Vaasa 400 syntymäpäiväjuhlat - Matkailutoimisto - Mitä ihmiset harrastavat

Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No 3-2006 Vaasa 400 syntymäpäiväjuhlat - Matkailutoimisto - Mitä ihmiset harrastavat

3/2006 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville Rintamäki Toukokuu 2006 Vaasan kaupungin kahdeksas henkilöstötilinpäätös on valmistunut; kokonaisuudessaan voit tutustua siihen henkilöstöpalveluiden kotisivuilla. Tilinpäätös seuraa omalta osaltaan myös sitä, miten henkilöstöstrategiaa on toteutettu. Strategian seuranta tuleekin jatkossa olemaan keskeisin henkilöstötilinpäätöksen tehtävä. Henkilöstön määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Huomioitavaa on, että määräaikaisten osuus on selvästi kuntien keskiarvon alapuolella. Määräaikaiset ovat pääosin sijaisuuksia hoitavia työntekijöitä. Henkilöstön keski-ikä lievästi kasvaa ja suurin ryhmä onkin 50-54-vuotiaat. KeskimääräinenPäätoimittaja myös henkilöstöpalveluista Ville Rintamäki heiltä kysele- lähtövaihtuvuus on ollut 150 henkilöä vuodessa. Tulevina vuosina eläkkeelle ja muutoin kaupungin palveluksesta lähtevien määrä tulee kasvamaan voimakkaasti. Tilinpäätöksessä ennustetaan poislähtijöiden joukoksi 2015 mennessä lähes neljännes koko henkilöstöstä eli noin 1330 henkilöä. Tämä asettaa suuria vaatimuksia kaupungin palvelusten pysyttämisessä hyvällä tasolla kilpailun koventuessa työvoimasta. Työtapaturmien suurin syy on edelleenkin kaatuminen, liukastuminen tai kompastuminen. Työtapaturmien määrissä ei 10 vuoden aikana ole kovinkaan suuria muutoksia tapahtunut. Sairauspoissaolot ovat koko henkilöstön osalta nousseet lähes päivällä. Sairauspoissaoloja voidaan konkretisoida toteamalla, että ne merkitsevät 160 työntekijän poissaoloa työstä. Sairauspoissaolojen kestoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Viime vuoden lopussa käyttöönotettu VARPU varhainen puuttuminen eli esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu työpaikan olosuhteiden heijastumisesta sairauspoissaoloihin varmaankin tuo uutta näkemystä siitä, mitä työyhteisöt voivat tehdä sairauksien ehkäisemiseksi Työyhteisökysely tehtiin kuudetta kertaa. Kyselyn päätarkoitus on antaa työyhteisölle tietoa, mihin suuntaan kehittämistoimenpiteet tulee suunnata. Kyselyn tulokset antavat aihetta pohdintoihin. Ensinnäkin miettii, mikseivät kaikki työpaikat käytä kyselyä osoittamaan, mihin työpaikalla tulisi panostaa. Tätä tulemme mään. Vastausten mukaan viidennes esimiehistä ei käy kehityskeskusteluja. Yhteistoimintaohjeissa on todettu, että kehityskeskustelut tulee käydä. Siksi tähänkin tullaan puuttumaan. Kyselyn vastauksista kolmantena nousee esille, että vastanneista 10 % kokee tulleensa kiusatuiksi. Tämäkin luku on liian korkea. Henkilöstöpalveluissa on valmisteilla opas koskien epäasiallista käytöstä työpaikalla. Asia on vakava ja jokaiseen esille tulleeseen kiusaamistapaukseen tulee esimiehen puuttua. Kaikilla on vastuunsa työyhteisön jäseninä myös siinä, että kiusaaminen saadaan esille ja käsittelyn kohteeksi. Toivotan kaikille Merituulen lukijoille rentouttavaa ja voimia antavaa kesälomaa! ville rintamäki SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöhaastattelussa: Eeva-Liisa Kajava 4 Vaasa - Vasa 400 syntymäpäiväjuhlat - födelsedagsfest 6 Asuntomessuprojekti etenee 7 Kotiseutupäivät - Hembygdsdagarna 8 Matkailutoimisto 10 Seglis 11 Vierailu Tikkurilan lukioon 12 Harrastesarjassa: Runonkulkijat 14 Harrastesarjassa: purjelentoa harrastava Jari Pakkanen 15 Taloushallinnon erikoisammattitutkinto 16 Kuntoremonntikurssit 18 Vireä Vaasa 19 UBC:n työkokous Vaasassa 19 Gideoniiteiltä lahjoitus sosiaalija terveystoimelle 19 Henkilöstökoulutus Kannen kuva: Jari Pakkanen Kohti taivasta Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, 65101 VAASA Puh./tel. 325 1110 Fax 325 1124 merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 27. vuosikerta / årgången ISSN 1236-4282 Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 36 Följande tidning utkommer vecka 36. Viimeinen aineistonjättöpäivä 23.8. Sista inlämningsdagen för materialet är 23.8. Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto Autio Timo, tekninen virasto Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos Gammelgård Lillemor, kasvatus- ja opetusvirasto Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Koski Marjukka, kulttuurivirasto Leppäkorpi Minna, pääluottamusmiehet Liipo Aila, kasvatus- ja opetusvirasto Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Pakka Anna, kirjasto Pakkanen Jari, hallintopalvelut Partanen Veikko, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi VERKKOTUULI n:o 2-2006 on ilmestynyt 25.4.2005 henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: http://intranet.vaasa.fi/henkilostopalvelut/ tai ulkoa http://www1.vaasa.fi/vaasaintra/ Sisältö: Henkilökierto Tietotekniikkaa Länsimetsän koulussa Asuntokanta huoneluvun mukaan Henkilökuntaetu junalipuista 2

3/2006 Työtä hallinnossa lasten hyväksi KUVA JA HAASTATTELU: SALLI HIETIKKO Eeva-Liisa Kajava on alkuajoista asti ollut kehittämässä Vaasan perhepäivähoitoa - Olen vapaan lapsuuden kannalla. Lapsen tulee saada olla rauhassa lapsi, kesäkuun alussa eläkkeelle jäävä vastaava perhepäivähoidonohjaaja Eeva-Liisa Kajava toteaa juttutuokiomme aluksi. Hänen mielestään lasta ei pitäisi kovin aikaisin ruveta prässäämään pakollisilla systeemeillä. Harrastusten aika on siinä vaiheessa, kun lapselta itseltään alkaa tulla sellaisia toiveita. Vietin lapsuuteni maalaisoloissa Sulkavalla. Kouluaikana Riihimäellä olin partiossa. Näistä molemmista jäi pysyvä mieltymys liikkua luonnossa. Ehkä omista hyvistä luontokokemuksista juontaa, että pidän lasten luontokasvatusta hyvin tärkeänä. Minkä tuntee hyvin, sitä haluaa suojella. Perhepäivähoitajalla on oiva mahdollisuus pikkuryhmänsä kanssa tutkia luonnon ihmeitä. Itse en enää jaksa tehdä niin pitkiä retkiä kuin nuorempana, mutta lyhyempiä reissuja, merellä liikkumista ja hyötyliikuntaa harrastan edelleen. Eihän se marjaämpäri tai sienikori paljoa paina! hän tuumaa. Erilaiset kulttuuriharrastukset ja Amnestyn toiminta ovat myös Eeva-Liisan sydäntä lähellä. Luonto on kuitenkin se ykkönen. Hän on mukana luontojärjestöissä, mm. Ympäristöseurassa, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisosasto. - Olen nyt ympäristöseuran edustajana Minna Backmannin kokoonkutsumassa ryhmässä miettimässä luontoliikunnan kehittämistä ja järjestöjen yhteistoimintaa, Eeva-Liisa Kajava kertoo ja muistaa vielä yhden kesäharrastuksen, pienen kasvimaapalstansa Korkeamäellä: - On aivan ihanaa saada omasta maasta salaatteja! Kasvatan siellä avomaankurkkuja, porkkanaa, punajuurta, kesäkurpitsaa... Toissa kesänä onnistuin kasvattamaan kaksi isoa maissintähkää! Eeva-Liisa Kajavalla on kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. Lapsenlapsista nuorempi, 3½-vuotias taapero hoksasi kysyä heti mummon eläkkeellejäämisestä kuultuaan: Voinko tulla nyt joka päivä mummon luo? Työuran vaiheista - Pidän itseäni vaasalaisena, sillä muutimme tänne v. 1967 perheen kanssa. Ensin olin Strömbergillä työhönottohommissa, sieltä siirryin sosiaalitarkkailijaksi ja vuonna 1976 perhepäivähoidonohjaajaksi. Sitten tuli tunne, että pitäisi taas kokeilla jotain uutta ja olin ½ vuoden rupeaman vanhustyönohjaajana. Olisin ehkä jäänytkin sinne, mutta kun virkavapauteni oli päättymässä, vastaava perhepäivähoidonohjaaja Eila Ketola siirtyi toisiin tehtäviin ja tulin hänen tilalleen. Vuosi oli 1986. Sosionomin koulutukseni oli niin monipuolinen, että se on mahdollistanut monille eri alueille hakeutumisen, Eeva-Liisa Kajava kertoo. Perhepäivähoito uutena toimintamuotona kiinnosti häntä. Nimenomaan lasten asia aikuisten välityksellä, Eeva-Liisa tähdentää. En ole koskaan ajatellut, että itse työskentelisin lasten kanssa. Olen mennyt hallinnollisiin töihin. Lasten hyväksi voi työskennellä eri tavalla. Tärkein on hoitaja, joka lapsen kohtaa. Organisaation pitäisi yrittää saada olosuhteet mahdollisimman hyviksi. Ohjaajalla on tärkeä tehtävä tukea hoitajaa hänen työssään. - Olin noin 10 vuotta ohjaajana ja sitten vastaavana ohjaajana. Lisäksi minulla on ollut oma perhepäivähoitoalue paria viime vuotta lukuunottamatta. Tehtävä on ollut kaksijakoinen. Matkat olen kulkenut etupäässä polkupyörällä. Osaan hyvin Vaasan pyörätiet, kun alueinani ovat olleet kaikki Vaasan perhepäivähoitoalueet Gerbytä ja Sundomia lukuunottamatta. - Perhepäivähoidon vastaavana ohjaajana olen tuntenut velvollisuudekseni tehdä perhepäivähoitoa tunnetuksi. Minulla oli myös mahdollisuus suorittaa kaupungin työnohjaajakoulutus. Olen ollut työnohjaajana eri päivähoidon yksiköissä ja vanhuspuolella. Se on ollut hyvin kiinnostavaa. Iso sydänleikkaus v. 1995 hiljensi tahtia. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei ollut mahdollisuutta päästä, mutta kun osa-aikaeläkkeen ikäraja aleni 56 vuoteen, Eeva-Liisa hakeutui sille ja on v. 1999 ollut osa-aikaeläkkeellä. Periaatteessa hänellä on ollut töitä 3 pv/viikko, mutta työtehtävät ovat pysyneet samoina. Työt on pitänyt organisoida sillä tavoin, että ne voivat odottaa hänen vapaapäiviensä ajan. Se on aiheuttanut välillä paineitakin. - Terveydentilani kannalta osa-aikaeläke on kuitenkin ollut erittäin tärkeä, mutta niin työsidonnainen olen, että vaihdan työpäiviä, jos vapaapäivilleni osuu joku tärkeä kokous. Elämänohjeesi? - Ilmoitustaulullani on mietelause: Ilo on aina tärkeämpi kuin valta. Olen miettinyt, mitä se tarkoittaa. Ihmisellä iloa on loppujen lopuksi aika vähän, jos sitä ei osaa ottaa pienistä asioista. Jokaisella pitäisi olla joku ihan oma asia, jossa voi rauhoittua ja rentoutua. Perhepäivähoitajat ovat päivät kotona lasten kanssa, kyllä heillä pitää olla joku ihan ikioma asia. Jokaisen aikuisen ihmisen tulisi huolehtia itsestään niin paljon, että sellaisen asian hommaa itselleen. Jos ei huolehdi itsestään, kuinka jaksaa huolehtia lapsista? Jokainen lapsi ansaitsee parhaimman mahdollisen hoidon. On aikuisesta kiinni, millainen se hoito on. Jos hoitajalle tulee se olo, että tästä ei tule mitään, pitäisi rohkeasti pystyä tekemään se päätös, että on muitakin töitä kuin perhepäivähoitajan työ. Perhepäivähoidon kehityksestä ja ongelmista Päivähoitolaki, joka määritteli päivähoidon muodot; päiväkotihoito, perhepäivähoito ja leikkitoiminta, tuli voimaan vuodesta 1973. Vaasassa perhepäivähoito aloitettiin kokeiluluontoisesti jo ennen päivähoitolain voimaantuloa vuonna 1970. - Aluksi oli vain kolme perhepäivähoidonohjaajaa: Eila Ketola, Litti Wahlbäck ja minä. Hommasimme koko ajan lisää hoitajia, myös ohjaajien määrä lisääntyi, Eeva-Liisa Kajava kertoo. 1980-90-luvun vaihteessa hoitajia oli eniten, 291 henkilöä. Lapsia on enimmillään ollut 1362. Nyt hoitajia on vähän yli 200, heistä n. ¼ on ryhmäperhepäivähoitajia. Ryhmäperhepäiväkodit, arkikielellä ryhmikset ovat lisääntyneet. Niitä on nyt 21, useimmissa kolme hoitajaa. Osa ryhmiksistä on varakoteja, joihin lapsi voi mennä, kun hoitaja on sairaana tai vuosilomalla. Varakodit on Vaasan erikoisuus. Osa varakoteja on nyt jouduttu täyttämään vakituisilla lapsilla, jotka odottavat siellä vakituista hoitopaikkaa. Varahoito on yksi perhepäivähoidon ratkaisemattomista ongelmista. Päivähoitoasetuksen mukaan hoitajal-... jatkuu sivulla 11 3

