BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland



Samankaltaiset tiedostot
Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

MMM:n hallinnonalan energiapäivä Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö

Energiapoliittisia linjauksia

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen,

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Biokaasuntuotannon kannattavuus

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

Maatalouden biokaasulaitos

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

Aurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet. Lammi Manu Hollmén

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Energiailta Salo lot Campus

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Biobisnestä Pirkanmaalle

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Päivämäärä. Valtuutussäännökset

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari Esittely: Ilpo Mattila MTK

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

Tuotantotukilain muutokset

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Liikenteen biopolttoaineet

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Bioenergiaseminaari Pohto Biokaasu ja tuet. Kalevi Hiivala Asiantuntija, P-P ELY-keskus

ENERGIATUET Kainuun ELY-keskus, Juha Määttä, puh ,

Joutsan seudun biokaasulaitos

Ajankohtaista energiatuista

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

ENERGIATUET 2017 (Uusi asetus valmistellaan vuodeksi 2018)

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Biokaasua Varsinais-Suomessa seminaari Virastotalo Turku, Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

AGERAGAS INNOVATION OY. Material Week Kannus

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle?

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Biokaasun tuntematon, ansiokas menneisyys - Biokaasun käyttöä Suomessa 80 vuotta

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP)

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Energiatuki. Hakeminen

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Energiayhteisö aurinkovoimalan toteutusvaihtoehtona lentokentällä. Aurinkofoorumi Kehruuhuoneella Mikko Kolehmainen

Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Transkriptio:

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland

2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus (2008-2011) TEM Energiatuki Syöttötariffi

3 AVUSTUKSET - Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi- ja kehittämistuet, tuotantotuet) - Maataloussektorin bioenergiapolitiikan valmistelu - Maatalouden raakaainevarojen käyttöön liittyvä politiikka Yleinen osasto (YLO) Koordinaatiovastuu Ilmasto- ja energiaasioissa MMM:ssä Yhteydet muihin ministeriöihin Elintarvike- ja terveysosasto (ELO) reaktorimädäte lannoitteet lannoitevalmisteet maanparannusaineet

4 AVUSTUKSET - Investointituet biokaasulaitoksille MMM Maatilainvestoinnit 2 hakukierrosta käyty, tukea haettu neljään laitokseen, Raaka-aineen oltava pääosin tilalta lähtöisin, Myös pääosa energiasta käytettävä tilalla, Tuki 15 % avustusta ja 20 % korkotukilainaa, Seuraava hakukierros syksyllä 2011? Maaseutuyritykset Jatkuva haku Oltava liiketoimintaa Esim. ulkopuolisen materiaalin käsittely + ja/tai energian myynti Tukiprosentti vaihtelee alueittain ja yrityksen koon mukaan 10 35 % Myös kehittämis- ja aloitustukia Maatilakokoluokkaa suuremmat biokaasulaitokset Etusijalla laitokset, jotka käyttävät maatilapohjaisia raaka-aineita ja jotka sijaitsevat karjatalousvaltaisilla alueilla Myös TEM rahoittaa suuria laitoksia

5 AVUSTUKSET - Bioenergiatuotannon avustukset (MMM) Syksyllä 2008 järjestettiin liittyvä biokaasulaitosten investointitukien haku, joka päättyi 17.11.2008. Yhteensä 39 hakemusta, joiden yhteenlasketut kustannukset olivat noin 121 miljoonaa euroa. Rahoitus 16 hankkeelle, avustusten kokonaissumma oli noin 8,5 miljoonaa euroa. Tukitaso oli lähes kaikissa hankkeissa 35 %.

6 AVUSTUKSET - Bioenergiatuotannon avustukset - haku 2010 Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti viikolla 21/2010 biokaasulaitosten investointiavustuksen haun yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille Avustuksen tavoitteena on edistää biomassan käyttöä energian tuotannossa Erityisesti biokaasulaitosten rakentamista halutaan edistää alueilla, joilla on paljon kotieläimiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka käyttävät pääosin raaka-aineena maataloudesta tai kalataloudesta peräisin olevaa raaka-ainetta, käynnistyvät nopeasti avustuksen myöntämisen jälkeen ja eivät pääse mukaan sähkön syöttötariffijärjestelmään

