URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

Samankaltaiset tiedostot
URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Metsätalouden vesiensuojelu

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

LÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

FRESHABIT Hattuvaara luonnonhoitohanke

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

FRESHABIT Huhus luonnonhoitohanke

METSÄLUONNONHOITOHANKE EVIJÄRVEN LÄHIVALUMA-ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Laskuojien katselmointi

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

Patorakenteiden periaatekuvia

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Viranoja muuttaa muotoaan

Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

METSÄLUONNONHOITOHANKE LOHILUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Jäälinojan vesienhoitosuunnitelma

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus

Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Pintavesien virtausmalli

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

Luonnonhoidon hankehaku

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

METSÄLUONNONHOITOHANKE/PROJEKTI 281 ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Transkriptio:

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

Sisällysluettelo URAJÄRVEN VALUMA-ALUE... 3 Tiivistelmä... 4 Kohteet osavaluma-alueittain... 5 Palolahden ojan valuma-alue... 5 Muurojan valuma-alue... 6 Myllyojan ja Kukkosuon valuma-alueet... 9 Anhavaislahden valuma-alueet... 11 Arolahden ja Kukassuon ojien valuma-alueet... 11 Kohteiden tilat (suostumukset)... 14 2

Liite 1. VESIENSUOJELUTOIMENPITEET URAJÄRVEN VALUMA-ALUE Urajärven valuma-alueen pinta-ala on 5277 hehtaaria. Valuma-alueen maaperä on vaihteleva, itä- ja eteläosissa maaperä on enimmäkseen kalliomaata, hiekkamoreenia ja hiekkaa. Alavammilla paikoilla maaperä on eloperäistä. Maankäytöltään valuma-alueen itä- ja eteläosat ovat suurimmaksi osaksi ojitettua metsätalousaluetta, jonne vesienssuojelutoimet kohdistettu (kartta 1). Kartta 1. Urajärven valuma-alue hankealueena ja sen vesiensuojelutoimenpiteet 3

Tiivistelmä Tarkempaan vesiensuojelun kohdesuunnitteluun (mitoitukset, vaaitukset ja kohdekuvaukset) ja toteutukseen tulee valuma-alueelta: kolme kosteikkoa, seitsemän laskeutusallasta 11 pohjapatoa (kahdella padolla ojaa syvennetään pidemmältä matkalta, 20-30 m) neljä putkipatoa sekä ojan avaaminen n. 200 m. Kohteille on jo määritelty alustavat sijainnit kartalle ja niiden toteutuksesta näille paikoille maanomistajilta suostumukset. Tarkemmat mitoitukset kuitenkin tehtävä vielä toteuttajan toimesta ja vaaittava kohteiden lopulliset sijainnit niin, ettei niistä aiheudu maanomistajille merkittävää haittaa. Hankehaussa valitun toimijan on koostettava valmis täsmäsuunnitelma ja esitettävä se maanomistajille ja Suomen metsäkeskukselle. Toteutukset hyväksytettyjen suunnitelmien mukaan. Kulkureitteistä saattaa joillan kohteille olla ehdotuksia. Kulkuluvat on tarvittaessa varmistettava naapuritiloilta ja maanomistajalta ennen toimenpiteiden aloitusta. Maanomistajien kanssa on neuvoteltu kohteiden toteutuksesta ja kohteiden vaatimista toimenpiteistä on pyydetty maanomistajilta kirjalliset suostumukset, jotka hankehaun jälkeen valittu toteuttaja saa Metsäkeskuksesta. Kohteiden maiden läjitys tulee suunnitella maanomistajien kanssaan tarkemmin, samon kuin tarvittaessa puiden poisto. Maanomistajiin pidetään yhteyttä suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Maanomistajille esitettävä toimenpiteistä ennen toteutusta suunnitelmat, jotka nämä hyväksyvät. Maanomistaja Tuomas Näkki ilmoittanut kiinnostuksensa toimia urakoitsijana kohteiden toteutuksessa, yhteistyössä valitun toimijan kanssa. Hankehaun jälkeen valitulle toimijalle annetaan Metsäkeskuksesta ohjeet ja lomakkeet Kemeran luonnonhoitorahoituksen hakuun sekä hankeraportointiin. Lisätietoja: Tiina Karjalainen asiakasneuvoja, luonnonhoito Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut 040 464 8908 tiina.karjalainen@metsakeskus.fi 4

