II RISKIKARTOITUS JUANKOSKI 0817411 MUSTANHARJU II-LUOKAN POHJAVESIALUE SKVSY 20.3.2012 SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY
SISÄLLYSLUETTELO 1 0817411 MUSTANHARJUN POHJAVESIALUE... 2 1.1 GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA... 2 1.2 POHJAVEDEN LAATU... 3 1.3 POHJAVEDEN HAVAINTOPUTKET... 3 1.4 POHJA VESIMUODOSTUMASTA SUORAAN RIIPPUVAISET PINTAVESI- JA MAAEKOSYSTEEMIT... 3 1.5 MUSTANHARJUN MAANKÄYTTÖ- JA KAAVATILANNE... 3 2 MUSTANHARJUN POHJAVESIALUEELLA SIJAITSEVAT RISKITOIMINNOT, NIIDEN ARVIOINTI JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 5 2.1 ASUTUS... 5 2.1.1 Öljysäiliöt... 5 2.1.2 Maalämpökaivot... 5 2.1.3 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot... 5 2.2 LIIKENNE JA TIENPITO... 5 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja tienpito... 5 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet... 6 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset... 6 2.3 YRITYSTOIMINTA... 6 2.3.1 Pohjavesialueella sijaitsevat ympäristölupavelvolliset yritykset... 6 2.4 MAA-AINESTEN OTTO... 7 2.4.1 Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet... 7 2.4.2 POSKI projektissa luokitellut alueet... 7 2.4.3 SOKKA... 7 2.5 MAA- JA METSÄTALOUS... 7 2.6 MUUNTAMOT... 8 2.7 PILAANTUNEET TAI MAHDOLLISESTI PILAANTUNEET MAA-ALUEET... 8 2.8 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS POHJAVETEEN... 8 3 LÄHTEET... 8 KARTAT Kartta 1. Yleiskartta 1:120 000 Kartta 2. Mustanharjun pohjavesialue, kallioperäkartta Kartta 3. Mustanharjun pohjavesialue, maaperäkartta Kartta 4. Mustanharjun pohjavesialue, pohjaveden havaintoputket, virtaussuunnat 1
1 0817411 Mustanharjun pohjavesialue Mustanharjun pohjavesialue sijaitsee Juankosken ja Rautavaaran rajalla noin 2,5 km Säyneisen keskustaajamasta koilliseen. Pohjavesialueen eteläisin osa rajoittuu Suuri-Säyneiseen, itäosa Suuri-Valkeiseen, pohjoisin osa Myllypuroon, länsiosa Mustanlampeen ja Pieni-Valkeiseen ja lounaisosa Nuottisuohon. 1.1 Geologia ja hydrogeologia Juankosken Mustanharjun pohjavesialue on vedenhankinnan soveltuva II-luokan pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on noin 0,97 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,57 km 2. Alueen arvioitu antoisuus on 562 m 3 /d, kun sadannasta imeytyy 60 % pohjavedeksi. Mustanharjun pohjavesialueen muodostaa kapea, jyrkkäreunainen Mustaharjun ns. syöttöharju ja siihen eteläosassa liittyvä (Valkeisenkankaan) laakea delta noin tasossa +140 m mpy. Materiaali syöttöharjussa on karkeaa kivistä soraa. Deltan materiaali on hiekkavaltaista. Pieni- Valkeisesta ja Mustanlammesta saattaa imeytyä vesiä harjuun. Muodostuvat pohjavedet purkautuvat Suuri-Valkeiseen ja Säyneiseen. Mustanlampi purkaa vesiään myös Myllypuron suuntaan. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Mustanharjun pohjavesialueen pituus on noin 2 kilometriä Suuri-Säyneisen rannalta Myllypuroon. Pohjavesialue on leveimmillään 950 metriä Valkeisenkankaan kohdalla ja kapeimmillaan n.100 metriä pohjavesialueen pohjoisosassa Rautavaaran/Juankosken rajalla. Kallioperä Mustanharjun kallioperä on esitetty kartassa 2. Alueen kallioperä on pääasiassa kiillegneissiä. Pohjavesialueen lounaisosassa kallioperä on kataklastista granodioriittis - tonaliittista gneissiä. Mustanharjun itäosalla kalliopinta on noin 2,5-6 metrin syvyydellä maanpinnantasolta. Valkeisenkankaan eteläosalla kalliopinta on noin 10 metrin syvyydellä maanpinnantasolta. Maaperä Alueen maaperä on esitetty osittain kartassa 3. Mustanharjun alueen maaperä on kivistä soraa ja lievealueiltaan hietaa. Valkeisenkankaan alueen maaperä on pääsoin hiekkaa. Soistuneet alueet pohjavesialueen reunaosissa ovat saraturvetta. Mustanharjun itäosalla maakerroksen paksuus on 2,5 metristä 6 metriin. Valkeisenkankaan eteläosalla maakerroksen paksuus on noin 10 metriä. Pohjavesi Mustanharjun pohjavesialue on akfiverityypiltään delta, antikliininen ympäristöönsä vettä purkava. Pohjavesi virtaa pääosaltaan kaakkoon. Pohjavettä purkautuu Pieni- 2
