MYNÄMÄEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2017-2018 Yhteistyötoimikunta 16.1.2017 Kunnanhallitus 23.1.2017 1
MYNÄMÄEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAI- SUUSSUUNNITELMA 2017-2018 Sisällys 1. Johdanto...3 2. Tasa-arvon edistäminen...4 2.1. Henkilökunnan rekrytointi...5 2.2. Palkkaus...6 2.3. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen...6 2.4. Koulutus ja urakehitys...7 2.5. Työolosuhteet ja työilmapiiri...7 3. Yhdenvertaisuuden edistäminen...8 4. Tiedotus ja seuranta...10 2
1. Johdanto Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (1329/2014). Yhdenvertaisuudesta, syrjinnän ehkäisystä ja syrjinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturvan tehostamisesta säädetään yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014). Tasa-arvolain mukaan työnantajan on edistettävä tasa-arvoa työelämässä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvolain osittaisuudistus tuli voimaan 1.1.2015. Lain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lakiin on uutena kirjattu kielto syrjiä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Samoin lakiin on kirjattu yhdenvertaisuuslain mukainen kielto läheis- ja olettamaan perustuvasta syrjinnästä. Tasa-arvosuunnittelussa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä tulee asettaa selkeät tavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitoutumista tasa-arvotyöhön ja pitkäjänteistä, tulosorientoitunutta toimintaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa koko kuntatyöyhteisön toimintaa, valmistelua ja päätöksentekoa. Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on laadittava vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasaarvosuunnitelma. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tasa-arvon edistämistoimenpiteistä voidaan laatia myös itsenäinen työpaikan tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvolaissa on säännös palkkakartoituksesta. Palkkakartoitus voidaan paikallisesti sopia tehtäväksi vähintään joka kolmas vuosi, jos tasaarvosuunnitelma muilta osin tehdään vuosittain. Palkkakartoitus sisältyy tähän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tämä suunnitelma ja palkkakartoitus tehdään joka toinen vuosi. Tammikuun 2015 alussa tuli voimaan yhdenvertaisuutta ja syrjintää koskeva uusi yhdenvertaisuuslaki. Uuden lain taustalla on mm. työsyrjintädirektiivin säännökset. Lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Lain soveltamisala kattaa koko palvelussuhteen elinkaaren rekrytoinnista palvelussuhteen päättämiseen. Työantajan on huolehdittava, että erilaiset palvelussuhteen elinkaareen liittyvät prosessit ovat syrjimättömiä. Työnantajan on laadittava uuden yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma, jos palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Yhdenvertaisuussuunnitelmalla ei ole määrämuotoa ja -sisältöä. Suunnitelma laaditaan niin, että siinä otetaan huomioon lain edellyttämät yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteet. 3
Tämä suunnitelma on tasa-arvolain 6 :n edellyttämä tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuuslain 5 :n mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmassa työntekijöillä tarkoitetaan sekä työsuhteessa että virkasuhteessa olevia. Mynämäen kunnassa on myös erillinen henkilöstöstrategia. Mynämäen kunnan opetustoimen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma (hyväksytty kasvatus- ja sivistyslautakunnassa 13.12.2016) täydentää kunnan suunnitelmaa. 