Kohteet osavaluma-alueittain Palolahden ojan valuma-alue Kohteet 3 ja 4 Palolahden ojaan tulevat laskeutusaltaat yleissuunnitelman mukaisesti. Maaperä pääosin savea, jonka pysäyttäminen vaikeaa. Laskuojan perkaamista tulee välttää. Pumppauspaikalla olevaa vanhaa allasta laajennetaan ja syvennetään, jotta Urajärveen johdettava vesi saadaan pumppaamon putkeen mahdollisimman läheltä altaan pintaa ja laskeutusaltaan pohjalle laskeutuvaa kiintoainesta ei kulkeutuisi Urajärveen. Olemassa olevan altaan yläpuolisen pellolla myös ojia, joita ei näy peruskartalla. Tänne se toinen laskeutusallas. Kartta 2. Palolahden ojan valuma-alueelle suunnitellut toimenpiteet 5

Muurojan valuma-alue Kohteet 5 ja 6 Muurojan pääuomaan tulevat kaksi isompaa pohjapatoa. Uomassa liikkuu paljon vettä ja virtaama voimakas sekä runsaasti kertynyt kiintoainesta uoman pohjaan. Uomaa syvennettävä tarvittavalta matkalta ainakin pohjapatojen yläpuolelta (20-30 m allastilaa). Myös alapuolelta uoma tukkoinen ja kiertää nyt metsäojien kautta. Patojen tarkat paikat määritettävä vaaitsemalla, niin ettei maanomistajille aiheudu haittaa. Jos ojiin rakennetaan ylityksiä, niitä voisi maanomistajan mielestä säästää siltamaisiksi ylityspaikoiksi suoalueella. Suostumus merkittyjen rakenteiden kohdalta maanomistajalta, yläpuoliseen maanomistajaan oltu yhteydessä. Tämäkin antaa suostumuksen, kun pellon reunan ojaa avataan kevyesti reilun 200 m matkalta mahdollisten vettymishaittojen estämiseksi (kartalla kirjattu korjattava puro/noro). Liete leviteltävä tasaiseen pellon penkalle. Kohde 7 Muurojan pääuomaan, tien yläpuolelle tuleva pohjapato ja uoman mukaista allastilavuutta. Uoma varsin syvä ja luontainen tien yläpuolella, padotuksen vaikutukset yläpuolelle arvioitava ja vettymistä ei saa aiheuttaa yläpuolisille metsille. Kartta 3. Muurojan alaosan vesiensuojelurakenteet sijanteineen 6

Kohde 8 Suoalueelta tulevien vesien hallintaan putkipato tien eteläpuolelle. Ojassa veden virtaama varsin rauhallinen ja rakenne enemmän tulvaaikojen tasaamiseen. Toteutus helppo tieltä käsin. Kohde merkittävällä pohjavesisalueella eli voimakasta kaivamista pohjamaahan asti vältettävä. Kohde 9 Suoalueelta tulevien vesien hallintaan putkipato ajouran yhteyteen. Selkeä virtaama, mutta vettä ei liikkunut kovin paljoa. Rakenne tulvaaikojen tasaamiseen. Kulku helppo tieuria pitkin kohteelle. Kohde10 Suoalueelta tulevien vesien hallintaan putkipato kokoojaojaan. Ojassa vettä varsin vähän ja rakenne enemmän tulvaaikojen tasaamiseen. Kulku sovittava maanomistajan/omistajien kanssa. 7

