JÄRVILOHISTRATEGIA Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen
Strategian tavoite ja päämäärä Strategian tavoitteena on turvata Saimaan järvilohikannan olemassaolo, perinnöllisen monimuotoisuuden säilyminen ja elinvoimaisuus kalastettavana alkuperäisenä kalalajina. Strategia ottaa huomioon kansalliset ja kansainväliset vaatimukset sekä kannan uhanalaisuuteen johtaneet syyt ja vastuut. Pitkällä aikavälillä strategisena päämääränä on järvilohen palauttaminen luonnonvaraiseksi ja lisääntymisessään ihmisestä riippumattomaksi lajiksi, jonka populaatioon kohdistuvat luonnolliset evoluution voimat.
JÄRVILOHISTRATEGIAN TOIMENPITEET
Saimaan järvilohikannan säilyttämisen kannalta tärkeimmät toimenpiteet:: (1)Perimän monimuotoisuutta täydentävän poikastuotannon tehostaminen luonnollisessa ympäristössä. (2)Tavoitteena on saada Pielisjoesta 50+50 emokalaa vuosittain turvaamaan kannan monimuotoisuutta. Vähimmäismäärän (25+25) ylittävät yksilöt voidaan siirtää kutemaan Ala-Koitajoelle tai niitä voidaan käyttää muihin kannan ylläpitoa tukeviin tarkoituksiin. (3) Alkuperältään ja viljelyhistorialtaan tunnettujen ja mahdollisimman elinkelpoisten vaelluspoikasten (noin 100 000 kpl 2-v. poikasia) istuttaminen vuosittain Pielisjokeen, korvaamaan menetettyä luonnontuotantoa. (4) Kalastuksen järjestäminen Suur-Saimaalla, Ala-Koitajoelta Lappeenrantaan, kalastusalueittain järvilohen vaellus- ja syönnösalueilla kalastuskuolevuuden pienentämiseksi.
Kannan hoitotoimenpiteiden alueellinen sijoittuminen Järvilohen vaelluspoikasistutukset ja kannan hoito keskitetään Pielisjoki-Saimaan alueelle. Lieksanjoen merkitys kannan hoidon kannalta selvitetään menneillään olevassa projektissa..
Keskeiset toimijat maa- ja metsätalousministeriö ja TE-keskukset (johto, koordinaatio) valtion kalanviljely (mädintuotantoviljely, monimuotoisuus, sopimuskasvatus) voimayhtiöt (velvoitteet) kalastusalueet (kalastusjärjestelyt ja valvonta) kalavesien osakaskunnat ja yksityisvesialueet (paikallinen kalastuksen järjestäminen) neuvontajärjestöt (valistus, suositukset kalastajatasolla) ammatti- ja virkistyskalastajajärjestöt (valistus, suositukset kalastajatasolla) tutkimuslaitokset ja yliopistot (tutkimus, seuranta ja päätöksenteon tuki) yksittäiset kalastajat (toimenpiteet kalastajatasolla) yksityiset istukaspoikasten tuottajat (poikastuotanto, viljelyn menettelytavat)
Mäti- ja pienpoikasistutukset Järvilohistrategian toteuttaminen Luontaista elinkiertoa tuetaan istuttamalla pienpoikasia järvilohen entisiin lisääntymisjokiin, erityisesti Ala-Koitajoen koskiin säännöllisesti, jotta säilytysviljelyyn (emokalastojen uusimiseen) olisi mahdollista saada myös mahdollisimman varhaisesta kehitysvaiheesta lähtien luonnonvalinnan läpi käyneitä kaloja. Istutusmääriä tarkennetaan sitä mukaa, kun poikastuotannon perusteita selvitetään ja poikasille sopivia koskialueita kunnostetaan. Lähtökohtana pidetään 200.000 silmäpisteasteelle haudotettua mätimunaa vuosittain.
Vaelluspoikasistutukset Vaelluspoikasten istutuksia lisäämällä ei pystytä varmistamaan nykyistä suuremman emokalamäärän saantia. Istutuskustannukset kasvaisivat kohtuuttomiksi ja toisaalta suurelle vaelluspoikasmäärälle ei Saimaan yläosissa olisi välttämättä riittävästi ravintovaroja. Järvilohen 2-vuotiaita vaelluspoikasia istutetaan Pielisjoen ja Lieksanjoen alajuoksuille vuosittain nykyistä tasoa vastaava määrä, yhteensä 120.000 130.000 kappaletta eli nykyinen määrä.
