Toimiva ilmanvaihto sisäilman laadun turvaajana

Samankaltaiset tiedostot
Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto - energiataloudellisesti Olavi Suominen, myynti- ja kehitysjohtaja

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

KOSTEUS. Visamäentie 35 B HML

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Miten parannan sisäilman laatua?

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Hyvinvointikeskus Kunila

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

SISÄILMA Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

Sisäilmatutkimus Kalottikeskus / Ivalon entinen emäntäkoulu

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy

LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Riikka Holopainen, VTT

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

KOULUT TERVEIKSI- Koulu korjaamalla kuntoon?

Terveen talon ilmanvaihto

KERROSTALOILMANVAIHTO 2019

Linjasuunnittelu Oy

LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset

KARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Alternative Solutions. Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & lämmöntalteenottolaite

Kosteusturvallisuus rakentamisen ohjauksessa

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

GESTERBYN SUOMENKIELINEN KOULU. Sisäilma- ja kuntotutkimus

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /

Sisäilman kosteustarkastelua eri näkökulmista

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie VANTAA 567/

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toiminta dataseurannan perusteella

ENSIRAPORTTI. Työ A Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus:

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

TXIB-YHDISTEEN ESIINTYMINEN SISÄILMASSA LUVULLA JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MERKITYS PITOISUUDEN HALLINNASSA

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

Valtioneuvoston asetus

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

RAKENNUSTEN LÄMPÖKUVAUS. 1

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

Linjasuunnittelu Oy

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/

Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö

energiaparannuskohteissa

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Taloyhtiön energiansäästö

Sisäilmakumppani -raportti Viialan yhtenäiskoulu, siirtokoulut

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut

Vallox Loimaan tehdas

SISÄILMAMITTAUKSET LUKSIA, PUU-ANTTILA,

LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Kartoitusraportti. Kisatie 21 Ruusuvuoren koulu Vantaa 297/

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI 2016 SISÄLLYS

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

2.1 Huoneen lämpötila

Ihminen on Energiaholisti

Ilmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :

Uusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa

Transkriptio:

Kosteus ja homesienivauriot rakennuksissa: osa 1 ja Ilmanvaihdon vaikutus niiden estämiseen: osa 2

Kosteus ja homesienivauriot rakennuksissa: osa 1 Homesienten kasvuedellytykset

Homeiden esiintyminen ja leviäminen: Yli 1.000.000 erilaista lajia Noin 200 tavattu rakennuksissa Itiöitä esiintyy käytännössä kaikkialla ilmassa Luonnollisia esiintymispaikkoja ovat kuolleet kasvit ja ruukkukasvien multa sekä maaperä Luonnossa ovat äärimmäisen hyödyllisiä Sisäilmassa olevat itiöt ovat monien ihmisten terveydelle vaarallisia

Homesienten kasvuedellytykset Pysyvä pitkäaikainen kosteus: Sienikasvua yli 70% suhteellisessa kosteudessa 80% suhteellisessa kosteudessa kasvavat lähes kaikki Sienet ottavat kosteuden ilmasta ja olennaiset muut ainesosat kasvualustastaan

Homesienten kasvuedellytykset Lämpötila: Homekasvustoa jo 0 C lähtien Ihanteelliset olosuhteet 20-35 C (kuten ihmisillekin) Alle 0 C lämpötilassa jäävät sienet itiövaiheeseen ja odottavat korkeampaa lämpötilaa, missä sitten itäminen alkaa Itiöt ja sienirihmastot tuhoutuvat vasta varmasti yli 110 C lämpötilassa

Homesienten kasvuedellytykset Olennaiset aineosaset (kasvualusta): Orgaanisia aineita tarvitaan vähäisiä määriä (esim. kiviainestasoitteessa) Tapetit, selluloosaliimat ja maalit Pölyiset ja likaiset rakenteet eli melkein kaikkialla mahdollisissa paikoissa Tunkema useimpia senttejä ja erityisesti karkeilla pinnoilla PH-arvo 5-7 on ihanteellinen yli 11 PH:lla ei kasvua

Homesienten kasvuedellytykset Aika: 5 toisiaan seuraavana päivänä, pidempään kuin 12 tuntia, enemmän kuin 75% suhteellinen kosteus Makuuhuone!! tai Pidemmän ajanjakson, päivittäin noin neljän tunnin ajan, yli 80% suhteellinen kosteus Pesu-/kylpyhuone!!

