ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Samankaltaiset tiedostot
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kuinka saan metsäni nielemään hiiltä

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

METSÄ SUUNNITELMÄ

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

METSÄT ILMASTONMUUTOKSEN JA MUIDEN GLOBAALIEN HAASTEIDEN RATKAISUNA SIJOITTAJAPÄIVÄ

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Hakkuut kuvioittain vuosina

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

n.20,5 ha

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Energiapuun kasvatus

METSÄ SUUNNITELMÄ

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Metsäohjelman seuranta

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

UPM Metsäsuunnitelma

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Transkriptio:

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala

Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä

Tasaikäismetsätalous Uudistusalan ennakkoraivaus Avohakkuu Maanpinnan käsittely Istutus Varhaisperkaus Taimikonhoito Ensiharvennus Harvennus Avohakkuu

Tasaikäismetsätalous

Eri-ikäismetsätalous Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus

Eri-ikäismetsätalous

Muu jatkuva kasvatus

Jaksollinen jatkuva: Kannattavuus Jatkuva kannattaa kun: (1) suuri korko, (2) huono kasvu(paikka), (3) suuret kustannukset, (4) huono hinta

Huomioita hiilestä Sademetsä ei yleensä sido (enää) hiiltä Hiilitase = 0! Hiiltä sitoutuu niin kauan kuin biomassa lisääntyy Metsän hiilitase on aina lopulta nolla Sademetsän hakkuu ei aina merkitse hiilipäästöjä Sademetsän hävitys aiheuttaa hiilipäästöjä Hakkuun vaikutus riippuu tuotteista ja korjuuteknologiasta Pitkäikäisiin tuotteisiin voidaan sitoa hiiltä Hakkuun jälkeen biomassa kasvaa -> hiiltä sitoutuu Kokonaisvaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen

Hiilitaseen laskenta Käytetty kahta tunnusta: Biomassaan sitoutuneen hiilen määrä (Carbon Stock) CS = 0.5 x Biomassa Hiilitase tiettynä aikana (Carbon Balance): Sidottu hiili Vapautunut hiili Laskennassa tarvitaan: Biomassamalleja (tai kertoimia) Runko (tilavuus x kuivatiheys) Oksat, lehdet = f(d,(h)) Juuret = f(d,(h)) Lahoamisen simulointia Kuolleet puut Hakkuutähteet Tuotteet: Elinikä -> lahoaminen

Hiilitaseen laskenta Elävän puuston biomassan muutos (B, +/-) Hakattujen puiden biomassa (H, +) Kuolleiden puiden biomassa (K, +) Metsässä olevan kuolleen puuaineksen hajoaminen (P, -) Metsässä vanhastaan olevan kuolleen puuaineksen hajoaminen Tarkastelukauden aikana kuolevan puuaineksen hajoaminen Lisäksi voidaan ottaa huomioon: Metsästä hakattujen ja pois vietyjen puiden hajoaminen (T, -) Ennen laskentakauden alkua valmistettujen tuotteiden hajoaminen Laskentakauden aikana valmistettujen tuotteiden hajoaminen Korjuun, kuljetuksen ja valmistuksen hiilipäästöt (V, -) Korvausvaikutukset (S, +) C t1,t2 =a(b t2 B t1 +H+K) a(p+t) V+S a = hiilen osuus biomassasta

Kuolleen aineksen hajoaminen 1. B t = B 0 exp -kt (k = vuodessa hajoava osuus biomassasta) k riippuu puulajista, ositteesta, rungon koosta, lämpötilasta 2. Mäkisen ym. empiiriset mallit On vain rungoille 3. Yasso Aines jaetaan kemiallisiin komponentteihin Niillä eri hajoamisnopeus (eri k) Siirtymiä komponenttien välillä simuloidaan Tämän esityksen tulokset perustuvat menetelmään 1

Kuolleen aineksen hajoaminen Mänty maarunko, läpimitta 20 cm Jäljellä oleva massa 1 0.8 0.6 0.4 0.2 k (Pukkala) Mäkinen Yasso K-S Yasso E-S 0 0 20 40 60 80 100 Aika, v

Kuolleen aineksen hajoaminen 1 Residues Remaining C 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Branches Needles Stump+Roots All residues 0 20 40 60 80 100 Time, years

