Karjalasta 800.000 kuu- Sortavalan lähelle, Jänisjoen rannalle 1905 rakennettu Läskelän sellu- ja paperitehdas suljettiin viime vuonna. Nykyään tehtaan voimalaitokselta saadaan sähköt kylälle. Vuonna 1988 suomalaiset ja venäläiset ilmoittivat rakentavansa yhteisen paperitehtaan Läskelään. Kuten tiedetään hanke ei toteutunut. Tela-alustaisen vaijerijuontokoneen TDT-55:n perälaatikko on laakeriremontin kohteena leimikolla. Työkalut ovat yksinkertaisia ja kestäviä: hylsyavain, isoleka isompiin korjauksiin ja pikkuleka pienempiin. Öljystä ei ole paljon osunut ämpäriin, hammasrattaasta päätellen sitä ei ole paljon ollutkaan. Korjaustyö tehtäisiin todennäköisesti samalla tavalla 20 asteen pakkasessakin. Metsätöissä juontokoneen ympärille kootaan työprikaati, jossa on kuljettaja, juontomies, 2 metsuria, 2 karsijaa sekä 1-2 apumiestä saikan keittelyyn jne. Eli yhteensä 7-8 miestä, jotka saavat hinattua lastauspaikalle 20-55 kuutiota puuta vuorossa. Kustannuksia syntyy n 5 euroa/ motti. 66
Puu kulkee paljolti tämän kuvakavalkadin kaltaisella kalustolla. Uudempaakin toki on. Matkoilla näkee monesti outoja asioita, joita ei luule olevan olemassakaan, kuten tämä Sergein sytyttämä samovaari. Hän pudotti samovaarin keskellä olevaan hiilipesään tulisia hiiliä. Putken pätkällä saadaan vetoa aikaan ja samovaarin hiilet hulmahtavat liekkeihin. Veden kiehuttua kuumaa tsajua riitti moneksi tunniksi. yhtiö. Puiden alkuperästä vaaditaan tarkka selvitys. Myös leimikoiden korjuu ja jälkihoito ovat hyvin tarkkaa. Risut on kasattava, lahopuut ja roskapuu pitää viedä pois. Myöskään liian paksuja latvuksia tai korkeita kantoja ei suvaita. Viittä senttiä syvempiä uria ei myöskään leimikolla sallita. Uudistustyöt istutuksineen on hoidettava ohjeiden mukaan vuoden kuluessa. - Jos rikkeitä tai laiminlyöntejä todetaan siitä voi seurata sakko, eikä lupaa uusiin hakkuisiin enää myönnetä, selvittää Arvo Nousiainen paikallista tiukkaa käytäntöä. Vesistöjen, purojen ja teiden varsiin on jätettävä 100 metrin suojavyöhyke. Teollisuudelle kelpaamaton puu toimitetaan alueen asukkaille nimellistä korvausta vastaan tai ilman korvausta, kuten Stora Enson Impilahden sahan alueella tehdään. Polttopuita aletaan pilkkoa syksyllä ensimmäisten räntäsateitten alettua. Syynä tähän on se, etteivät vanhojen talojen uunit kestä liian kuivaa ja kuumana palavaa puuta. tiota puuta. Tästä noin puolet on Uimaharjun tarvitsemaa koivua. Kaikkiaan Karjalasta hankitaan Suomeen 1,5 miljoonaa kuutiota puuta. Puista Suomeen tulee junilla noin 65 prosenttia, autoilla noin 25 prosenttia ja loput laivoilla. Lesekossa puunhankinnasta vastaa Arvo Nousiainen kahdeksan hengen tiiminsä kanssa. Lesekon kokoisia, yli 0,5 miljoonaa kuution hakkuuyrityksiä on Uralin tällä puolen vain kymmenkunta. Kymmenen metsäkoneketjua hakee puut metsästä. Autoja on noin 25 kappaletta. Metsureita käytetään paljon. Paikallisia ammattimiehiä ei tahdo löytyä, niinpä metsureita tulee paljon Ukrainasta. Urakkatyössä he hankkivat paikalliseen ansiotasoon nähden ruhtinaallisesti 300 600 euroa/ kk. Vertailun vuoksi esim. lääkärin ansiot ovat noin 200 euroa /kk. Avohakkuita ei ole paljon. Harvennusten osuus noin 80 