Ikkunoiden vaihtaminen uusiin, mitä vaikutuksia sisätilaan 1. Valon tuloaukko 2. Kondenssikuivain 3. Ilmanvaihtolaite rakojen kautta 1. Valon tuloaukko 2. Kondenssivesi tiivistyy seiniin ja kylmäsiltoihin 3. Ilmatiiviitä -> ilmankosteus kohoaa

Ikkunoiden vaihtaminen uusiin, mitä vaikutuksia sisätilaan U = 5,0 W/m²K U = 1,1 W/m²K U = 1,3 W/m²K U = 1,5 W/m²K ikkunapenkki Tämä vesi on myöhemmin alapuolella olevalla seinällä Lisäksi ilmavuodot ikkunan rakojen kautta pienenevät 1/40 osaan tiivistyneiden ikkunarakenteiden kautta. Tehtäessä korjaukset, pitää aina miettiä, mitä vaikutuksia sillä on sisärakenteiden toimivuuteen ellei saman aikaisesti huolehdita kosteuden poistosta ilmanvaihdolla alle rakenteiden kastepisteen

Ikkunoiden vaihtaminen uusiin, mitä vaikutuksia sisätilaan Seuraus ikkunoiden vaihdosta olemassa olevaan rakennukseen yhden vuoden jälkeen, kun sisäilman kosteuden poistoa ei ole toteutettu oikein kaikkina vuodenaikoina.

Ikkunoiden vaihdon jälkeen ilmeni sisätiloissa homekasvustoja 12,7% korjatuista kohteista (Saksan liittotasavallan rakennusvirheselvitys 1995)

85% kaikista homesienivaurioista esiintyy kylmäsilloissa Nämä arat rakennuksen kohdat on siksi erityisesti tarkastettava ja korjattava

Homesienten kasvuedellytysten ehkäiseminen: Missään nimessä kosteus ei saa useimpia tunteja ylittää 80% (D2; 21 C ja 45%) Lyhyen aikaa voi kosteus kohota Kasvualusta Lämpötila 0 100 C Happea 0,15%

Paljon kiitoksia ja lisätietoja ilmanvaihdostamme löytyy näyttelystämme tai www.vallox.com Osan esityksen lähdeaineistona: Dosentti ja rakennusfysiikan asiantuntijan Hans Westfeldin, TÜV Rheinland, seminaareista Heinemannin tilaisuuksissa 3.-14.8.2010 Kuopiossa

Ilmanvaihdon vaikutus kosteus- ja homevaurioiden estämiseen: osa 2 Rakennusfysikaalisia näkökohtia

D2 Suomen rakennusmääräyskokoelma: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto 2.3.2 Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilman kosteus pysyy rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa. Sisäilman kosteus ei saa olla jatkuvasti haitallisen korkea eikä kosteus saa tiivistyä rakenteisiin eikä niiden pinnoille tai ilmanvaihtojärjestelmään siten, että se aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien tai pieneliöiden kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. 2.3.2.1 Jos sisäilman kosteus ylittää arvon 7 g H 2 O/kg kuivaa ilmaa, kostutetaan huoneilmaa vain painavista syistä esimerkiksi prosessin tai varastoinnin niin vaatiessa. Arvo 7 g H 2 O/kg kuivaa ilmaa vastaa huoneilman tilaa, jossa suhteellinen kosteus on 45 %, kun huonelämpötila on 21 C ja ilman paine on 101,3 kpa. 4.1.1 Alhaisesta sisäilman suhteellisesta kosteudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi vältetään lämmityskauden aikana tarpeettoman korkeita huonelämpötiloja. Ilmanvaihdon energiatehokkuus varmistetaan rakennuksen käytön kannalta tarkoituksenmukaisilla keinoilla tinkimättä terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä sisäilmastosta

energiansäästäjä Kolarin kunnassa: Perhe muutti taloon tammikuussa 1982 ja maaliskuun loppuun mennessä -82 oli ulko-ovea höylätty 5 kertaa, koska se turposi aina liiallisesta kosteudesta kiinni. Ikkunoiden lasit ovat olleet koko ajan joko kokonaan jäässä tai kosteina ulkolämpötilan vaihtelun mukaan. Ulkoseiniin rajoittuvista nurkista ovat tapetit alkaneet homehtua. Uusi talo on siis kolmen kuukauden asumisen jälkeen jo lujaa vauhtia pilaantumassa.

