3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko



Samankaltaiset tiedostot
Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Metsänistutuksen omavalvontaohje

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

23330 Pensaat ja köynnökset

LIFE HASCO. Task PID Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Metsän uudistaminen.

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Sinulle, joka odotat enemmän metsänkasvulta. Laatua. & tehokkuutta

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Muokkausmenetelmän valinta

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänhoito. Metsänomistajat

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

3541 Puuistutusten tekeminen

Energiapuu ja metsänhoito

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Suomen parhaat taimet.

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

onnistuminen Lapissa

KUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

n.20,5 ha

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

MÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS. Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Transkriptio:

3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko

Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin ja muokkaus sekä uudistamisen ajankohta. Perioista. Ohjeisiin tutus- valintaan liittyvistä asiaatteena on, että tuottava metsä syntyy parhai- että metsänviljely on taituessa on hyvä muistaa, ten valitsemalla kasvupaikalle sopivimmat puu- sanonta: ei sääntöä iltolaji. Siinä pätee tuttu lajit. man poikkeusta. Taimitapion taimet kasvatetaan parhaista sie- suunniteltaessa kannat- Siksi metsänviljelyä menalkuperistä eri alueille sopivaksi. metsäalan ammattilaitaa ottaa ajoissa yhteys Huolellisen valinnan ja siin. Taimitapiolta ja metsänhoitoyhdistykseltä Taimitapion nykyaikaisen kasvatustekniikan avulla saa tarkempaa tietoa ja varmistetaan taimien asiantuntevaa apua sopivan puulajin ja taimityy- kasvuunlähtöä ja elinvoimaisuuttapin valintaan.

Metsänviljelyn ennakkotyöt Maan muokkausmenetelmät muuttavat istutus- ja kasvuolosuhteita ja vaikuttavat sitä kautta taimityypin valintaan. Muokkauksen tarkoituksena on auttaa taimia hyvään kasvuun vähentämällä puulajiin kohdistuvaa kilpailua kasvutekijöistä. Muokkaus helpottaa myös istutustyötä. Mekaaninen raivaus vapauttaa kasvutilaa taimille. Raivaus on tarpeen kun istutusalueen puusto estää tai haittaa taimien kasvua. Raivauksen laiminlyönti näkyy taimien kehityksen taantumisena ja hitaana kasvuna. Myös maisemanhoitoon liittyvät näkökohdat voivat puoltaa raivauksen suorittamista. Raivauksen ohella käytetään joskus myös kulotusta eli pintakasvillisuuden ja pintahumuksen polttamista. Viljelyalueen kulotuksella voidaan parantaa istutettavien taimien kasvuolosuhteita. Muokkausmenetelmiä ovat mm. äestys, laikutus, lautasauraus ja mätästys. Kulotuksenkin jälkeen tarvitaan laikutus tai äestys. Muokkaus- ja kulotus helpottavat istutuksen teknistä toteuttamista. Uudistusalojen tarvitsemien ennakkotöiden ja muokkausmenetelmien valinnassa auttavat metsänhoitoyhdityksen asiantuntijat. Heiltä ja Taimitapion metsäammattilaisilta saat tarkempaa tietoa myös muokkauksen ja olosuhteiden vaikutuksista puulajin ja taimityypin valintaan. Maaperätekijät Maaperään liittyvät asiat: maalaji, kosteusolot ja pintakasvillisuus vaikuttavat puulajin ja taimityyppin valintaan. Kuusi ja koivu sopivat reheville tuoreille kankaille ja sitä paremmille maille, mutta joissakin tapauksissa myös karummille kasvupaikoille. Ne sopivat myös ravinteisten korpien puulajeiksi. Kuivilla ja kuivahkoilla kankailla ja karukoilla sekä tuoreiden kankaiden karkeilla mailla puulajiksi sopii mänty. Puulajin valinnassa on huomioitava myös kasvupaikan hallanarkuus, maantieteellinen sijainti, lumituhojen riskit, muu kasvusto kuten esim. haapavesakot, kasvitaudit sekä ympäristöön, maisemaan ja metsän monimuotoisuuteen liittyvät asiat. Maalajin määrittely ja muiden maaperään liittyvien asioiden vaatimukset ja vaikutukset on viisainta selvittää ennen uudistamistoimien aloittamista. Paakkutaimi vai paljasjuuritaimi? Taimityypin sopivuuden ratkaisevat puulaji, istutusalueen maaperä ja sen ominaisuudet sekä muokkausmenetelmät ja istutusajankohta. Lisäksi valintaan vaikuttavat istutustyöhön, taimien käsittelyyn ja varastointiin käytettävissä olevat voimavarat. Paakkutaimia voidaan istuttaa läpi kesän. Paljasjuuritaimien käyttö on paikallaan erityisesti rehevillä ja helposti routivilla maaperillä. Istutustekniikat ja istutustyön ergonomia eroavat paakkutaimilla ja paljasjuuritaimilla. Paljasjuuristen taimien istutuksessa käytetään kourukuokkaa. Paakkutaimien istutustyössä on mahdollista käyttää istutusputkea. Se parantaa istutustyön ergonomiaa ja istutusputken käytön on todettu vaikuttavan myönteisesti myös istutuksen onnistumiseen ja taloudellisuuteen. Yleistynyt koneellinen istutus edellyttää paakkutaimien käyttöä.