Poikastuotannon lisääminen luonnollisissa ympäristöissä Järvilohen poikastuotantoa voidaan palauttaa entisiin lisääntymisjokiin; Pielisjokeen, Ala-Koitajokeen ja Lieksanjokeen. Ala-Koitajoen virtaama tulee nostaa nykyisestä 2 m3/s:sta keskimäärin 5 m3/s:ssa. Pielisjoen kaupunginkoskien ja Lieksanjoen poikastuotannon lisäämismahdollisuudet selvitetään.
Velvoitteiden osuus kannan ylläpidossa Mäkisen (1972) esitystä mukaillen jakautuu velvoitevastuu eri voimalaitosten kesken seuraavasti: Koitajoki/ Pamilon vml. n. 70 ha 29 % Pielisjoki/ Kaltimon vml. n. 98 ha 41 % Pielisjoki/ Kuurnan vml. n. 73 ha 30 % Yhteensä n. 241 ha 100 % Kolmen voimalaitoksen osuus hoidon kustannuksista (järvilohi ja järvitaimen) on nostettava 15-25 %:sta 40-70 %:iin (n. 33 000 :sta 220 000 :oon). Lisäksi velvoitteisiin kuuluu virtaaman lisääminen Ala-Koitajoessa.
SAIMAAN LOHISAALIS Järvilohistrategian toteuttaminen Kuinka Suomi kalastaa -selvityksen (RKTL 1998) tulosten perusteella Saimaan altaan järvilohisaaliiksi on arvioitu noin 28 tonnia vuodessa (1997). Saalis perustuu noin 150.000 istutettuun vaelluspoikaseen. Strategian tavoitteena on nostaa järvilohen keskimääräistä pyyntikokoa ja kokonaissaaliin tasoa merkittävästi.
EMOKALASAALIS Tavoitteena on saada Pielisjoesta 50+50 emokalaa vuosittain turvaamaan kannan monimuotoisuutta. Vähimmäismäärän (25+25) ylittävät yksilöt voidaan siirtää kutemaan Ala-Koitajoelle tai niitä voidaan käyttää muihin kannan ylläpitoa tukeviin tarkoituksiin.
Järvilohen kalastus Järvilohikannan nykytila Eri pyydysten %-osuus merkkipalautuksista kolmen vuoden jaksoissa. 35 30 25 20 15 10 5 0 Muikkuverkko Siima Trooli Uistin Verkko 27-40mm Verkko >40mm Verkko?mm Muu pyydys Ei tiedossa 1985-1987 1988-1990 1991-1993 1997-1999
Kaikille kalastusalueille yhteiset toimenpiteet I Järvilohen vaelluspoikasten leviämisreitille asetetaan 0-3 metrin pintapyyntikielto 10 metriä syvemmille selkäalueille; merkittävimmissä kapeikoissa kalastusjärjestelyt arvioidaan erikseen. Kalastusaluekohtaiset ajalliset suositukset on esitetty yksityiskohtaisesti jäljempänä. Alamitta nostetaan 50 cm:iin v. 2003 ja tarvittaessa 60 cm:iin v. 2006. Pinta- ja välivesipyynnissä verkkojen solmuvälin on oltava vähintään 65 mm (rajoitus ei koske muikkuverkkoja). Lohisiimapyynti kielletään jäiden lähdöstä syyskuun loppuun saakka (Pielisjoen kalastusalueella lohisiimapyynti on kielletty kokonaan). Vetouistelussa käytetään kerrallaan enintään kuutta vapaa/uistinta.
Kaikille kalastusalueille yhteiset toimenpiteet II Uistelussa suositellaan käytettäväksi kalaystävällisiä pyyntitapoja ja vieheitä; vuoteen 2006 mennessä siirrytään käyttämään vieheitä, joiden tarkoituksenmukaisuus tässä suhteessa on perusteltavissa (esim. yksi väkäsetön koukku/viehe). Uistelukilpailujen säännöt muutetaan strategian tavoitteiden mukaisiksi; lämpimän veden aikaan järjestettävissä kilpailuissa (kesäkuu elokuu) suositaan kevätkutuisia kalalajeja. Järvilohityöryhmä tekee kalastusseuroille esityksen uistelukilpailujen sääntöjen muuttamisesta kestävän kalastuksen periaatteita noudattavaksi.