2. Tasa-arvon edistäminen Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on antaa keinoja ja välineitä edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista Mynämäen kunnan työyhteisössä. Tasa-arvoisessa työyhteisössä kaikilla on mahdollisuus työskennellä ilman syrjintää sukupuolen tai muunkaan henkilöön liittyvän syyn, kuten iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai vammaisuuden, perusteella. Lisäksi halutaan edistää henkilöstöryhmien välistä tasaarvoisuutta. Tasa-arvon edistämisessä ei ole kyse vain oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta, vaan myös edellytysten luomisesta viihtyisän ja motivoivan työyhteisön syntymiseksi. Kun kaikkien osaamista ja työtä arvostetaan oikeudenmukaisesti, edistää se henkilöstön hyvinvointia ja työntekijät ovat valmiimpia panostamaan ja sitoutumaan työhönsä sekä parantamaan koko yhteisön työn laatua ja tuloksellisuutta. Lisäksi tasaisempi sukupuolirakenne merkitsee työyhteisön erilaisten ja moninaisten valmiuksien intensiivisempää hyödyntämistä. Työnantajan näkökulmasta kyse on ennen kaikkea henkilöstön voimavarojen tehokkaammasta käytöstä. Aktiivisella ja tuloksellisella tasa-arvotyöllä voidaan myötävaikuttaa myös myönteisen työnantajakuvan syntymiseen. Tasa-arvon edistäminen työpaikalla hyödyttää siis sekä työntekijöitä että työnantajaa. Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen sekä tuloksekas työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa henkilöstöpolitiikkaa ja koko toimintakulttuuria. Tasaarvon edistäminen on kaikkien työyhteisön jäsenten velvollisuus. Erityisesti johdon sitoutuminen tasa-arvoa edistäviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on tärkeää. Tasa-arvosuunnitelman perimmäinen tarkoitus on, että tasaarvoajatus ja -tavoite saataisiin luontevasti sisällytettyä kaikkeen Mynämäen kunnan toimintaan. Tasa-arvon toteutumista vaikeuttaviin asenteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Syrjivät asenteet ovat usein tiedostamattomia ja syrjivät rakenteet vaikeasti havaittavissa. Kuitenkin ilman asenteellisia muutoksia tasa-arvon edistämiseksi tehtävät toimenpiteet jäävät vaikutukseltaan pinnallisiksi ja lyhytkestoisiksi. Tasa-arvolain 6 a :n mukaan työnantajan on laadittava vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva ta- 4
sa-arvosuunnitelma. Tasa-arvolain 6 :n mukaan tasa-arvon edistämiseksi työnantajan tulee: 1. Toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä. 2. Edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. 3. Edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, erityisesti palkkauksessa. 4. Kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille. 5. Helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin. 6. Toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tässä suunnitelmassa esitetään Mynämäen kunnan toimenpiteet ja tavoitteet tasa-arvolain 6 :n mukaisten näkökohtien toteuttamiseksi. 2.1. Henkilökunnan rekrytointi Tasa-arvolaki ei rajoita työnantajan oikeutta valita tehtävään parhaaksi katsomansa henkilö. Laki pyrkii estämään vain sen, että työntekijä valitaan perusteettomasti sukupuolen mukaan syrjäyttämällä ansioituneempi henkilö. Työnantaja voi - syyllistymättä syrjintään - valita tehtävään nimenomaan naisen tai miehen vain, jos siihen on painava ja hyväksyttävä syy. Mynämäen kunnan henkilöstöä rekrytoitaessa ei ole kiinnitetty huomiota hakijoiden sukupuoleen. Työtehtävät ovat melko selkeästi jakautuneet naisten ja miesten töihin. Tavoitteena onkin työtehtävien tasapuolisempi jakautuminen sukupuolten välillä. Työyhteisöjen sukupuolijakaumien tasapainottamiseksi työpaikkailmoituksessa voidaan kehottaa erityisesti toista sukupuolta hakemaan työpaikkaa, mikäli ilmoitus perustuu tasa-arvosuunnitelmaan ja kyseinen menettely koetaan tasaarvon edistämisen kannalta tärkeäksi. Ilmoituksesta pitää tulla ilmi, että kehotus perustuu tasa-arvosuunnitelmaan ja mahdollisesti myös tavoite, johon kehotus pohjautuu. Työpaikkaa ei pääsäännön mukaan saa suoranaisesti ilmoittaa vain naisten tai miesten haettavaksi, vaan työnantajan tulee toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi molemman sukupuolen edustajia. Henkilöstövalinnoissa voidaan tasa-arvoa edistävänä toimenpiteenä suosia vähemmistönä olevan sukupuolen edustajan valintaa, jos hakijat pätevyydeltään ja sopivuudeltaan ovat yhdenvertaiset. Henkilöstövalintojen yhteydessä kiinnitetään suunnitelmallisesti huomiota naisten osuuteen johtotehtävissä. Huolehditaan, ettei raskaus, synnytys tai muu sukupuoleen liittyvä syy johda syrjintään työhönotossa. kaikki osastot luottamushenkilöt 5