Lämpö + kosteus : Suhteellinen ilmankosteus? Prosentti = suhteellinen Gramma = ehdoton 17,3 * 0,45 = n. 7,8 g vettä kuutiossa ilmaa 45% suhteellisessa kosteudessa 9,4 * 0,45 = n. 4,2 g vettä kuutiossa ilmaa 45% suhteellisessa kosteudessa Yläraja kosteuspitoisuudelle grammoissa ilmakuutiota kohden 2,2 * 0,45 = n. 1,0 g vettä kuutiossa ilmaa 45% suhteellisessa kosteudessa

Suhteellisen kosteuden muutokset jäähdytyksessä (lämmöntalteenotossa) 7,8 g / 17,3 g = 45 % 20 C 7,8 g / 9,4 g = 83 % 10 C Yläraja kosteuspitoisuudelle grammoissa ilmakuutiota kohden 7,8 g / 6,8 g = 100% 5 C ja 1 g tiivistynyttä vettä ilmakuutiota kohden

Toimiva ilmanvaihto sisäilman laadun turvaajana Yläraja vesihöyrypitoisuudelle (vesi-) grammoina ilmakuutiota kohden eri lämpötiloissa

Kuinka paljon kuutiossa ilmaa voi olla vettä höyrynä? - 10 C, 1 m³ ilmaa n. 2,2 g vettä höyrynä +/- 0 C, 1 m³ ilmaa n. 4,8 g vettä höyrynä +10 C, 1 m³ ilmaa n. 9,4 g vettä höyrynä + 21 C, 1 m³ ilmaa n. 18,4 g vettä höyrynä

Oikein toteutettu ilmanvaihto: Ulkoilman lt. 5 C ja suhteellinen kosteus 80% Mikä on ilmanvaihdon ilmavirta, kun ulkoilman suhteellinen kosteus on 80% ja lämpötila 5 C Yläraja vesimäärälle 5 C ilmalle kuutiota kohden on 6,83 g 80% suhteellisella kosteudella on vettä ilmakuutiossa 6,83 g*0,80 = 5,46 g vettä kuutiossa ilmaa

Oikein toteutettu ilmanvaihto: Ulkoilman lt. 5 C ja suhteellinen kosteus 80% Lämmitetään Ilman lt. 20 C ja suhteellinen kosteus 31% 20 C ilmakuution maksimi vesimäärä on 17,3 g Kun kuutio ulkoilmaa (5 C/80%) lämmitetään 20 C:een ja vesimäärä pysyy samana putoaa suhteellinen kosteus 5,46 g / 17,3 g = 31% suhteellinen kosteus Tämä kuivempi ulkoilma voi ottaa vettä jälleen 45% suhteelliseen kosteuteen asti 17,3 g*0,45 = 7,8 g 7,8 g 5,46 g = 2,34 g ilmakuutiota kohden = Sisäinen kosteuskuorma

Sisäilman kosteuslähteitä Lyhytaikainen ruoanlaitto 400 500 g/tunti keittoajan mukaan Pitkäaikainen ruoanlaitto 450 900 g/tunti keittoajan mukaan Paistaminen noin 600 g/tunti kypsennysajan mukaan Ammekylpy noin 400 g/kylpykerta Suihkukylpy noin 500 g/kylpykerta Astianpesukerta pesukoneella noin 200 g Pyykinpesukerta pesukoneella noin 200 350 g Ihmiset: Ruukkukasvit 7 15 g/tunti 10 kasvia*10 g*24 tuntia = 2.400 g/päivä!! Nukkuminen/lepääminen 40 50 60 g/tunti, koon mukaan Kotitaloustyöt noin 90 g/tunti Energiaa kuluttava toiminta noin 175 g/tunti 4 hengen perhe 7-10 litraa (ka.8.500 g) päivässä

