LAUSUNTOPALAUTE AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN ENSIMMÄISTÄ VAIHETTA KOSKEVASTA HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ

12.11.2012 LAUSUNTOPALAUTE AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN ENSIMMÄISTÄ VAIHETTA KOSKEVASTA HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ Lausunnonantajat Korkeakoulut ja niiden ylläpitäjät Ministeriöt Centria ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA Oy Humanistinen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin kaupunki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Oulun kaupunki * Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Saimaan ammattikorkeakoulu * Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Stiftelsen Arcada Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Turun kaupunki Yrkeshögskolan Novia Oikeusministeriö * OKM/ kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto * Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö * Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö *

Järjestöt Akava Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Ammattiliitto Pro Elinkeinoelämän keskusliitto EK Keva * Kirkon työmarkkinalaitos KT Kuntatyönantajat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL Palvelulaitosten työnantajayhdistys (PTY) Rakennusteollisuus RT Sivistystyönantajat Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Kuntaliitto Suomen Liikunta ja Urheilu SLU Suomen sairaanhoitajaliitto Suomen yliopistot UNIFI * Suomen Yrittäjät (SY) Tehy Teknologiateollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Tradenomiliitto TRAL Uusi Insinööriliitto UIL Muut Kirkkohallitus Kuvataiteen koulutustoimikunta Opetushallitus Pohjanmaan liitto 2

Sisällys Lausunnonantajat... 1 Tiivistelmä... 4 1 Uudistuksen kaksivaiheisuus... 6 2 Toimilupa... 6 2.1 Kriteerit... 6 2.2 Hakemusten arviointi... 11 2.3 Toimiluvan sisältö... 11 2.4 Toimiluvan muuttaminen/ peruuttaminen... 19 2.5 Määräaikaiset toimiluvat... 20 2.6 Toimiluvan muoto... 21 3 Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen... 21 4 Ammatillinen opettajankoulutus... 22 5 Rahoitusmallin muuttaminen... 23 6 Vaikutusarviointi... 27 7 Muut kommentit... 28 7.1 Perustelut... 28 7.2 Ammattikorkeakoulussa annettava opetus (17 )... 29 7.3 Verotus... 29 7.4 Toinen vaihe... 30 7.5 Valmistelu... 31 7.6 Muuta... 31 8 Amk-asetus... 32 3

Tiivistelmä Lausuntoja saatiin kaikkiaan 62 kpl. Ammattikorkeakoulu-uudistusta pidettiin yleisesti tarpeellisena. Monissa lausunnoissa ilmaistiin kuitenkin pettymystä ammattikorkeakouluuudistuksen toteutuksen kaksivaiheisuudesta ja kannettiin erityisesti huolta siitä, pystytäänkö myös uudistuksen toinen vaihe toteuttamaan tämän hallituskauden aikana. Myös ensimmäisen vaiheen tiukka aikataulu koettiin haasteellisena. Toimilupien myöntämiskriteereitä pidettiin tulkinnanvaraisina, ja perusteluihin kaivattiin lisää kuvausta muun muassa toimiluvan edellytyksenä olevasta koulutustarpeen vaatimuksen täyttymisestä. Lausunnoissa tuotiin esille, että toimilupaharkinnassa tulisi myös ottaa huomioon muun muassa tutkimus- ja kehitystyö, toiminnan alueellinen vaikuttavuus ja koulutuksen alueellinen saatavuus. Useat lausunnonantajat pitivät tärkeänä, että hallituksen esitystä täydennetään toimilupahakemusten arviointiprosessin osalta. Koulutusohjelmakohtaisesta säätelystä luopumista pidettiin perusteltuna ja monet lausunnonantajat totesivat muutoksen lisäävän korkeakoulujen autonomiaa. Koulutusvastuun määritelmää pidettiin lausunnoissa pääosin selkeänä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentamista tietyillä aloilla perusteltuna. Monet lausunnonantajat katsoivat, että koulutusvastuuta koskevat muutokset tulisi voida toteuttaa valtioneuvoston päätöksentekoa joustavammalla menettelyllä. Koulutustehtävään liittyvää ylempien ammattikorkeakoulututkintojen myöntämisoikeutta koskevaa säännöstä ja sen perusteluja kommentoitiin laajasti, ja tekstejä toivottiin näiltäkin osin selkiytettäväksi. Monet lausunnonantajat totesivat, että ammattikorkeakoululla tulee olla oikeus koulutusvastuunsa puitteissa antaa ylempiä tutkintoja. Perustelutekstissä esitetty rajausta nykyisen koulutusohjelmapäätöksen mukaisiin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ei pidetty hyvänä ratkaisuna. Lausunnoissa korostettiin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen työelämälähtöisyyttä ja toisaalta myös ministeriön vastuuta siitä, että näiden tutkintojen tarjonta on riittävän laajaa ja pysyvää. Erityisesti monet ammattikorkeakoulut pitivät tärkeänä, että vakinaisen toimiluvan saajat kirjattaisiin lakiin. Mahdollisen määräaikaisen toimiluvan myöntämisen osalta lausunnoissa korostettiin opiskelijoiden oikeusturvaa ja sitä, että huolehditaan opiskelijoiden oikeudesta suorittaa aloittamansa opinnot loppuun. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan erillisen lain kumoamista kannatettiin valtaosassa lausuntoja. Muutama lausunnonantaja kuitenkin katsoi, että ammatillisen opettajankoulutuksen säännösten siirtäminen ammattikorkeakoululakiin voitaisiin toteuttaa samassa yhteydessä kun ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoitus siirtyy valtion vastuulle. Esityksen vaikutusarviointeja pidettiin monilta osin riittämättöminä. Suurin osa rahoitusmallikokonaisuudesta lausuneista tuki uuteen rahoitusmalliin siirtymistä annetussa ajassa ja esitetyn mallin tavalla. Osa lausunnonantajista puolestaan katsoi, että malliin olisi sisällytettävä 50 % laskennallisiin opiskelijamääriin perustuva perusrahoitusosuus. Monissa lausunnoissa esitettiin tarpeita laadun mittaamiseen, mutta ei toisaalta ehdotettu konkreettisia indikaattoreita. Suuri osa lausunnonantajista piti koulutuksen ja tk-toiminnan osuuksia mallissa hyvinä. Useissa lausunnoissa kommentoitiin erityisesti aikuiskoulutuksen ja täydentävän koulutuksen huomioimisesta rahoituksessa sekä 55 op suorittaneiden määrä mittaria. Osa lausunnonantajista piti 55 op mittarin painoarvoa liian 4

suurena ja erityisesti aikuiskoulutuksen näkökulmasta ongelmallisena. Monet lausunnonantajat esittivät, että varsinaisen tk-toiminnan osuus tulisi olla rahoitusmallissa suurempi, ja maksullisen palvelutoiminnan osuutta haluttiin pienentää tai poistaa se mittareista kokonaan. Rahoitusmallin aiheuttamien muutosten tasaamista koskevaa ehdotusta pidettiin kannatettavana. 5

1 Uudistuksen kaksivaiheisuus * Jo tässä esityksessä tulee sitoutua vahvasti uudistuksen toisen vaiheen toteuttamiseen tämän hallituskauden aikana. (mm. Arene) * Toivottavinta olisi, että kokonaisuudistus toteutettaisiin jo tässä vaiheessa. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk) * Uudistus toivottaisiin toteutettavaksi yksivaiheisena. (OAJ, UIL) * Uuteen rahoitusmalliin siirtymisen ja rahoituksen siirron valtion vastuulle tulee tapahtua samassa aikataulussa. (Arene, Arcada, Novia, Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) * Toimilupien uudistaminen on tarpeellinen ja tärkeä välivaihe amk-järjestelmän uudistamisessa. (SAMOK) 2 Toimilupa 2.1 Kriteerit * Kannatetaan esitettyjä toimilupakriteereitä. (Kajaanin kaupunki, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Saimaan amk, TEM, Unifi) * Kriteerit ovat hyviä, mutta niiden sisältöä pitää vielä avata toimilupaa hakeville tahoille. Myöntöharkinnassa tulee ottaa huomioon alueellinen ja koulutuksellinen tasa-arvo. (STTK) * Positiivista, että toimiluvan saannille on asetettu kriteereitä, laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Käsitteiden sisältö ei aukea taustapaperistakaan. Näiden kolmen avainsanan osalta voitaneen todeta, että ainakin toimiluvan hakuvaiheessa ne tulee olla hakijataholle avattuja käsitteitä. (Tehy) * Huolestuttavaa, että toimilupaa haetaan vain koulutustehtävään liittyvien kriteerien perusteella. Muut lakisääteiset tehtävät sivuutetaan kokonaisuudessaan. (Kajamk) * Toimiluvan saamisen ehdot ovat tiukat, eräiltä osin vaikeasti tulkittavia eivätkä kaikin osin tasapuoliset erilaisista lähtökohdista toimilupaa hakevia kohtaan. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Kriteereissä merkitykseltään epäselvät ammattikorkeakoulujen kokoa ja toimintaedellytyksiä määrittävät seikat. (P-Karjalan amk) * Perusteluissa todetaan, että ammattikorkeakoulun tulee olla riittävän suuri, mutta ei määritellä mitä riittävän suuri tarkoittaa. (Seinäjoen amk) * Toimiluvan myöntämisessä tulee ottaa huomioon mm. tutkimus- ja kehitystyö ja toiminnan alueellinen vaikuttavuus. (Arene, Centria, HAAGA-HELIA, HAAGA-HELIA Oy, Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, JAMK, Novia, Oamk, P-Karjalan amk, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Savonia, Seinäjoen amk, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) * Toimilupien myöntämisessä tärkeää ottaa huomioon ammattikorkeakoulutuksen alueellinen saatavuus. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) 6

* Alueelliseen saatavuuteen liittyy myös ruotsinkielisen väestön koulutustarpeiden turvaaminen. (OPH) * Ammattikorkeakoululakia sovellettaessa tulee huolehtia myös ruotsinkielisten koulutuspaikkojen riittävyydestä ja siitä, että ruotsinkielistä ammattikorkeakoulutusta tarjotaan kaikilla tarpeellisilla koulutusaloilla. (OM) * Keskeisinä kriteereinä on pidettävä alueen, seudun ja kaupungin koulutuskysyntää, elinkeinojen ja muuta kehityspotentiaalia niin, että koulutuksella voidaan tukea kaupunkien ja valtion kasvupolitiikkaa ja niiden välisiä kasvusopimuksia. (Oulun kaupunki) * Suurimpien kaupunkiseutujen korkeakoulujen esityksiä tulisi voida arvioida kokonaisuutena osana valtion ja suurten kaupunkien neuvottelumenettelyä. (Turun kaupunki) * Valtakunnan tasolla on tärkeää, että pyrkimys on ammattikorkeakoulujen yksiköiden tasavertaisen koulutuksen ja palveluiden tarjontaan. On kuitenkin otettava huomioon, että isojen taajamien ulkopuolella sijaitsevat yksiköt eivät pysty tarjoamaan samanlaisia opiskelijapalveluita tai mahdollisuuksia kuin isoissa taajamissa sijaitsevat yksiköt. Joillekin koulutusaloille ja pienillekin yksiköille voi tästä huolimatta olla merkittäviä etuja siitä, että ne sijaitsevat tietylle alueelle keskittyneen osaamisen kanssa samassa ympäristössä. Yksikön tarkoituksenmukaisella sijainnilla voi olla opiskelijoiden osaamisen kehittymisen, verkostoitumisen ja etenkin työllistymisen kannalta tärkeitä vaikutuksia. (OKM/ KUPO) * Arviointikriteereitä tulee lakiesitystä viimeisteltäessä selkiyttää. Miten arvioinnissa huomioidaan esim. ammattikorkeakoulun kumppanuudet yritysten kanssa, miten arvioidaan ammattikorkeakoulun toiminnan merkittävyyttä aluetalouksien ja mahdollisten investointien näkökulmasta tai miten arvioidaan ammattikorkeakoulujen kustannusrakennetta ja kustannustehokkuutta (esim. hallinto vs. opetus). Toimilupia myönnettäessä on tärkeää tarkastella ammattikorkeakouluverkostoa myös kokonaisuutena ja arvioida päätösten vaikutus koulutustarjontaan ja osaajien saatavuuteen eri aloilla ja alueilla, erityisesti laajan ja työllistävän pk-kentän näkökulmasta. (Teknologiateollisuus) * Kriteerien arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että ammattikorkeakoulujen toiminta-alue voi vaihdella ammattikorkeakouluittain. Toimilupien arvioinnissa tulisi olla esillä kansainväliset verkostot. (Diak) * Toimiluvan myöntämisessä tulee ottaa huomioon korkeakoulun jo tekemät rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet, kuten aiemmat fuusiot. (Novia) * Toimilupaharkinnassa on tärkeää ottaa huomioon kunkin ammattikorkeakoulun erityiset koulutustehtävät ja profiloituminen koko ammattikorkeakouluverkostossa. Toimiluvan myöntämisessä tulee olla kyse perustellusta kokonaisharkinnasta. (SAK) * Toimilupien myöntämisen yhtenä kriteerinä tulisi olla hakijan edellytykset ja sitoutuminen organisoimaan asianmukaiset opiskelija- ja muut palvelut, jotka edistävät opiskelijoiden opiskelukykyä ja hyvinvointia. (OLL, SLL) * Miten toiminnan laatu näkyy konkreettisesti toimilupaharkinnassa? Huomioidaanko laadun arvioinnissa mitenkään sitä, että ammattikorkeakoulussa on noudatettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa. (OAJ) 7

* Koulutuksen tarpeellisuuden arviointia tulisi täsmentää säädöstekstissä. (EK, Rakennusteollisuus) * Kriteerejä on tarkennettava valtioneuvoston asetuksella. Esim. mitä tarkoittaa, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima? Tässä tulisi ottaa huomioon alueiden väliset erot, kuten nuorisoikäluokan koko ja sen kehitys, vetovoima, työvoiman tarve ja työllistyminen. (Metropolia, Metropolia Oy) * Toimilupakriteerit ovat tulkinnanvaraiset. Kaivataan lisää perusteluja esim. siihen, milloin ammattikorkeakoulun voidaan katsoa olevan yksiselitteisesti koulutustarpeen vaatima. (SAMOK) * Epäselvää, mitä tarkoitetaan koulutustarpeella ja tehtävien asianmukaisella järjestämisellä. (Laurea) * Tärkeää, että toimiluvan perusteet lähtevät koulutustarpeesta. Koulutustarpeeseen täytyy olla mahdollista vastata pienillä toimialoilla myös valtakunnallisesti. (Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy) * Alueelliset koulutustarpeet tulisi ottaa ensi sijaiseksi kriteeriksi koulutustarvetta määriteltäessä. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Arvioitaessa hakijan mahdollisuutta vastata valtakunnalliseen koulutustarpeeseen tulee huomioida määrällisten tunnuslukujen lisäksi muitakin tekijöitä kuten alueen osaamispääoma: koulutuksen toteuttajien osaaminen ja koulutuksen edellytyksenä olevat verkostot ja asiantuntijuus. (Laurea) * Koulutustarvetta määriteltäessä tulee ottaa sekä valtakunnallinen että alueellinen koulutustarve huomioon tasaveroisesti. Lain yleisperusteluissa s. 15 ja s. 18 korostetaan erityisesti alueellista tarvetta ja vaikuttavuutta tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Koulutustarpeen tunnistamisessa, määrittelyssä ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon ne ammattikorkeakoulututkinnot, jotka suorittamalla saa kelpoisuuden ns. säänneltyihin ammatteihin. Näihin kuuluvat mm. kirkon säädösten ja määräysten mukaiset virat. Näiden määrällinen ja laadullinen koulutustarve toteutuu tulevaisuudessakin mielekkäällä tavalla siten, että kelpoisuuden tuottavien opintojen järjestäminen osana ammattikorkeakoulututkintoa on tiettyjen ammattikorkeakoulujen erityistehtävä. (Kirkkohallitus, Kirkon työmarkkinalaitos) * Koulutuksen tarpeellisuuden arvioimisessa käytetyt keinot olisi hyvä esittää tarkemmin, ja niissä olisi hyvä huomioida valmistumisen ja opintosuoritusten lisäksi muita arvoja, esimerkiksi alan potentiaali tai kansainvälinen merkittävyys, huoltovarmuus ja paikalliskulttuuri. (Finatex) * Toimiluvan myöntämisessä tulisi huomioida, että koko maassa olisi laaja, tasavertainen eri alojen koulutustarjonta. Myös kulttuurialan tasavertainen koulutustarjonta tulee huomioida. (Kuvataiteen koulutustoimikunta) * Toimilupakriteereihin ei tule sisällyttää sellaisia velvoitteita, joilla vaikeutetaan joustavien paikallisten ratkaisujen tekemistä yhtiöiden omistajien edun näkökulmasta. (Turun kaupunki) * Myönteistä, että valtakunnalliset koulutustarve-ennakoinnit otetaan huomioon toimilupia myönnettäessä. (STM, OPH) 8

* Pidetään tärkeänä, että koulutuksen määrällinen kysyntä selvitetään ja osaamistarpeet ennakoidaan yhteistyössä alueen työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Tätä tulisi avata perusteluissa. Perusteluissa tulisi avata myös valtakunnalliseen koulutustarpeeseen perustuvan koulutustehtävän huomioimista ammattikorkeakoulujen toimiluvissa. (STM) * Alueellisen ja valtakunnallisen koulutustarpeen rinnakkainen tarkastelu on perusteltua. Toisaalta alakohtaisen koulutustarve-ennakointien linjausten huomioiminen on ongelmallista, koska nykyinen alakohtaisuus huomioi heikosti monialaisten ja uusien työelämämuutosten vaikutusta koulutuksen tuottaman osaamisen laadulliseen tarpeeseen. (JAMK) * Alueellisen koulutustarpeen arvioinnissa pitäisi kansallisten linjausten lisäksi huomioida myös alueellisen koulutustarve-ennakoinnin alakohtaiset linjaukset. (Pohjanmaan liitto) * Esityksessä tulisi tuoda esiin se, miten koulutustarvemäärät saadaan ennakoinnista oikean kokoisina ammattikorkeakoulututkintoihin, ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ja aikuiskoulutukseen. Ilman tätä vaarana on hallitsematon koulutusinnostus. (Kuvataiteen koulutustoimikunta) * Toiminnallisista edellytyksistä tarvitaan tarkempaa määrittelyä säädöstekstiin. (EK, Rakennusteollisuus) * Pitkän tähtäimen taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten vaatimus on ongelmallinen tilanteessa, jossa kaksi ammattikorkeakoulua yhdistyy. Vaatimuksen soveltamisessa tulisi ottaa huomioon hakijoiden erilaiset lähtökohdat. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Kriteerit toimiluvan myöntämiseen ovat selkeät. Esityksen mukaan toimiluvassa pitää esittää riittävät edellytykset tutkimus- ja kehitystyön järjestämiseen. Kriteerit mahdollistavat kuitenkin tulkinnanvaraisuuden siitä, mikä on riittävät edellytykset. Eri alojen lähtökohdat tutkimus- ja kehittämistyöhön ovat hyvin erilaiset ja tämä pitää huomioida toimilupien tarkastelussa. (MTK) * Toiminnan taloudelliset edellytykset tulee arvioida uusi rahoitusmalli huomioiden. (SAMOK) * Ammattikorkeakoulun koko ja voimavarojen riittävyys on arvioitava toimialojen kokoon ja niiden tarpeisiin. (Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy) * Toimilupakriteeristö on selkeä ja perusteltu. Toimilupahakemusvaiheessa on kuitenkin otettava huomioon se, että AMK-uudistuksen lukuisten osa-alueiden, erityisesti rahoitusmallin, kokonaisvaikutusta on erittäin vaikea arvioida. Näin ollen taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten yksityiskohtainen mallintaminen voi osoittautua paikoin haasteelliseksi. Tällaisissa tilanteissa mahdollinen toimiluvan myöntäminen/epääminen voi olla perusteiltaan vaikeaa. (Kajamk) * Toimiluvan saajan yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen sitoumuksien ja velvoitteiden rajaukset: - Niille ei ole lainsäädännöllistä perustaa. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) - Sopimusvapauden piiriin kuuluviin asioihin ei voi puuttua perusteluissa eikä siitä ole syytä säätää. Jos asiasta päädyttäisiin säätämään, asia tulisi arvioida 9

suhteessa perustuslakiin ja säätämisjärjestykseen. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) - Kyseenalaista, että lainsäädännöllä voitaisiin puuttua takautuvasti osapuolten välillä sopimusvapauden piirissä pätevästi solmittujen yksityisoikeudellisten sopimusten ehtoihin. Asia tulisi ottaa vielä jatkoselvittelyn kohteeksi ja tulisi olla yhteydessä OM:öön jotta voidaan varmistua HE:n lainmukaisuudesta tältä osin ja sopimusvapauden periaatteen kunnioittamisesta asianmukaisella tavalla. (EK, Rakennusteollisuus) - Pidetään tärkeänä, että toimiluvan taustadokumentteihin ei sisällytetä velvoitteita, joka estävät ammattikorkeakoulua tekemästä strategisia ja rakenteellisia muutoksia koskien esim. koulutuksen järjestämistä eri paikkakunnilla ja toimintayksiköissä. (Teknologiateollisuus) - Omistusjärjestelyissä tulisi päästä eroon omistajatahojen välisistä yksittäisiä toimipisteitä koskevista suojalausekkeista, joiden olemassaolo voi pahimmassa tapauksessa tehdä järkiperäisen rakenteellisen kehittämisen mahdottomaksi. (UIL) - Yhtiöjärjestyksiä ja osakassopimuksia koskeva linjaus on kannatettava ammattikorkeakoulun strategisen päätöksentekokyvyn varmistamisen kannalta. Linjaus tulisi kirjata laki- tai asetustekstiin. (Turun amk) - Linjauksen sisällyttämistä myös lakitekstiin tulisi arvioida. (Turun kaupunki) - Tällaisten ehtojen sitovuus, ainakaan nostamatta niitä lain tasolle, on epävarmaa. Sopimusvapautta arvioitaessa on otettava huomioon, että nyt olemassa olevilla ammattikorkeakouluilla on runsaasti kiinteistöjä ja muuta omaisuutta, henkilöstöä jne. Jatkovalmistelussa tulisi arvioida, miten säännöstä olisi muutettava, jotta ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen olisi myös käytännössä toteutettavissa toimilupajärjestelmän kautta. (VM) - Tärkeää, ettei ammattikorkeakoulun taustalta löydy sitovia velvoitteita, jotka estävät tai hidastavat tarpeellisia rakenteellisia muutoksia. Minkään ylläpitäjän välisen sopimuksen ei pidä sisältää esteitä koulutuksen laadun kannalta perusteltujen rakenteellisten uudistusten tekemiselle, perusteluissa ei tule mainita erikseen yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta. (SAMOK) * Toimilupa tulisi myöntää vain rekisteröidylle yhteisölle, jolloin niiden itsenäinen asema ja riippumattomuus korostuvat. (Akava, OAJ, UIL, TRAL) * Säädösmuutoksia on täydennettävä siten, että varmistetaan elinkeinoelämän edustuksen lisääminen ammattikorkeakoulujen strategisiin päätöksentekoelimiin ja kaikista ammattikorkeakouluista muodostetaan itsenäisiä oikeushenkilöitä (osakeyhtiöitä). (EK) * Tärkeää, että elinkeinoelämän edustus ammattikorkeakoulujen päättävissä elimissä turvataan. Kesu asettaa tavoitteeksi työ- ja elinkeinoelämän edustajien lisäämisen ammattikorkeakoulujen keskeisissä hallintoelimissä. Lakiehdotuksessa nämä tavoitteet eivät näy. (Rakennusteollisuus, Teknologiateollisuus) * Esitetty malli siitä, että yksi yhtiö voi ylläpitää useampaa korkeakoulua, on oikean suuntainen avaus. Tulevaisuuden näkökulmasta omistuspohjasta ei saisi sulkea ulos mahdollisuutta ulkomaisten omistajien mukaantulosta yhtiöihin. (Turun kaupunki) 10

* Toimipisteverkon hajanaisuus on ammattikorkeakoululaitoksen suurin heikkous. Toimilupaharkinnassa pitää suhtautua erittäin kriittisesti suunnitelmiin järjestää koulutusta useilla paikkakunnilla ja useissa toimipisteissä. (SAMOK) * Pelkästään toimilupien uudistamisella ei saada toteutettua korkeakoulujen nykyisen toimipisteverkon kokoamista riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Ongelmana ei niinkään ole korkeakoulujen määrä vaan se, että ammattikorkeakoulujen toimipisteet ovat hajaantuneet laajalle alueelle. (Akava, OAJ, TRAL) * Toimilupahakemuksessa tulee kuvata amkin laadunvarmistuksen menettelytavat ja prosessit. Tulisi tehdä näkyväksi ne kriteerit, joilla ministeriö laadunvarmistusta arvioi. (OAJ) * Hakijalta edellytettävä selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta edellyttää luonnoksessa esitettyä tarkempaa määrittelyä. (HAAGA-HELIA, HAAGA-HELIA Oy) 2.2 Hakemusten arviointi 2.3 Toimiluvan sisältö * Lain 6 :ään tulee kirjata, että ammattikorkeakoulun profiilin ja strategisten valintojen tulee olla ammattikorkeakoulun omassa autonomisessa päätösvallassa. (Arene, Oamk) * Toimilupahakemusten arviointiprosessi (kuka arvioi ja miten) tulee kuvata perusteluissa/ siitä tulee säätää. (Arene, HAAGA-HELIA, HAAGA-HELIA Oy, Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, JAMK, Kajamk, Metropolia, Metropolia Oy, Oamk, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Savonia, Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, OAJ, PTY, UIL, Teknologiateollisuus) * Arvioinneissa tulee ottaa huomioon syntyvän ammattikorkeakoulukokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus. (Arene, JAMK, Oamk) * Syksyn 2013 toimilupakäsittelyn tulee olla todellinen siten, että jo siinä vaiheessa on selvää tulevaisuuden toimilupien määrä. (Kajamk) * Toimilupahakemusten käsittelyaika on liian lyhyt asioiden laajakantoisuuteen ja monitahoisuuteen nähden. (Oamk) * Kannatetaan sitä, että sijaintipaikoista ei määrättäisi toimiluvassa. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY, SAMOK) * Koulutusvastuun maantieteellisen riippuvuuden poistaminen on positiivista. (Kajamk) * Kaikki amk-lain 4 :n mukaiset tehtävät tulee sisällyttää toimilupaan. (Arene, JAMK, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Savonia, Seinäjoen amk, Turun amk, OAJ, UIL) 11

* Koulutustehtävän lisäksi ammattikorkeakouluille tulee lainsäädännössä asettaa selkeä yritysten ja elinkeinoelämän kehittämis- ja palvelutehtävä sekä uuden yrittäjyyden aikaansaamiseen liittyvä tehtävä. (SY) * Toimiluvassa tulisi voida määritellä ammattikorkeakoulun mahdollisuus kansainväliseen osaamisen vientiin. (JAMK) * Koulutustehtävä täytyy määritellä riittävän monialaisena ympäröivän alueen työelämän tarpeisiin, kärkiosaamista tuottavaa profilaatiota kuitenkaan unohtamatta. (Kajaanin kaupunki) * Koulutustehtävää koskeva ehdotus pääpiirteittäin kannatettava. (Arcada, Turun amk) * Koulutusvastuun määritelmä on selkeä. (Metropolia, Metropolia Oy, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Savonia, STM) * Puolletaan koulutusvastuun määrittelyä siten, että se tuottaa velvollisuuden tuottaa niihin amk-tutkintoihin johtavaa koulutusta, jotka määritellään toimiluvassa. (Arene, HAAGA- HELIA, HAAGA-HELIA Oy) * Kannatetaan, että perustutkintojen osalta koulutusvastuuseen liittyy velvollisuus koulutuksen toteuttamiseen ja että yamk-tutkintojen osalta kyseessä on mahdollisuus. (Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin kaupunki) * Alueellisesti on tärkeää säilyttää riittävä päätöksenteko- ja reagointikyky mm. elinkeinorakenteen muutoksiin ja kasvavien työvoimakysynnän aloille. Siirtyminen koulutusohjelmapäätöksistä laajempiin koulutusvastuisiin tukee tätä tavoiteta. (Turun kaupunki) * Koulutusvastuun märittely on pääsääntöisesti hyvä, koulutusvastuun tarkentaminen kuitenkin kumoaa osittain koulutusohjelmapäätöksen lakkauttamisen tuoman hyödyn. (Kemi- Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Koulutusvastuun käsitemäärittely yhdenmukaistaa tapaa ilmaista korkeakoulusektorin koulutustehtävää ja on kannatettava. (TEM) * Koulutusvastuun määritteleminen pelkästään tutkinnon ja tutkintonimikkeen avulla on riittävä. (MTK) * Ammattikorkeakouluille ei pidä määrätä koulutusvastuuta tutkinnoista, joiden vetovoima ja työllistyminen ovat kestämättömän heikkoja. (SAMOK) * Koulutusohjelmapäätöksistä luovuttaessa pitää huomioida tiettyjen pienten alojen koulutuksen järjestäminen tarpeen mukaan. Joillekin pienille aloille on kansallista tarvetta, vaikka niiden vetovoimaisuus voi olla heikko ja keskeyttämisluvut korkeat. Näitä koulutusaloja pitää tukea erityisesti strategiarahoituksen kautta. (STTK) * Koulutusvastuun määrittyminen toimiluvissa tutkintojen perusteella on korkeakoulujen autonomian kannalta kannatettavaa, mutta toteutumista tulee kuitenkin seurata mm. pienten erityisalojen osalta. Riskinä on, että korkeakoulut keskittyvät koulutusvastuun puitteissa niihin koulutusohjelmiin, joiden läpäisyaste on hyvä, jotka ovat kustannustehokkaita toteuttaa ja joista työllistytään hyvin. Tämä johtaa helposti koulutetun työvoiman ylitarjontaan ja 12

epätarkoituksenmukaiseen työllistymiseen. Valtakunnallinen tarkastelu ja seuranta (myös sukupuolivaikutukset) tulee olla OKM:n vastuulla, että eri alojen koulutusmäärät pysyvät pitkän aikavälin tarpeen mukaisina. (Akava, OAJ) * Ministeriön ohjauksella tulee varmistaa, ettei jouduta tilanteeseen, jossa ammattikorkeakoulut suuntaavat koulutuksensa siten, että tutkintojen kautta syntyvä osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita. Myös pienten maamme huoltovarmuudenkannalta oleellisten koulutusohjelmien tarjonta pitää järjestyä uuteen järjestelmään siirryttäessä. (UIL) * Esityksessä tulee huomioida, että on olemassa pieniä aloja ja erityisaloja, joita ovat esimerkiksi kaikki kulttuurialat. (Kuvataiteen koulutustoimikunta) * Miten koulutusvastuuajattelun joustavuus toteutuu alueiden muuttuvissa koulutustarpeissa tai jos TK-toiminnan kautta nousee esiin uusia koulutukseen liittyviä asioita? (P-Karjalan amk) * Koulutustehtävän määrittely käyttämällä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä määrittelee koulutustehtävää osalla koulutusaloista kapeasti, mikä ei välttämättä mahdollista sellaista joustavuutta, jota työelämän muutostarpeet edellyttävät. Erityisesti tämä korostuu kulttuurisekä sosiaali- ja terveysalalla, joissa on laaja kirjo erilaisia suhteellisen kapean osaamisalan tutkintonimikkeitä. (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) * Esityksessä tulisi varmistaa, että lakiehdotus on tarpeeksi joustava tarjoamaan erilaisuutta tai uudenlaisia opetusyhdistelmiä. (Kuvataiteen koulutustoimikunta) * Koulutusvastuiden määrittely pitää tehdä OKM:n asetuksen kautta. (STTK) * Koulutusvastuun määrittäminen tutkinnoittain ja tutkintonimikkeillä mahdollistaa ammattikorkeakoulujen päätäntävallan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä monialaisen koulutuksen toteutuksen. Tosin tulkinnat koulutusvastuun määrittelystä sekä näkemykset koulutuksen järjestämisestä voivat johtaa hyvin erilaisiin lopputulemiin. Koulutuksesta saatava informaatio voi olla hyvin haasteellista sekä hakijan että työelämän näkökulmasta. (Laurea) * Koulutusvastuun käsitteen selkiyttäminen on tarpeen. Eri koulutusalojen koulutusvastuut poikkeavat määrällisesti merkittävällä tavalla toisistaan. Tämä hämärtää koulutusvastuun käsitettä ja saattaa koulutusalat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. (Oamk) * Esitetty koulutusvastuun määritelmä on edelleen osittain melko yksityiskohtainen ja saattaa joissakin tilanteissa hankaloittaa joustavan ja työelämälähtöisen koulutustarjonnan toteuttamista. (Saimaan amk) * Koulutustehtävä, koulutusvastuu ja tutkintokohtainen koulutusvastuu vaativat vielä käsitteellistä ja operatiivista selkeyttämistä erityisesti hakuprosessia ajatellen. Muussa tapauksessa lain toimeenpano voi johtaa hyvin erilaisiin ammattikorkeakoulukohtaisiin käytänteisiin hakukohdemäärittelyssä ja tutkintorakenteissa. Koulutusvastuun määrittelyn tulee olla eri koulutusaloilla mahdollisimman yhdenmukainen ja selkeä. (Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy) * Ehdotetaan, että koulutusvastuut nimetään tutkintonimikkeiden sijaan tekniikan koulutusvastuiden tavoin, jolloin myös koulutusvastuut tulee määriteltyä kokonaisuutena yhteneväisellä tavalla. Tällainen kuvaustapa lyhentäisi useimpien hakukohteiden nimiä ja toisi 13

tutkintonimikettä paremmin sisällön ja osaamisen kannalta olennaisia asioita esiin. (P- Karjalan amk) * Koulutusvastuuajattelu vaikuttaa positiivisesti korkeakoulujen ja ministeriön vuorovaikutukseen sekä korkeakoulujen kykyyn palvella aluettaan nykyistä koulutusohjelmapäätöskäytäntöä tarkoituksenmukaisemmin. Tutkintojen sisältö uhkaa kuitenkin helposti villiintyä, mikäli yhteisiä tavoitteita esimerkiksi osaamisvaatimuksina ei pystytä määrittämään. Toteutuessaan tämä tulee johtamaan työelämävastaavuuden heikkenemiseen sekä hakijoiden epätietoisuuteen opiskelemastaan alasta. Lisäksi pohdintaa, tuleeko hakukohteita jatkossa entistä laajempi kirjo, vaikka tarkoitus lienee päinvastainen. (Kajamk) * Koulutusohjelmista luopuminen on perusteltua, mutta se ei saa johtaa hakukohteiden määrän pirstaloitumiseen, mikä vaikeuttaisi koulutusjärjestelmän hahmottamista työelämän ja hakijan näkökulmasta. (TRAL) * Pidetään toivottavana, että ammattikorkeakoulut käyttäisivät koulutusvastuukäsitteitä yhteismitallisesti myös uudessa opiskelijavalintajärjestelmässä. Työelämän kannalta on oleellista tietää, mitä esim. kone- ja valmistustekniikasta valmistunut insinööri ainakin osaa riippumatta siitä, mistä ammattikorkeakoulusta hän on valmistunut. INSSI-hankkeen mahdollinen jatkaminen tarjoaisi tälle koulutustarjontaa, tutkinto-ohjelmia ja profiloitumista koskevalle jatkotyölle toimivan yhteistyöfoorumin. (Teknologiateollisuus) * Toimilupien uudistamiseen liittyvä koulutusvastuiden aiempaa väljempi määrittely antaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuden suunnitella nykyistä joustavammin koulutuksen järjestämistä ja on askel kohti laaja-alaisempia tutkintoja. Ammattikorkeakoululakia säädettäessä on otettava huomioon myös sen vaikutukset tulevaan korkeakoulujen yhteishakujärjestelmän uudistukseen. Koulutusvastuiden sisällä on määriteltävä selkeästi suuntautumisvaihtoehdot, jotta opiskelijat tietävät jo koulutukseen hakiessaan mihin ovat opiskelemassa. Elintarviketekniikka on esimerkki alasta, joka on toimialana elinvoimainen mutta joka ei ole koulutusalana vetovoimainen. Uusi koulutusvastuiden määrittely ei saa johtaa pienempien tai vähemmän vetovoimaisten alojen katoamiseen siirtymäajan jälkeenkään. (Pro) * Uudessa koulutusvastuumäärittelyssä tulee huomioida muiden koulutusasteiden koulutusalajaottelu ja niihin suunnitellut uudistukset. Luonnontieteiden alan katoaminen koulutusalana johtaa epätietoisuuteen jatko-opintoja harkitsevien näkökulmasta: ko. ala säilyy sekä 2. asteen ammatillisen että yliopistokoulutuksen jaottelussa. (TRAL) * Koulutusvastuun täsmentäminen on tekniikan ja liiketalouden aloilla tarpeen/ perusteltua/ kannatettavaa. (Kajaanin kaupunki, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, SAMOK, TEM, SAK, Pohjanmaan liitto) * Liiketalouden alan yksityiskohtainen säätely tuntuu tarpeettomalta. (Seinäjoen amk) * Liiketalouden koulutusvastuun täsmennyksiä ei tarvita. Jos koulutusvastuita alettaisiin tarkentaa koulutuksen sisältöjen mukaisina painotuksina, riskinä on päätyä lukuisiin koulutusvastuisiin myös muilla koulutusaloilla. (Metropolia, Metropolia Oy) * Epäselväksi jää, millä perusteilla on päätetty liiketalouden koulutusvastuun täsmentämisestä ehdotetulla tavalla. On vaikeaa arvioida, miten näin täsmennetyt koulutusvastuut heijastavat työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. (EK, Rakennusteollisuus) 14

* Liiketalouden koulutusvastuun täsmennyksissä liiketalous ja tietojenkäsittely kokonaisuus tulisi jakaa kahteen osaan. (Novia) * Koulutusvastuun täsmentämisessä tulisi liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon osalta lisätä johdon assistenttikoulutus. (HAAGA-HELIA, HAAGA-HELIA Oy) * Sekä liiketalouden että tekniikan amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa alakohtaisena tarkennuksena olisi logistiikka. Tekniikan amk-tutkinnon koulutuksessa logistiikan koulutus voidaan toteuttaa osana tuotantotaloutta ja liiketalouden amk-tutkinnossa osana liiketalouden koulutusta. (Centria) * Liiketalous ja tietojenkäsittely on pidettävä erillään, omina kokonaisuuksinaan. Logistiikan ei tule koulutusvastuissa näkyä omana alanaan, vaan voi sisältyä liiketalouden alan alle. Logistiikka on liiketalouden koulutuksen näkökulmasta samanlainen suuntautumisvaihtoehto kuin viestintä tai taloushallinto, ala profiloituu vahvasti liiketalouden koulutukseksi. (TRAL) * Logistiikan koulutusvastuu on sijoitettu sekä tekniikan että liiketalouden aloille. Liiketalouden koulutusvastuuksi tulisi lisätä myyntityö. (Turun amk) * Liiketalouden koulutusvastuun täsmennyksiin riittää 3 alaa, logistiikka erillisenä ei ole perusteltua. (Arcada) * Ehdotetut laaja-alaisemmat tekniikan koulutusvastuualueet lisäävät ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja mahdollisuuksia sisällyttää tutkinto-ohjelmiin tarvelähtöisesti osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaavat työelämän muuttuviin tarpeisiin ja mahdollistavat liikkuvuuden työtehtävien välillä. (Teknologiateollisuus) * Tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen on perusteltua tekniikan koulutusalalla, joilla samaan tutkintonimikkeeseen sisältyy selkeästi erilaisia osaamistarpeita. Tutkintokohtaisen koulutusvastuun avulla voidaan myös tehdä työnjakoa ammattikorkeakoulujen välillä ja varmistaa, että tekniikan alalla on tarjolla valtakunnallisesti tarkasteltuna kaikki tarvittava alan koulutus. Esitetään, että prosessitekniikan koulutusvastuu muutetaan prosessi- ja materiaalitekniikan koulutusvastuuksi ja konetekniikan koulutusvastuun nimi kone- ja autotekniikan koulutusvastuuksi. (Metropolia, Metropolia Oy) * Prosessitekniikan koulutusvastuu tulisi olla prosessi- ja materiaalitekniikka ja konetekniikan koulutusvastuu kone ja valmistustekniikan koulutusvastuu. Nämä nimet kuvaisivat alojen koulutusohjelmia ehdotettua laajemmin. (EK, Rakennusteollisuus) * Materiaalitekniikka olisi hyvä huomioida vahvemmin. (Finatex) * Ehdotetaan konetekniikan vastuualue korvattavaksi kone- ja valmistustekniikan vastuualueella. (Teknologiateollisuus) * Tekniikan koulutusvastuun täsmentämistä koskeva termistö vaikuttaa konservatiiviselta, epäselvää mihin tietyt uudet alat, kuten esim. älykkäät materiaalit, sijoittuvat. (Arcada) * Voimassa olevan Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 12 :n mukaan amk-tutkintoon johtavan pelastustoimen päällystön koulutuksen järjestää Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Amk-lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää uudistettaessa tulee varmistaa pelastustoimen päällystön amk-tutkintoon johtavan koulutuksen turvaaminen. (SM) 15

* Koulutusvastuun täsmentämisessä tulisi huomioida myös kirkollisen koulutuksen erityistehtävä. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta tulisi täsmentää diakonisen sosiaalityön, kristillisen lapsi- ja nuorisotyön sekä diakonisen hoitotyön osalta. (Centria, Diak) * Tärkeää, että toimiluvan tutkintokohtaista koulutusvastuuta voidaan tarvittaessa täsmentää. Täsmentämisen pitäisi koskea säännöksen perustelutekstissä esitettyjen lisäksi niitä ammattikorkeakoulututkintoja, jotka suorittamalla saa ammattipätevyyden säänneltyihin ammatteihin mm. kirkon alalla. (Kirkkohallitus, Kirkon työmarkkinalaitos) * Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon liitetään tutkintonimike sosionomi (AMK), tutkintokohtaista koulutusvastuuta tulisi täsmentää toimiluvassa koskien rikosseuraamusalaa. (Laurea) * Koulutusvastuussa tulee huomioida merenkulun insinöörin koulutus, joka on laajuudeltaan 270 op. (Kyamk) * Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla koulutusvastuun määrittelyyn ei riitä vain alakohtainen koulutusalamäärittely. Terveysalalla tulee selkeästi määritellä ne tutkinnot, joita ammattikorkeakoulu saa antaa. Säännellyissä ammateissa tulee laillistamisen ja nimikesuojauksen vuoksi olla koulutuksen sisällöt ja suoritusvaatimukset erittäin läpinäkyviä ja selkeitä. Ammattipätevyysdirektiivi 2005/36/EU asettaa myös omia vaatimuksiaan tehtäville tutkinnoille ja niiden tunnistamiselle ja tunnustamiselle. Tällä lienee vaikutusta opiskelijoiden pääsykokeissa kuin myös hakijoiden alalle rekrytoinnissa. Keskeistä olisi tehdä tämä käsitteellisesti ja käytännön toiminnan näkökulmasta erityisen selkeäksi tutkintojen tuottaman osaamisen ja opetettujen sisältöjen sekä toteutuksen osalta. (Tehy) * Tekstiili-, vaatetus-, kenkä- ja nahka-alojen (tevanake) opetuksen säilyminen kokonaisuutena Suomessa on varmistettava. Keskittämällä toimintoja muutamiin yksiköihin voidaan vahvistaa yksiköitä ja parantaa niiden toimintamahdollisuuksia ja toiminnan laatua. (Finatex) * Yamk-tutkintoja ei tule erikseen kirjata toimilupaan, koska se vaikeuttaa ja jäykistää toimintaa nykyisestään. Koulutusvastuun pitää tuoda mukanaan mahdollisuuden vastaavien yamk-tutkintojen järjestämiseen. (Arene, Arcada, Diak, JAMK, Savonia, Seinäjoen amk) * Jos ylemmät tutkinnot kirjataan nykykäytännön mukaan toimilupaan, on vaarana, että toimilupien uudistamisesta tulee jatkuva rutiini. Korkeakoulujen tulee autonomiansa puitteissa voida reagoida alueidensa työvoimatarpeen muutoksiin toteuttamalla ylempiä korkeakoulututkintoja tarpeen mukaan. (Oamk) * Esitys lisää ammattikorkeakoulun autonomiaa ja tukee ammattikorkeakoulun kykyä vastata alueensa koulutustarpeeseen myös yamk-tutkintojen osalta. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Kannatetaan sitä, että ammattikorkeakoululla on mahdollisuus järjestää työelämän tarpeista lähtien yamk-koulutusta. (Saimaan amk) * Yamk-tutkintojen osalta ehdotetaan, että niiden järjestämiseen myönnettäisiin toimiluvat erikseen, ammattikorkeakoulun määrittelemille keskeisille osaamisalueille. Myös luvan 16

antaminen usean ammattikorkeakoulun muodostamalle liittoutumalle turvaisi mielestämme yamk-tutkinnon laatua. (SY) * Toimiluvassa ehdotetaan määrättäväksi siitä, mitä yamk-tutkintoja ammattikorkeakoulu voi antaa. Tässä on ristiriita sen kanssa, että yamk-tutkintojen täytyy olla selkeästi työelämälähtöisiä. Sen sijaan, että yamk-tutkinnot nimetään toimiluvassa, niiden järjestämiselle tuleekin määritellä asetuksessa riittävät työelämälähtöisyyskriteerit. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat ja tutkintojen fokusta ja sisältöä pitää voida riittävän joustavasti sopeuttaa tähän muutokseen. (EK, Rakennusteollisuus, Teknologiateollisuus) * Kaikkien ammattikorkeakoulujen ei ole järkevää järjestää rakennusalan yamk-tutkintoja, vaan ammattikorkeakoulujen tulisi tehdä yhteistyötä ja rakennusalan ylemmät korkeakoulututkinnot tulisi keskittää resurssien käytön kannalta järkevästi. (Rakennusteollisuus) * Ammattikorkeakouluilla tulee olla riittävästi yamk-tutkintoon johtavaa koulutustarjontaa. (UIL) * Pidetään tärkeänä, että yamk-tutkintojen järjestämisoikeus mahdollistaisi myös uudenlaiset, monialaiset ja poikkitieteelliset lähestymistavat. (Diak, JAMK) * Ei kannateta ylempien tutkintojen järjestämisoikeuden rajaamista koulutusvastuun määrittelemiin yamk-tutkintoihin ja tutkintonimikkeisiin. Rajaus on erityisen ongelmallinen sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa, jossa on muita koulutusaloja selvästi enemmän tutkintonimikkeitä. (Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy) * Yamk-tutkintojen jättäminen pois koulutusvastuun piiristä tarvitsee perusteluja. (Kajamk) * Epäselvää, millainen vapausaste yamk-tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisessä ja nimikkeissä todellisuudessa on. (P-Karjalan amk) * Perusteluissa esitetty yamk-tutkinnon järjestämisoikeuden sitominen nykyisiin koulutusohjelmapäätöksiin koskeva virke tulee poistaa perustelutekstistä. (Arene, HAAGA- HELIA, HAAGA-HELIA Oy, JAMK, Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, Savonia, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) * Ylempien tutkintojen järjestämisen osalta voidaan ainakin toistaiseksi sitoa ne ministeriön koulutusohjelmapäätöksiin. (SAK) * Yamk-tutkintojen määrittely osana koulutustehtävää tulisi esityksessä määritellä uudistettavien käsitteiden ja niiden merkityssisältöjen kautta. (Centria) * Rajaus nykyisiin yamk-tutkintoihin jäykistäisi tilanteen nykyisten olemassa olevien ylempien tutkintojen mukaiseksi. Se ei siten antaisi mahdollisuutta jatkossa kehittää uusia/ eri aloille sijoittuvia yamk-tutkintoja. tätä on pidettävä epäkohtana ottaen huomioon työelämän nopeat muutokset ja uudistuvat koulutustarpeet. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) * Yamk-tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisoikeus perusteluissa esitetyllä tavalla voi muodostua esteeksi edelleen kehittää ja uudistaa yamk-tutkintoja ammattikorkeakoulujen ja alueiden strategisten tavoitteiden mukaisesti. (Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy) 17

* Ammattikorkeakoulujen pitäisi voida järjestää ylempiä tutkintoja nimenomaan niihin tarpeisiin, joita työelämän kehittäminen edellyttää. (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) * Yamk-tutkintojen säätely näyttää epäselvältä ja tiukemmalta kuin alun perin on esitetty. (Metropolia, Metropolia Oy) * Laki voisi olla selkeämpi yamk-tutkintojen osalta. (STTK) * Pykälän muotoilun perusteella jää epäselväksi, onko yamk-tutkintojen järjestäminen ammattikorkeakoulujen päätettävissä. (STM) * Ministeriön tulee huolehtia siitä, että yamk-tutkintojen tarjonta on riittävän laajaa ja pysyvää. (Akava, OAJ) * Koulutusvastuun toteutumista myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen sekä opetuskielten osalta suhteessa työvoiman kysyntään on arvioitava korkeakoulujen tavoitesopimusneuvotteluiden yhteydessä. (TRAL) * Tulisi tarkentaa, onko ammattikorkeakoululla edelleen mahdollisuus järjestää yamkohjelmia, jotka liittyvät useampaan koulutusvastuuseen. (Metropolia, Metropolia Oy) * Uusi laki ei poistane sitä ongelmaa, että hakijan kannalta hakumahdollisuudet ovat rajalliset. Esimerkiksi jos amk järjestää sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opintoja, joka ohjelman tuottaman osaamisen perusteella olisi mahdollinen kaikille alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille, rajautuu vain niihin tutkintonimikkeisiin, joita amk voi antaa. Samalla rajataan ulkopuolelle muut kuin em. tutkintonimikkeen omaavat. (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) * Tärkeää, että opetuskielen määrittely olisi ammattikorkeakoulun päätettävissä kuten 7 :ssä todetaan siten, että se mahdollistaisi kansainvälisten koulutusten nykyistä joustavamman toteuttamisen. (JAMK) * Kielisäännös ehdotetussa muodossaan kannatettava. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, EK) * Kannatettavaa, että toimiluvassa määritellään suomen ja ruotsin kielen osalta opetus- ja tutkintokieli, mutta muiden kielten osalta päätöksen voi tehdä ammattikorkeakoulu tai sen ylläpitäjä. (Metropolia, Metropolia Oy) * Lausetta Ammattikorkeakoulu voi päättää lisäksi muun kielen kuin toimiluvassa määrätyn voisi selventää. (Seinäjoen amk) * Hyvä että laissa säädetään opetus- ja tutkintokieliksi suomi tai ruotsi. Lakiehdotuksen 7 :n 3 momentti ( Ammattikorkeakoulu voi päättää lisäksi muun kielen kuin toimiluvassa määrätyn opetus- ja tutkintokielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.) antaa korkeakouluille tarvittaessa mahdollisuuden järjestää opintoja 18

toisella kotimaisella kielellä. Koska muotoilu voi kuitenkin aiheuttaa tulkintaepäselvyyksiä, asiaa olisi syytä selventää perusteluissa. (Novia) * Pidetään tärkeänä, että päätöksen muiden kuin suomen tai ruotsin käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä tekisi ylläpitäjän sijaan yksiselitteisesti ammattikorkeakoulu. (SAMOK) * Kannatetaan sitä, että ammattikorkeakoululla on mahdollisuus joustavasti toteuttaa opetusta myös esimerkiksi englanniksi. (Saimaan amk) * Pidetään hyvänä, että ammattikorkeakoulu saa päättää yamk-tutkinnon kielen ja näin mahdollistetaan myös englanninkieliset yamk-tutkinnot. (Diak) * Mitä voivat olla ne ammattikorkeakoulun tehtäviin kohdistuvat kehittämis- ja muut velvoitteet, joita toimiluvassa voidaan määrätä? (Metropolia, Metropolia Oy) * Erityisvaatimuksia toimiluvalle voidaan asettaa toimimisesta allianssiyhteistyössä myös kansainvälisesti yhdessä kaupunkien, yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. (Oulun kaupunki) 2.4 Toimiluvan muuttaminen/ peruuttaminen * Koulutusvastuuta koskevat muutokset tulisi voida tehdä VN:n päätöksentekoa joustavammalla menettelyllä, esim. sopimusneuvottelut ministeriön ja ammattikorkeakoulun välillä. (Arene, Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, Novia, Oamk, Savonia, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu, OAJ, SY, Teknologiateollisuus) * Koulutustarpeen muuttuessa tai loppuessa ei voine enää olla velvoitetta kouluttaa kyseisiin tutkintoihin. Miten silloin menetellään koulutustarpeen muuttuessa? Onko aina haettava toimiluvan muutosta? Tähän pitäisi kehittää VN:n päätöksentekoa joustavampi menettely. Päätöksenteon tulisi tukea sitä, että säännösmuutoksen tavoitteena oleva joustavuus säilyisi. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) * Epäselvää, miten toimilupia voidaan jatkossa täydentää joko yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta tai ammattikorkeakoulun kokonaistarjontana. (Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy) * Perusteluissa tulisi esittää, miten on tarkoitus jatkossa tarvittaessa muuttaa koulutusvastuiden nimikkeitä tai määrää. (Metropolia, Metropolia Oy) * Ehdotettu 6 :n 3 momentti, jonka mukaan VN voi muuttaa toimilupaa tai peruuttaa sen, jos koulutustarpeen olennaiset muutokset tai muut ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät on liian väljä. Kun on kyse toimiluvan peruuttamisesta, pitäisi olla täsmällisemmin säädetty peruuttamisen edellytykset. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) * Pidetään tärkeänä luoda kriteerit toimiluvan peruttamisperusteena oleville muille ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen liittyville syille, jotta kriteerit olisivat läpinäkyvät myös koulutuksen ylläpitäjälle. (STM) 19

2.5 Määräaikaiset toimiluvat * Olennaista on turvata opiskelijan oikeus suorittaa tutkintonsa loppuun. (Arene, Arcada, Centria, Oamk, P-Karjalan amk, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, SAK, Tampereen ammattikorkeakoulu, SAMOK, TEM, STTK, TRAL) * Määräaikaisen toimiluvan pituus tulee tarkastella tapauskohtaisesti. (Arene, Centria, Humak, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, JAMK, Oamk, Savonia, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu, Akava, OAJ, Sivistystyönantajat, TRAL, UIL) * Enintään 31.12.2018 asti. (HAAGA-HELIA, HAAGA-HELIA Oy) * Oltava opiskelijoiden oikeusturvan kannalta riittävän pitkä, vähintään kolme vuotta. (Kajaanin kaupunki) * Korkeintaan 1.1.2017 asti, joka turvaa vanhan toimiluvan aikana opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden oikeuden valmistua normiajassa siinä korkeakoulussa, jossa opinnot on aloitettu. (Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy) * Vuoden 2017 loppuun. tätä pidempi siirtymäaika estäisi tarvittavien rakenteellisten muutosten toteuttamisen. On kartoitettava myös vaihtoehtoiset tavat turvata opintonsa aloittaneiden asema esim. tarjoamalla opiskelumahdollisuus toisessa ammattikorkeakoulussa. (EK, Rakennusteollisuus, Teknologiateollisuus) * Vähintään neljä vuotta, jos lyhyempi niin tulee määritellä opiskelijoiden opintojen loppuunsaattaminen toisessa korkeakoulussa. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) * Opiskelijoiden oikeusturvan kannalta siirtymäaika tulisi olla riittävä (5v.), jotta aloitetut tutkinnot voidaan suorittaa loppuun. (Laurea) * Tulee olla riittävän pitkä, jotta kaikki opiskelijat pystyisivät valmistumaan. Toimiluvassa voisi olla rajoitus, että ammattikorkeakoulu ei voi ottaa enää uusia opiskelijoita. Sopiva pituus voisi olla esim. 8 vuotta. (Saimaan amk) * Riittävän pitkä, jotta opiskelijoiden oikeus suorittaa tutkinto ei vaarannu. (Samk, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy) * Tulisi pyrkiä esim. 3-4 vuoden määräaikaan ja mahdollistaa opiskelijoiden siirrot suorittamaan loppuun opintojaan muissa ammattikorkeakouluissa. (Seinäjoen amk) * Pituus määriteltävä kulloinkin amk-kohtaisesti sen mukaan miten kauan laajimman tutkinnon suorittaminen ko. ammattikorkeakoulussa kestää. (Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, PTY) * Toimiluvan ehtoihin tulee kirjata minkä amk:n kanssa ja miten opiskelijoiden kesken olevat opinnot hoidetaan loppuun määräaikaisen toimiluvan päättymisen jälkeen. (Akava, OAJ, UIL) * Laadukkaan koulutustarjonnan varmistamiseksi siirtymäajan pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. (Kajamk) * Tulisi ottaa huomioon se, että ammattikorkeakouluilla voi olla useamman vuoden mittaisia tiloihin, investointeihin ja ulkopuolisiin palvelujen hankintoihin liittyviä sopimuksia. (Metropolia, Metropolia Oy) 20