3/2006 4

3/2006 5

3/2006 Asuntomessu-projekti etenee vauhdilla 17.7.2008 klo 10.00 avataan Vaasan Suvilahdessa portti Asuntomessuille, jonka järjestelyt ovat tänä keväänä 2006 jo täydessä vauhdissaan. Messutoimiston henkilöstö on kasvanut, ja tonttihaku on parhaillaan käynnissä. Ari Mäkelä lähtee innolla mukaan Asuntomessu-projektiin. Suvilahden messualue on lähellä palveluita, merta ja vehreää luontoa. Suuri Asuntomessu-projekti on teettänyt Vaasan kaupungilla kokopäiväisesti töitä pian kokonaisen vuoden ajan. Projektipäällikkö Keijo Ullakko aloitti kesäkuun 2005 alussa työnsä Asuntomessutoimistolla Kirkkopuistikolla. Ullakon oikea käsi Outi Olkkola valittiin projektisihteeriksi elokuussa. Tiedottaja Anni Johde aloitti työnsä puolestaan marraskuussa, ja nyt toukokuussa 2006 remmiin on astunut aluerakennuttaja Ari Mäkelä. Mäkelän työ alkaa asuntomessualueen rakentamisen suunnittelulla. Sen jälkeen on käsiteltävä urakkatarjouspaperit ja lopulta valvottava alueen rakentamista. Yhteistyö suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa tulee siis olemaan aktiivista ja läheistä. Monta lankaa on pidettävä käsissä. Aika näyttää tarkemmin ja konkreettisemmin, mitä kaikkia työtehtäviä eteen tulee, Mäkelä pohtii alkavaa työrupeamaansa. Mahdollisuuksien mukaan messualueen maarakennusurakat ja kunnallistekniset työt tehdään kaupungin oman organisaation toimesta. Inspiroivaa tarttua haastavaan projektiin Tiivistahtisen messuprojektin aikataulutus on rakentamisen osalta erityisen tärkeää. Mäkelä ei kuitenkaan ole huolissaan ajan riittämisestä. Aikataulu on kyllä tiivis, mutta ei missään nimessä liian tiukka. Parissa vuodessa kaikki pystytään toteuttamaan jopa vaivattomasti. Rakentajat alkavat työurakkansa tonteilla keväällä 2007, jolloin messualueen kunnallistekniikan ja pohjarakenteiden on viimeistään oltava valmiita. Mäkelä toteaa, että nimenomaan tarkka aikataulutus on erona tavallisen asuinalueen rakentamiseen. Messualueen rakentaminen on minusta erityisen innostava haaste, johon tartun suurella mielenkiinnolla. On inspiroivaa sovittaa kaikki yhteen siten, että kokonaisuus on valmiina tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan, Mäkelä sanoo. Mäkelä hoitaa työnsä pitkän kokemuksen tuomalla ammattitaidolla. Hän on ollut viimeiset 10 vuotta maarakennuspalvelu Veljekset Risbergillä ja sitä edelliset 10 vuotta YIT-rakennuksella. Siirtyminen pariksi vuodeksi kunnalliselle puolelle on siis uutta ja motivoivaa. Mäkelä on lähtöisin Kurikasta ja asunut nyt 12 vuotta Vaasassa. Kotona on avovaimo ja kaksi irlanninsetteriä. Vapaa-ajalla hän harrastaa aktiivisesti kanakoirametsästystä ja kilpailua. Tontteja haettavana kesän ajan Asuntomessualueen tontteja on haettavana koko kesän 2006 ajan 21.8. asti. Tarjolla on 19 omakotitonttia ja kuusi pientalotonttia yhteensä 34 pientalolle. Osalle tonteista tullaan järjestämään erilliset suunnittelukilpailut. Omakotitontit sijaitsevat merenrannalla viuhkamaisessa muodossa, ja pientalotontit muodostavat yhtenäisen korttelin Suvilahden koulun vieressä. Pientaloalueen talot tulevat olemaan yhtiömuotoisia. Tonttien lisäksi tarjolla on kerrostalo-osakkeita. Kaikkia eri asumismuotoja haetaan erikseen, mutta haut organisoidaan yhteisesti Vaasan Asuntomessutoimistosta. Messuorganisaation Laaturyhmä arvioi hakemukset idealuonnosten perusteella ja tekee esityksen valituista hakijoista. Parhaat ideat tulevat valituiksi; kokonaisuudesta halutaan rakentaa monipuolinen asuinalue, josta jokainen messuvieras voi löytää oman unelmakotinsa. Asuntomessutoimikunta valitsee tonttien saajat, ja päätöksen vahvistaa lopulta Vaasan kaupungin tekninen lautakunta syksyn 2006 aikana. Katso lisätietoja ja seuraa messuprojektin kulkua: http://www.vaasa.fi/asuntomessut Anni Johde tiedottaja Asuntomessutoimisto 6