Tuotteiden hajoaminen Pois vietävä puu jaetaan: Tukkiosa Kuituosa Energiaranka Oksa- ja kantobiopolttoaine (2/3 massasta, jos korjataan) Tukkiosa jaetaan edelleen Pitkäkestoinen (sahatavara ja vaneri), puoliintumisaika 50 v Mekaaninen massa Kemiallinen massa Polttoaine Kuituosa jaetaan edelleen Mekaaninen massa Kemiallinen massa Polttoaine Eri ositteilla eri k Ositteiden hajoamista simuloidaan kaavalla B t = B 0 exp -kt

Tuotteiden hajoaminen 1 0.8 Sawlog Sawn wood Mass Remaining C 0.6 0.4 Biofuel Whole sawlog 0.2 0 1 Pulp wood 0 20 40 60 80 100 Time, years Remaining C 0.8 0.6 0.4 0.2 Mass Biofuel Whole pulp log 0 0 5 10 15 20 Time, years

Tuloksia 1 Mänty, tasaikäismetsätalous Accumulated carbon, t/ha Kolme aiempaa kiertoaikaa nykyohjeiden mukaisia Tuleva käsittely optimoitu eri tavoitteilla Hiilen kertyminen 3 seuraavan kiertoajan aikana Korvausvaikutukset: ½ biopolttoaineelle, 1/3 sahatavaralle 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Pine 0 100 200 300 400 Time, years Current Pulp Log Profit Carbon Hyviä - Max hiilensidonta - Max kannattavuus - Max tukki Huonoja - Nykysuositukset - Max kuitupuun tuotos

Tuloksia 2 Kuusi, tasaikäismetsätalous Accumulated carbon, t/ha 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Spruce 0 100 200 300 400 Time, years Current Pulp Sawlog Profit Carbon Hyviä - Max hiilensidonta Keskinkertaisia - Max tukkituotos - Max kannattavuus Huonoja - Nykysuositukset - Max kuitupuun tuotos Millainen on Max hiilensidonta vaihtoehto? -Hyvin pitkä kiertoaika -Erittäin myöhäinen ensimmäinen harvennus -Korjataan vain suuria tukkipuita, joissa kuituosuus on hyvin pieni

Tuloksia 3, biopolttoaine 250 Pine Accumulated carbon, t/ha 200 150 100 50 0 0 100 200 300 Time, years Hiilitaseen kannalta parasta olisi korjata vain tukkia ja biopolttoainetta No biofuel Branches Branches & stumps No pulpwood Accumulated carbon, t/ha 300 250 200 150 100 50 0 No pulpwood tarkoittaa, että kuitupuu poltetaan Spruce 0 100 200 300 No biofuel Branches Branches & stumps No pulpwood Time, years

Tuloksia 4, korvausvaikutukset Accumulated carbon, t/ha 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Spruce 0 100 200 300 Time, years No substitution Low substitution High substitution Ilman korvausvaikutuksia metsätalouden hiilitase on aina lopulta negatiivinen

Tuloksia 5, jälleenmetsitys Accumulated carbon, t/ha 250 200 150 100 50 0-50 Pine No initial decay Initial decay 0 100 200 300-100 Time, years Jälleenmetsityksessä hiilitase on aluksi paljon parempi (ei hajoavaa massaa varhemmilta kiertoajoilta)

Tuloksia 6, eri-ikäismetsätalous Mänty Kuusi TasaOpti: maksimoidaan puuntuotannosta, hiilensidonnasta ja mustikan keruusta koituvaa kokonaishyötyä Eri-ikäismetsätalouden hiilitase on vähän parempi Syy: korjataan lähes pelkästään tukkipuita Ero olisi isompi, jos avohakkuu lisäisi maahengitystä

Päätelmiä 1 Kuinka metsätalouden hiilipäästöjä voidaan vähentää Pidentämällä kiertoaikaa Lykkäämällä ensiharvennusta Käyttämällä yläharvennusta Käyttämällä eri-ikäismetsätaloutta Kasvattamalla mäntyä (ja koivua) Polttamalla kuusikuitupuu

Päätelmiä 2 Kuinka metsätalouden avulla voidaan sitoa hiiltä Suurentamalla biomassaa Tuottamalla pitkäikäisten tuotteiden raaka-aineita Vähentämällä hoidon, korjuun, kuljetuksen ja valmistuksen päästöjä Korvaamalla puulla öljyä, terästä ja betonia Metsittämällä puuttomia alueita Käsittelemällä metsää niin, ettei maan hiilivarasto rupea pienenemään