2.2. Palkkaus Tasa-arvolain samanpalkkaisuusperiaate - sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä - on Mynämäen kunnan palkkapolitiikan ehdoton pääperiaate. Palkka perustuu työnvaativuuden arviointiin ja virka- ja työehto-sopimuksiin. Palkka perustuu työnvaativuuden arviointiin. Palkan tarkistukset perustuvat virka- ja työehtosopimusten mahdollistamiin korotuksiin paikallisesti jaettavilla järjestelyerillä. Palkkakartoitus Palkkakartoituksesta säädetään tasa-arvolain 6 b :ssä. Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Jos mahdollisille palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Tietosuojan takia palkkatietoja voidaan esittää vain ryhmistä, joissa on vähintään kuusi naista ja kuusi miestä. Mynämäen kunnassa naisten ja miesten kokonaislukumäärän mukaan palkkakartoitus voidaan tehdä vain opettajista. Opettajienkaan osalta palkkakartoitus ei anna oikeata kuvaa, jos se tehdään naisten ja miesten kokonaismääristä. Kartoitus tulisi tehdä hinnoittelutunnuksittain, mutta se ei ole mahdollista tietosuojan takia. Mynämäen kunnan palveluksessa on 254 naista ja 57 miestä (henkilöstötilinpäätös 2015). palkka-asiamies osastopäälliköt kunnanjohtaja 2.3. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työnantajan tulee helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työnantajan täytyy toimia siten, että lain takaamat mahdollisuudet perheellisille naisille ja miehille sairaan lapsen hoitoon, vanhempainlomaan ja hoitovapaaseen toteutuvat käytännössä. Lisäksi erilaisilla joustavilla työaikajärjestelyillä tai etätyömahdollisuuksilla voidaan helpottaa pienten lasten vanhempien asemaa. Mynämäen kunnassa molemmilla sukupuolilla on hyvät edellytykset perhepoliittisten vapaiden käyttöön. Varahenkilöjärjestelmä, työaikajoustot ja tiedon välittäminen työntekijälle poissaolojen aikana mahdollistavat molempien vanhempien poisjäännin töistä. 6
Kootaan mahdollisuuksien mukaan perhepoliittisten oikeuksien käyttöä koskevat tiedot tilastoista sukupuolen mukaan eriteltyinä. Tiedot esitetään vuosittain laadittavassa henkilöstötilinpäätöksessä. Johto huolehtii mahdollisuuksien mukaan siitä, että työntekijät voivat käyttää lain suomia perhevapaita (äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata, kotihoidon tukeen liittyvää hoitovapaata sekä sairaan lapsen hoitovapaata) ilman että työtai koulutusura vaarantuu tai että kyseiset tehtävät jäävät vapaiden aikana hoitamatta. hallintojohtaja/palkka-asiamies (henkilöstötilinpäätös) koko henkilöstö, erityisesti johto yhteistyötoimikunta 2.4. Koulutus ja urakehitys Lain mukaan naisille ja miehille on järjestettävä samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Samoin urakehitysmahdollisuuksien tulee olla tasapuoliset naisten ja miesten kesken. Koulutussuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan tasa-arvon edistäminen. Urakehitystä arvioitaessa on otettava huomioon perhepoliittiset vapaat. Perhepoliittisten oikeuksien käyttö ei saa johtaa urakehityksestä tipahtamiseen. Kunta työnantajana tarjoaa molemmille sukupuolille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. kaikki osastot kunnanjohtaja 2.5. Työolosuhteet ja työilmapiiri Työnantajan velvollisuutena on kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat molemmille sukupuolille. Kullekin työntekijälle sopivat hyvät työolot ja työvälineet mahdollistavat