Valkeisesta ja Mustanlammesta saattaa imeytyä vesiä harjuun. Pohjavedet purkautuvat Suuri-Valkeiseen ja Säyneiseen. Mustanlampi purkaa vesiään myös Myllypuron suuntaan. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Pohjaveden laatua tulee tutkia tarkemmin, mikäli alue otetaan vedenhankinta käyttöön. Pohjavesialue on luokiteltu varavedenottoalueeksi. 1.2 Pohjaveden laatu Mustanharjun pohjavesialueen pohjaveden laatua ei ole määritetty. Alueella ei ole riskitoimintoja, joten voidaan olettaa että määrällinen ja kemiallinen tila on hyviä. 1.3 Pohjaveden havaintoputket Mustanharjun pohjavesialueella sijaitsee yksi teräksinen pohjaveden havaintoputki Havaintoputken halkaisija on 32 mm. Pohjaveden havaintoputkea ei ole vaaittu, joten pohjavedenpinnan tasoa ei voi määrittää. Vuonna 2000 suoritetussa mittauksessa pohjavedenpinta oli samassa tasossa maanpinnan tason kanssa. Pohjaveden havaintoputkessa on kierrekorkki. Pohjaveden havaintoputken paikka on esitetty kartassa 4. 1.4 Pohja vesimuodostumasta suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit Mustanharjun pohjavesialue rajautuu Mustanlampeen, Pieni- Valkeiseen, Suuri- Säyneiseen ja Suuri-Valkeiseen. Pohjavesialueella on Ruutanalampi. Mustanlammen vedenpinnan taso on noin + 129,2 m mpy, Pieni- Valkeisen taso on noin + 129,3 m mpy, Suuri- Valkeisen taso on noin + 116,1 m mpy ja Suuri- Säyneisen taso noin + 115,9 m mpy. Kaikkien vesistöjen vedet ovat ruskeavetisiä, lievästi reheviä ja lievästi happamia. Pohjavesialueen pohjoisosassa on Myllypuro, joka laskee edelleen Kuikkalampeen. 1.5 Mustanharjun maankäyttö- ja kaavatilanne Mustanharjun pohjavesialueella on voimassa Pohjois- Savon maakuntakaava. Kaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 07.12.2011. Alue on määritetty arvokkaaksi harjualueeksi. 3
Taulukossa 1 on esitetty Mustanharjun maankäytön tila ympäristöhallinnon ylläpitämän vuoden 2006 slices aineiston mukaan. Taulukko 1. Maankäyttö Mustanharjun pohjavesialueella (ha/%). Slices2000 aineisto. Pinta-ala (ha) Pinta-ala (%) 57 ha 97 ha Maankäyttöluokka muodostumisalueellalueellalueellalueella pohjavesi- muodostumis- pohjavesi- Taajama-asutus 0 0 0 0 Haja-asutus 0 0 0 0 Loma-asutus 0 0 0 0 Peltoviljely 0 1,1 0 1,1 Metsätalous 55,1 83,3 96,7 85,9 Maa-ainestenotto 0 0 0 0 Vesistöt 1,3 12,9 12,3 13,3 Teollisuus - tai varastoalue 0 0 0 0 Varalla 0 0 0 0 Virkistyskäyttö 0 0 0 0 Kuva 1. Maankäyttö Mustanharjun pohjavesialueella. 4
2 Mustanharjun pohjavesialueella sijaitsevat riskitoiminnot, niiden arviointi ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus 2.1.1 Öljysäiliöt Mustanharjun pohjavesialueella ei sijaitse öljysäiliöitä. Koska alueella ei ole asutusta eikä muita riskitoimintoja voidaan olettaa ettei alueella ole öljysäiliöitä eikä näin ollen aiheudu riskiä pohjavedelle. 2.1.2 Maalämpökaivot Alueella ei ole maalämpökaivoja. Ongelmia voivat aiheuttaa lämmönsiirtoaineiden vuodot, pintavesien pääsy pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden takia, porauksen aiheuttama pohjaveden samentuminen tai pohjaveden eri kerrostumien sekoittuminen keskenään. Tällä hetkellä riskiä ei alueella ole. 2.1.3 Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Alueella ei ole asutusta eikä näin olleen viemäreitä. Viemäröinnistä ei aiheudu vaaraa pohjavedelle, koska alueella ei ole viemäreitä. 2.2 Liikenne ja tienpito 2.2.1 Tiestö, liikennemäärät ja tienpito Mustanharjun pohjavesialueella sijaitsee vain metsäteitä. Tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesiriskit ovat suurimmillaan vilkkailla pääteillä. Mustanharjun alueella ei ole vilkasta liikennettä, joten siitä ei aiheudu vaaraa pohjavedelle. 5