Kartta 4. Muurojan yläosan vesiensuojelutoimenpiteet 8

Myllyojan ja Kukkosuon valuma-alueet Kohde 11 Vedenvaivaamalle pellolle toteutettava allaskosteikko, johon johdetaan Kukkosuolta pellonreunaan tulevat vedet. Altaikon pinta-ala n. 0,5 ha ja maanomistajan toiveena huoltokelpoinen pitkittäisten altaiden muodostama ketjutus. Maanomistaja osallistetaan suunnitteluun. Kohde 13 Putkipato Kukkosuolta tulevien ylivirtaamien hetkelliseen varastointiin metsäojiin. Ojassa varsin voimakas virtaama. Toteutus pellolta käsin, joitain puita varmaan joutuu kaatamaan. Kohde 14 Rannan suuntaisesti aiemmin kaivetun pitkulaisen altaan jatkoksi kaksi allasta lisään muodostamaan allaskosteikon. Allaspinta-ala jäänee jonkin verran mitoitussuosituksista, noin 0,3 hehtaariin. Altaat ketjutettaisiin, niin että niihin jää huoltoa varten välikannakset kohteen 11 tavoin. Maanomistaja osallistetaan suunnitteluun (sama kuin kohteen 11). Kohde 16 Pellon kulman tuntumaan ojaan tehtävä pohjapato, johon allastilavuutta. Oja varsin suuri ja mutkitteleva, luontaisen kaltainen. Kulku tieltä pellon reunaa pitkin. Kohde 17 Tien varteen tulevan puron (luonnontilainen) patoaminen (pohjapato). Rakenteen toteutusta arvioitava, muuttaako merkittävästi elinympäristöä ja sen puustoa. Arvioitu toteuttamiskelpoiseksi, mutta suunniteltava ja mitoitettava tarkemmin, minkä kautta vaikutukset selviävät. Kohde 18 Täyttyneen laskeutusaltaan tyhjennys ja laajennus tarpeen mukaan. Altaaseen padottava kynnys. Kulku mahdollisesti sähkölinjaa pitkin, tosin korkeuserojen mukaan arvioitava paras reitti. Kohde 19 Pohjapadon rakennus suoalueelta tulevaan varsin suureen ojaan, jossa kohtalainen virtaama ja vettä kulkee varsin paljon. Padon yhteyteen hieman lietetilavuutta. Kaivussa kuitenkin huomioitava, että kohde merkittävällä pohjavesialueella ja allasrakenteita ei saa kaivaa syvään pohjamaahan. Helppo kulku tieuraa pitkin kohteelle. 9

Kartat 5 ja 6. Kukkosuon ja Myllyojan vesiensuojelutoimenpiteet 10

Anhavaislahden valuma-alueet Kohteet 21 ja 22 Anhavaislahteen laskevien ojien suihin, tien yläpuolelle pohjapadot. Patoihin hieman lietetilavuutta pienellä altaalla. Maanmistajalle esitettävä lopullinen suunnitelma ennen toteutusta. Kartta 7. Anhavaislahden valuma-alueiden vesiensuojelutoimenpiteet Arolahden ja Kukassuon ojien valuma-alueet Kohde 23 Pohjapato luontaisen kaltaiseen uomaan kiveämällä. Arvioitava vielä toteutuskelpoisuus, niin ettei ympäröivälle metsälle aiheudu vettymishaittaa, sillä uoma varsin pieni. Kuljettava ison metsän läpi, johon vaurioita vältettävä. Maanomistajalle ja Kausalan Lämpö Oy:lle esitettävä lopulliset suunnitelmat ja miten Pukkisuon vedenpumppaamo huomioitu. Kohde 24 Tien itäpuolelle ojaan tuleva laskeutusallas. Puita joutuu todennäköisesti joitakin kaatamaan. Sopivin kohta altaalle varmaan ihan tien varressa huollon kannalta. 11