3/2006 TEKSTI: ANNE-MARI REPOLA AKVARELLI: JOUKO KETO Oma kotiseutu tutuksi kotiseutupäivillä elokuussa Vaasassa vietetään 2.-6.8.2006 Valtakunnallisia kotiseutupäiviä, joiden teemana on Kaksikielinen kotiseutu En tvåspråkig hembygd. Ne järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1949 Tammelassa, joten vuonna 2006 niitä vietetään 58. kerran. Viiden päivän aikana on tarjolla viitisenkymmentä tapahtumaa. Kotiseutupäivät ovat kaikille avoimia. Osa tapahtumista on maksullisia ja osa maksuttomia. Tässä esittelemme muutamia. Kaksi ensimmäistä päivää on varattu mielenkiintoisille seminaareille, joiden aiheet liittyvät kotiseutupäivien teemaan. Keskiviikkona on seminaaripäivä yhteistyössä Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Seminaarin teemana on Elämää kahdella kielellä. Päivä jakautuu teoriaan ja käytäntöön siten, että aamupäivällä saamme kuulla korkealuokkaisia luentoja ja paneelikeskustelun alustuksia. Iltapäivällä seminaarin ohjelmaan kuuluu opastettu kierros Vaasassa, johon sisältyy kielikylpy- ja tandemmenetelmien kokeilua käytännössä. Torstain seminaari käsittelee historiaa. Päivän aikana liikutaan oppaiden kanssa pitkin Hovioikeudenpuistikkoa paikasta toiseen, ja matkalla kuullaan kolme luentoa aiheista Hovioikeudenpuistikon arkkitehtuuri ja rakennukset, Vaasa ennen paloa 1852 sekä Nykyajan Vaasa ja sen yrityselämä. Luentojen, viihteen ja aterioiden pysähdyspaikkoja ovat Rautatieasema, Gloria, Kaupungintalo, Vaasan kirkko, Tikanojan taidekoti, Hovioikeus ja Strampen. Kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus osallistua molempien seminaaripäivien ohjelmaan puoleen hintaan, 20 euroa/päivä. Hintaan sisältyy ruoka ja kahvi. Perjantai on yhdistysten päivä, jota vietetään Åbo Akademin tiloissa Academillissa. Päivän aikana on mahdollista osallistua keskustelukammareihin, kierrellä kirjallisuusja yhdistystorilla sekä käydä kysymässä neuvoa eri alojen asiantuntijoilta neuvontapisteillä. Perjantaipäivän tapahtumiin Academilliin on kaikilla vapaa pääsy. Jokaisena iltana on tarjolla myös mielenkiintoista iltaohjelmaa. Keskiviikko iltana järjestetään Hietalahden Villassa kuninkaallinen illallinen, jota isännöi Kaarle IX. Illan aikana syödään ja seurustellaan 1600-luvun hengen mukaisesti. Torstai-iltana on mahdollisuus mennä laulamaan Vanhan Vaasan raunioille yhteislaulutilaisuuteen. Illan vetävät laulavat juontajat Marjut Rothovius ja Max Jansson. Perjantai-iltana vietetään yhteisiä avajaisia kauppatorilla, jonka jälkeen pistetään jalalla koreasti Raippaluodossa, jossa tanssitaan kesäyön tunnelmassa. Tanssittajina ovat Charles Plogman ja Tommys. Lauantai on retkipäivä, jolloin tarjolla on 17 retkeä eripuolille Vaasaa ja maakuntaa. Kotiseutupäivät huipentuvat sunnuntaina pääjuhlaan, joka järjestetään ammattiopiston tiloissa osoitteessa Ruutikellarintie 2. Tilaisuudessa kuullaan korkeatasoista musiikkia Pohjanmaan alueen parhaimmilta esiintyjiltä ja nähdään tanssiesitys. Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy. Kotiseutupäivien järjestelyistä vastaa pääsihteeri Anna-Lena Groos puh. 050 598 1698 ja viestintäassistentti Anne-Mari Repola puh. 040 525 7895. Lisätietoa tapahtumasta löydät osoitteesta www.vaasa.fi/kotiseutupaivat. Ilmoittautuminen kotiseutupäiville ja käsiohjelmien tilaukset kotiseutupäivien kansliasta numerosta 06 325 1069 tai sähköpostiosoitteesta kotiseutu@vaasa.fi. Bekanta dig med din egen hembygd på hembygdsdagarna i augusti Riksomfattande hembygdsdagar arrangeras i Vasa 2-6.8.2006, med temat En tvåspråkig hembygd - kaksikielinen kotiseutu. Hembygdsdagarna är en årligen återkommande tradition i Finland och de ordnas på olika platser varje år. I Vasa ordnas de 58:e Hembygdsdagarna. Under fem dagar i Vasa erbjuds ett femtiotal aktiviteter. Programmet är öppet för alla. Till vissa av evenemangen är det inträde, medan andra evenemang är gratis. Nedan presenteras ett urval. På onsdagen är det seminariedag i samarbete med Vasa universitet och Åbo Akademi. Seminariets tema är Att leva på två språk. Dagen är delad mellan teori och praktik, så att vi på förmiddagen lyssnar till högklassiga föreläsningar och inledningar samt deltar i en diskussion med paneldebatt. På eftermiddagen gör vi en rundtur i Vasa, vilken vi kombinerar med att pröva på språkbads- och tandemmetoderna i praktiken. På kvällen är det kunglig middag med Karl IX i Sandviksvillan. Torsdagen är en historisk dag. Vi rör oss kring Hovrättsesplanaden och får tre föreläsningar med teman Vasa fram till branden år 1852, Arkitektur och byggnader vid Hovrättsesplanaden samt Det moderna Vasa och dess företag, samtidigt som vi blir guidade från plats till plats. På kvällen far vi med buss till Gamla Vasa ruiner där vi sjunger allsång med Marjut Rothovius och Max Jansson. Observera att stadens anställda får delta i vardera seminariedagen till halva priset, 20 euro/dag. I priset ingår mat och kaffe. Fredagen är föreningarnas dag och den hålls i Academill. Fem diskussionskammare ordnas med inledande experter. Förenings- och litteraturtorg samt olika rådgivningspunkter är igång hela dagen. Rådgivningen är gratis och utan tidsreservering. På kvällen öppnas Hembygdsdagarna officiellt på Salutorget med program, öppningstal och blåsmusik. Efter öppningen far vi till Replot där vi dansar i sommarnatten vid Replotbron till tonerna av Charles Plogman och Tommys. Lördagen är utflyktsdag 17 olika utflykter erbjuds i Vasa och landskapet Österbotten. Hembygdsdagarna avslutas med en huvudfest i Vasa yrkesinstitut, Krutkällarvägen 2. Huvudfesten avslutas med avskedskaffe. Huvudfesten är öppen för alla och inträdet är fritt. För förverkligandet av Hembygdsdagarna i Vasa svarar generalsekreterare Anna-Lena Groos, tfn 050 5981698 och medieassistent Anne-Mari Repola tfn 040 525 7895. Se på vår hemsida www.vasa.fi/ hembygdsdagar för mer information om programmet. Programboken kan beställas och anmälningar göras via ovannämnda telefonnummer, hembygdskansliet tfn 06 325 1069 eller kotiseutu@vaasa.fi. 7

3/2006 KUVAT JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Matkailutoimistossa kesä on vilkasta aikaa Kaupungin matkailutoimisto kaupungintalon Raastuvankadun puoleisella sivulla on pieni, mutta tehokas vain kahden vakituisen työntekijän työpaikka. He järjestävät Vaasaan tuleville ryhmille opastettuja kiertoajeluja, jotka sisältävät tavallisesti käynnin jossain mielenkiintoisessa kohteessa, kahvitarjoilun ja ruokailun. Myös yritysvieraille, kokouksiin ja tapahtumiin osallistuville järjestetään mielenkiintoisia retkiä sekä kaupungissa että ympäröivään maakuntaan ja saaristoon. Monet oppaat ovat myös suorittaneet alueopas- ja matkanjohtajakoulutuksen. Oppaan voi tilata vaikka yhdelle henkilölle. Opas voi tulla myös mukaan risteilyalukseen. Opastetut kävelykierrokset sekä pyöräretket ovat suositeltavia vaihtoehtoja. Matkailutoimistosta saa tietoa käyntikohteista sekä tapahtumista. Toimistossa on hyviä esitteitä ja karttoja. Henkilökunta hoitaa matkailuneuvontaa ja tervetulleita ovat niin vaasalaiset kuin muualta Suomesta tai ulkomailta tulevat matkailijat. Kaupungin talouden kiristyminen näkyy myös matkailutoimistossa. Matkailupäällikkö Margit Sellberg kertoi, että heillä on enää kaksi vakituista ja yksi työllisyysvaroilla palkattu työntekijä. Vakituisena on hänen lisäkseen toimistosihteeri Nina Westerlund ja työllisyysrahoilla palkattuna Lisbeth Lahnakoski. Kesäksi otetaan kolme kesäapulaista, jotka hoitavat vuorotyön. Kaikkien matkailutoimistossa työskentelevien pitää osata suomen, ruotsin ja englannin lisäksi jotakin muuta kieltä, esim. saksaa, ranskaa tai venäjää. On tärkeää, että palvelu pelaa. Kesällä toimisto on auki myös viikonloppuisin klo 10-18. Matkailutoimiston työntekijöiden työpäivä täyttyy monenlaisista asioista. Margit Sellbergillä haastetta riittää järjestettävien tapahtumien oheisohjelmien, ruokailujen ja opastuksien ym. suunnittelussa. Messut ja työmatkat vievät usein eri puolille Suomea ja ulkomaille. Töitä on paljon myös viikonloppuina. Seuraava viikonloppu Margitin kalenterissa on varattu Ruotsista tuleville matkatoimistoihmisille, jotka myyvät siellä ensi kesän matkapaketteja Suomeen. Hyvän oppaan merkitys on tärkeä retkien ja kiertoajelujen onnistumisessa. Margit on Vaasa-Mustasaari oppaat ry:n puheenjohtaja ja opastaa itsekin. Kaikki oppaat ovat freelansereita. Matkailutoimisto välittää heitä. Nykyisin opas on enemmän seuralainen, joka vie eri liikkeisiin ja museoihin ja kertoo samalla viihdyttävästi. Opastus ei saa olla sitä, että kerrotaan paljon vuosilukuja ja arkkitehtien nimiä. Täytyy kertoa paikkakunnan nykyisyydestä, tavallisesta elämästä ja vielä tulevaisuuden suunnitelmista. Mielenkiintoiset tarinat elävöittävät opastusta. Nina Westerlund (vas.), Margit Sellberg (seisomassa takana) ja Lisbeth Lahnakoski toivottavat kaikki tervetulleiksi Matkailutoimistoon. Nina Westerlund hoitaa toimistoa, laskee hinnat, tekee esitteitä, kääntää tekstejä ja on vastuussa matkailun internetpäivityksistä. Hänen työnään on mm. kesäksi julkaistavan Loma-Vaasan tekeminen. Siihen 8