2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Savo- Karjalan tiehallinnon (nykyisin Pohjois- Savon ELY-keskus) toimintasuunnitelman 2010-2013 mukaan tärkeät vilkkaat päätiet pidetään sulana tai niillä on pitävä talvikeli. Muilla pääteillä ja vilkkaimmilla seutu- ja yhdysteillä on pitävä talvikeli, mutta teillä esiintyy ajoittain liukkautta. Muilla teillä peruskelinä on välttävä talvikeli, jolloin turvallinen liikkuminen teillä vaatii ajonopeuden alentamista. Pääasiassa pohjavesialueilla sijaitsevilla suolattavilla teillä liukkaudentorjuntaan käytetään syksyllä ja keväällä kalsiumkloridia ja talvella natriumkloridia. Sorateillä mahdollisesti tarvittavaan pölynsidontaan käytetään kalsiumkloridia. Savo-Karjalan tiepiiri on pyrkinyt vähentämään teiden talvisuolausta useilla tieosuuksilla, mutta joillakin tieosuuksilla talven 2009-2010 aikana tiesuolausta lisätään teiden hoitotasovaatimusten kiristymisen takia. Mustanharjun pohjavesialueella ei sijaitse suolattavia teitä. 2.2.3 Vaarallisten aineiden kuljetukset Suurimmat riskit pohjavesille valtatiellä tapahtuviin vaarallisten aineiden kuljetuksiin, ja niiden mahdollisiin suistumisonnettomuuksiin. Öljyn ja muiden vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat onnettomuustilanteissa riskin pohjavesille. Vaarallisten aineiden kuljetuksissa riskiä aiheuttavia aineita ovat polttoainehiilivedyt ja niiden lisäaineet sekä erilaiset kuljetettavat kemikaalit. Mustanharjun pohjavesialueella ei kuljeteta vaarallisia aineita, joten riskiä pohjaveden pilaantumiselle ei aiheudu. 2.3 Yritystoiminta 2.3.1 Pohjavesialueella sijaitsevat ympäristölupavelvolliset yritykset Pohjavesialueelle sijoittuneen teollisuuden tulee kaikissa toimissaan huomioida pohjaveden pilaantumisvaara. Yritysten ympäristönhallintajärjestelmissä tulee ottaa huomioon myös pohjavesiriskit ja niihin varautuminen. Teollisuuden päästöjen pohjavedelle aiheuttaman riskin suuruuteen vaikuttaa mm. maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, maaperään joutuneen kemikaalin myrkyllisyys ja vesiliukoisuus. Mustanharjun pohjavesialueella ei ole voimassa yhtään ympäristölupaa eikä alueella ole yritystoimintaa. Alueella ei ole pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttavia toimintoja. 6
2.4 Maa-ainesten otto 2.4.1 Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Mustanharjun pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maa-aineslupia. Jonkin verran maa-ainestenottoa on ollut Mustanharjun itälaidalla. 2.4.2 POSKI projektissa luokitellut alueet Pohjois- Savon ympäristökeskuksen Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen eli POSKI-projekti selvitti 2007 luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita harjualueita. Projektin tavoite oli turvata maakunnassa hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon sekä laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Mustanharjun alue luokiteltiin luonnon ja maisemansuojelun kannalta maakunnallisesti arvokkaisiin harjualueisiin. Alue on hiekka- ja soramuodostuma, jolla erityisiä maisema- ja luonnonarvoja. POSKI luokituksen mukaan Mustanharju- Valkeisenkangas tunnus 17407 152,4 hehtaarin alue on maa-ainestenottoon soveltumaton. 2.4.3 SOKKA Pohjois- Savon ympäristökeskuksen SOKKA-projekti selvitti vanhojen maaainesottoalueiden tilaa Juankosken alueella vuonna 2010. Mustanharjun pohjavesialueella ei ole yhtään maisemoimaton maa-ainesten ottoaluetta. Maa- ainestenottoa ei alueella ole, joten siitä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. 2.5 Maa- ja metsätalous Mustanharjun pohjavesialueella on peltopinta-alaa yhteensä noin 1,1 ha, mikä on noin 1 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Kaikki pellot sijaitsevat pohjavesialueen reuna-alueella. Mustanharjun pohjavesialueella on metsätaloutta 83,3 ha alalla, mikä on 85,9 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Metsätalous käsittää 55,1 ha / 96,7 % pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen kokonaispinta-alasta. Mustanharjun pohjavesialueella ei ole eläinsuojia. 7