Toiminnan koordinaation parantaminen Järvilohityöryhmä jatkaa toimintaa Strategian toteuttamisen varmistamiseksi kalataloushallintoon tai eri intressiryhmien välisenä yhteistyönä tulisi pikaisesti perustaa määräaikainen toimi (5 v.), jossa keskeinen tehtävä on Saimaan järvilohikannan hoidon koordinointi sekä toimenpiteiden valvonta ja ohjaus. Lisäksi tehtäviin kuuluisi myös muiden Vuoksen vesistön uhanalaisten kalalajien hoidon koordinointi erityisesti hallinnon, valvonnan ja kalastuksen järjestämisen kannalta. Toimenpiteet toteutettaisiin yhteistoiminnassa kalastusalueiden ja osakaskuntien kanssa ja kalastusaluetoimintaa samalla kehittäen. Myös osallistuminen saimaanhylkeen pyydyskuolemien ehkäisyyn sekä Saimaan altaan kalastuksen tietojärjestelmien yhtenäistämiseen olisi osa tehtäväkenttää.
Tutkimukset RKTL:n tulee järvilohen tutkimusohjelma, jossa otetaan laajasti käyttöön olemassa olevat tiedolliset ja taidolliset voimavarat Tärkeimmät ja kiireellisimmät hankkeet kohdistuvat luontaisen elinkierron palauttamiseen ja toisaalta vaelluspoikasten alkukuolleisuuden syiden selvittämiseen. Luonnonpoikanen/kasvatettu poikanen. Luonnossa vaellusvalmiutensa saavuttaneet järvilohet muodostavat myös vertailukohdan laitoksissa kasvatetuille vaelluspoikasille. Syönnösvaelluksen aikaista kuolevuutta ja sen syitä tulisi voida selvittää tarkemmin uusia tutkimustekniikoita käyttäen.
Toimenpiteet tänä vuonna kalastusalueissa Kalastusalueissa hallitukset (isännöitsijän tukemana) viimeistelevät esityksen toteutettavista toimenpiteistä. Esityksestä tulisi pyytää lausunto TE-keskukselta ennen asian käsittelyä kalastusalueen kokouksessa.
Toimenpiteet tänä vuonna osakaskunnissa ja järjestöissä Kalastusjärjestöt huolehtivat strategian tiedottamisesta jäsenistölleen. Järvilohityöryhmä tekee ensimmäiset ehdotukset osakaskuntakohtaisista toimenpiteistä esimerkiksi kapeikoissa.
Strategia ja seuranta Järvilohityöryhmä huolehtii toimenpiteiden seurantajärjestelmän luomisesta. Seuranta toteutetaan vuosittain ja asia edellyttää asian käsittelyä kalastusalueiden kokouksissa vähintään kerran vuodessa. Kalastusalueet ja muut tahot saavat vuosittain palautteena toimenpiteitä ja niiden tuloksellisuutta koskevan tiedotteen.
Järvilohistrategian toimenpiteet Tiedotus Kentällä (kalastusalueet, järjestöt, kalastajat) tarvitaan tietoa tarvitaan esim. alueellisten säätelyehdotusten ja istutuspäätösten tueksi (kalakannat, kalastus, vesistön ominaisuudet). Erityisesti kalastuksen järjestämistoimista ja niiden tuloksellisuudesta tiedottaminen on välttämätöntä. Tiedottamisen ja vuorovaikutuksen parantamisen tavoitteena on myös tutkimustiedon monipuolinen levittäminen ja paikallisen tiedon hyödyntäminen koordinaatiossa ja tutkimuksessa.
Tiivistelmä Saimaan järvilohikannan säilyttämisen kannalta tärkeimpiä huolehdittavia seikkoja ovat: (1) Perimän monimuotoisuutta täydentävän poikastuotannon tehostaminen luonnollisessa ympäristössä. (2)Tavoitteena on saada Pielisjoesta 50+50 emokalaa vuosittain turvaamaan kannan monimuotoisuutta. Vähimmäismäärän (25+25) ylittävät yksilöt voidaan siirtää kutemaan Ala-Koitajoelle tai niitä voidaan käyttää muihin kannan ylläpitoa tukeviin tarkoituksiin. (3) Alkuperältään ja viljelyhistorialtaan tunnettujen ja mahdollisimman elinkelpoisten vaelluspoikasten (noin 100 000 kpl 2-v. poikasia) istuttaminen vuosittain Pielisjokeen, korvaamaan menetettyä luonnontuotantoa. (4) Kalastuksen järjestäminen Suur-Saimaalla, Ala-Koitajoelta Lappeenrantaan, kalastusalueittain järvilohen vaellus- ja syönnösalueilla kalastuskuolevuuden pienentämiseksi.