on kerätty kolmella kielellä kaikki Vaasan tiedot A:sta Ö:hön; apteekit, ostospaikat, mielenkiintoiset käyntikohteet, museot, taidenäyttelyt, niiden aukioloajat ja sisäänpääsymaksut. Opasta on julkaistu useana vuonna, mutta joka kevät tiedot pitää päivittää ajan tasalle. Loma-Vaasan voi noutaa matkailutoimistosta ilmaiseksi. Jotkut pyytävät sitä etukäteen voidakseen suunnitella matkaohjelmaansa jo kotona. Matkailutoimisto julkaisee myös mm Majoitusmahdollisuudet Vaasassa ja Mustasaaressa -opasta. Siinäkin tiedot ovat kolmella kielellä. Kaikki matkailijoiden sekä vaasalaisten tarvitsemat tiedot Matkailutoimisto päivittää kaupungin internetsivuille. Tietokone ja internet ovat korvaamaton apu. Yhteystiedot ja hinnat saa haettua internetistä nopeasti. Sähköpostilla voi ottaa yhteyttä ja lähettää tarjouspyynnöt. - Jos asiakkaat kysyvät muiden kaupunkien palveluista, internetistä saamme nopeasti puhelinnumerot ja tiedot, joihin voi soittaa. Tämä on monipuolinen palvelu sekä vaasalaisille että matkailijoille, Margit Sellberg kertoo ja jatkaa: - Vaasalaisetkin käyttävät paljon meidän palvelujamme. Kun heille tulee vieraita, he tulevat etsimään täältä tietoa, mitä näyttäisivät vierailleen, kyselevät aukioloaikoja yms. Matkoja muualle järjestävät hakevat täältä esitteitä. Meillä on myös Suomen tärkeimpien paikkakuntien esitteet ja kartat. - Positiivista on, että meille tulee paljon erilaisia ryhmiä; koululaisia, yhdistyksiä, yrityksiä, kuntavierailuja, seurakunta-, Martta- ja eläkeläisryhmiä. Paljon suunnittelemme päivän ohjelmia. Matkatoimisto tai linja-autoyritys, joka matkan tilaa, pyytää useimmiten tarjouksia useammasta kaupungista. Siihen on tartuttava heti. Muuten nopeampi vetää pitemmän korren. Joskus suunnitelmia joudutaan muuttamaan. Margit kertoi vastikään sattuneesta tapauksesta: Kesä-heinäkuun vaihteessa Vaasassa järjestettävää erittäin tärkeää kansainvälistä kokousta on suunniteltu jo pitemmän aikaa, erilaisia ohjelmavaihtoehtoja käyty läpi ja tarjoukset tehty asiakkaan toiveiden mukaan. Olimme järjestämässä heille kahden päivän ohjelmaa. Kävi kuitenkin niin, että korkea-arvoinen taho Helsingistä ilmoitti, että ei mennäkään aiemmin sovittuun paikkaan. Laivat, ruokailut, eräoppaat, erityisasiantuntijat, kaikki piti peruuttaa ja suunnitella nopeasti uusi ohjelma asiakkaan uusien toiveiden mukaan. Vaasa 400-juhlavuosi työllistää - Kaupungin 400-juhlavuosi tuo paljon lisätyötä. 400-vuotisjuhliin kuuluvien konferenssien lisäksi tulossa on paljon ryhmiä, matkailupäällikkö Margit Sellberg kertoo. Yksi juhlavuoden suurista tapahtumista on Valtakunnalliset kotiseutupäivät elokuun alussa. Suunnitteilla on 17 eri retkeä Pohjanmaan alueella. Vaasassa on monia kiertoajeluja, Valassaarille keskelle Merenkurkkua tehdään retki kahdella veneellä, eri puolille maakuntaa on monia mielenkiintoisia retkiä. Retkille on yritetty keksiä niin mielenkiintoiset otsikot, että ne kiinnostaisivat ihmisiä. Esim. retkellä, jonka nimenä on Nyt mua vierähän linnasta linnahan, tutustutaan vankilaan, hovioikeuteen, oikeustaloon ja poliisitaloon. - Kun käydään niin monessa paikassa, järjestelyjä on paljon. Päivät ovat kaksikieliset, joten jokaiselle retkelle tarvitaan kaksikielinen opas. Pitää sopia, että paikat ovat auki. Työryhmä on suunnitellut ohjelmia lähes kaksi vuotta. Nyt esite on menossa painoon. Sen jälkeen ihmiset voivat ilmoittautua retkille ja nähdään, mitkä niistä toteutuvat. Lisäksi pitää tehdä oppaille oma tiedote, jossa lukee tarkka aikataulu, kaikki paikat, missä käydään, mihin aikaan pitää olla missäkin paikassa, kontaktitiedot kaikkiin paikkoihin, että oppaat voivat soittaa niihin jos sattuu jotain. Bussiin tuleville asiakkaille annetaan päivän ohjelma, että he tietävät, mihin mennään ja milloin tullaan takaisin. Ohjelman kääntöpuolelle Matkailutoimistosta voi käydä hakemassa hyviä esitteitä ja karttoja, joita Margit Sellberg tässä esittelee. painetaan kartta, josta retkille osallistujat näkevät, missä kuljetaan, Margit selvittää. Risteilyalukset löytäneet Vaasan Kesällä Vaasaan on tulossa ennätysmäärä risteilyaluksia, joista kolme on isoa risteilyalusta ja yksi loistoristeilijä. Matkailutoimisto huolehtii, että retket, kiertoajelut ja kahvitauot ovat sovittuina aikoina ja tarpeellinen määrä kielitaitoisia oppaita on paikalla. Satamajohtajan kanssa on puhuttava, että satama siistitään ja puutarha- ja puisto-osaston kanssa, että saadaan kukkia satamaan. Satamassa pitää olla tervetulotoivotus kyseisen maan kielellä ja oppaat ovat kyltin kanssa ottamassa vieraita vastaan. 3/2006 Loistoristeilijä, jossa on parisataa matkustajaa, tulee 7.7. Vaasan satamaan. Heille on varattu kiertoajelu Vaasaan ja Stundarsiin ja retki saaristoon, saksankieliset oppaat ja kahvitukset jokaiselle retkeen osallistujalle. Iltapäivällä heillä on kaupungintalolla cocktailit ja konsertti, jonka ohjelmasta he itse vastaavat. Konsertin jälkeen heidät kuljetetaan takaisin satamaan ja laiva lähtee pois. Niille ihmisille, jotka eivät osallistu kiertoajeluille, pitää olla bussi, joka kuljettaa heitä satamasta keskustaan ja takaisin ja sille tarkat aikataulut. Lisäksi joudumme tekemään paljon oheistyötä siinä, että annamme heille listan, josta he näkevät, mitä kauppoja, erikoisliikkeitä, taidenäyttelyitä, museoita ja muita mielenkiintoisia käyntikohteita keskustassa on. Matkailutoimiston tavoitteena on saada risteilyalusten asiakkaat viihtymään ja tietysti jättämään rahaa paikkakunnalle. Juhannusaattona klo 15.30 19.00 Vaasassa vierailee pikapikaa iso saksalainen laiva. Siihen tarvitaan kuusi saksaa puhuvaa opasta, jotka esittelevät heille kaupunkia ja Vanhaa Vaasaa. Kolmas heinäkuuta tulee 700 hengen brittiläinen alus. Silloin tarvitaan yhdeksän englanninkielistä opasta. Heille on järjestetty kiertokävelyjä ja kiertoajeluja. Oppaat kuljetetaan satamaan heti aamusta. Kahvitarjoilut pitää olla järjestetty niin, että kaikki menee sujuvasti, koska aikaa on vähän. Heinäkuun puolivälissä tulee vielä yksi iso saksalainen laiva, jossa on 600 henkeä. Risteilyaluksien saaminen Vaasaan on syntynyt uuden Merenkurkun satamakaupunkien yhteistyön tuloksena sekä muutamien vanhojen kontaktien ansioista. Vaasasta on tehty PowerPoint-esitys, jossa on tiedot satamasta, kaupungin tarjonnasta, kiertoajeluista ja oppaista. Esitystä on lähetetty tärkeille kontaktihenkilöille mm. Saksaan ja Helsinkiin. Merenkurkun satamakaupunkien yhteisesitettä ja yhteistä Power- Point-esitystä on jaettu myös kansainvälisillä messuilla Miamissa, Barcelonassa ja Hampurissa. Mikä parasta, mikä vaikeinta? - Tämä on kiva työ. Parasta ovat ihmiskontaktit ja se, kun on ollut markkinointimatkoilla ja messuilla ja niiden tuloksena saa ihmisiä tulemaan Vaasaan. Kaikki matkailualan ihmiset ovat mukavia, aktiivisia ja... jatkuu seuraavalla sivulla 9

3/2006 Segliksessä puhaltavat uudet tuulet KUVA JA TEKSTI: ANNE KYTÖLÄ Wasa Segelföreningenin ravintola Segliksessä maistellaan tänä kesänä uusia makuja, sillä ravintolapalvelujen tuottaja vaihtuu. Ravintola Silveria on solminut purjehdusseuran kanssa kolmivuotisen sopimuksen. Hotelli- ja ravintolatoimen johtaja Päivikki Turunen kertoo Silverian väen olevan innoissaan. Työskentely kesäravintolassa on henkilökunnalle vaihtelua ja antaa tilaisuuden kehittyä työssä. Kesäravintola tuo meille synergiaetuja, sillä toiminta Silverian ravintolassa hiljenee kesäkuukausina, vaikka hotelli on melko täynnä, Turunen kertoo. Nyt työtä riittää Segliksessä. Seglistä aiotaan markkinoida merellisenä lounas- ja iltaravintolana myös niille hotellivieraille, jotka ovat tulleet Vaasaan Wasalandian ja Tropiclandian takia. Wasalandiasta on ravintolaan matkaa noin 250 metriä. Keittiön toiminnasta Segliksessä vastaa Silverian hotelli- ja ravintolakoulusta 1989 valmistunut Mikael Orlo. Tuoreita raaka-aineita ja yksinkertaisia, puhtaita makuja arvostava Orlo on hionut opintojen jälkeen taitojaan muun muassa maineikkaassa helsinkiläisessä Sipuliravintolassa, Vaasassa Fransmannissa ja Silveriassa sekä useissa Saksan ravintoloissa huippuravintoloista oluttupiin. Segliksen asiakkaille Orlo suunnittelee tarjoavansa kalaa, kesään hyvin sopivaa lampaanpotkaa, paljon tuoreita vihanneksia, salaatteja, mansikoita ja muita marjoja. Herkut ovat kevyitä ja sopivat laihduttajillekin. Arkisin tarjolla on erilaisia lounasvaihtoehtoja. Viikonloppuisin ateriat valitaan à la carte listalta. Orlo rakentelee mielessään myös Segliksen erikoista, mutta sen sisällöstä hän ei kerro vielä mitään. Ideat kypsyvät parhaillaan. Seglistä voi vuokrata erilaisten juhlien pitopaikaksi. Saliin mahtuu sisälle noin 130 henkeä, terassille 150 henkeä ja etupihalle voidaan pystyttää teltta. Segliksessä on täydet anniskeluoikeudet. Kesäjuhlat ehtii vieläkin järjestää, sillä ihan kaikkia kesän viikonloppuja ei ole varattu, Segliksen ja Silverian ravintolapäällikkö Kimmo Rantala kertoo. Segliksen varaukset hoidetaan Silverian myyntipalveluista, puh. 3267 604. Segliksen ilmettä on muutettu entistä merellisemmäksi purjeteemalla ja sinisellä värityksellä. Mikael Orlo haistelee aluksi, millainen Seglis on sielultaan ja millaisena asiakkaat sen haluavat. Toivomukset ja mielipiteet ovat tervetulleita. MATKAILUTOIMISTOSSA kesä on vilkasta aikaa... jatkoa sivulta 9 positiivisia. Tässä työssä saa olla monenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä aina presidentin kansliasta kivityöläisiin ja putkimiehiin, joilla esimerkiksi on konferenssi Vaasassa ensi kesänä. Olemme järjestäneet heille parin päivän ohjelman. - Monet ajattelevat, että työ matkailualalla on vain luksusta ja saa matkustella paljon, mutta se on myös laatikoiden ja muiden tavaroiden raahaamista esim. messuille, esittelypaikoille ja varastoon. Matkailualalla pitää olla hyvä kunto. Saattaa olla, että lähdemme klo 4-5 aamulla, käymme kahdessa kaupungissa ja tulemme illalla takaisin tai on yöpyminen ja seuraavana päivänä taas kaksi kohdetta ja sitten takaisin. Messuilla oleminen on raskasta, vaikka siellä on työvuorot. Kun on päivän jutellut ihmisten kanssa, illalla on sen verran nääntynyt, että useinkaan juttu ei luista illalla. Käy vain syömässä ja nauttii hiljaisuudesta hotellihuoneessa. - Vaikeinta on, että on niin hirveän monta projektia yhtä aikaa. Pitää osata priorisoida asioita. Olemme mukana monissa kansainvälisissä ja paikallisissa esitteissä. Ne tulevat monella kielellä. Ennen painoon menoa meidän pitää oikolukea ja hyväksyä ne. Joskus tulee virheitä, kun joku asia on vain jäänyt huomaamatta. Se tietysti harmittaa. Mieleenpainuneita tapahtumia: - Kun Vaasan kaupunginteatteri vihittiin vuonna 1992 ja Islannin silloinen presidentti Vigdis Finbogadottir tuli vierailulle, olin hotellinjohtajan kanssa odottamassa seuruetta hotellin aulassa. Hänen mukanaan oli sihteeri sekä suurlähettiläs. Saatoimme heidät huoneeseen ja minä jäin hotellin aulaan odottamaan. Sihteeri tuli kertomaan, että osa matkalaukuista oli jäänyt lentokentälle. Tilasin taksin, matkalaukut tuotiin ja vein ne taksinkuljettajan kanssa huoneisiin. Yksi laukku oli mennyt rikki, joten sanoin, että jos rouva presidentti tyhjentää sen aamuksi niin vien sen suutarille. Hän sai sitten hienon nahkalaukkunsa seuraavana päivänä korjattuna takaisin. Olin koko vierailun ajan heidän kanssaan. Samoin oli kaupunginjohtajan rouva ja Islannin paikallinen konsuli. Tunnelma oli leppoisa, mutta aikataulu klikkasi monessa paikassa. Presidentti oli niin puhelias ja jäi joka paikassa keskustelemaan ihmisten kanssa. Myös Stundarsin edustalle tulleet lapset Islannin liput kädessään saivat keskustella hänen kanssaan. - Olimme helsinkiläisille kokousjärjestäjille esitelleet Vaasan ja ympäristön tarjontaa ja kiersimme takaisin Söderfjärdenin kautta, jolloin näin illan hämärtyessä suuren mustan pilven siellä yläpuolella ja sanoin: Katsokaa kurkia! Hei eivät uskoneet silmiään kun tulimme lähemmäksi ja näimme suuren kurkiparven lentämässä kohti saaristoa. Se oli heille ainutlaatuinen kokemus. - Ajelimme ulkomaalaisten vieraiden kanssa autolla jäätietä pitkin saaristoon. He olivat ensin peloissaan ja sitten ihmeissään ja halusivat myös kävellä jään päällä ja ottaa valokuvia autoista jään päällä sekä hiihtäjistä ja pilkkijöistä. 10