7 AVUSTUKSET - Syöttötariffi biokaasulle, TEM Tariffia maksettaisiin reaktorilaitoksille (ei kaatopaikkakaasulle) Laitoksen raaka-aineita ei rajata Syöttötariffin tavoitehinta olisi 83,5 /MWh + lisätuki 50 /MWh, jos lämmöntuotantoa (hyötysuhde min. 50 %) ja tariffin kesto 12 vuotta Tariffina maksettaisiin tavoitehinnan ja markkina-hinnan erotus (esim. CHP- laitokselle tariffi 83,5 /MWh, jos markkinahinta 50 /MWh) Biokaasusta sähköä tuottavan laitoksen nimellisteho min. 200 kva ( 100 kva?) Tuki tuotetulle sähkölle, Avustuksia saaneet laitokset eivät kuulu tariffin piiriin. Ehdotetulla tariffitasolla, MMM maatilakokoluokan lantaa käsittelevät biokaasulaitokset eivät olisi liiketaloudellisesti kannattavia energiatuotannossa usean maatilan yhteiset biokaasulaitokset tulisivat kannattaviksi, mikäli nämä saisivat jonkun verran porttimaksuja joko muiden tilojen toimittamasta lannasta tai muista biojätevirroista. yhteismädättämöt ja suuret käsittelylaitokset olisivat kannattavia mm. porttimaksuista ja muista tekijöistä riippuen.

8 TALOUS - ESIMERKKI

9 TALOUS - ESIMERKKI

10 TALOUS - KUVITTEELLINEN ESIMERKKI Tulot Kustannukset Sähkön tuotanto omaan käyttöön 0 /v Laitoksen käyttökulut 200 000 /v Sähkön tuotanto myyntiin 161 538 /v Sähköntuotannon Lämmön tuotanto omaan käyttöön 0 /v käyttökulut 80 769 /v Lämmön tuotanto myyntiin 0 /v Muuttuvat kustannukset Porttimaksut, lanta 500 000 /v yhteensä 280 769 /v Rejektin myynti 0 /v Tulot yhteensä 661538 /v Vuotuinen käyttökate 380 769 /v Investoinnit Kokonaisinvestointi 500 000 Järjestelmän elinikä 15 v Lähde: Hagström ym. 2005

11 TALOUS - KUVITTEELLINEN ESIMERKKI Kalmari, J., 2006. Maatilakohtaisen biokaasulaitosinvestoinnin kannattavuus suomalaisella sikatilalla. Helsinki. Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos. Selvitys nro 42. 58 s. + 12 liites.

12 Maatilakohtaisen biokaasulaitoksen kannattavuus Biokaasulaitoksen vaikutus tilan vuotuiseen energiataseeseen Biokaasun kokonaistuonto m3 TALOUS 125 143- ESIMERKKI Biokaasuenergian bruttotuotanto kwh 750858 Agregaattikäyttö Kaasupolttokäyttö Biokaasusähkön tuotto kwh 262800.3 Biokaasusähkön tuotto kwh 0 Tilan sähköenergian tarve kwh 170820.195 Tilan sähköenergian tarve kwh 170820.2 Biokaasulaitoksen oma sahköntarve kwh 11300.4129 Biokaasulaitoksen oma sahköntarve kwh 11300.41 Sähköenergiatase kwh 80679.6921 Sähköenergiatase kwh -182121 Biokaasulämmön tuotto kwh 488057.7 Biokaasulämmön tuotto kwh 750858 Hukkalämpö ja häviöt kwh 112253.271 Hukkalämpö ja häviöt kwh 75085.8 Käytettävissä oleva lämpöenergia kwh 375804.429 Käytettävissä oleva lämpöenergia kwh 675772.2 Tilan lämpöenergian tarve kwh 225482.6574 Tilan lämpöenergian tarve kwh 225482.7 Laitoksen oma lämpöenergia kwh 202934.3917 laitoksen oma lämpöenergia kwh 202934.4 Lämpötase kwh -52612.62006 Lämpötase kwh 247355.2 Taloudelliset muuttujat Sähkön ostohinta /kwh 0.06014 Pääomamuuttujat Lämmön ostohinta /kwh 0.04492 Pääoman korkokanta % 0.06 Sähkön myyntihinta /kwh 0.03 Projektin tekniinen ikä v 25 Sähkövero /kwh 0.0073 Inverstointiavustusten taso % 25 Sähkön tuotannon tuki /kwh 0.0042 Investointkustannus 359 140 Porttimaksu lisämateriaalille: /m 3 40 Rakennusten osuus 230 550 Energiantuotannon käyttökustannus tilalla 1000 /v + 1 e/mwh Koneiden ja laitteiden osuus 107 590 Sähköenergian tuotannon käyttökustannus /Mwh e 15 Avustettu investointikustannus 269 355 Vuotuisset tuotot ja kustannukset Tuotot Muuttuvat kustannukset Energiatuotannon käyttökustannus 1751 Sähköenergiantuotannon käyttökustannus 3942 Biolaitoksen sähkönkäyttö 677 Biolaitoksen lämmönkäyttö 9035 Biokaasusähkön tuotto 11025 Sähkövero 1117 Biokaasulämmön tuotto 16881 Kiinteät kustannukset Tulot sähkön myynistä 2420 Huolto ja kunnospito, rakennukset 1153 Porttimaksu 23480 Huolto ja kunnospito, koneet ja laitteet 3228 Sähköntuottannon tuki 1104 Vakuutusmaksu 718 Tuotot yhteensä 54911 Kustannukset yhteensä 21621 Biokaasulaitoksen vuotuinen nettotuotto 33290 Investoinnin kannattavuuden tunnusluvut Takaisinmaksuaika -8.6 NPER Nettonykyarvo (NNA) -237 949 Sisäinen korkokanta (IRR) 11.56 % RATE Vuotuinen annuiteetti 21 071 PMT