tehokkaan, turvallisen ja terveellisen työn tekemisen. Sekä fyysiset että psyykkiset edellytykset tulee huomioida. Tasa-arvon edistämisellä on myönteinen vaikutus henkilöstön hyvinvointiin ja työilmapiiriin. Kun työntekijät kokevat, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja heidän työtään arvostetaan, lisää se viihtyvyyttä ja motivaatiota työyhteisössä. Tasa-arvoisella työyhteisöllä on edellytykset tulokselliseen toimintaan. Työyhteisön ongelmat sen sijaan näkyvät useasti työntekijöiden lisääntyneinä sairauslomina ja poissaoloina. Kehitetään työolosuhteita niin, että ne mahdollistavat molemmille sukupuolille sijoittumisen eri työtehtäviin ja eri asemiin. kaikki osastot 7
3. Yhdenvertaisuuden edistäminen Uudessa yhdenvertaisuuslaissa syrjinnän määritelmää koskevia säännöksiä on muutettu ja täsmennetty. Yhdenvertaisuuslakiin on otettu aiemmin kunnallisessa viranhaltijalaissa ja työsopimuslaissa säädetyt syrjintäperusteet. Lakiin kirjatut syrjintäperusteet poikkeavat muutoinkin jonkin verran aikaisemmasta. Suunnitelman tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta määrittelemällä ja kuvaamalla ne puitteet, keinot ja menetelmät, joiden avulla viranomainen edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan tavoitteellisesti ja pitkäjännitteisesti. Syrjintäkielto pitää sisällään myös olettamaan perustuvan syrjinnän ja läheissyrjinnän. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. Kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluja samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Heidän tulee myös saada nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Syrjinnän ja vastatoimien kiellot on tarkemmin säädetty yhdenvertaisuuslain 3. luvussa. Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja. Mynämäen kunnassa edistetään yhdenvertaisuutta seuraavin keinoin ja menetelmin (yhdenvertaisuuslain 8 :ssä tarkoitetut syrjintäperusteet): Ikä: Ikäsyrjinnän kielto suojaa kaikenikäisiä. Mynämäen kunnan palvelukseen palkataan kaikenikäisiä työntekijöitä. Työnhakijan ikä ei ole valintaperuste. Palvelussuhteen aikana kaikilla työntekijöillä on samanlaiset mahdollisuudet esim. koulutukseen osallistumiseen. Alkuperä ja kansalaisuus: Alkuperällä tarkoitetaan sekä etnistä ja kansallista että yhteiskunnallista alkuperää ja se pitää sisällään myös rodun ja ihonvärin. Mynämäen kunnassa työnhakijoiden alkuperä tai kansalaisuus ei ole valintaperuste. Kieli: Kielellä viitataan kansalliskieliin ja muihin kieliin kuten viittomakieliin sekä esimerkiksi murteisiin. Uskonto ja vakaumus: Uskonnon ja vakaumuksen välinen ero ei käytännössä ole aina selvä. Vakaumuksen katsotaan liittyvän enemmänkin elämän katsomukseen kuin uskontoon. Mynämäen kunnassa uskontokuntaan kuulumisella tai vakaumuksella ei ole vaikutusta työnhakijan tai työntekijän asemaan työyhteisössä. Kunnassa ei ole rajoitettu uskontoihin liittyvää pukeutumista. Mielipide: Mynämäen kunnan työntekijöillä on mielipiteen ilmaisun vapaus huomioiden lain edellyttämä lojaalisuus työnantajaan kohtaan mm. sosiaali- 8
sessa mediassa. Käyttäytymisestä työntekijänä sosiaalisessa mediassa annetaan erilliset ohjeet. Poliittinen toiminta: Mynämäen kunnassa työntekijän kuulumisella poliittiseen järjestöön ja osallistumisella vapaa-ajallaan poliittiseen toimintaa ei ole vaikutusta työnhakijan tai työntekijän asemaan työpaikalla. Poliittisen toiminnan harjoittaminen työajalla ja työpaikalla ei ole sallittua ellei kyseessä ole kunnan luottamustoimen hoitaminen. Ammattiyhdistystoiminta: Kielto syrjiä ammattiyhdistystoiminnan perusteella suojaa käytännössä etenkin ammattiyhdistysaktiiveja. Mynämäen kunnassa ammattiyhdistystoiminnalla vapaa-ajalla ei ole vaikutusta työnhakijan tai työntekijän asemaan työyhteisössä. Työntekijän osallistumisesta työajalla ammattiyhdistystoimintaan (esim. luottamusmiehet) on