3/2006 Joukko Vaasan lyseon lukion opettajia sekä lukiokoulutuksen hallintohenkilökuntaa vieraili Tikkurilan lukiossa 6.3.2006. Tikkurilan lukio ja Vaasan lyseon lukio ovat molemmat suuria yksiköitä. Tikkurilan lukiossa on noin 1000 opiskelijaa ja Vaasan lyseon lukiossa hiukan alle 900. Vierailun tarkoituksena oli tutustua likimain samankokoisen lukion opetusjärjestelyihin, ohjauksen toimivuuteen ja muihin käytänteisiin. Tikkurilan lukion kiinteistö on valmistunut vuonna 2002, joten rakennus on moderni ja erinomaisessa kunnossa. Varustelutaso on korkea, mm. kaikissa opetustiloissa on tietokoneet, videotykit ja dokumenttikamerat. Varustukseen kuuluvat myös valo- ja äänitekniikalla varustettu auditorio, äänilaboratorio ja elokuva- ja televisiostudio. Koulun ilmastointijärjestelmään on kytketty hiilidioksiditunnistimet, jotka automaattisesti huolehtivat opetustilojen sisäilman raikkaudesta. Kiinteistö on jaettu ainealueisiin, TEKSTI: KARI KUKKOHOVI, lukiokoulutuksen rehtori Vierailu Tikkurilan lukioon joissa sijaitsevat aineluokat ja opettajien henkilökohtaiset työtilat. Kullakin aineryhmällä on osastonhoitaja, jonka tehtävänä on koordinoida oman aineen opetusta. Kerran viikossa koko opettajakunta tapaa toisensa ns. pedagogisella kahvilla. Se järjestetään välitunnin aikana, joka on pidennetty puoleksi tunniksi. Tikkurilan lukio toimii 5-jaksojärjestelmässä ja oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Täten opettaja tapaa opetusryhmänsä kolme kertaa viikon aikana. Keskimääräinen ryhmäkoko on 28-29, pakollisten kurssien osalta kuitenkin hiukan korkeampi, 31-32. Koulun hallintoon kuuluvat rehtorin lisäksi apulaisrehtori ja kaksi koulusihteeriä. Päätoimisia opettajia on noin kuusikymmentä. Koulussa on myös kolme kouluisäntää, joilla on omat vastuualueensa. Valinnaisuus Tikkurilan lukiossa toteutuu hyvin, sillä opiskelijoille on tarjolla yhteensä 1000 kurssia. Selittävänä tekijänä on koulun koko, joka mahdollistaa laajan tarjonnan. Kursseja markkinoidaan opiskelijoille kerran vuodessa pidettävillä kurssivalintamessuilla, joilla kaikki oppiaineet ovat edustettuina. Tikkurilan lukio painottaa viestintään, joka on jaettu kolmeen suuntautumisvaihtoehtoon: suullisen ilmaisun, median ja kuvallisen ilmaisun polkuun. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille laaditaan valmiit työjärjestykset perusvalintojen pohjalta. Toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat saavat valita kurssinsa vapaasti tarjottimelta, joka on laitettu nettiin. Luokattomassa lukiossa opinto-ohjauksella on keskeinen merkitys. Tikkurilan lukiossa tämä on ymmärretty ja ohjaukseen on panostettu voimavaroja. Päätoimisia opintoohjaajia on neljä. Tosin kukaan heistä ei ole kokonaistyöajassa. Opintoohjaajien lisäksi ohjaukseen osallistuvat ryhmänohjaajat, aineenopettajat, hallintohenkilöstö ja opiskelijatutorit. Rakenteeltaan ohjausjärjestelmä on samantyyppinen kuin Vaasan lyseon lukiossa. Suuressa yksikössä tiedottaminen on aina ongelmallista. Tikkurilan lukiossa asia on hoidettu Caveo-oppimisympäristöllä, joka toimii koulun sisäisenä tiedotuskanavana sähköpostin sijasta. Koska tietokoneita on käytettävissä riittävä määrä, ratkaisu tuntuu toimivalta. Mielestäni matka oli kaikin puolin onnistunut ja antoi virikkeitä ja uusia ideoita oman yksikön kehittämistä ajatellen. Tikkurilan lukion monet ratkaisut ovat sellaisia, että niiden soveltamista omiin olosuhteisiimme kannattaa kokeilla ja suunnitella. Uskon, että näiden kokemusten innoittamina jatkamme bechmarking-matkailua myös tulevaisuudessa. EEVA-LIISA KAJAVAN haastattelu... jatkoa sivulla 3 la saa olla samanaikaisesti neljä alle kouluikäistä ja yksi puolipäivälapsi, joka voi olla joko koululainen tai esikoululainen. - Se hankaloittaa varahoidon järjestämistä. Silloin tällöin on pakko olla ylitystä. Vanhempien mielestä varahoidossa olisi parantamisen varaa, muuten he ovat perhepäivähoitoon tyytyväisiä. Erityisesti he arvostavat pientä lapsiryhmää sekä tuttua ja turvallista hoitajaa. Yksi apu varahoitoon voisi olla kiertävä varahoitaja, joka tarvittaessa voisi mennä joko hoitajan tai lasten kotiin. Jotkut perhepäivähoitajat hoitavat nytkin lapsia lasten kotona. Sitä kutsutaan kolmiperhepäivähoidoksi. Esim. kahden perheen lapset voivat olla samassa paikassa ja sinne palkataan kunnallinen työntekijä. Kasvatuskumppanuutta korostetaan - Kun tulin perhepäivähoitoon, se oli hoitomuotona juuri hyväksytty. Oman tien löytäminen kesti aikansa. Vuonna 1981 tuli päivähoidon kasvatustavoitteet, joiden mukaan hoito pitää suunnitella, toteuttaa ja arvioida huolellisesti. Se koski perhepäivähoitoa siinä missä päiväkotihoitoakin. Samat asiat ovat nykyisissä varhaiskasvatuksen linjauksissa ja suunnitelmissa. Koko Vaasan päivähoidossa on mietitty, miten toteutetaan suunnitelmat käytännössä. Erityisesti halutaan korostaa kasvatuskumppanuutta, jolloin myös vanhemmat ovat mukana päivähoidon toteuttamisessa, Eeva-Liisa kertoo. Perhepäivähoitajan ammattitaidosta Perhepäivähoitajien ammatillisuus on vuosien varrella kovasti vahvistunut. Eeva-Liisa Kajava on erityisesti korostanut, että heidän pitää rohkeasti sanoa oma mielipiteensä. He pystyvät kyllä perustelemaan, miksi ajattelevat niinkuin ajattelevat. - Ajattele, näistäkin ihmisistä, jotka viimeksi suorittivat ammattitutkinnon, monet olivat olleet melkein 30 vuotta töissä. He totisesti osaavat hommansa. Silti he haluavat vielä vahvistaa ammatti-identiteettiään suorittamalla ammattitutkinnon, 40 opintoviikkoa. Nostan heille hattua! Eeva-Liisa Kajava on ajanut perhepäivähoitajien aseman parantamista, mm. heidän kelpoisuusvaatimustensa muuttamista niin, että perhepäivähoitajilla olisi mahdollisuus mennä muihinkin tehtäviin. Nyt he eivät ole päteviä esim. lastenhoitajan työhön päiväkodissa. Ammattitutkinnon suorittanut perhepäivähoitaja ei ole pätevä edes ryhmiksen vastaavaksi hoitajaksi. - Se on väärin, hän puhisee. Jotakin on sentään tapahtumassa; lakimuutos asian korjaamiseksi on työn alla, mutta ei ehtinyt tulla voimaan ennen Eeva- Liisan eläkkeelle lähtöä. Ohjaajilla on huoli päivähoidon tasosta, siitä miten lapsi siellä hoidetaan. Lisäksi heillä on ollut se paine, että pitää huolehtia hoitajan toimeentulosta. Se on esimiehelle vaikea homma. Perhepäivähoitajille palkka on tullut sen mukaan, miten paljon lapsia on hoidossa. Uudessa sopimuksessa palkka on vakaampi. Eeva-Liisa toivoo, että hoitajat huomioisivat parannuksen. Kasvatus- ja opetusviraston alaisuuteen siirtymisestä - Ei minulla ollut minkäänlaista ongelmaa olla sosiaalivirastossa, olenhan sosiaalityöntekijä koulutukseltani, mutta ei minulla ollut ongelmia tulla tännekään. Ensin kyllä ajattelin, että mitä ihmettä perhepäivähoitajat tekevät kasvatus- ja opetusvirastossa, mutta kun päivähoito on kokonaisuus, ei tietenkään voitu ajatella, että perhepäivähoito olisi erotettu siitä. Hallinto oli se, joka siirtyi. Tärkeintä on, miten perhepäivähoitajan kotona homma hoidetaan ja heitä tämä ei hetkauta millään tavalla. - On ollut kiinnostavaa tutustua uuteen, ihan erilaiseen kulttuuriin. Johtoryhmässä olen saanut hyvän käsityksen kasvatus- ja opetuspuolen tilanteesta. Virastopäällikkömme Harry Swanljung on mielestäni halunnut paneutua perhepäivähoitoon. Se on tänä vuonna painopisteenä kehittämissuunnitelmassa. Työryhmä miettii, mitä olisi tehtävissä. Ikäohjelmalta odotan paljon. Se tulisi huolellisesti toteuttaa perhepäivähoitajien kohdalla, koska heillä keski-ikä on 48 vuotta. Eeva-Liisa Kajava on v. 2003 toimittanut julkaisun Perhepäivähoitoa Vaasassa 30 vuotta. Siitä on poimittu myös nämä lasten mielipiteet siitä, mikä on kivaa perhepäivähoidossa: - leipominen, auttaa hoitajaa pienten hoidossa, kun hoitajan mies ei nuku eikä ole ylitöissä vaan pelaa mun kanssa jalkapalloa. - hoitaja ja muut lapset on kivoja, kun mulla oli synttärit ja me syötiin karkkia - kun äiti tulee hakemaan 11