Maanomistajalle ja Kausalan Lämpö Oy:lle esitettävä lopulliset suunnitelmat ja miten Pukkisuon vedenpumppaamo huomioitu. Kohde 25 Paskosuolta tulevaan ojaan padottava laskeutusallas. Kohde merkittävää pohjavesialuetta, joten allas kaivettava matalana ja laajana, ei pohjamaahan asti. Puita joutuu todennäköisesti kaatamaan. Maanomistajalle ja Kausalan Lämpö Oy:lle esitettävä lopulliset suunnitelmat ja miten pohjavesi ja Pukkisuon vedenpumppaamo huomioitu. Kohde 26 Papinsuolta tulevien vesien ohjaus laskutusaltaan kautta. Oja varsin pieni kuten myös valuma-alue. Kohde merkittävää pohjavesialuetta, joten allas kaivettava matalana ja laajana, ei pohjamaahan asti. Kulku läheiseltä tieltä onnistuu hyvin harvennetun metsän läpi, hyödyntäen ajouria. Maanomistajalle esitettävä lopulliset suunnitelmat toteutuksesta. Kohde 27 Luontaisen vanhemman metsän läpi kulkeva hyvin suuri kokoojaoja, johon tehdään pohjapato. Metsän puustoon ja maapohjaan aiheutuvia vaurioita pyrittävä välttämään sillä metsä varsin komeaa. Ajoreittien suunnitteluun siis kiinnitettävä huomiota. Kartta 8. Arolahden ja Kukassuon ojien vesiensuojelurakenteet. 12

Kohde 28 Alkuperäisen suunnitelman mukaan kosteikko suunniteltu pellonreunaan, mutta viereisen suoalueen maanomistaja myös oli yhteydessä ja tarjosi alueitaan kosteikon perustamiseen. Ja tällöin molempinen ojien vedet voisi johtaa (uusi oja) kulkemaan kosteikon kautta Urajärveen. Alkuperäisen kosteikon maanomistaja kuulemma aiemmin suhtautunut tähän suunnitelmaan myös positiivisesti. Selvitettävä näistä parempi kosteikkovaihtoehto täsmäsuunnittelusta toteutukseen. Kosteikon pinta-ala n. 0,5 ha pellonreunaan sijoitettuna, jos siihen tulee vain Arolahden ojan vedet. Molempien ojien vedet johdettaessa samaan kosteikkoon mitoitus n. 0,9 ha. Kartta 9. Kukassuon ja Arolahden ojien valuma-alueiden alaosan vaihtoehtoiset kosteikkopaikat. 13

Kohteiden tilat (suostumukset) nro kohde tilat 3 laskeutusaltaat 142-408-2-233 4 142-408-2-165 5 padot 2 kpl 142-408-2-231 6 ja allastilaa sekä 142-408-2-213 uoman avaus 142-408-25-47 7 pohjapato 142-408-9-171 +allastilaa 142-408-31-1 8 putkipato 142-408-9-171 142-408-4-96 9 putkipato 142-408-4-96 10 Putkipato 142-408-4-96 11 allaskosteikko 142-408-25-32 13 putkipato 142-408-51-9 142-408-46-18 14 allaskosteikko 142-408-25-32 16 pohjapato +allas 142-408-25-32 17 pohjapato 142-414-1-765 18 allas padotuksella 142-411-4-189 19 pohjapato 142-411-4-204 21 pohjapato, allastilaa 142-414-1-605 22 pohjapato, allastilaa 142-414-1-606 23 pohjapato 142-411-4-365 24 laskeutusallas 142-411-4-365 25 pohjapato, allastilaa 142-411-4-312 142-411-4-365 26 laskeutusallas 142-411-4-365 27 pohjapato 142-411-4-365 28 kosteikko 142-411-4-366 142-414-1-474 14