Taimien hankinta Istutuksen ajankohta Taimien hankinnassa ja viljelyn suunnittelussa paras ohje on: Mitä aikaisemmin, sitä parempi. Hyvä tapa on sopia viljelytavasta ja taimien hankinnasta jo leimikonteon yhteydessä. Ajoissa tehty taimitilaus varmistaa oikean taimityypin, oikean määrän ja oikean toimitusajankohdan parhaiten. Taimien hankinnan Taimitapiolta voit hoitaa helposti metsänhoitoyhdistyksen kautta. Samalla saat apua metsän uudistuksen käytännön toteutukseen. Taimitapio palvelee taimitarpeissa viidellä eri tarhalla eri puolilla maata. Halutessasi lisätietoja voit hyvin ottaa yhteyden tarhoillemme. Istutus on hyvä ajoittaa keväällä toukokuun alkupuolelta kesäkuun lopulle tai loppukesään, elo-syyskuuhun. Ajankohtaan vaikuttavat istutusalan sijainti, puulaji ja taimityyppi. Huolellisesti suunniteltuna voidaan metsänviljelyä hoitaa aina kun maa on sulana. Paakkutaimien käyttö tasoittaa eri istutusajankohtien välisiä eroja. Niiden käytöstä on hyviä kokemuksia myös syysistutuksissa. Erilaisten taimilajien ja varastointitekniikan hyväksikäytöllä voidaan tasata työhuippuja ja jakaa työmäärää eri ajankohdille. Taimitapion käytössä on myös taimien pakkasvarastointi, joka antaa joustavuutta istutusketjuun. Varaamalla lepotilaisia taimia kesäkuun alkuun onnistuu istutus hyvin myös kiivaimman kasvun aikaan.

Mänty Männyn paakkutaimia voidaan käyttää metsäviljelyyn tuloksekkaasti koko kesän, lukuunottamatta pitkiä kuivia jaksoja ja herkintä pituuskasvuvaihetta. Suositeltavat istutusajat ovat touko-, elo- ja syyskuu. Mäntyä voi istuttaa turvallisesti syyskuussa routimattomille maalajeille. Sen sijaan hienojakoisilla routivilla mailla routa ja rouste liikuttelevat juurtumisen alkuvaiheessa olevia taimia aiheuttaen kuolleisuutta ja laatuvikoja. Kuusi Kuten mäntyä, voidaan myös kuusen paakkutaimia istuttaa turvallisesti keväästä aina syyskuun loppupuolelle asti. Heinäkuu, johon sattuu keskimäärin kesän lämpimin ja kuivin jakso, ei yleensä ole suositeltava viljelyajankohta, vaikkakin paakkutaimet kestävät kuivuutta paljasjuurisia taimia paremmin. Syksyllä viljelyn ajoituksessa on oleellista taimien juurtuminen. Juuriston kasvua säätelee ensisijassa maaperän lämpötila. Termisen kasvukauden päättyessä myös havupuiden juuriston kasvu päättyy tai hidastuu merkittävästi. Kuusen koulittuja paljasjuurisia taimia voidaan istuttaa kevätviljelyn lisäksi elokuun puolivälistä syyskuun loppupuolelle. Koivu Raudus- ja hieskoivun perinteinen istutusajankohta on toukokuu, mutta kesäistutuksistakin on tutkimuksissa saatu rohkaisevia tuloksia. Heinäkuun loppupuolelta alkaen kosteusolot muuttuvat usein suotuisiksi koivun viljelylle. Koivua on istutettu menestyksellisesti elokuusta aina pitkälle syyskuuhun saakka. Taimien kä sittely ja varastointi Paakkutaimet Taimien varastoinnissa on tärkeää huolehtia riittävästä kastelusta. Kastelun on oltava säännöllistä ja mieluiten päivittäistä. Taimien altapäin kuivuminen on taimille kohtalokasta ja sitä on vaikea heti havaita. Paakkutaimet kastellaan joko istutusta edeltävänä päivänä tai muutama tunti ennen istutusta läpimäriksi niin, että paakuista voidaan puristaa vettä. Näin paakut kastuvat kokonaan ja liika vesi ehtii valua pois ennen istutusta. Ihannetilanteessa istutuspaikalle kuljetetaan kerrallaan vain päivän taimitarve. Silloin kastelusta ja oikeasta varastoinnista on helppo huolehtia. Taimet tulisi varastoida ulkona tasaisella alustalla, varjoisassa paikassa, puiden suojassa tai rakennusten seinustoilla. Mieluiten paikassa, jossa kastelu on helppoa. Pussit käännetään auki ja kannelliset laatikot avataan (huomioitava sulatusohjeet, mikäli taimet ovat pakastettuja). Mikäli taimet varastoidaan kasvatuslaatikoissa on uloimpien laatikoiden reunat peitettävä maalla. Paljasjuuriset Paljasjuuritaimet varastoidaan valeistutuksessa viileässä ja varjossa, suojassa suoralta auringonvalolta, esimerkiksi kosteassa notkelmassa. Juuret peitetään kostealla maalla tai sammaleella. Missään tapauksessa taimia ei varastoida vedessä. Taiminiput avataan valeistutusta varten. Lyhyttä muutaman päivän varastointia varten ei taiminippuja tarvitse avata. Taimet kastellaan 2-3 kertaa viikossa. Erityisesti lehdessä oleva koivu kärsii kuivuudesta nopeasti. Ennen istutusta taimia kastellaan reilusti 1/2 - yhden vuorokauden ajan. Pakastetut taimet Taimet sulatetaan varjoisassa paikassa. Havupuiden taimien laatikoihin tehdään muutamia ilmareikiä ja kansi avataan vasta kun taimet ovat täysin sulaneet. Pakastetut taimet ovat lepotilassa, joten esim. mänty on väriltään punaruskea. Koivun taimet sulatetaan käärimällä pussin suu juuripaakun tasalle. Pakastetut taimet voidaan istuttaa vasta kun ne ovat täysin sulaneet.