3/2006 MITÄ IHMISET HARRASTAVAT? Kaupungin työntekijöistä löytyy mitä moninaisimpien asioiden harrastajia. Tässä lehdessä aloitamme sarjan, jossa esittelemme erikoisimpia harrastuksia. Runonkulkijat kertovat lausuntaharrastuksestaan ja Jari Pakkanen purjelennosta. Suuhuni virtasi sadevettä! TEKSTI: SALLI HIETIKKO Moniko arvasi, että kyse on lausuntaharrastuksesta? Ei varmasti monikaan, mutta Vaasan kaupungin työntekijöistä koostuvan runoryhmän, Runonkulkijoiden, 15-vuotiseen taipaleeseen mahtuu monenlaista. Runonkulkijat on neljän kaupungin palveluksessa olevan naisen runoryhmä. Arja Koukku työskentelee toimistosihteerinä kaupunginkirjastossa. Tytti Hyttilä-Huhta on lehtorina ammattikorkeakoululla. Hertta Mauriala on Variskan koulun matemaattisten aineiden opettaja ja Airi Ropponen-Lindroos on toiminut päiväkodin johtajana Isolahden päiväkodissa. Lausuntaharrastus juontaa kaikilla juurensa jo lapsuudesta. Hertta alkoi pitää runoista jo pikkulapsena, kun äiti luki niitä hänelle lasten satu- ja runokirjoista. Ensiesiintyminen tapahtui toisella luokalla koulun juhlassa runolla Kukko ja kana aamukahvilla. Arja muistaa äidin lukeneen hänelle ja tämän sisarelle Kanteletarta. Tarinat olivat pelottaviakin, mutta niitä teki kuitenkin mieli kuulla lisää. Ekaluokalla Arja esitti koulussa runon Pikku tipu iloinen, lennä Luojan taivaaseen ja toisen luokan kevätjuhlassa Lauri Pohjanpään runon Kevät. Tytti muistaa esittäneensä kolmannella luokalla runon Auringon mäenlasku. Isä preppasi ja ohjasi häntä siinä. Toisiinsa naiset tutustuivat vuoden 1980-luvun loppupuolella työväenopistossa Leena Kellosalon ja Marja-Leena Haapasen lausuntapiireissä. Tosin Tytti ja Airi tunsivat toisensa jo ennestään kaupungin luottamusmies- ja ammattiyhdistyskuvioista. Runoryhmän he perustivat 15 vuotta sitten. Aluksi ryhmällä ei ollut nimeä. Nimi piti keksiä, kun lähdettiin kansalais- ja työväenopistojen Forssan runopäiville. - Halusimme, että nimi on suomenkielinen ja sellainen, jota voi käyttää vuosien kuluttuakin. Mietimme monia vaihtoehtoja, kunnes tämä nimi keksittiin, naiset kertoivat. Ensimmäinen runokooste, Marja- Leena Haapasen ohjaama Nouse ja katso esitettiin Club 25:ssa Amnestyn hyväksi. Tällä hetkellä ohjelmistoon kuuluu kymmenkunta eri esitystä, joista viimeisin, Riitta-Liisa Helmisen ohjaama Tahra jäänyt kiveen sai ensi-iltansa 29.3.06 kirjaston Draama-salissa. Kesäisin Runonkulkijat ovat saaneet uutta oppia erityisesti Suomen lausujainliiton kursseilta. Tärkeimpinä opettajinaan he mainitsevat Ritva Ahosen, Riitta-Liisa Helmisen ja Hannu Huuskan. Mikä runojen esittämisessä kiinnostaa? Yhdessä Runonkulkijat miettivät mikä vetoaa heihin runojen esittämisessä: - On haastavaa päästä runoon sisälle, ymmärtää se ja pystyä välittämään runon sanoma kuulijoille. - Kun esiintyjä eläytyy ja virittäytyy tietylle tasolle, hän saa yleisön virittäytymään mukaan. Sitä kautta välittyy asioita, joita ei edes pystytä selittämään. Sitä olisi mielenkiintoista tutkiakin. - Ydinasiana tässä on, että esittäjinä olemme välikappaleena runon ja kuulijan välillä. - Runot saattavat avautua jo lukuvaiheessa. Sekin vaihe antaa itselle paljon, avaa uusia näkökulmia ja uutta ymmärrystä asioista ja elämästä. Sama runo voi koskettaa meitä eri elämänvaiheissa eri tavalla. Lausuntaillan rakentaminen on kaikkien mielestä mielenkiintoista. Siinä on monta vaihetta. - Meillä se lähtee siitä, että ensin on teema. Se voi olla oma tai tilaajan KUVA: SALLI HIETIKKO Runonkulkijoiden viimeisin runokooste Tahra jäänyt kiveen sai ensi-iltansa 29.3.06 kirjaston Draama-salissa. Esiintyjät vasemmalta lukien: Arja Koukku, Hertta Mauriala, Airi Ropponen-Lindroos ja Tytti Hyttilä-Huhta. antama. Sen pohjalta lähdemme etsimään runoja ja rakentamaan dramaturgiaa. Ensimmäinen vaihe on runojen etsiminen. Jokainen etsii ensin yksinään sellaisia runoja, jotka häneen kolahtavat. Aluksi on paljon tekstejä ja siitä sitten lähdetään valitsemaan. Pikkuhiljaa palat loksahtavat paikoilleen. Kun tekstit ovat hallussa, on vielä iso haaste saada se, mitä haluamme sanoa, saumattomaksi kokonaisuudeksi näyttämölle. Siinä ohjaajan merkitys on tärkeä, Runonkulkijat kertovat. - Meillä on vapaaehtoisuuden periaate. Kunnioitamme toistemme näkemyksiä. Ketään ei pakoteta esittämään jotakin runoa. Se on yksi syy siihen, miksi tämä ryhmä on yhä pystyssä, naiset toteavat. 12

3/2006 Mieleenpainunein paikka tai tilaisuus, jossa olette esiintyneet? - Kyllä se oli esiintyminen Haikon kartanossa pohjoismaisessa Pakolaisuus ja kidutus -seminaarissa. Osa teksteistä piti kääntää ruotsiksi, että yleisö ymmärtäisi ne. Esiintymistilana oli pitkä ja kapea tila ruokasalissa. Ensi ajatus oli, että tästä ei voi tulla mitään, mutta rohkeasti vain lähdimme yrittämään ja saimme aivan ihanaa palautetta. Toinen ikimuistoinen esiintyminen Runonkulkijoilla oli Äetsän kesäteatterissa Sarkia-näyttämöllä, jossa he esittivät Aleksis Kiven Armaan kuusen äitinrinnass -koosteen. - Se oli se hellekesä, kun ei satanut yhtenäkään päivänä. Eikä satanut sinäkään päivänä, kun lähdimme Äetsään, mutta minuutilleen sillä hetkellä, kun esityksemme alkoi ja juoksimme rinnettä alas näyttämölle, alkoi tuulla ja sataa kaatamalla, ukkonen jyrisi ja salamoi. Keinu-runoa esittäessämme, kun Hertan piti sanoa: On allamme viherjä maa ja päällämme sininen taivas, sadevesi virtasi suuhun. Sade taukosi hetken päästä, mutta sekä esiintyjät että yleisö olivat läpimärkiä. Jälkeenpäin jotkut sanoivat, että oli se aika hurjaa, kun te nauraen juoksitte rinnettä alas sateessa ja ukkosen paukkuessa. Samasta esityksestä Runonkulkijoilla on toinen ihana kokemus, kun he esittivät sitä kesäisen luonnon keskellä Edvininpolulla. Ilma oli lämmin ja tunnelma myös. Näin Tytti muisteli: - Meidän lapset ja koira olivat mukana esityksessä vanhanaikaisesti puettuina ja he johdattelivat yleisöä polulla. Mieheni Harry istuskeli Aleksis Kivenä mättäällä ja me puikahtelimme metsästä yleisön eteen esittämään runoja. Savusaunan luona esitimme Aleksis Kiven naisia Seitsemästä veljeksestä. Airi esitti Eeron vaimon roolia. Tekstissä on kohta, ainoastaan poutapääskynen tuskin silmin näkyvä siellä väikkyi lentäin sinne, tänne. Samalla hetkellä, kun Airi sanoi sen, pääskynen lensi ohitse. Se hetki jäi monelle mieleen. Esiintyminen Kajaanin runotapahtumassa 1996 esityksellä Niin kauan kuin minulla vielä on sanottavaa, oli myös merkittävä Runonkulkijoiden taipaleella. Kun esityksiä arvosteltiin, he odottivat ja odottivat, eikö heidän esityksestään sanota mitään. - Emmehän voineet ymmärtää, että tulisimme ensimmäisiksi ja saisimme kunniakirjan! he huokasivat. Se oli mahtava kokemus! Onko lausuntaharrastuksesta hyötyä työssäsi? Tytti: Lähinnä se on omaa virkistäytymistä. Käytän kyllä työssäni runoja sillä tavoin hyväksi, että usein panen opiskelijat pohtimaan asioita runojen kautta. Arja: Alunperin lausuminen on ollut minulla vastapainoa toimistotyölle. Se auttaa jaksamaan. Nykyisissä tehtävissäni Draamasalin vastaavana esiintymiskokemuksesta on hyötyä. Ymmärrän tilaajien toiveita, kun suunnitellaan salin näyttämöesityksiä, sen sijaan laskujen litteroinnissa ei kovin runollinen sovi olla! Hertta: Opettajan työssä esiintymistaito ja kyky ja oikea äänenkäyttö ovat tärkeitä. Esiintymistottumusta on tullut lisää. Näiden viidentoista vuoden aikana Runonkulkijat ovat esiintyneet eri paikoissa ja hyvinkin erilaiselle yleisölle lukemattomia kertoja. He sanovat hämmästyneensä, miten merkityksellisiä runot ovat tämän päivän ihmisille. - Tässä kovien arvojen maailmassa se on jotakin, mitä kannattaa viedä eteenpäin. Saamme edesauttaa ja vahvistaa pehmeitä arvoja ja inhimillisyyttä. Meitä motivoi se, että tällä on suurempaakin merkitystä kuin vain se, että tämä on meille tärkeää. Airi ja Arja etsimässä runoja lausuntaesitykseen. KUVAT: RUNONKULKIJAT Aleksis Kiven Armaan kuusen äitinrinnass -esityksen keinuriemua Edvininpolulla. Kuva Aleksis Kiven Armaan kuusen äitinrinnass -esityksestä Sarkianäyttämöllä Äetsässä. 13