13 YMPÄRISTÖLUVAT - Ympäristölupa ja YVA Jätettä raaka-aineenaan käyttävän biokaasulaitoksen toiminta edellyttää ympäristölupaa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) edellytetään, jos biokaasulaitos käsittelee vähintään 20 000 tonnia jätettä vuodessa tai jos alueellinen ympäristökeskus niin päättää. Watrec Oy:n YVA, Pampula http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=328227&lan=fi

14 YMPÄRISTÖLUVAT - Ympäristölupahakemus Viranomainen Kunta, jos < 5 000 t/a Alueellinen ympäristökeskus, jos > 5 000 t/a Tiedot hakijasta Toiminta, jota hakemus koskee, Uusi toiminta/muutos tai laajennus, Hakijan nimi ja yhteystiedot, Laitoksen nimi, yhteystiedot ja toimialatunnus, Kiinteistötiedot: nimi, RNro, kunta, kylä tai kiinteistötunnus

15 YMPÄRISTÖLUVAT - Sivutuoteasetus Sivutuoteasetus, Miten riskejä hallitaan SIVUTUOTEASETUS (EY) N:o 1774/2002 (H22) Tavoitteena: Eläintautien leviämisriskin vähentäminen Sivutuotteiden turvallinen hyötykäyttö Sivutuotteiden luokittelu riskien mukaan Sivutuotteet jaetaan kolmeen ryhmään niihin liittyvien riskien mukaan Luokan 1 sivutuotteet Luokan 2 sivutuotteet Luokan 3 sivutuotteet Sivutuotteen luokka ja laitoksen varustelutaso määrää sen kohtalon: Hävitykseen vai hyötykäyttöön http://wwwb.mmm.fi/el/art/sivutuote/luokittelu.html

16 YMPÄRISTÖLUVAT - Sivutuoteasetus Luokan 1 sivutuotteisiin liittyy suurin riski: vain hävitettäväksi, ei rehukäyttöön, lannoitekäyttöön, luokka 1, Honkajoki Oy on tällä hetkellä Suomen ainoa, Itsestään kuolleet eläimet, Liha ja lihatuotteet eläimistä, joille on annettu kiellettyjä aineita tai ympäristösaasteita. Luokan 2 sivutuotteet Lanta, ruuansulatuskanavan sisältö raaka-aineena hyväksytyssä biokaasuja kompostointilaitoksissa tai sellaisenaan käyttö tilalla Käsitellyt (133 ºC, 3 bar, 20 min) luokan 2 sivutuotteet (lihaluujauho) raaka-aineena hyväksytyssä biokaasu- ja kompostointilaitoksissa

17 YMPÄRISTÖLUVAT - Sivutuoteasetus Soveltuvin osin luokka 3: käsittely biokaasu- ja kompostointilaitoksessa Teuraseläinten osat, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaaviksi, mutta joita ei kaupallisista syistä käytetä ihmisravinnoksi Esim. kurkunpää, päänliha, henkitorvi, keuhkot, sydämen kanta, väliliha, maksa, munuainen, veri, rasvat, pötsi, sian korvat ja saparot

18 Kiitoksia!