Yöaikainen kosteuskuormitus makuuhuoneessa * Kahden hengen makuuhuone pinta-ala 20 m² * korkeus 2,5 m = tilavuus 50 m³ * Huonelämpötila 20 C ja suhteellinen kosteus enintään 45% = 17,3 g * 0,45 = 7,8 g vettä ilmakuutiossa * Vaihdettava ulkoilma 5 C ja 80% suhteellinen kosteus vettä tulee sisään ilmakuutiossa 5,5 g * Vaihdettaessa kuutio ilmaa, poistuu kosteutta aina 7,8 g 5,5 g = 2,3 g, ilmakuutiota kohden 800 g poistamiseksi yön aikana (8 tuntia) tarvitaan 800 g / 2,3 g = 348 m³ ulkoilmaa * Eli 348 m³ / 8 h = 43,5 m³/h > 12,1 l/s, jotta kosteuspitoisuus ei nouse yli RaMk D2 ohjearvon * 0,5-kertainen ilmanvaihto -- 348 m³/ (50*0,5) m³/h = 14 tuntia -- ei ole riittävä Ilmanvaihdon on poistettava koko ajan makuuhuoneeseen syntyvä kosteus sekä hiilidioksidi eikä missään nimessä saa palauttaa kosteutta sekä hajuja

Toimiva ilmanvaihto sisäilman laadun turvaajana Ilman lämpöt. Kastepistelämpötila on riippuvainen lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta Ilman suhteellinen kosteus Suhteellinen kosteus, hyvän sisäilmaston kannalta, alleviivatut prosentit Makuuhuone (ei ilmanvaihtoa): C 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% 65% 70% 75% 80% 85% 90% 95% 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 8,8 11,1 13,1 15,0 16,6 18,1 19,5 20,8 22,0 23,2 24,2 25,2 26,2 27,1 8,0 10,2 12,2 14,1 15,7 17,2 18,6 19,9 21,1 22,2 23,3 24,3 25,2 26,1 7,1 9,4 11,4 13,2 14,8 16,3 17,6 18,9 20,1 21,2 22,3 23,2 24,2 25,1 6,2 8,5 10,5 12,2 13,9 15,3 16,7 18,0 19,1 20,3 21,3 22,3 23,2 24,1 5,4 7,6 9,6 11,3 12,9 14,4 18,8 17,0 18,2 19,3 20,3 21,3 22,3 23,1 4,5 6,7 8,7 10,4 12,0 13,5 14,8 16,1 17,2 18,3 19,4 20,3 21,3 22,2 3,6 5,9 7,8 9,5 11,1 12,5 13,9 15,1 16,3 17,4 18,4 19,4 20,3 21,2 2,8 5,0 6,9 8,6 10,2 11,6 12,9 14,2 15,3 16,4 17,4 18,4 19,3 20,2 1,9 4,1 6,0 7,7 9,3 10,7 12,0 13,2 14,4 15,4 16,4 17,4 18,3 19,2 1,0 3,2 5,1 6,8 8,3 9,8 11,1 12,3 13,4 14,5 15,5 16,4 17,3 18,2 0,2 2,3 4,2 5,9 7,4 8,8 10,1 11,3 12,5 13,5 14,5 15,5 16,3 17,2-0,4 1,4 3,2 5,0 6,5 7,9 9,2 10,4 11,5 12,5 13,5 14,5 15,3 16,2-1,4 0,5 2,4 4,1 5,6 7,0 8,2 9,4 10,5 11,6 12,6 13,5 14,4 15,2-2,2-0,3 1,5 3,2 4,7 6,1 7,3 8,5 9,6 10,6 11,6 12,5 13,4 14,2 Kastepiste lämpötila( C) Pinta-ala 16 m² ja korkeus 2,5 m tilavuus 40 m³ Kaksi henkilöä kosteuden tuotto 40-50-60 g/henkilö/tunti = noin 100 g/tunnissa - ei ruumiillisia aktiviteettejä 100 g / 40 m³ = 2,5 g/m³/h Lähtötilanne Ulkoilma 5 C/ 80% ->20 C/31% 5,5g (RaMk D2 enintään 45%/21 C/8,3g) Tunnin kuluttua kosteutta kuutiossa 2,5 g + 5,5 g = 8 g/17,3 g -> 46,2% Kahden tunnin kuluttua kuutiossa 5 g + 5,5 g = 10,5 g/17,3 g -> 60,7% Makuuhuoneen ilman pitämiseksi hyvänä, pitää sen ilma vaihtaa kerran tunnissa - vertaa 6 l/s/henkilö = 43,2 m³/tunti