Kuva 2. Metsää Mustanharjun pohjavesialueella. Kati Määttä 2010. Maa- ja metsätaloudesta ei aiheudu suurta riskiä pohjavesialueelle. Maa- ja metsätaloudessa on käytettävä pohjavesialueille soveltuvia torjunta-aineita. 2.6 Muuntamot Mustanharjun pohjavesialueella ei sijaitse muuntamoja. 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneita ja mahdollisia pilaantuneita maa-alueita ei Maaperän tilan tietojärjestelmän (Matti-rekisterin) mukaan Mustanharjun pohjavesialueella ole yhtään kappaletta. 2.8 Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjaveteen Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sadantaa tulevaisuudessa ja etenkin rankkasateista johtuvien tulvien ennustetaan lisääntyvän. Ilmastonmuutoksen myötä vuosisadannan odotetaan kasvavan 2-40 % vuoteen 2080 mennessä. Sateisuus lisääntyisi erityisesti talvikuukausina arvioiden mukaan 5-75 %. Kesäkuukausina muutos olisi -10 +20 %. Lisäksi harvinaisen rankkojen sateiden on arvioitu kasvavan yleensä keskimääräisiä sadantoja enemmän. Kasvava sadanta lisää valuntaa ja virtaamia. Suurimmat muutokset tulevat tapahtumaan valunnan, virtaaman ja vedenkorkeuden vuodensisäisessä vaihtelussa. 3 Lähteet Ritva Britschgi, Merja Antikainen, Maria Ekholm-Peltonen, Vesa Hyvärinen, Esko Nylander, Petri Siiro ja Tapani Suomela, 2009.Ympäristöopas / 2009, 75 s., Suo- 8
men ympäristökeskus (SYKE). URN:ISBN:978-952-11-3375-6, ISBN 978-952-11-3375-6 (PDF). Elintarviketurvallisuusvirasto 2009. internetsivut http://www.evira.fi Gustafsson, Juhani, Kinnunen, Timo, Kivimäki, Anna-Liisa & Suomela, Tapani. 2006. Pohjavesien suojelu. Taustaselvitys osa IV. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25. Teiden liukkaudentorjunnan pohjavesivaikutusten erityisseurantakohteet (The monitoring programme for the impacts of the road salting on groundwater), Suomen ympäristökeskuksen moniste 289, ISBN 952-11-1512-2 (pdf).sykemo289 Gustafsson, Juhani. 2000. Tiesuolauksen riskikartoitus pohjavesialueilla : valtakunnallinen yhteenveto. Suomen ympäristökeskus 2000. Suomen ympäristö nro 361. Teema: Ympäristönsuojelu. ISBN 952-11-0606-9 Hämäläinen Jyrki, Gustafsson Juhani, Hellsten Pasi ja Nysten Taina. 2005 Natriumkloridin vaikutus mineraalisten luiskasuojausten vedenläpäisevyyteen Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristö nro 775. 2005 ISBN 952-11-2012-6 Isomäki E, Britschgi R, Gustafsson J, Kuusisto E, Munsterhjelm K, Santala E, Suokko T, Valve M. 2007. Yhdyskuntien vedenhankinnan tulevaisuuden vaihtoehdot. Suomen ympäristö 27, luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. ISBN: 978-952-11-2766-3. Juvonen J. 2009. Lämpökaivo Maalämmön hyödyntäminen pientalossa Ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus,helsinki.issn:1796-167x(verkkoj). http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=108367 Koponen Lea; Pohjois- Savon alueellisen jätesuunnitelman tarkistus 2003 alueelliset ympäristöjulkaisut 297 85s. ISBN 952111354 Korhonen J. 2007. Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut. Suomen ympäristö, luonnonvarat 45. Suomen ympäristökeskus. ISBN: 978-952-11-2934-6. Liikenne- ja viestintäministeriö, 2009. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2007, viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 44/2009. Liikenne- ja viestintäministeriö, 2004. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002, viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. Maaperän tilan tietojärjestelmä 2009-2011. ympäristöhallinto. http://matti.vyh.fi Nuortimo E, Strengell, M., 2010 Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve. SOKKA-projekti. Pohjois- Savon ympäristökeskus Pohjois- Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri tiesuolaus sähköposti 7.1.2010 Teemu Saastamoinen 9