3/2006 TEKSTI: JARI PAKKANEN Ilmailukärpäsen puremana Olen työskennellyt kaupungin palveluksessa reilu neljä vuotta ATK-osastolla käyttöpäällikkönä. Ilmailukärpänen puraisi jo pikkupoikana, äitini kertoman mukaan minusta piti tulla lentokapteeni. Tämä pikkupojan unelma toteutui keväällä 1985 kun näin Vaasan Lentokerhon ilmoituksen purjelentokurssista. Taas tulevana viikonloppuna suunnataan Menkijärvelle lentämään. KUVAT: HENRY LAAKSONEN ja JARI PAKKANEN Purjelennon historiaa Otto Lilienthal (23.5.1848 Anklam - 10. 8.1896 Berliini) oli lentämisen uranuurtajia. Häntä pidetään usein ensimmäisen menestyksellisen ihmistä kannattavan liitokoneen rakentajana. Hän suoritti yli 2000 lentoa suunnittelemissaan liitokoneissa vuoden 1891 ja viisi vuotta myöhemmin tapahtuneen kuolemansa välillä. Lilienthal auttoi todistamaan, että ilmaa raskaammat lentolaitteet oli mahdollista rakentaa ilman räpyttäviä siipiä KÖPI Vaasan edustalla joskus -30 luvun lopulla. Vaasassa valmistui 22.12.1934 ensimmäinen kone Holz der Teufelliitokone (suomeksi voi piru vieköön ) joka sai nimen Köpi tunnetun vaasalaisen lentäjäluutnantin Kustaa Köpi Pukkisen muistoksi. Saksalaisista piirustuksista rakennettu. Köpi oli ensimmäisiä liitokoneita Suomessa ja sai tunnuksen OH-KÖPI ollen ainoa laatuaan Suomessa. Paljon on liitokoneita liidellyt Vaasan taivaalla vuoteen 2006 mennessä. Nykyään purjelentokoneina paremmin tunnetut lentolaitteet ovat teknisesti kehittyneitä, useimmiten lasikuidusta, hiilikuidusta ja muista nykytekniikan mukaisista materiaaleista rakennettuja ja tietokonepohjaisesti suunniteltuja tehokoneita. Koneet on varusteltu nykyaikaisin mittarein ja suunnistusvälinein. Esimerkiksi GPS ja tietokone kuuluu melkeinpä vakiovarusteisiin. Lähes äänettömästi taivaalla liitävä purjelentokone tarjoaa ohjaajalleen mitä upeimpia elämyksiä. Purjekone pysyy ilmassa lentäjän taitojen ja aurinkoenergian avulla. Löytämällä nostavan ilmavirtauksen, termiikin, voi lentää jopa 10 h lentoja. Suomessa on purjekoneella lennetty yli 1000 km:n lentoja. Purjekone hinauksessa Menkijärvellä. Taustalla kerhon konehalli. Kuka voi harrastaa purjelentoa? Purjelentoa voi harrastaa lähes kuka vain. 15 vuotiaana voi tulla kurssilla, lupakirjan saa kuitenkin 16 vuotta täytettyään. Purjelentokursseilla on ollut 15-60 vuotiaita oppilaita. Terveysvaatimuksena voi pitää samaa kuin ajokortin hankinnassa. Harrasteilmailussa ei ole niin tarkkoja terveysvaatimuksia kuin ammattilentämisessä. Purjelentokursseja järjestetään eri paikkakunnilla Suomessa. Vaasassa kursseja järjestää Vaasan Lentokerho ry.- Vasa Flygklubb rf. Opetusta saa sekä suomeksi että ruotsiksi. Kurssiin kuuluu teoriaopetusta sekä koululentoja opettajan kanssa. Yksin pääsee lentämään jo kurssinkin aikana mikäli oppilas läpäisee yksinlento tarkastuslennon. Ensimmäinen yksinlento onkin monesti se ensimmäinen lento joka jää mieliin pitkiksi ajoiksi. Lisätietoja Vaasan Lentokerhon kursseista löytää kerhon sivuilta: http://www.vaasanlentokerho.fi/ Allekirjoittanut syksyllä 2005. 14

3/2006 Purjelento on yksilöharrastus mutta sitä ei voi harrastaa yksin. Taivaalle pääsemiseksi tarvitaan joku hinaamaan ja useimmiten koneen radalle vieminenkin vaatii kaverin apua. Ilmaan päästyään purjelentäjä on kuitenkin yksin ja vastaa koneen päällikkönä koneesta ja turvallisuudesta. KUVA: SALLI HIETIKKO Oma purjekone? Vaasan Lentokerholla on jäsenilleen käytössä useita harjoitus- ja kilpakoneita, 2-paikkainen koulukone sekä hinauskone Hinu jolla purjekoneet hinataan ilmaan. Lentotoiminta siirtyi kokonaan Alajärven Menkijärvelle ( 120 km Vaasasta) vuosituhannen vaihteessa. Vaasan lentokentän reittiliikenne alkoi haitata purjelentotoimintaa niin paljon että päätettiin siirtää koko kalusto ja toiminta Menkijärvelle. Radan viereen rakennettiin oma lentokonehalli. Vaasan lentokentällä loppui siviilipalvelutoiminto ja tähän tarkoitukseen rakennettu parakkirakennus ostettiin kerholle ja siirrettiin Menkijärvelle majoitustilaksi Loppuveto, niille joilla ei ole asuntovaunua tai muuta majoitustilaa. Lentotoiminta keskittyy kesäaikaan. Ensimmäiset lennot vuonna 2006 lennettiin pääsiäisen aikoihin ja viimeiset, sään mukaan, lennettäneen lokakuun tienoilla. Talvella auringon energiaa on niin vähän että nousevia ilmavirtauksia ei synny näillä lakeuksilla. Puraisiko ilmailukärpänen? Viikonloppuisin kerääntyy joukko ilmailukärpäsen puremia lentäjiä Menkijärvelle ja perinteinen lentoleiri alkaa juhannukselta kestäen koko heinäkuun. Mikäli kärpänen puraisi sinua ja ulkona on kesäinen kumpupilvipäivä, suuntaa auton nokka kohti Menkijärveä ja lähde lentämään. Tutustumislennolla pääsee aina kokeilemaan miltä tuntuu oikea lentäminen. Joitakin aiheeseen liittyviä linkkejä: Vaasan Lentokerho: http://www.vaasanlentokerho.fi/ Suomen Ilmailuliitto: http://www.ilmailuliitto.fi/ Purjelentosimulaattori: http://www.silentwings.no/ Taloushallinnon erikoisammattitutkinto Vaasan kaupungin hallintokuntien taloudesta vastaavista henkilöistä 20 on suorittanut taloushallinnon erikoisammattitutkinnon. Tutkinnon suorittaneet henkilöt työskentelevät tehtävissä, joissa vaaditaan taloushallinnon asiantuntijuutta ja alan vahvaa osaamista. Koulutus toteutettiin oppisopimuskoulutuksena 19.3.2004-30.9.2005 välisenä aikana yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Markkinointi-instituutin kanssa. Tutkintoon valmistavan koulutuksen sisällön suunnitteluun osallistui talousjohtaja Raili Tiitola yhdessä Markkinointi-instituuttia edustavan Seppo Korpikunnaksen kanssa. Koulutusaikana opiskelijoille järjestettiin 10 lähiopiskelupäivää, jonka lisäksi he tekivät välitehtäviä ja osanäyttöjä. Marraskuun lopussa 2005 opiskelijat esittelivät vaativat lopputyönsä ja näyttivät saavuttaneensa erikoisammattitutkinnon edellyttämät tavoitteet. Opiskelijoille jaettiin tutkintotodistukset 28.3.2006 pidetyssä tilaisuudessa, jossa myös oheinen kuva otettiin. Opiskelijat: Andersson Tuula, Dahlström Peter, Hakala Tuula, Honkanen Harri, Hällfors Maisa, Ikola Kirsti, Kalliomäki Teemu, Kumpula Tarja, Lehtisalo Hilkka, Linde Birgitta, Lindholm Sirpa, Loukola Anne, Mäntymaa Sinikka, Patronen Raija, Pöllänen Anna-Maija, Rintamäki Maija-Liisa, Saukkoranta Päivi, Teppo Raija, Wik Berit ja Wik Gull-Britt. Opiskelijoiden työssä oppimisen vastuullisina kouluttajina ovat olleet Raili Tiitola, Ulla Rautio, Lea Kamila ja Harri Hietikko. Maija-Liisa Rintamäki ja Kirsti Ikola ovat opiskelunsa ohella myös toimineet joidenkin opiskelijoiden vastuullisina kouluttajina. Carita Puro 15

3/2006 Tässä ei suoriteta valintaa kuntoremonttiin. Pakoon 400-vuotis juhlahumua! Kuntoremonttiin! Kuusamon tropiikki 10.09-15.09.06 Hakuaika päättyy 14.06.06!!!!!!! Ruska-aikaan! Koe Kainuun jylhät maisemat ja syvä hiljaisuus! Metsät ja mäkärät Tropiclandia 2.10-6.10.06 Hakuaika päättyy 14.06.06!!!!!!! Tänne pääset vaikka potkulaudalla! Eikä iske koti-ikävä! (Ei yöpymistä) Härmän kuntokeskus 29.10-3.11.06 Hakuaika päättyy 01.09.06. Viikko häjyjen keskellä kasvattaa luonnetta. Tosi on? Testaa itse! Kylpylä Kivitippu 6.11-11.11.06 Hakuaika päättyy 01.09.06. Näe meteoriittimonttu täynnä vettä ja nautit näkemästäsi! Valintaperusteet: Etusijalla hakijat, joilla ei ole aikaisempaa kuntoutusta. Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. SAL:n (= Suomen ammattiliittojen lomajärjestö) rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava vuosi, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä voi hakea, mikäli työaika on vähintään 6 tuntia/päivä. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta hakuaikaan mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/tsp (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Hakemukset ovat sitovia, olet jo selvittänyt, että todella pääset lähtemään, jos tulet valituksi. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. HUOM! Tyky-ryhmä suosittelee ruotsinkielisille hakeutumista Tropiclandian kursseille. Hakulomakkeet, lisätiedot ja kurssiohjelmat löytyvät myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: http://intranet.vaasa.fi/ henkilostopalvelut/ -kohdasta lomakkeet tai http://www.vaasa.fi/vaasaintra/ tai Riitta Jungerstam puh. 1101. Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee osallistujat, ilmoittaa heille valinnasta ja järjestää myöhemmin erillisen infotilaisuuden. Kurssilainen voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kurssille osallistuminen tapahtuu joko vuosilomalla, palkattomalla virkavapaalla/työlomalla tai muita vapaita hyväksi käyttäen. Kurssin jälkeinen työvuoro suositellaan alkavaksi aikaisintaan seuraavana aamuna kello 6. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja työsuojeluvaltuutetut Siren Liisa 1115, Isomöttönen Vesa1121, työturvallisuuspäällikkö Lehto Tapio 1107 ja palvelusihteeri Jungerstam Riitta puh. 1101. Tyky-ryhmä 16