Ilmanvaihto asunnon kosteuden poistajana eli kuinka paljon kosteutta poistuu ilmaa vaihdettaessa Asunnon pinta-ala 100 m² ja korkeus 2,5 m 4-henkinen perhe = vedentuotto keskimäärin 8.500 g 250 m³ kokonaistilavuuteen Ulkoilma: 1 m³ ; 5 C ; 80% suht.kost. = 5,5 g vettä Lämmitys Ilmanvaihto Huoneilma: 1 m³ ; 21 C ; 30% suht. kost. = 5,5 g vettä 250 m³ asunnosta poistetaan kosteuskuormitus tarvitaan ilmanvaihtoa 8.500 g / 2,8 g/m³ = 3036 m³ eli kosteuden poistamiseksi tarvitaan n. 0,5-kertainen ilmanvaihto (3036 m³/24h = 127 m³/h 127 m³/h / 250 m³ = 0,51 1/h) Kosteuden poisto Ilmanvaihto Kosteuden lisäys 45% suhteelliseen kosteuteen 21 C sisälämpötilassa (RaMk D2) = 8,3 g 5,5 g = 2,8 g Ilmakuutioon voidaan lisätä em. vesimäärä Sisäkosteuden hallitsemiseksi ja etenkin rakenteisiin (seinät, nurkat ja ikkunat) tapahtuvan kosteuden tiivistymisen välttämiseksi, on asumisen eri toiminnoista syntyvä kosteus poistettava aina suoraan ulos, eikä sitä saa palauttaa sisäilmaan. Näin vältetään myös sisämateriaalien kostuminen ja homevaurioiden syntyminen.

Toimivan ilmanvaihdon vaatimukset ihmisten kannalta: 1. Kosteuden poisto ( n. 50 90 g / henkilö / tunti; toimintojen mukaan ) 2. Päästöjen poistaminen ( rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä erilaiset sähköiset laitteet, jotka luovuttavat päästöjä sisäilmaan ) 3. Hyvän sisäilmaston hiilidioksiditason ylläpito ( suositeltava yläraja on noin 1.000 ppm, minkä yli menevät pitoisuudet laskevat keskittymiskykyä voimakkaasti ) 4. Puhtaan ilman ( hapen ) tuonti oleskeluvyöhykkeille ( liian alhainen happipitoisuus aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä jne. ) Edellä mainittujen syiden takia tarpeellinen ilmanvaihto on laskettava, suunniteltava ja myös todennettava toteutuksen jälkeen Koskee etenkin peruskorjauksia, joissa muutetaan rakennuksen aiempia toimintoja ( rakenteiden tiivistäminen, lisäeristykset, ikkunoiden ja ulko-ovien vaihto jne.)

Johtopäätökset: Lämmöneristys nostaa rakenteiden lämpötilaa ja vaikeuttaa homesienien muodostusta Yksityiskohdat = kylmäsillat ovat ratkaisevia menestykseen tai vahinkoihin Asiantuntevassa korjauksessa ilmanvaihdon suunnitteluun on oltava selkeät ohjeet. Ilmanvaihdon on toimittava käyttäjästä riippumattomasti. Käyttäjän on voitava kuitenkin tehostaa ilmanvaihtoa tarvittaessa. Ilmanvaihdon toiminnan varmistus voi tapahtua vain pakkokytkennällä

Paljon kiitoksia ja lisätietoja ilmanvaihdostamme löytyy näyttelystämme tai www.vallox.com Osan esityksen lähdeaineistona: Dosentti ja rakennusfysiikan asiantuntijan Hans Westfeldin, TÜV Rheinland, seminaareista Heinemannin tilaisuuksissa 3.-14.8.2010 Kuopiossa