prosenttia. Jos hakkuuala on noin 500 2.000 kuutiota, niin leimikolle perustetaan leiri jossa on taukotupa ja vahtimies. Kauempana rajasta hakkuut ovat lähes pelkästään avohakkuita ja ne tehdään kokorunkomenetelmällä. Puunkorjuu tarkkaa puuhaa Venäjällä puukaupoissa myyjän on oltava aina venäläinen Venäjän metsävarat Venäjällä sijaitsee runsas 20 prosenttia maapallon metsävaroista. Seuraavat tilastoluvut Venäjän metsävaroista eivät ole täsmällisiä, koska tuoreita inventointilukuja ei ole saatavilla. xxx Metsien kokonaispinta-ala on 1.200 miljoonaa hehtaaria, joista varsinaista metsämaata on 883 miljoonaa hehtaaria. Metsien tilavuus on noin 82.000 miljoonaa kuutiota. Vuotuinen kasvu on noin 1.000 miljoonaa kuutiota. Vuosittaiset hakkuut ovat tällä hetkellä vain 170 miljoonaa kuutiota. Suomena lähimmän alueen - Luoteis-Venäjän metsävarat ovat noin 10.000 miljoonaa kuutiota, joista Karjalan tasavallan osuus on 950 miljoonaa kuutiota. xxx Vertailun vuoksi - Suomen metsävarat ovat 2.100 miljoonaa kuutiota. Luoteis-Venäjän alueella suurimmat metsävarat ovat Komin tasavallan ja Arkangelin alueella. Kummassakin ne ovat noin kolme kertaa Karjalan aluetta suuremmat. 67
Alkuperä- ja ympäristöasioissa ollaan Venäjällä tarkkoina Venäjän metsissä, ainakaan tia noudatti mielestämme hyvin Suomen lähialueilla, ei vallitse Venäjän säännöksiä ja yhtiön Villin Idän meininki. Metsäta- laatuvaatimuksia. Totta kai huo- loustuotteita länteen markkinoivat yritykset ovat tarkkoja lakien noudattamisessa ja puun alkuperästä. Asioita valvotaan yritysten omilla ohjeistuksilla sekä viranomaiset tarkastavat lakien noudattamista. Tärkeä työkalu puun alkuperän tarkastuksessa ovat paikkatiedon hallintaan perustuvat karttajärjestelmät, GIS-järjestel- mautettavaakin löytyi, Hongisto tunnustaa. Huomautukset koskivat esimerkiksi hakkuujälkeä ja työturvallisuutta, joissa yhtiön vaatimukset ovat kovat. Jos löytyy jotakin oikein vakavaa huomautettavaa, yhteistyö puuntoimittajan tai hakkuuyrityksen kanssa loppuu. Niin kävi viime vuonna kahdesti, kun UPM:n metsäpäällikkö Juhani Hongisto esittelee hakkuualueelle menoa kieltävää, normit täyttävää kieltotaulua. mät. Jokaisen ostetun puuerän paikka tallennetaan karttajärjestelmään. UPM:n metsäpäällikkö Juhani Hongiston mukaan viranomaisten oma sana ei riitä yhtiölle. Hongisto kertoo UPM:n tarkistaneen viime vuonna 235 leimikkoa. - Niistä 80 prosent- yhteistyökumppani ei pystynyt toimittamaan riittäviä puun alkuperätietoja, näin kertoi Hongisto HS:n haastattelussa 19.9. 2006.. Metsänhoidossa Venäjällä on monessa kohden erilaiset tulkinnat kuin meillä. Esim. meillä laho- ja kelopuuta pitää jättää metsiin luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Venäjällä tämä on lailla kielletty. Kaikki puu on tuotava metsästä pois. Mitä idemmäksi mennään, sitä vähemmän valvonta sinne ulottuu. Siellä metsätalous on todennäköisemmin vähemmän sääntöjä noudattavaa. Satelliiteista ja lentokoneista tapahtuvan kaukoseurannan sekä maassa tapahtuvan valvonnan avulla paljastettiin viime vuonna 1,5 miljoonan kuution laittomat hakkuut. Metsätalousviraston arvion mukaan todellinen laittomuus on yli kymmenen kertaa suurempaa. 68