säännökset virka- ja työehtosopimuksissa ja yhteistoimintaa koskevassa lainsäädännössä. Perhesuhteet: Perhesuhteilla tarkoitetaan erityisesti sitä, onko henkilö naimissa naimaton, eronnut, avoliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut tai leski. Perhesuhteilla ei viitata perheenhuoltovelvollisuuteen, josta syrjintäperusteena on säädetty tasa-arvolaissa. Mynämäen kunnassa perhesuhteella ei ole yhdenvertaisuuslain näkökulmasta vaikutusta työnhakijan tai työntekijän asemaan työyhteisössä. Terveydentila: Terveydentilalla viitataan sekä fyysiseen että psyykkiseen terveydentilaan ja se kattaa sekä akuutit että krooniset sairaudet. Mynämäen kunnassa on käytössä toimintamalli, jonka avulla esimiehet seuraavat henkilöstön työkykyä ja sairauspoissaoloja. Lisäksi kunnassa on käytössä työterveyshuollon kanssa yhteistyössä laadittu ja toteutettava varhaisen puuttumisen malli. Osatyökykyisille järjestetään työkykyä vastaavat työtehtävät. Vammaisuus: Yleensä kyse on pitkäaikaisesta vammasta, joka saattaa estää henkilön täysimääräisen osallistumisen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Mynämäen kunnassa työnhakijan vamma ei ole valintaperuste, mikäli se ei haittaa työsuoritusta tai vaaranna ko. henkilön tai muiden työntekijöiden työturvallisuutta. Työntekijälle, jolla on vamma järjestetään apuvälineet ja esteetön kulku. Seksuaalinen suuntautuminen: Seksuaalivähemmistöstä on erotettava sukupuolivähemmistöt (transsukupuoliset ja transvestiitit), joita koskeva syrjintäperuste on tasa-arvolaissa. Mynämäen kunnassa seksuaalisella suuntautumisella ei ole vaikutusta työnhakijan tai työntekijän asemaan työyhteisössä. Muu henkilöön liittyvä syy: Tällaisia voi olla yhteiskunnallinen asema, varallisuus, asuinpaikka tai yhdistystoimintaan osallistuminen. Mynämäen kunnassa näilläkään syillä ei ole vaikutusta työnhakijan tai työntekijän asemaan työyhteisössä. Syrjintäkielto pitää sisällään myös olettamaan perustuvan syrjinnän ja läheissyrjinnän. Olettamaan perustuva syrjintä tarkoittaa sitä, tekijä erehtyy esimerkiksi henkilön alkuperästä, iästä tai seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Läheissyrjinnässä syrjintä kohdistuu johonkuhun toiseen. Esimerkiksi henkilön asettaminen epäedulliseen asemaan siksi, että hän on etniseen vähemmistöön kuuluvan tai vammaisen henkilön läheinen. 9
4. Tiedotus ja seuranta Tasa-arvoasioista ja yhdenvertaisuudesta tiedottaminen henkilöstölle ja johdon sitoutuminen ovat tasa-arvon toteutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen edellytyksiä. Esimiehet tiedottavat edelleen osastojensa ja yksiköidensä henkilöstölle ja huolehtivat, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tulee työntekijöille tutuksi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään joka toinen vuosi. Päivityksen yhteydessä tarkastellaan edellisen suunnitelman toimenpiteiden toteutuminen ja määritellään tarvittaessa uudet tavoitteet ja niille toimenpiteet. Palkkakartoitus tehdään, mikäli se on mahdollista, tietosuoja huomioiden. Tasa-arvotyöstä ja yhdenvertaisuuden edistämisestä tiedottaminen sekä suunnitelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta kuuluvat pääasiallisesti yhteistyötoimikunnalle ja työsuojelupäällikölle. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on kaikkien työyhteisön jäsenten ja erityisesti esimiesten lakisääteinen velvollisuus. Suunnitelman päivittämisestä, tiedottamisesta ja seurannasta vastaa työsuojelupäällikkö ja yhteistyötoimikunta. Palkkakartoituksen tekemisestä vastaa hallintojohtaja/palkka-asiamies. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on erityisesti esimiesten tehtävä. Lisätietoja: laki naisten ja miesten tasa-arvosta (1329/2014) yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) KT:n yleiskirje 2/2015 KT:n yleiskirje 3/2015 ja liite 1 10