Pohjois- Savon Pelastuslaitos, Ilkka Itkonen. Suullinen tiedonanto 2009. Pohjois-Savon ympäristökeskus PSAJUA030800 Juankoski 0817411 Mustanharju Alustava pohjavesiselvitys26.1.2001 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 1/2007. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Kuopio Pohjois-Savon ympäristökeskus Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma pohjavesille, 2010-2015. Kuopio. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2008. Ratahallintokeskus, Rataverkko-osasto. Helsinki 2008. Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 9/2008. ISBN 978-952-445-235-9, ISBN 978-952-445-236-6 (pdf), ISSN 1455-2604, ISSN 1797-6995 (pdf) Remes, Paula & Valta, Helena (toim.).2007. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Savo-Karjalan tiepiiri 2009. Savo-Karjalan tiepiiristä saatua lähtöaineistoa. Savo-Karjalan tiepiiri ;Suvi Nenonen, Jussi Sipilä. Savo-Karjalan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma Kuopio 2009. Tiehallinto, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja -sarja 12/2009 ISSN 1457-991X ; 12/2009 (internetjulkaisu) Savo-Karjalan Tiepiiri. Liikennemääräkartta 2007. Savo-Karjalan Tiepiiri. Liikennemääräkartta 2008. Savon Voima. Muuntamot, Sähköposti 15.4.2009, 21.4.2009 Savon Voima, Kriittiset muuntamot, Sähköposti.2009 Arvi Kääriäinen Savon Voima, Muuntamotyyppi, Sähköposti 20.5.2009 Urpo Savolainen Suomen ympäristökeskus, Jari Rintala Maalämpö pohjavesialueilla tiedonanto sähköposti 7.12.2009 Suomen ympäristökeskuksen internet-sivut, maaliskuu-marraskuu 2009-2011 (www.ymparisto.fi) Tiehallinto 2009. Talvisten teiden hoitoluokat internetsuvut Tidenberg, S., Kosonen, E:, Gustafsson, J. 2007. Teiden talvikunnossapidon vaikutukset pohjaveteen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen ra- 10
portteja 10/2007.131 s. ISBN 978-952-11-2664-2, ISBN 978-952-11-2665-9 (pdf) SYKEra10/2007 Tiljander Mia (toim.). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Pohjois-Savon loppuraportti. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 4/2007 URN ISBN:9789521128332. ISBN:978-952-11-2833-2 (PDF). Ylä-Savon Vesi Oy, Olli Hirsimäki 2008. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki- Karjalaisenkangas Ympäristöhallinto 2009-2011. Hertta 5.2- tietojärjestelmä. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Luonnonvarat, Ympäristöministeriö. URN:ISBN:978-952-11-3437-1. ISBN:978-952-11-3437-1 (PDF). Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Ympäristöministeriö. www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=117243&lan=fi Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos 2000. Tieto tuotettu SLICES-aineistosta, joka valmistui syksyllä 2000. http//www.slices.nls.fi 11
0817411 MUSTANHARJU Yleiskartta Kartta 1. Mustanharju 1:100 000 SKVSY/KMa 17.01.2011 Affecto Finland Oy, Karttakeskus Lupa L4659 SYKE, ELY-keskukset SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY
0817411 MUSTANHARJU Kallioperä Kartta 2. MERKKIEN SELITYKSET: Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja 1:10 000 Mica schist Cataclastic granodioritic -tonalitic gneiss SKVSY/KMa 21.9.2010 pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 kallioperä@geologian tutkimuskeskus SYKE, ELY-keskukset SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY
0817411 MUSTANHARJU Maaperä Kartta 3. SKVSY/KMa 30.8.2010 1:10 000 pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 maaperä@geologian tutkimuskeskus SYKE, ELY-keskukset MERKKIEN SELITYKSET: Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Rahkaturve Saraturve SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY