HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALO- ETUUDET ETELÄ- JA KESKIPOHJAN- MAALLA ESISELVITYS

HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALO- ETUUDET ETELÄ- JA KESKIPOHJAN- MAALLA

HÄLYTYSAJONEUVOJEN LIIKENNEVALOETUUDET ETELÄ- JA KESKIPOHJANMAALLA Kuvat: Jouko Hintsala Karttapohja, Logica MML Ramboll Finland Oy Kiviharjunlenkki 1A 90220 OULU T +358 20 755 611 www.ramboll.fi

ESIPUHE Hälytysajoneuvojen kulun nopeuttamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi niille on tarpeen järjestää liikennevaloissa vihreä valo. Ajoneuvojen satelliittipaikannus ja nykyaikainen tiedonsiirtotekniikka ovat avanneet kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteuttamiseksi. Oulun seudulla on toteutettu ensimmäisenä Suomessa tällainen uuteen tekniikkaan perustuva järjestelmä, jossa hälytysajoneuvojen sijaintitiedon perusteella järjestetään liikennevaloissa vihreä valo niitä lähestyvälle hälytysajoneuvolle. Järjestelmä on sittemin levinnyt useille paikkakunnille Suomessa. Tässä työssä on selvitetty, kuinka Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle saataisiin toteutettua vastaava uuteen tekniikkaan perustuva hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä (HALI). Selvityksessä on käyty läpi etuusjärjestelmän edellyttämiä muutoksia liikennevaloissa ja hälytysajoneuvoissa, järjestelmän aiheuttamia kustannuksia sekä järjestelmän hyötyjä ja haittoja. Selvitykseen sisältyy esitys HALI-järjestelmän toteuttamistavaksi ja aikatauluksi sekä esitys jatkotoimiksi. Selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet Kokkolan, Pietarsaaren ja Seinäjoen kaupungit, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan pelastuslaitokset sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan pelastuslaitos eivät tässä vaiheessa lähteneet selvitykseen mukaan. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työhön ovat osallistuneet Jouko Hintsala, Erkki Malo, Antti Mustaniemi, Vesa-Pekka Saunakangas ja Harri Vaarala. Työssä on ollut mukana asiantuntijana Jukka Talvi Oulun Energia Urakointi Oy:stä. Työn aikana on selvitetty teknisiä toteuttamismahdollisuuksia liikennevaojen laitetoimitajilta. Oulussa joulukuussa 2016

SISÄLTÖ 1. Tausta ja tavoitteet... 1 2. Liikennevaloja ja hälytysajoja koskeva toimintaympäristö... 2 2.1 Selvityksen osalliset... 2 2.2 Liikennevalot... 2 2.3 Pelastustoimi... 4 2.4 Ensihoito... 5 3. Hali-järjestelmä... 8 3.1 Toimintaperiaate... 8 3.2 Liikennevalojen toiminta... 9 3.3 Ajoneuvolaitteisto... 10 3.4 Palvelinohjelmisto... 11 3.5 Liikennevalojen muutostarpeet... 11 3.6 HALI-järjestelmän kehitysnäkymät... 12 4. Etuusjärjestelmän perusratkaisu Etelä- ja KeskiPohjanmaalla... 14 4.1 Ratkaisuvaihtoehdot... 14 4.2 Liittyminen kaupunkikohtaisesti kansalliseen HALIjärjestelmään... 14 4.3 Hankintamenettelyt hankintalain kannalta... 15 5. HALI-järjestelmän toteuttaminen... 16 5.1 Ajoneuvolaitteiden hankinta... 16 5.2 Liikennevaloihin tehtävät muutokset... 16 5.3 Liittyminen kansalliseen järjestelmään... 17 6. Kustannukset ja kustannusjaon periaatteet... 19 6.1 Eri osapuolten tehtävät ja kustannusjaon periaatteet... 19 6.2 Järjestelmän ylläpitokustannukset... 19 6.3 Järjestelmän hankinta- ja toteuttamiskustannukset... 19 7. HALI-järjestelmän vaikutukset... 22 7.1 Onnettomuudet... 22 7.2 Aikasäästöt ja niiden vaikutukset... 23 7.3 Haitat muulle liikenteelle... 23 7.4 Oulun seudun järjestelmän hyöty-kustannustarkastelu... 23 8. Jatkotoimet... 25

LIITTEET 1. HALI-järjestelmän toteuttaminen Kokkolassa 2. HALI-järjestelmän toteuttaminen Pietarsaaressa 3. HALI-järjestelmän toteuttaminen Seinäjoella 4. Yhteyshenkilöluettelo

1 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Tieliikenneasetuksen (TLA 52 ) mukaan hälytystehtävässä olevan säädettyjä valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon ja poliisiajoneuvon kuljettaja saa erityistä varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa punaista valoa näyttävää liikennevalo-opastinta. Vanhastaan hälytysajoneuvojen kulkua nopeuttamaan on ollut käytössä erilaisia tietyille paloasemilta lähteville reiteille toteutettuja järjestelmiä, joilla reiteillä olevat liikennevalot saadaan keltavilkulle tai mahdollisesti osoittamaan vihreää reitin suunnassa. Etuuden on saanut päälle painonapilla paloasemalta tai sittemmin myös osalla järjestelmiä VIRVE-viranomaisradioverkon avulla. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kaupungeissa tällaisia järjestelmiä on vielä muutama käytössä. Seinäjoella on kuusi eri reittiä, joita pyydetään ajoneuvolaitteilla vihreiksi. Kullakin reitillä on 5-7 liikennevaloliittymää. Kokkolassa ja Pietarsaaressa ei ole nykyisin käytössä etuuksia hälytysajoneuvoille. Kokkolassa on ollut vanhan aluehälytyskeskuksen aikaan napilla käynnistyviä reittejä. Pietarsaaressa vanhalla paloasemalla oli käytössä keltavilkkuun perustuvia etuusjärjestelyjä. Ajoneuvojen satelliittipaikannus ja nykyaikainen tiedonsiirtotekniikka ovat avanneet kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteuttamiseksi. Oulun seudulla on toteutettu ensimmäisenä Suomessa tällainen uuteen tekniikkaan perustuva järjestelmä, jossa hälytysajoneuvojen sijaintitiedon perusteella järjestetään liikennevaloissa vihreä valo niitä lähestyvälle hälytysajoneuvolle. Järjestelmän avulla voidaan hälytysajoneuvojen kulkua nopeuttaa ja parantaa liikenneturvallisuutta, kun hälytysajoneuvoille saadaan jokaisissa liikennevaloissa vihreä ja muille suunnille on punainen valo. Hälytysajoon lähtevän ajoneuvon kuljettaja asettaa etuuspyynnön päälle ajoneuvossa olevalla kytkimellä, mutta muuten järjestelmä toimii kuljettajan kannalta automaattisesti. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, kuinka Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle saataisiin toteutettua vastaava uuteen tekniikkaan perustuva hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä eli HALI. Selvityksessä käydään läpi - järjestelmän laajuus siihen liitettävien liikennevalojen ja hälytysajoneuvojen määrän suhteen - liikennevaloissa, niiden ohjauskojeissa ja tietoliikenneyhteyksissä tarvittavat muutokset ja niiden kustannukset - hälytysajoneuvoihin tarvittava laitteisto ja sen kustannukset - järjestelmän toteuttamis- ja ylläpitokustannukset ja kustannusjaon periaatteet - järjestelmän hyödyt ja haitat sekä muut vaikutukset - esitys järjestelmän toteuttamistavaksi ja aikatauluksi - esitys jatkotoimiksi järjestelmän toteuttamiseksi. Toimiakseen järjestelmä vaatii yhteistyötä liikennevaloja ylläpitävien tien- ja kadunpitäjien sekä hälytysajoneuvoja käyttävien pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kesken. Tämän vuoksi selvitys on tehty yhteistyönä kolmen kaupungin, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, kahden pelastuslaitoksen, yhden sairaanhoitopiirin ja yhden erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän kesken. Keskeinen osa selvitystä on ollut eri osapuolten valmiuksien ja yhteisnäkemyksen kartoittaminen. Selvityssä esitetään tarvittavat taustatiedot HALI-järjestelmän toteuttamista koskevaa päätöksenteko varten.

2 2. LIIKENNEVALOJA JA HÄLYTYSAJOJA KOSKEVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Selvityksen osalliset Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä edellyttää yhteistyötä liikennevaloista vastaavien tien- ja kadunpitäjien ja hälytysajoista vastaavien osapuolten kesken. Toimiakseen järjestelmä vaatii ohjausohjelmiston lisäksi ajoneuvolaitteet ja muutoksia liikennevaloissa. Muutokset liikennevaloissa ja ajoneuvolaitteiden hankinta kannattaa kaupunkikohtaisesti ajoittaa samaan aikaan, joten toteutusaikataulu on tarpeen sovittaa yhteen eri osapuolten kesken. Tienpitäjä omistaa liikennevalot ja ylläpitää niitä. Tienpitäjänä toimii kaduilla kunta ja maanteillä ELY-keskus. Maanteiden ja katujen risteyksissä liikennevalojen kustannukset jaetaan eri tienpitäjille yleensä tulohaarojen suhteessa. Liikennevalojen ylläpito hoidetaan yleensä käytännössä siten, että kunta vastaa kaikista alueellaan olevista liikennevaloista ja laskuttaa ELY-keskukselta maanteitä koskevan osuuden. Tienpitäjinä selvityksessä ovat mukana Kokkolan, Pietarsaaren ja Seinäjoen kaupungit sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. ELY:n alueella on liikennevaloja Vaasassa ja useissa pienemmissä kunnissa, mutta nämä eivät ole mukana tässä selvityksessä. Pelastuslaitokset omistavat paloautot ja muut pelastusajoneuvot. Selvityksessä on mukana kaksi kolmesta Pohjanmaan maakunnallisesta pelastuslaitoksesta: Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Pohjanmaan pelastuslaitos ei ole mukana tässä selvityksessä. Sairaanhoitopiirit vastaavat alueensa ensihoidosta. Sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa, tai hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Käytännöt sairaanhoitopiireissä ovat erilaisia. Tämän selvityksen kannalta on oleellista, mikä organisaatio päättää, vastaa ja kustantaa ambulansseissa tarvittavien ajoneuvolaitteiden hankinnan. Tämän vuoksi selvityksessä suoraan ovat mukana Etelä- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Pietarsaari kuuluu Vaasan sairaanhoitopiiriin, mutta sen ensihoidon kuljetukset hoitaa Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Ambulanssien ajoneuvolaitteiden hankinta on siis pelastuslaitoksen vastuulla. Ambulanssien ja paloautojen lisäksi poliisilla on runsaasti hälytysajoja. Poliisin hälytysajoneuvot on mahdollista ottaa HALI-järjestelmään samalla tavoin kuin muut hälytysajoneuvot. Poliisilla on kuitenkin erittäin tiukat tietoturvavaatimukset, joiden vuoksi liittyminen kaupunkien hallitsemaan järjestelmään ei ole etuuksien pilotointia lukuun ottamatta ollut mahdollista. Valtakunnallisessa etuusjärjestelmässä poliisin vaatimukset huomioidaan ja poliisin mukaan tulo on myös mahdollista. 2.2 Liikennevalot Liikennevalojen rakentaminen ja hoito kuuluvat tienpitäjälle. Tienpitäjä hankkii tarpeidensa pohjalta liikennevalojen rakentamis- ja muutostöitä urakoitsijoilta tai liikennevalolaitteiden toimittajilta. Liikennevalojen hoito (ylläpito) on usein ulkoistettu urakoitsijalle tai liikennevalolaitetoimittajille, jos tienpitäjällä ei ole omaa huolto-organisaatiota. Tienpitäjä seuraa valojen toimintaa ja pitää ne liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa. Liikenteen aiheuttamat muutokset ohjelmoinnissa voidaan tehdä tienpitäjän, huoltourakoitsijan tai liikennevalotoimittajan toimesta. Tekniset viat hoitaa huoltourakoitsija. Liikennevalokojeet on kytketty kaapeli- tai mobiiliyhteydellä keskusjärjestelmään, jonka kautta saadaan tieto liikennevalojen vioista ja sen avulla voidaan seurata valojen toimintaa sekä tehdä ohjaustoimenpiteitä. Suomessa käytössä olevat liikennevalojen keskusjärjestelmät ovat toimittaneet Dynniq Finland Oy (entinen Imtech Oy ja Peek Traffic Oy), Swarco Finland Oy tai Siemens Oy. Kaupungeissa voi olla käytössä yhden tai useamman eri toimittajan toimittamia järjestelmiä. Yhteenkytketyissä liikennevaloissa liikennevalokojeiden välinen tiedonsiirto vaatii kojeiden välisen kaapeliyhteyden tai luotettavan langattoman yhteyden samaan aikapalvelimeen. Kaapeliyhteyksissä on pitkään käytetty kuparikaapelointia. Uusissa ja saneerauskohteissa käytetään nykyisin

3 pääasiassa valokuitua. Molemmilla kaapelointitavoilla liikennevalojen tietoverkko voidaan rakentaa nopeaksi IP-tietoliikenneverkoksi, jota uusimmat liikennevalokojeet voivat hyödyntää. Tähän selvitykseen sisältyvien kuntien alueella on yhteensä 61 liikennevaloliittymää (Taulukko 1). Tarkemmin liikennevaloja on eritelty kuntakohtaisissa liitteissä. Taulukko 1 Liikennevalojen määrä kunnittain. Kaupunki Liikennevaloja ELY:n omistusosuus Kokkola 31 23 % Pietarsaari 7 0 % Seinäjoki 23 4 % Yhteensä 61 15 % Kaupungeissa ja ELY-keskuksessa liikennevaloasiat ovat yleensä jonkun tai joidenkin henkilöiden osatehtävinä. Joissakin kaupungeissa liikennevalosuunnittelua tehdään omana työnä, mutta yleensä suunnittelupalvelut hankitaan alan palveluntuottajilta. Liikennevalojen huolto on yleensä ulkoistettu. Kuva 1 Kokkolassa Pohjoisväylän ja Kaanaanmaantien risteys on erityisen onnettomuusaltis hälytysajoneuvoille. Siinä on sattunut hälytysajoneuvoille neljä onnettomuutta kymmenen vuoden aikajaksolla.

4 2.3 Pelastustoimi Alueelliset pelastuslaitokset vastaavat pelastustoimesta alueellaan. Pelastustoimintaa ovat kiireellisesti suoritettavat toimet, jotka onnettomuuden sattuessa tai uhatessa toteutetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi sekä vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi. Pelastuslaitosten hälytysajot liittyvät onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämään kiireelliseen pelastustoimintaan sekä tulipalojen ja muiden onnettomuuksien torjuntaan ja ehkäisyyn. Alueella toimii kaksi pelastuslaitosta: - Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos - Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Kannus Luoto Pietarsaari Kokkola Toholampi Kruunupyy Kaustinen Lestijärvi Halsua Evijärvi Veteli Kauhava Lappajärvi Vimpeli Perho Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Lapua Alajärvi Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Soini Teuva Kurikka Alavus Ähtäri Karijoki Kauhajoki Isojoki Kuva 2 Alueen pelastuslaitokset kartalla Selvityksessä mukana olevilla pelastuslaitoksilla oli vuonna 2014 yhteensä 5940 pelastustoimen hälytystehtävää jakautuen pelastuslaitoksittain: - Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos 3930 hälytystehtävää - Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos 2010 hälytystehtävää Toimintavalmiusalueet Pelastustoimintaa varten on käytössä riskialuejako (I-IV). Riskialueella I on onnettomuuksien määrä ja myös suuronnettomuuksien uhka arvioitu suurimmaksi. Alueeseen kuuluvat suurimmat kaupunkitaajamat ja suurteollisuusalueet. Riskialueeseen IV kuuluu vastaavasti asumattomia tai hyvin harvaan asuttuja alueita, joilla onnettomuuksien määrä on vähäinen.

5 Riskialueille on määritelty valmiusajat, joiden puitteissa tulee alueelle pystyä toimittamaan apua. Pelastustoiminnan suorittaminen tehokkaasti edellyttää, että pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen riskialueittain pääsääntöisesti seuraavasti: Ensimmäisellä riskialueella 6 minuutin kuluessa hälytyksestä. Suunnittelun perusteena käytetään sitä, että pelastusjoukkue saataisiin kokonaisuudessaan paikalle 20 minuutissa hälytyksestä. Toisella riskialueella 10 minuutin kuluessa hälytyksestä. Suunnittelun perusteena on se, että pelastusjoukkue saataisiin kokonaisuudessaan paikalle 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Kolmannella riskialueella 20 minuutin kuluessa hälytyksestä. Suunnittelun perusteena on se, että pelastusjoukkue saataisiin kokonaisuudessaan paikalle 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Neljännellä riskialueella toimintavalmiusaika voi olla edellä mainittuja aikoja pidempikin. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmällä pienennetään vasteaikoja ja parannetaan pelastustoiminnan palvelutasoa. Palo- ja sairaankuljetuskalusto saapuu nopeammin tapahtumapaikalle, mikä vähentää suoraan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja. Nopeutuneiden ajosuoritusten myötä ajoneuvot pääsevät tavoiteaikoihin entistä pidemmillä etäisyyksillä. Vasteaikojen pienentyminen vaikuttaa lähes kaikkien pelastustehtävien onnistumisen todennäköisyyteen. Nopeammin paikalle saapuva pelastushenkilökunta mm. parantaa potilaan selviytymisen todennäköisyyttä ja pienentää tulipaloista aiheutuvia vahinkoja. HALI-järjestelmän piiriin tulevat paloautot Pelastustoimen tiukoista vasteaikatavoitteista seuraa, että paloasemaverkko on suhteellisen tiheä eli lähtöpaikkoja on runsaasti. Paloasemia on Etelä-Pohjanmaalla 31 ja Keski-Pohjanmaalla 20 kappaletta. Tiheän paloasemaverkon vuoksi kärkiautojen toiminta-alueet ovat suhteellisen rajattuja. Tästä seuraa, että liikennevalojen etuusjärjestelmän edellyttämiä ajoneuvolaitteita kannattaa hankkia lähinnä vain niihin paloautoihin, jotka toimivat liikennevalopaikkakunnilla. Kauempana sijaitsevat yksiköt liikkuvat harvemmin liikennevaloissa. Selvitystyöhön liittyen pelastuslaitokset ovat arvioineet eri kaupunkien liikennevaloetuusjärjestelmiin tulevien pelastustoimen hälytysajoneuvojen määrän lähtöpaikoittain seuraavan taulukon mukaisiksi. Kaikkiaan järjestelmän piiriin olisi tulossa 30 pelastustoimen ajoneuvoa. Järjestelmän piiriin ajoneuvoja liitetään vaiheittain ja kauston uusimisen yhteydessä. Taulukko 2 HALI-järjestelmän piiriin tulevat pelastustoimen yksiköt (paloautot) lähtöpaikoittain. Taulukko perustuu pelastuslaitosten tekemiin arvioihin. Kaupunki - Paloasema Paloautojen ajoneuvolaitteet (kpl) Pelastuslaitos Kokkola - Kokkolan paloasema 8 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari Pietarsaari - Pietarsaaren paloasema 6 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari Seinäjoki - Seinäjoen paloasema 7 Etelä-Pohjanmaa - Nurmon paloasema 7 Etelä-Pohjanmaa - Hallinto 2 Etelä-Pohjanmaa Yhteensä 30 2.4 Ensihoito Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon antaminen ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen hoitoyksikköön. Sairaanhoitopiirit järjestävät alueensa ensihoitopalvelun. Ne voivat hoitaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa tai ostaa palvelun muulta palvelun tuottajalta.

6 Suunnittelualueella toimii kolme sairaanhoitopiiriä. Sairaanhoitopiirit ovat järjestäneet ensihoidon kuljetukset (ambulanssitoiminnan) eri tavoin. Tämän selvityksen kannalta on oleellista, kuka päättää ambulansseihin tarvittavien HALI-järjestelmään liittyvien ajoneuvolaitteiden hankinnasta ja vastaa niiden kustannuksista. Ajoneuvolaitteiden hankintavastuun suhteen tilanne on seuraava: - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun ja siihen liittyvät kuljetukset itse ja vastaa ambulanssien ajoneuvolaitehankinnoista. - Kokkolassa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri järjestää ensihoidon ambulanssipalvelut. - Vaasan sairaanhoitopiirin alueella Pietarsaaren ja Luodon ensihoidon kuljetukset järjestää Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren Luoto alueen pelastuslaitos Pietarsaari Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kannus Kokkola Toholampi Kruunupyy Kaustinen Reisjärvi Lestijärvi Halsua Evijärvi Veteli Kauhava Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vimpeli Lappajärvi Perho Isokyrö Lapua Alajärvi Kuortane Ilmajoki Seinäjoki Soini Teuva Kurikka Alavus Ähtäri Karijoki Kauhajoki Isojoki Kuva 3 Alueen ensihoidon järjestäjät kartalla. Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sairaanhoitopiirit, Pietarsaaressa ja Luodossa Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Ensihoidon lisäksi ambulanssit suorittavat siirtokuljetuksia eri terveydenhoitoyksiköiden välillä. Osa näistä kuljetuksista on kiireellisiä. Vuosittain esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan alueella on noin 37 000 ensihoitotehtävää eli lähes kymmenkertainen määrä pelastustoimen hälytystehtäviin verrattuna. HALI-järjestelmän piiriin tulevat ambulanssit Toisin kuin paloautot, ambulanssit toimivat laajalla alueella. Myös syrjäisemmillä lähtöpaikoilla sijaitsevien ajoneuvojen kuljetukset suuntautuvat usein liikennevalopaikkakunnilla sijaitseviin sairaaloihin. Ambulansseilla on paloautoihin verrattuna huomattavasti enemmän hälytystehtäviä, jopa kymmenkertaisesti. Näin ollen ambulanssit kannattaa varustaa varsin kattavasti liikennevaloetuuksiin liittyvillä ajoneuvolaitteilla. Jos laitehankintoja joudutaan venyttämään useammalle

7 vuodelle, kannattaa hankinnat aloittaa liikennevalopaikkakunnan kalustosta. Uuteen kalustoon ajoneuvolaitteet voi varustaa heti koritehtaalla. Alueella on yhteensä noin 40 ambulanssia ensihoitotehtävissä (Taulukko 3). Taulukko 3 Ensihoidon yksiköt (ambulanssit) alueitttain. Taulukko perustuu sairaanhoitopiireistä ja pelastuslaitoksilta saatuihin tietoihin. Alue Ambulanssien Ajoneuvolaitteiden hankkija Keski-Pohjanmaan SHP - alueen kunnat ajoneuvolaitteet (kpl) 13 Keski-Pohjanmaan SHP Pietarsaari 4 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan SHP - alueen kunnat 23 Etelä-Pohjanmaan SHP Yhteensä 40 Kuva 4 Seinäjoen keskussairaala

8 3. HALI-JÄRJESTELMÄ 3.1 Toimintaperiaate Oulun seudulla on kehitetty hälytysajoneuvojen satelliittipaikannukseen ja langattomaan tietoliikenteeseen perustuva liikennevaloetuusjärjestelmä. Järjestelmästä käytetään nimitystä HALI (HälytysAjoneuvojen LIikennevaloetuus). Sen toimintaperiaate käy ilmi seuraavasta kuvasta. Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksien toteutus GPS-paikannuksen ja mobiilitiedon- Kuva 5 siirron avulla. Hälytysajoneuvo paikantaa jatkuvasti sijaintinsa satelliittipaikannuksen (GPS) avulla (1.). Hälytysajossa oleva ajoneuvo lähettää mobiilitiedonsiirrolla sekunnin välein sijaintitietonsa palvelintietokoneelle (2.). Kun ajoneuvo lähestyy liikennevaloja, palvelintietokoneella oleva ohjelma päättelee siihen määriteltyjen pyyntöalueiden perusteella liikennevalojen ohjaustarpeen ja lähettää ohjauskäskyn risteyksessä olevalle liikennevalojen ohjauskojeelle (3.). Liikennevalokoje käynnistää liikennevaloissa pakkovihreän hälytysajoneuvojen kulkusuunnalle. Etuus poistetaan, kun hälytysajoneuvo saavuttaa risteysalueen ja pyyntöalueella ei ole muita hälytysajoneuvoja. Järjestelmän toteuttajat ja laajuus Oulun seudun järjestelmän ovat vuosina 2010-13 hankkineet yhteistyössä Oulun kaupunki, Oulu - Koillismaan pelastusliikelaitos ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Järjestelmän hankinta on maksanut noin 250 000. Järjestelmän toteutus on kilpailutettu, ja siihen on osallistunut useita yrityksiä. Toteutuksessa on käytetty yleisesti saatavilla olevia komponentteja. Järjestelmän teettäjillä on omistusoikeus järjestelmään lähdekoodeineen. Järjestelmän ylläpidosta vastaa Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Järjestelmän keskusohjelmisto sijaitsee Oulun tietotekniikkaliikelaitoksen palvelimella, johon on toteutettu tietoliikenneyhteydet hälytysajoneuvoista ja liikennevalojen ohjauskojeista. Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2011 ja se on osoittautunut hyvin toimivaksi. Viiden toimintavuoden aikana ei ole sattunut yhtään liikennevalo-onnettomuutta järjestelmään liitetyille ajoneuvoille. Vuonna 2014 tapahtuneen laajennuksen jälkeen järjestelmä on toiminnassa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella käsittäen kaikki 201 liikennevaloliittymää ja noin 130 hälytysajoneuvoa (Kuva 6).

9 Kuusamo Oulu Kempele Liminka Muhos Raahe Kuhmo Kajaani Ylivieska Sotkamo Tampere Siilinjärvi Kuopio Joensuu Varkaus Savonlinna Mikkeli Kuva 6 HALI-järjestelmä on käytössä Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Tampereella. Toteutus tai suunnittelu on menossa Pohjois-Savon ELYn alueella Itä-Suomen kaupungeissa ja Vaasassa. 3.2 Liikennevalojen toiminta Oulun seudulla HALI-järjestelmän piirissä ovat kaikki aktiivisessa hälytysajossa olevat ajoneuvot. Järjestelmä kattaa kaikki liikennevalot ja liikennevaloissa kaikki tulosuunnat. Liikennevaloissa kullekin tulosuunnalle on ohjelmistossa määritelty etuuspyyntöalue (Kuva 7). Kun hälytysajoneuvo saapuu etuuspyyntöalueen sisälle, järjestelmä käynnistää etuuden ajoneuvon tulosuunnalle. Hälytysajoneuvon tulosuunta pysyy vihreänä tai se muuttuu vihreäksi punaiseksi muutettavien opastinryhmien minimivihreän ja suoja-aikojen jälkeen. Tavoitteena on saada vihreä niin aikaisin, että tulosuunta ehtii tyhjentyä liikennevaloissa seisovista autoista hälytysajoneuvon edestä. Mikäli tulosuunta on jo vihreänä, sitä jatketaan. Kun hälytysajoneuvo saavuttaa liittymäalueen, jatkaa valo-ohjaus normaalia ohjelmaansa. Ajoneuvosta lähetettävän suuntavilkkutiedon perusteella järjestelmä osaa ennakoida ajoneuvon kääntymisen, jolloin etuus käynnistetään myös risteävällä suunnalla olevissa liikennevaloissa. Etuuksien saamisen ehtona on hälytysvilkkujen käyttö. Lisäksi hälytysajoon lähtiessä kuljettajan täytyy käynnistää etuudet ohjaamossa olevasta ohjauspaneelista, jonka merkkivaloista näkee järjestelmän tilatiedon. Kuva 7 Esimerkki liikennevalokohtaisista etuuspyyntöalueista Oulun katuverkolla.

10 3.3 Ajoneuvolaitteisto Ajoneuvolaitteisto koostuu ohjelmoitavasta 3G-modeemista, ulkoisesta antennista ja järjestelmän käyttöpaneelista. 3G -modeemi Ajoneuvoissa tiedonsiirto on toteutettu kaupallisen mobiiliverkon kautta Fältcom MIIPS Committo laitteella, jossa on 3G modeemi ja GPS-paikannin. Ajoneuvojen katolle on asennettu yhdistelmäantenni parantamaan paikannustarkkuutta ja tietoliikenneyhteyttä. Laitteen tehtävä on kerätä satelliittipaikantimelta saatua tietoa ajoneuvon paikasta ja suuntavilkkujen tilatietoa. Modeemi välittää nämä tiedot 3G-verkon avulla järjestelmän palvelimelle, jossa ohjausohjelmisto vertaa ajoneuvon etenemistä ennalta määriteltyihin etuuspyyntöalueisiin. Käyttöpaneeli Järjestelmä edellyttää toimiakseen vain käynnistämisen käyttöpaneelista (Kuva 8). Näin kuljettaja pystyy keskittymään pelkästään ajosuoritukseen. Automaattinen käynnistyminen ilman käyttäjältä vaadittavia toimia on myös toteutettavissa. Enimmäkseen on toteutettu käynnistyspainikkeen painamista vaativia toteutuksia, jottei järjestelmän olemassaolo ja tarkoitus unohtuisi. Lisäksi tällä voidaan välttää turhien etuuksien käynnistyminen esimerkiksi liikennevaloristeysten lähellä olevissa kohteissa sekä hälytysvaloja testattaessa. Kuva 8 Ajoneuvoihin asennettava käyttöpaneeli. Etuudet kytkeytyvät automaattisesti pois päältä kuljettajan kytkiessä päälle käsijarrun tai vaihtaessa automaattivaihteiston vaihteen P-asentoon. Tällä toiminnolla katkaistaan etuuspyyntö, mikäli ajoneuvo jää etuuspyyntöalueen sisälle esimerkiksi liikennevaloristeyksessä olevan pelastustehtävän vuoksi. Ajoneuvolaitteiden veroton hinta on asennettuna ja ohjelmoituna noin 1 200. Lisäksi voidaan tarvita ajoneuvon CAN-väylän ohjelmoinnin muutoksia vilkku, jarru ja vaihdetietojen saamiseen CAN-väylästä. Tulevaisuudessa ajoneuvolaite on mahdollista toteuttaa hyödyntämällä nykyaikaiseen hälytysajoneuvoon muutenkin sisältyviä laitteita, kuten ajoneuvotietokonetta, antenneja ja monikanavareititintä. Tämä vaatii kuitenkin kehitystyötä kansallisella tasolla. Ajoneuvossa valmiiksi olevien laitteiden käyttöä pilotoidaan syksyllä 2016 Oulussa.

11 3.4 Palvelinohjelmisto Oulun seudun järjestelmän ohjausohjelma sijaitsee Oulun tietotekniikkaliikelaitoksen virtuaalipalvelimella, joka toimii Windows 7 käyttöjärjestelmällä. Palvelin sisältää järjestelmän ohjaus- ja hallintasovellukset, Track Player historiatietojen esitysohjelmiston sekä HALI Video Client - liikennekameroiden ohjaussovelluksen. Palvelinohjelmistolla ylläpidetään ajoneuvojen ja pyyntöalueiden tietokantaa. Alueita voi piirtää ja muokata karttakäyttöliittymässä. Ohjelmisto näyttää järjestelmään rekisteröityjen ajoneuvojen sijainnin ja tilan reaaliajassa. Track Player sovelluksella voi seurata lokitietoihin tallentuneita hälytysajojen historiatietoja, jotka helpottavat toiminnan seuraamista ja vikojen jäljittämistä. Lisäominaisuutena Oulun järjestelmässä on sovellus, joka ohjaa liikennevaloliittymissä olevien liikennekameroiden katselusuunnan hälytysajon tulosuunnalle ja poiskuittauksen yhteydessä liittymän suuntaan. Näin liikennekameran tallenteelle jää hälytysajon matka liittymän läpi. HALI-palvelinohjelmistolla hoidetaan vain hälytysajoneuvojen liikennevaloetuuksia. Joukkoliikenteen osalta on tärkeää, että etuuksia annetaan vain aikataulusta myöhässä oleville busseille. Tämä edellyttää omaa ohjausjärjestelmäänsä, joka hankintaan yleensä reaaliaikaisen matkustajainformaation yhteydessä. Hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmä edellyttää nopeaa tietoliikenneverkkoa, mitä voidaan hyödyntää myös joukkoliikenne-etuuksia toteutettaessa. Palvelinohjelmiston on toteuttanut Special Code Oy, jonka toimintaa jatkaa nykyään Elektro Arola Oy. Ohjelmiston kaikki omistusoikeudet ovat viranomaisilla, joten ohjelmiston jatkokehittämistyö ei ole sidoksissa aikaisempiin tekijöihin. Ohjelmisto käyttää nykyisin MapFactorin karttalisenssiä, jonka hinta määräytyy ajoneuvojen määrään perusteella. 3.5 Liikennevalojen muutostarpeet Etuusjärjestelmän liikennevalokojeiden tai ohjauslogiikoiden suositellaan olevan TCP/IPprotokollaa käyttävässä tietoliikenneverkossa, jolla tietoliikenteen viiveet saadaan minimoitua. Hitaat verkkoyhteydet, kuten LNET, GSM-data tai GPRS, tuovat ohjauksiin viivettä ja epävakautta. Tulevaisuudessa kojeet tarvitsevat nopean tietoliikenneverkon muutenkin, koska uusimmat liikennevalokojeet (EC-2 ja ITC-2B) vaativat TCP/IP-verkon olemassaolon. Verkko voidaan rakentaa olemassa olevien kupariyhteyksien lisäksi valokuituyhteyksien tai mobiiliyhteyksien avulla. Oulussa suositaan kiinteitä yhteyksiä ja oman kaapeliverkon ulkopuolella käytetään DSL-liittymiä. Näin toteutettuun etäverkkoon voi yhdistää useita kaukana olevia kojeita, jos niiden kesken on kaapeliyhteys. Oulun järjestelmässä tietoliikenneverkko on toteutettu Actelistietoliikennelaitteilla, joita on oltava yksi jokaisen verkkoon kytketyn liikennevalokojeen kojekaapissa. Samoja laitteita käyttävät mm. teleoperaattorit. Tietoliikenneyhteyden lisäksi liikennevalokojeen ohjaukseen tarvitaan nykyisellä HALI-versiolla Ylli-yleisliitäntäyksikkö, joka muuntaa TCP/IP-komennon I/O-komennoksi. Jos liikennevalokojeessa ei ole jo I/O-korttia, täytyy sellainen lisätä. Oulun tietoliikenneverkon toteutti Oulun Energia Urakointi Oy. Jos liikennevalokojeet ovat TCP/IP-keskusjärjestelmässä (Omnivue, Omnia, Centrafik tai RMS), voidaan liikennevalokojetta ohjata keskusjärjestelmän avulla. Tällöin ei tarvita Actelis- ja Ylli -laitteita eikä I/O-kortteja. Toimivuus ei kuitenkaan ole taattu kaikilla järjestelmien ja kojeiden kombinaatiilla. Toimittajat kehittävät järjestelmiensä ja kojeidensa yhteensopivuutta, mikä vähentää laitteiden tarvetta jatkossa. Liikennevalojen kojeohjelmointiin on tehtävä määritykset, mitkä valo-ohjausryhmät ovat kunkin tulosuunnan etuudessa vihreänä. Ohjelmiin tehtävät muutokset voi suorittaa liikennevalojen omistaja, asiaan perehtynyt urakoitsija tai liikennevalojen laitetoimittaja. Oulun toteutuksessa liikennevalomuutoksia ohjelmoivat Livara Oy Oulun Energia Urakointi Oy ja Dynniq Finland Oy.

12 3.6 HALI-järjestelmän kehitysnäkymät Oulussa käytettyä menetelmää ollaan kehitettämässä kansalliseksi siten, että hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevia, tai muutenkin tulevia, laitteita sekä ajoneuvojen että liikennevalojen osalta. Tämä mahdollistaa etuuksien toteuttamisen kustannustehokkaasti kaikkiin hälytysajonevoihin ja liikennevaloihin koko valtakunnan laajuisesti. HALI 2.0 pilotoidaan Oulussa syksyllä 2016 ja tavoitteena on, että siihen voi mikä tahansa kaupunkiseutu liittyä vuodesta 2017 alkaen. Etuuksien käyttöönotto pyritään tekemään vakioiduksi ja mahdollisimman helpoksi. Ajoneuvojen osalta kyse on optimitilanteessa ohjelmistopäivityksestä ja liikennevalojen osalta ohjelmistorajapinnasta. Yksi korkean turvallisuustason palvelin riittää ohjaamaan etuuksia koko maassa. Liikennevalojen osalta tarvitaan kaupunkiseuduille etuuskäskyjen välitysohjelmisto, joka ottaa vastaan etuuskäskyt keskusjärjestelmältä ja välittää ne eteenpäin jokaiselle liikennevalokojeelle. HALI-järjestelmää kehitetään avoimena tuotteena viranomaisille ja yrityksille. Oulun seudun tilaajat luovuttavat konseptin ja siihen liittyvät lähdekoodit avoimen järjestelmän pohjaksi. Järjestelmälle on tarpeen löytää kotipesä, jonka osalta vahvimpana vaihtoehtona on tällä hetkellä voittoa tavoittelematon kansainvälinen yhdistys. HALI-konseptin hallinnan ja jatkokehityksen kustannukset katettaisiin vuotuisilla jäsenmaksuilla. Keskusjärjestelmän ylläpitämiseen tarvitaan koordinoiva toimija, joka voisi olla esimerkiksi Kuntaliitto tai valtion omistama Suomen Erillisverkot Oy. Kaikki kustannukset jaetaan useiden toimijoiden kesken, jolloin yksittäisen toimijan kustannusosuus pysyy maltillisena.

13 Taulukko 4 HALI:n tulevaisuus pähkinänkuoressa: HALI 2.0 lyhyesti Ajoneuvolaite Pyritään hyödyntämään olemassa olevia laitteita. Todennäköisesti voidaan hyödyntää suoraan jo hankittuja HALI-laitteita, mutta myös jo muuten olemassa olevia laitteita ja tietoliikenneyhteyksiä. Asia selviää käynnissä olevan pilotin aikana kesään 2017 mennessä. Tietoliikenne Voidaan todennäköisesti hyödyntää ajoneuvojen, liikennevalojen ja palvelinpään olemassa olevia yhteyksiä. Palvelinohjelmisto Erityisen tietoturvallinen palvelin sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Käytetään pelastuslaitosten olemassa olevia yhteyksiä eri kaupunkiseuduilla viestin välityspalvelimelle. Tässä vaiheessa ohjelmiston toimintaperiaate ei muutu nykyisestä, eikä myöskään käyttöliittymä. Aikataulu CyberWI-projektin HALI-pilotti valmistuu kesäkuun 2017 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että tämän jälkeen mikä tahansa kaupunki voisi liittyä valtakunnalliseen järjestelmään. Tuleva valtakunnallinen HALI- toimija lyhyesti Valtakunnallinen HALI Aikataulu Hallintamalli on vielä auki (HALI-omistaja ja valtakunnallinen palveluntuottaja). Todennäköisiä vaihtoehtoja omistajaksi ovat HALIyhdistys ja Kuntasäätiö. Palveluntuottajana on todenäköisesti valtion omistama Suomen erillisverkot ja joku sen tytäryhtiöistä. Tämä mahdollistaa Poliisin mukaan tulemisen, toisin kuin kaupunkiseutukohtaiset toteutukset. Liittyminen tehdään vakioiduksi ja mahdollisimman helpoksi, mahdollistaa toiminnan useiden kaupunkiseutujen alueella (SOTE, pelastuslaitosuudistus). Vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla. Kunnan IP-verkot - Liikennevalot Välityspalvelin Internet KIP-liittymä (L3VPN) Hallintaliittymä (L3VPN) Hallinta - Toimittaja LI P- liittymä Sonera radioverkko UKY Pakettiverkko Hallintaverkko SKY Erillisverkot Hallintakeskus 24/7 Varmistettu konesali L2 aktiivi-aktiivi Hali-palvelin Hali-palvelin Kuva 9 HALI 2.0 järjestelmän looginen arkkitehtuuri

14 4. ETUUSJÄRJESTELMÄN PERUSRATKAISU ETELÄ- JA KESKIPOHJANMAALLA 4.1 Ratkaisuvaihtoehdot HALI-järjestelmän totetuttaminen HALI-palvelimen sijoittamisen osalta on mahdollista useilla eri tavoilla: - Palvelin toteutetaan Keski- tai Etelä-Pohjanmaalle ja se palvelee vain selvityksessä mukana olevia tahoja - Palvelin toteutetaan Ouluun aikaisempien palvelimien yhteyteen - Palvelimena käytetään valtakunnallista HALI-palvelinta. Selvitystyön kuluessa on käynyt selväksi, että ensisijainen etenemistapa on liittyminen tulevaan kansalliseen järjestelmään. Oulun palvelimen yhteyteen rakentaminen voi tulla kyseeseen, jos jostain syystä valtakunnallinen järjestelmä ei toteudu. Seuraavassa on esitetty eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Kansalliseen järjestelmään liittyminen on ainoastaa päätöksenteon osalta huonompi, kuin muut, mutta sen merkitys on vähäinen Taulukko 5 Palvelimen toteutusvaihtoehtojen vertailu Päätöksenteko Kustannukset Tietotaito Sopimukset Palvelin Keski- tai Etelä- Pohjanmaalle Palvelin Ouluun Päätökset voidaan tehdä lähellä toteuttajaa Päätöksenteko kolmen maakunnan toimijoiden kesken Kustannukset korkaimmat toimijoiden vähäisyyden vuoksi Kustannukset jakutuvat Oulun palvelimen käyttäjien kesken Tarvitaan paikallisia osaajia ylläpitämään järjestelmää Oulun järjestelmän ylläpitäjien tietotaito käytettävissä Asiois ta tehtävä sopimukset kustannusten jakamisesta, vastuista ja vaatimuksista Voidaan hyödyntää jo tehyjä sopimuksia Valtakunnallinen HALI-palvelin Päätöksenteko kaukana käyttäjästä Kustannukset jakautuvat laajalle käyttäjäkunnalle Tietotaito hallinnassa päätoimisten asiantuntijoiden vuoksi Voidaan käyttää kattoorganisaation sopimuksia 4.2 Liittyminen kaupunkikohtaisesti kansalliseen HALI-järjestelmään Alueen toimijat voivat liittyä HALI:n toimintaan, kun katto-organisaatio kansalliselle HALIjärjestelmän ylläpidolle on muodostettu. Sen palveluvalikoimasta ei raporttia kirjoitettessa vielä ole tietoa, mutta ainakin palvelinpalvelut sieltä tullaan saamaan. Siinä tilanteessa myös Poliisin mukaan tulo on mahdollista, kun sen tarvitsemat ajoneuvojen sijaintitietojen tietoturvavaatimukset huomioidaan. Mikäli palvelinsali ei täytä Poliisin vaatimaa KATAKRI-kriiteristön suojaustasoa 3, voidaan Poliisille todennäköisesti järjestää rinnakkainen ohjelmisto ja välittää sen käskyjä valtakunnallisen HALIn:n kautta liikennevaloihin. Järjestelmän toteutusta voidaan suunnitella jo ennen kattojärjestön olemassaoloa tai ne voidaan hankkia aikanaan katto-organisaatiolta, jos ne kuuluvat sen palveluvalikoimaan. Toimijoiden kesken tarvitaan yhteinen tahto hankkeen toteuttamisesta ainakin kaupunkikohtaisesti (ensihoito, pelastus, tienpitäjät ja mahdollisesti poliisi). Yksi yhtenäinen järjestelmä mahdollistaa sen, että mikä tahansa hälytysajoneuvo saa liikennevaloetuudet kaikissa järjestelmän piiriin kuuluvissa liikennevaloissa. Erityisesti ambulanssit liikkuvat hälytystehtävissä laajoilla alueilla, jotka tulevien SOTE-ratkaisujen myötä saattavat edelleen laajentua.

15 4.3 Hankintamenettelyt hankintalain kannalta Järjestelmän hankinta Julkisista hankinnoista säädetyn lain mukaan valtion ja kuntien sekä muiden hankintayksiköiden, kuten pelastuslaitoksen tai sairaanhoitopiirin, on kilpailutettava kynnysarvon ylittävät hankintansa. Kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoissa sekä käyttöoikeussopimuksissa on 30 000. Kynnysarvolla tarkoitetaan yksittäisen hankinnan kokonaisarvoa ilman arvonlisäveroa. HALI-järjestelmän hinta ylittää 30 000. Oulun seudulla toteutetun järjestelmän hinnaksi on tullut noin 250 000, mutta seuraavien vastaavanlaisten järjestelmän hinta jää luultavasti selvästi alhaisemmaksi. Vaikka yhteinen järjestelmä hankittaisiin usean kaupungin toimesta yhteishankintana esim. hankintarenkaana, on ennakhaoidun kynnysarvon laskennassa otettava huomioon kaikkien hankintamenettelyyn osallistuvien hankintayksiköiden sopimuskokonaisuuksien arvo. Eli myös tällainen yhteishankinta on tarpeen kilpailuttaa. Hankinta tulee kilpailuttaa EU:n laajuisena, mikäli kokonaishankinnan EU-kynnysarvo 209 000 ylittyy. Sitä vastoin hälytysajoneuvoissa tarvittavien ajoneuvolaitteiden hankintaa tai yksittäisiin liikennevaloihin tehtäviä muutostöitä voidaan tarkastella omina hankintoinaan. Kilpailuttaminen on tarpeen, mikäli hankittavien ajoneuvolaitteiden yhteissumma ylittää 30 000. Vastaavasti mikäli yksittäisen kaupungin liikennevalojen muutostöiden tai tarvittavien kaapelointien tai muiden tiedonsiirtokanavien hankinnan yhteissumma ylittää 30 000, niiden kilpailuttaminen on tarpeen. Hankintoja on mahdollista jaotella pienempiin osakokonaisuuksiin tai useammalle vuodelle. Kuitenkin on syytä ottaa huomioon ns. pilkkomiskielto eli hankintoja ei saa keinotekoisesti pilkkoa liian pieniksi kokonaisuuksiksi kilpailuttamisvelvoitteen välttämiseksi. Liittyminen valmiiseen HALI-järjestelmään Vaihtoehto, jossa kunta, pelastuslaitos tai sairaanhoitopiiri liittyy sitoumuksella valmiiseen olemassa olevaan järjestelmään, ei ole hankintalain tarkoittama hankinta. Liittyminen toteutetaan liittymissopimuksella/yhteistyösopimuksella, jossa sitoudutaan yhteistyön ehtoihin ja liikennevalojärjestelmän ylläpitämiseen liittyviin kustannuksiin ja investointiperiaatteisiin. Mahdolliset tulevat kilpailutukset hoidetaan jatkossa keskitetysti uuden yhteistyöorganisaation kautta. Valtakunnallinen HALI-toimija saa rahoituksensa osakkailta kerätyillä varoilla. Se, ovatko järjestelmän osallistumisen maksut liittymis- vai vuosimaksu tyyppisiä, ei ole selvillä. Maksuilla katetaan laajentumisesta ja ylläpidosta aiheutuneet kulut. Mikäli liittymissitoumus tulkitaan hankintalain mukaiseksi pitkäaikaiseksi hankintasopimukseksi, sen kynnysarvona on huomioitava enimmillään neljän vuoden arvo. Toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevien hankintojen osalta sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa tulee käyttää sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48 eli siis neljän vuoden aikana maksettavia maksuja ja korvauksia. Kun vuotuiset keskusjärjestelmän ylläpitokustannukset ovat nykyisin noin 20 000 /vuosi, yksittäisen kunnan, ELY-keskuksen, pelastuslaitoksen tai sairaanhoitopiirin osuus neljältä vuodelta laskettuna summana jää selvästi alle kynnysarvon 30 000, joten sitoumusta ei tällaisellakaan hankintatulkinnalla ole tarpeen kilpailuttaa. Ajoneuvolaitehankinnat tai liikennevalojen muutostyöt kuuluvat hankintalain piiriin ja on tarpeen kilpailuttaa, mikäli hankinnan kynnysarvo 30 000 ylittyy. Käytännössä HALI- järjestelmään liittyminen tarkoittaisi osapuolilta 2-3 erillisen tilauspäätöksen tekemistä. Tilauksia tulisi tehdä keskusjärjestelmään tietoliikenne- ja ohjelmistomuutoksista, etuusalueiden suunnittelusta, liikennevalojen ohjelmoinnista ja tietoliikennelaiden hankinnasta ja asennuksesta sekä ajoneuvolaitteista ja -asennuksesta. Lisäksi kustannuksia tulee projektin johtamisesta, etuuksien testaamisesta ja käyttöönotosta. Osa näistä töistä voidaan tehdä viranomaisten omana työnä tai ostaa tulevalta HALI-operaattorilta.

16 5. HALI-JÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN Seuraavassa on kuvattu hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Toimenpidekuvauksen lähtökohtana on liittyminen kansalliseen järjestelmään. Järjestelmän kannalta on oleellista, että järjestelmää toteutetaan kaupunkikohtaisesti eri osapuolten yhteisesti sopimassa aikataulussa. Ajoneuvolaitteista ei ole hyötyä, jos liikennevalot eivät ole etuusjärjestelmän edellyttämässä valmiudessa. Toisaalta muutoksia liikennevaloissa ei kannata tehdä, elleivät hälytysajoneuvot eivät ole järjestelmässä mukana. 5.1 Ajoneuvolaitteiden hankinta Ajoneuvolaitteiden hankinta on syytä kilpailuttaa. Hankinnassa voidaan tehdä yhteistyötä pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kesken, jolloin hintaa voidaan saada alemmaksi. Laitteita voidaan myös asentaa omana työnä. Kansallisen HALI-toimijan toteutuessa laitehankinta voi muuttua helpommin toteutettavaksi. 5.2 Liikennevaloihin tehtävät muutokset Kojeiden liittäminen järjestelmään voidaan ajoittaa useammalle vuodelle, jos investointi on suuri. Toteutus kannattaa aloittaa hälytysajoneuvojen pääreittien liittymistä ja edetä vähemmän käytettyihin liittymiin. Kaikki liittymät ja kaikki tulosuunnat, myös ilman ajoneuvoliikenteen ilmaisimia olevat, kannattaa ottaa järjestelmään mukaan. Toteutus alkaa pyyntöalueiden suunnittelusta ja kojeohjelmoinnin etuusryhmien määrittelystä. Kustannukset tarkentuvat tarkemman suunnittelun yhteydessä. Liikennevalojen muutosten ja etuuspyyntöalueiden suunnittelutyön voi suorittaa liikennevalokonsultti yhteistyössä ohjelmoijan kanssa. Ohjelmiin tehtävät muutokset voi suorittaa asiaan perehtynyt tilaaja, urakoitsija tai liikennevalojen laitetoimittaja. Tietoliikenneverkon suunnittelun ja toteutuksen voi tehdä liikennevalotoimittaja, -urakoitsija tai muu verkkoihin erikoistunut yritys. Liikennevalokojeisiin tehtävät muutokset vaihtelevat kaupungeittain käytössä olevasta tietoliikenneverkosta ja keskusjärjestelmästä riippuen. Kokkolassa kaikissa kojeissa on RMS-keskusjärjestelmä ja tietoliikennelaite. Liikennevalotoimittaja kehitää uudempaa versiota, jossa keskusjärjestelmän ja kojeiden välinen HALI-tiedonsiirto tapahtuu TCP/IP-liikenteenä. Suositeltavaa on odottaa, että keskusjärjestelmä pystyy välittämään HALI-ohjaukset EC-1+ ja EC-2 kojeille ilman lisälaitteita. Tämä on ollut kojetoimenpiteiden suunnitelussa oletuksena. Muille kojeille tarvitaan Ylli-yksikkö ja I/O-kortti. Seinäjoella on käytössä EC-Trak-keskusjärjestelmä. Swarcon mukaan sen avulla voidaan ohjata HALI-komennot kojeille ilman lisälaitteita. Tehtävä vaatii kuitenkin ensin kehittämistyötä, koska hälytysajoneuvokäytöön tällaista ei muualla ole toteutettu. Seinäjoen paloasema muuttaa keskustasta Roveksen teollisuusalueelle. Hälytysajot uudesta toimipaikasta lähtevät suoraan vilkkaalle Kivistöntielle. Turvallisuuden varmistamiseksi paloaseman liittymään esitetään kolmiovaloja, joiden avulla muu Kivistöntien liikenne pysäytetään hälytysajon lähtiessä. Muulloin liittymän liikennevalot ovat pimeänä. Kolmiovalot eivät sinänsä liity HALI-lärjestelmään, mutta ne voidaan käynnistää automaattisesti HALI-ohjauksella. Pietarsaaressa on käytössä enimmäkseen Siemensin liikennevalokojeita, joilla ei ole yhteistä keskusjärjestelmää. Siemensin mukaan HALI-ohjaukset voidaan toteuttaa lisäämällä kojeisiin tietoliikennelaite, Ylli-yksikkö ja I/O-kortti. Uusien Siemensin kojeiden toimitus Suomeen on päättynyt ja huoltopalveluja saa jatkossa vain rajoitetusti. Käytössä olevat Siemensin kojeet tulevat saneerausten yhteydessä korvautumaan eri merkkisillä kojeilla. Toteutusta päätettäessä on myös harkittava kannattaako nykyisiin kojeisiin hankkia lisälaitteita, jotka jäävät saneerauksessa tarpeettomiksi.

17 Ensisijaisesti Pietarsaaren HALI-järjestelmä kannattaa toteuttaa uusittuihin liikennevalokojeisiin. Kojeiden uusimiseen tullaan tekemään saneerausohjelma, jonka mukaan kojekanta uudistuu vaiheittain ja niihin saadaan tietoliikenneyhteydet. Uusia kojeita hankittaessa on huomioitava HALI-järjestelmän vaatimukset ja mahdollisuudet. Jos saneeraukset tehdään lyhyellä tähtäimellä, voidaan välttyä tarpeettomaksi käyviltä laiteinvestoinneilta. FC2000 FCA-2 ELC-2 ELC-3 EC-1 EC-1+ EC-2 ITC-2 ITC-2b ITC-1 C800V M kojeita kpl Kokkola 1 1 2 8 17 2 31 RMS-järjestelmä IO-kortti x x x x Ylli x x x x TCP/IP päätelaite Seinäjoki 15 1 3 2 2 23 EC_Trak, LNET-verkko IO-kortti Ylli TCP/IP päätelaite Pietarsaari 1 4 2 7 Ei keskusjärjestelmää IO-kortti x x x Ylli x x x TCP/IP päätelaite x x x x = Laitteen hankintatarve = Kojetyyppiä on ko. kaupungissa Kuva 10 Liikennevalokojeisiin HALI-ohjauksien vuoksi tarvittavat lisälaitteet kaupungeittain ja kojetyypeittäin eri keskusjärjestelmillä. 5.3 Liittyminen kansalliseen järjestelmään Sopimusasiat Kansalliseen järjestelmään liittymismekanismia ei ole vielä tarkasti suunniteltu. Todennäköisesti edellytyksenä on jäseneksi liittyminen voittoatavoittelemattomaan HALI-yhdistykseen sekä palvelusopimuksen teko järjestelmää koordinoivan tahon kanssa. Kustannuksia tulee yhdistyksen jäsenmaksusta, palvelininfran ja ohjelmiston ylläpidosta, tietoliikenneyhteyksistä sekä tukipalvelusta. Liittymisen tekniikka ja käytäntö Kansalliseen järjestelmään liittyminen voidaan tehdä lisäämällä pelastusajoneuvot ja liikennevaloliittymät ominaisuuksineen kansallisen palvelinsovelluksen tietokantaan. Palvelinsovellukseen ei todennäköisesti tulla myöntämään käyttäjille käyttöoikeutta, vaan ohjelmiston hallinnasta vastaa järjestelmää koordinoiva taho. Ajoneuvolaitteiden hankinnat ja asennukset voidaan tehdä sopivina erinä käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti. Pyyntöaluesuunnittelu voidaan tehdä kokonaisuutena kaikille järjestelmään tuleville liikennevaloille ja uudet alueet voidaan viedä tietokantaan kerralla. Järjestelmä toimii, kun pyyntöalueet on viety järjestelmään, ajoneuvoasennukset on suoritettu, ohjelmointimuutokset on tehty liikennevalokojeisiin ja tarvittavat tietoliikenneverkon muutokset toteutettu. Järjestelmä on otettavissa alueittain käyttöön huomioiden kunkin kaupungin ja hälytysajoneuvojen omistajien toteutusresurssit.