3/2006 VAASAN KAUPUNKI VASA STAD HAKEMUS KUNTOREMONTTIIN ANSÖKAN TILL KONDITIONSBEFRÄMJANDET (mihin/vart) ajalle/ för tiden / - / 20 (vaihtoehto/alternativ) ajalle/för tiden / - / 20 Sukunimi - Efternamn Etunimi - Förnamn Syntymäaika - Födelsetid Kotiosoite Hemadress Postinumero ja toimipaikka - Postnummer och -anstalt Ammatti Yrke Puh.nro (työ) - Tel.nr. (arbetet) Virasto/laitos Ämbetsverk/ verk Toimipiste Verksamhetsställe Oletko työssä Arbetar du? Kuinka kauan olet ollut Vaasan kaupungin palveluksessa? Hur länge har du varit anställd hos Vasa stad? Kyllä - Ja / Työaika/vko - Arbetstid/vecka En - Nej vuotta - år Lyhyt perustelu, miksi hakeudun kuntoremonttiin - En kort motivering till varför jag söker till konditionsbefrämjandet: Aikaisemmat kuntoutusjaksot - Tidigare rehabiliteringsperioder (Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän!! - Om tidigare rehabiliteringar inte uppges kan det leda till att kurskostnaderna återkrävs helt eller delvis!!) Ei ole - Nej On - Ja, missä ja milloin - var och när Päiväys - Datum / 20 Esimies nähnyt - Sett av förman Allekirjoitus Underskrift Allekirjoitus - Underskrift HUOM! Palauta hakemus: HENKILÖSTÖPALVELUT/TSP (Hovioikeudenpuistikko 7C, 2. krs.) OBS! Returnera ansökan till: PERSONALSERVICE/TSP (Hovrättsesplanaden 7C, 2 vån.) Saapunut - Anlänt / 20 17

3/2006 LUONTOLIIKUNTAA VAASALAISILLE- HANKE ON ALKANUT! TOIMINTA ON KAIKILLE VAASALAISILLE AVOINTA! TERVETULOA TYKY-PORUKAT, PERHEET; KAIKKI KIINNOSTUNEET! Lisäinfo Minna 325 3680. Tässä muutamia esimerkkejä touko-kesäkuun LUONTOLIIKUNTATAPAHTUMISTA. Lue lisää tapahtumista ja hankkeesta www.vaasa.fi/liikunta luontoliikunta-linkistä! PYÖRÄILLEN 15.5-21.8! LIIKUNTAREITISTÖT TUTUIKSI Lähde mukaan tutustumaan Vaasan hienoihin pyöräilyreitteihin. Vauhti sovitetaan kulloisenkin porukan mukaan. Osallistujat suunnittelevat yhdessä retkien kohteet. Maanantaisin 15.5.-21.8. Lähtö klo 13.00 Uimahallilta. Järj. liikuntaosasto puh 325 3665 LINTUKÄVELY 20.5. koko perheelle sopiva ulkoilutapahtuma, jossa tarkkaillaan lintuja sekä opetellaan niiden ääniä. Lähtö klo. 8.00 Vaasan uimahallin edestä, josta kävellään Suvilahden koululle. Lisätietoja Antti Vierimaa, p. 044-3300566. Järj. MLY VANHAN VAASAN KULTTUURI- JA LUONTOKÄVELY- LIIKUNTAREITISTÖT TUTUIKSI 30.5. klo 18.00. Kesto n. 2,5h, ilmainen. Tule mukaan tutustumaan Vaasan historiaan. Mielenkiintoinen kulttuuri- ja luontokävely järjestetään Vanhassa Vaasassa kesän kynnyksellä Vaasan 400 juhlavuoden kunniaksi! Ennakkoilm. 24.5 menn. vesa.heinonen@vaasa.fi /040-7765077. Järj. Luontokeskus Terranova LAPSIPERHEILLE OPASTETTU LUONTOPOLKU ALKULASSA 5.6. klo 18.00 (keston 30min) lapsiperheille suunnattu Metsäntyttöjen opastama puupolku Alkulan tilalla (noin 5-10-v lapsille). Paikalla voi myös tutustua tilan eläimiin. Ilmainen. Kahvila avoinna, mahdollisuus paistaa makkaraa ulkogrillissä. Järj. Vaasan 4H-yhdistys, Alkulan tila 06-3568578, 040 7330897, vaasa@ep4h.fi OPASTETTU ÖJENIN PATIKKARETKI LIIKUNTAREITISTÖT TUTUIKSI 17.6. klo 12.00. Kokoontuminen Sundomin sillan jälkeen tien oikealla puolella olevalla pysäköintialueella. Hyvä ulkoiluvarustus, makkaranpaistomahdollisuus. Öjenin metsästä löydät merkityn reitin, pitkospuita, luontopolkurasteja ja kaunista luontoa. Retken kesto n 2h. Lisätietoja Tapani puh. 050-3308045. Järj. Vaasan Vihta ry. Hankkeen aurinkoisena aloitustapahtumapäivänä 23.4 Ryövärinkarilla kävijöitä oli n. 70. Järjestäjinä toimivat Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ja Merenkurkun erä- ja luonto-oppaat ry. Lähde mukaan Vireä Vaasa- työmatkaliikuntatempaukseen! Helposti kuntoa työmatkaliikkuen! Toista kertaa järjestettävän kampanjan tavoitteena on innostaa jokaista meistä oman kunnon kohottamiseen työmatkaliikunnalla. Ajalla 1.5-30.9 voi jokainen Vaasan kaupungin työntekijä kerätä suorituskorttiin työmatkaliikuntasuorituksensa (väh 3 suorituspäivää /vko). Tempausta varten on oma suorituskortti, jossa on tarkemmat ohjeet. Suorituskortin palauttaneiden kesken arvotaan lokakuussa mukavia palkintoja. KUNTOKORTTIA saatavana SUOMEN- JA RUOTSINkielisinä. Sen voi printata kaupungin INTRANETIN etusivulta tai tilata painettuna omalle työyksikölle pikimmiten liikuntaosastolta Minnalta p. 325 3680. TARTU TILAISUUTEEN TYÖPORUKALLA! Kaipaako keho kevyempää oloa ja eloa? Nyt tuumasta toimeen! Oman painonhallintaryhmään starttiapua ja Tartu Tilaisuuteen- materiaalia voit kysyä Minnalta puh 325 3680. Ideoita ja tietoa löydät myös netistä esim. www.hyvaaoloa.fi, www.painonvartijat.fi, www.keventajat.fi, www.sydanliitto.fi PUISTOJUMPAT ALKAVAT JÄLLEEN! Liikuntaosaston järjestämät puistojumpat alkavat 6.6: Hietalahden villa kevyempi kuntojumppa ti klo 9.30-10.30 (kertamaksu 1euro) Hietasaaren jumppa ti ja to klo 18-19 (kertamaksu 1euro) LIIKUNNALLISIN KEVÄTTERKUIN Minna minna.backman@vaasa.fi puh. 325 3680 18

3/2006 Tiedotuksia UBC:n kulttuurikomission työkokous Vaasassa UBC:n (Union of the Baltic Cities) kulttuurikomission avoin työkokous pidetään Vaasassa 24.-25. marraskuuta samaan aikaan kuin WildLife Vaasa luontoelokuvafestivaali. Teemana on Cultural Festivals as Strenghteners of Local Identity. Alustajiksi ovat jo lupautuneet mm. PhD Timo Cantell Sibelius-Akatemiasta, FT Yrjö Heinonen Jyväskylän yliopistosta ja vanhempi kuraattori Gun Westholm Gotlannin maakuntamuseosta. Cantellin tutkimuksen painopisteitä ovat kaupunkitutkimus, kulttuurisektorin ja kaupunkipolitiikan yhtymäkohdat sekä kulttuuritapahtumien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Heinonen on tutkinut mm. Seinäjoen kaupungin festivalisaatiota tangomarkkinoiden aikana. Westholm on ollut vuodesta 1984 alkaen mukana Gotlannin keskiaikaviikkojen järjestelyissä. Kulttuurikomissio on pyytänyt puheenvuoroehdotuksia UBC:n jäsenkaupungeissa vaikuttavilta festivaalijärjestäjiltä, kulttuurityöntekijöiltä ja kulttuurintutkijoilta juhannukseen mennessä. Lisätietoja antaa tarja.hautamaki@vaasa.fi KIITOKSET Lämmin kiitos teille kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Ett varmt tack till er alla som ihågkom mig när jag gick i pension. Nimityksiä Työvoimasuunnittelijana henkilöstöpalveluissa on 29.03.2006 aloittanut YTM Hanna Savolainen. Hannan tavoitat puh. 1108 tai hanna.savolainen@vaasa.fi. Tiedotuksia Kaarina Sten Vaasan Taiteilijaseura järjestää avoimen, jurytettävän juhlavuosinäyttelyn 10.6. - 10.8.2006 Vaasan Taidehallissa. AJANKOHTAISTA Gideoniiteiltä lahjoitus sosiaali-ja terveystoimelle HENKILÖSTÖKOULUTUSTA ESIMIEHET Esimiesinfo tiistaina 23.5. klo 8.30 11.45 opistotalolla, ilmoittaudu heti, Raija Teppo, puh. 325 3464. Ohjelma löytyy henkilöstöpalvelujen intranet-sivuilta kohdasta Ajankohtaista. Tulossa: 15.6.06 kaikkia tilivelvollisia esimiehiä koskettava Sisäisen valvonnan koulutus (9-16). Asiasta tullaan tiedottamaan tarkemmin asianomaisille lähiaikoina. Henkilöstöpalvelut suljettu kesäloman ajan 10. - 28.7. Aurinkoista kesää kaikille! Suomen ja ruotsinkieliset paikalliset Gideoniitit lahjoittivat sosiaali- ja terveystoimelle Uusia Testamentteja yhteensä runsaat 130 kappaletta. Ne jaetaan kaikille vuodeosastoille Tammikartano mukaanlukien sekä asumispalveluyksikköihin; Ruukinkartanoon, Ahvenkotiin, Pikikotiin, Botniakotiin, Alkulaan, Klemettilään, Krannilaan, Hemgårdeniin, Vuorikotiin ja Kirkkopuistikon asumisyksikköön. Ohessa kuva, joka tilaisuudessa otettiin. Kuvassa vasemmalta lukien Erkki Engman, Urpo Saari, Stefan Gustafsson, Irja Karvala ja Eva Jussil. Kaksi viimeksi mainittua ottivat tämän hienon lahjan vastaan. Kuvan otti Maj-Britt Bonns. Personalservicen håller semesterstängt 10-28.7. Vi önskar er alla en solig sommar! Elorieha kesäjuhla Vaasan kaupungin työntekijöille torstaina 24.8.2006 alkaen klo 18 Ruokailua - esityksiä - tanssia. Soittaa Marko Lahti ja Raiders. Paikasta neuvotellaan vielä merkkaa ilta kalenteriisi ja pysy kuulolla! 19