18 Kuva 11 Kokkolan paloasema Kustaa Aadolfinkadulla.

19 6. KUSTANNUKSET JA KUSTANNUSJAON PERIAATTEET 6.1 Eri osapuolten tehtävät ja kustannusjaon periaatteet HALI-järjestelmän toteutuksissa kustannusjako on määritelty seuraavasti: - Tien- ja kadunpitäjät vastaavat omistamiensa liikennevaloliittymien etuuksien toiminnasta ja kustannuksista. - Pelastuslaitos ja muut hälytysajoja suorittavat tahot vastaavat omistamiensa ajoneuvolaitteiden sekä ajoneuvohalliensa GPS-toistinten toiminnasta ja kustannuksista. - Keskusjärjestelmän toiminnasta ja hallinnoinnista vastaa järjestelmän kansallinen ylläpitäjä. Siitä aiheutuvat kustannukset jaetaan puoliksi pelastuslaitosten ja muiden hälytysajoja suorittavien tahojen sekä tien- ja kadunpitäjien kesken. Hälytysajoja suorittavien tahojen kustannukset jaetaan edelleen ajoneuvojen omistussuhteessa sekä tien- ja kadunpitäjien kustannukset liikennevaloliittymien omistussuhteessa. Kustannusjakoa voidaan yksinkertaistaa saman periaatteen mukaisesti, mikäli absoluuttisten määrien seuraaminen osoittautuu liian työlääksi. 6.2 Järjestelmän ylläpitokustannukset Kansallisen toimijan aloittaessa toimintansa sen myötä kustannukset tarkentuvat. Olemassaolevaa kustannustietoa on vain Oulun järjestelmästä. Keskusjärjestelmän ylläpitokustannukset ovat nykyisellään noin 20 000 /vuosi. Ylläpitokustannukset koostuvat: - palvelinkuluista - päivystyskustannuksista - järjestelmän ylläpitokuluista - ajoneuvoyhteyksien tietoliikennekuluista - liikennevaloyhteyksien tietoliikennekuluista. Vuoden 2014 ylläpitosopimuksessa keskusjärjestelmän ylläpitokustannukset, jotka laskutetaan järjestelmään liittyneiltä osapuolilta ovat: - 197 /järjestelmään kuuluva hälytysajoneuvo - 26 /järjestelmään kuuluva liikennevaloliittymä. Järjestelmän laajentuessa keskusjärjestelmän ylläpitokustannukset eivät kasva samassa suhteessa kuin järjestelmään tulee uusia hälytysajoneuvoja tai liikennevaloja. Täten ylläpitokustannusten hälytysajoneuvoa tai liikennevaloristeystä kohden voidaan olettaa pienenevän. Varsinaisten ylläpitokustannusten lisäksi on jatkossa tulossa vähäisiä kustannuksia järjestelmän jatkokehittämisestä. Jatkokehittämisestä vastaa näillä näkymin voittoatavoittelematon kansainvälinen HALIyhdistys. Keskusjärjestelmäosuuden lisäksi järjestelmään liittyville tahoille tulee suoraan omia ylläpitokustannuksia. Ajoneuvolaite vaatii mobiililiittymän, josta tulee oma käyttömaksunsa. Lisäksi ajoneuvolaitteiden huollosta ja ylläpidosta voi tulla vähäisiä kustannuksia. Liikennevalojen osalta järjestelmän aiheuttamat huolto- ja ylläpitokustannukset ovat vähäisiä ja menevät yleensä osaksi liikennevalojen yleisiä huolto- ja ylläpitokustannuksia. 6.3 Järjestelmän hankinta- ja toteuttamiskustannukset Palvelin- ja ohjelmistokulut Yhteydet kansalliselta HALI-palvelimelta liittyviin kaupunkeihin täytyy luoda. Kustannukset riippuvat järjestelmään liittyvien kuntien määrästä ja mahdollisesta ulkopuolisesta rahoituksesta. Näitä kustannuksia ei ole sisällytetty kuntakohtaisiin kustannusarvioihin, vaan ne selviävät järjestelmään liittymisen yhteydessä. Todennäköisesti kansallisen HALI:n ja etuuskäskyjen välitysohjelmiston välillä voidaan hyödyntää pelastuslaitoksen olemassa olevaa tietoliikenneyhteyttä.

20 Ajoneuvolaitteiden hankinta ja ylläpito Seuraavassa taulukossa on esitetty eri organisaatioiden kustannukset ajoneuvolaitteiden hankinnasta ja ylläpidosta. Kustannuksissa on eritelty eri kaupunkien liikennevaloihin liittyvä osuus. Ambulanssien osalta kustannuksissa ovat mukana kaikki alueen ambulanssit, myös siirtoajoissa olevat. Tarvittaessa hankintaa voi porrastaa siten, että ensin hankitaan laitteet niihin ambulansseihin, joiden lähtöpaikat ovat liikennevalokaupungeissa tai niiden lähipiirissä. Paloautojen osalta ovat mukana pelastuslaitosten arvioima kalusto lähinnä liikennevalokaupungeista. Ajoneuvolaitteiden hankintahintana on käytetty Oulun seudun järjestelmälaajennuksessa toteutunutta hintaa 1 200 /kpl. Yhteishankintana hinta luultavasti putoaa. Kehitysnäkymänä on, että ajoneuvolaitteena voidaan käyttää nykyisiä tai tulossa olevia ajoneuvotietokoneita sekä ajoneuvojen nykyisiä tietoliikenneyhteyksiä. Laitehankinta kannattaa tehdä uusiin ajoneuvoihin jo koritehtaalla. Monikanavareitittimen käytössä isona etuna on etuuksien toiminta myös suurten yleisötilaisuuksien aikana, jolloin yleisimmät kaupalliset verkot voivat tukkeutua suuren käyttäjämäärän vuoksi. Ylläpidon osalta on käytetty nykyistä Oulun seudun käyttö- ja ylläpitosopimuksen hintaa. Kun järjestelmän piirissä olevien ajoneuvolaitteiden määrä kasvaa, yksikköhinta/laite luultavasti laskee. Käyttökustannuksiin tulevat lisäksi mobiiliyhteydestä ajoneuvosta palvelimeen aiheutuvat tietoliikennekustannukset. Taulukko 6 Ajoneuvolaitteiden hankinnan ja ylläpidon kustannukset organisaatioittain. Taulukossa on eritelty kunkin kaupungin liikennevaloetuuksiin liittyvä kustannus. Organisaatio Paloautot Ambulanssit Ajoneuvolaitteet - paikkakunta hankinta ylläpito kpl kpl 1200 /kpl 200 /v/kpl Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos - Kokkola 8 9 600 1 600 - Pietarsaari 6 7 200 1 200 Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos - Seinäjoki 16 19 200 3 200 Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos - Pietarsaari 4 4 800 800 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Seinäjoki ja ympäristö 23 27 600 4 600 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Kokkola ja ympäristö 13 15 600 2 600 Yhteensä 30 40 84 000 14 000 Liikennevalojen muutostyöt Liikennevaloissa tarvittavien muutosten kustannukset on arvioitu ohjauskojekohtaisesti. Kustannuksiin sisältyvät muutostöiden suunnittelu, ohjausohjelmiin tehtävät muutokset, ohjauskojeisiin mahdollisesti tarvittavien tietoliikennelaitteiden hankinta ja mahdollisesti tarvittavat parannukset tietoliikenneverkossa. Kaikkiaan liikennevaloihin tarvittavien muutostöiden arvioidaan kolmessa kaupungissa maksavan yhteensä noin 200 000. Erittely kaupungeittain ja kustannusjako kaupungin ja ELY-keskuksen välillä on seuraavassa taulukossa. Tarkemmin kustannukset käyvät ilmi kuntakohtaisista liitteistä 1...3. Kustannusarvioiden lähtökohtana on, että kuntien kaikki liikennevalot tulevat etuusjärjestelmän piiriin.