Istutustyö Paakkutaimien istutus Taimen tyyppi ja koko määrittelevät sopivan istutustekniikan. Paljasjuuristen taimien istuttamisessa käytetään kourukuokkaa. Paakkutaimet istutetaan yleensä istutusputken avulla. Se nopeuttaa työtä ja varmistaa lopputulosta. Paakku sijoitetaan istutuskuoppaan siten, että paakun päälle tulee noin 2 cm kivennäismaata. Istutusvakan lisäksi tarvitaan suojakäsineet, sillä havupuiden taimet on yleensä ruiskutettu tukkimiehentäin torjunta-aineella. Suojakäsineet ovat tästä syystä tarpeen myös paljasjuuristen taimien istutuksessa. Maanpinnan muotojen hyväksikäyttö istutuspaikan valinnassa edistää kasvua. Kohoumat ja suojaisat lämpimät paikat ovat hyviä istutuskohtia. Maanpinnan keskitason alapuolelle, kuoppiin istutetut taimet joutuvat liikaveden ja hallan vaaraan. Päivänpuoleiset kohdat ovat parempia kasvupaikkoja kuin varjonpuoleiset. Sopivien istutuskohtien valinnalla voidaan varmistaa kasvua ja ehkäistä ongelmia sekä vähentää mm. liian veden ja roudan aiheuttamia vaurioita. Kunnollinen istutuspaikka on paljon varmempi tae kasvuunlähdölle kuin tarkasti mitattu istutusväli. Keskimääräiset istutusvälit eri puulajeille: Mänty Kuusi Koivu 2,25 m 2,37 m 2,50 m Tarkista taimen kunto aina ennen istutusta. Istuta vain hyväkuntoiset ja hyvin kastellut taimet. Vaurioituneita taimia ei pidä istuttaa lainkaan. Äestysalueella Istuta vaon reunaan Parantele istutuskohtaa tarvittaessa Paakun päälle kivennäismaata vähintään 2 cm:n kerros Älä istuta kuoppaan Laikkumätästetty alue Istuta mättääseen Muotoile mätäs tarvittaessa Istuta taimi riittävän syvälle ja paakun päälle kivennäismaata mielellään 4 cm Tiivistä maa taimen ympärillä Älä istuta mättäiden väliin Huom! Jos istutat tuoreeseen muokkausjälkeen, tiivistä istutuskohta erittäin huolellisesti. Paljasjuuritaimien istutus Suojaa juuret istutusastiassa märällä sammaleella Istuta muokkausjälkeen tai tee riittävän suuri laikku poistamalla pintahumus Istuta samaan syvyyteen kuin tarhalla Muotoile kuoppa kuperaksi Levitä juuret tasaisesti Tiivistä maa huolellisesti taimen ympärillä Älä istuta Kivien puristukseen, selkään tai monttuun Liian syvälle Pintahumukseen tai sammaliin Juuret kasassa tai mutkalla Viallisia tai repeytyneitä taimia

Taimitapion tuotevalikoima 40 cm 30 cm 20 cm Mänty Taimikoille suositellaan seuraavia tavoitetiheyksiä (taimea/hehtaari): Mänty 1600-2500 Kuusi 1800 Rauduskoivu 1600 Keskimääräinen istutusväli on noin 2-2,5 m. Tärkein asia on hyvä istutuspaikka. Taimien hankinnassa kannattaa valita osaava, tunnettu ja luotettava taimitoimittaja. 10 cm 70 cm Isopaakku Keskipaakku Pikkupaakku Koivu Lehtikuusi 60 cm 50 cm Kuusi 50 cm 40 cm 40 cm 30 cm 30 cm 20 cm 20 cm 10 cm 10 cm Isopaakku 2 v Keskipaakku 2 v Keskipaakku Pikkupaakku Isopaakku Pikkupaakku Isopaakku

J ä lkihoito Taimitapion taimitarhat Kun puulaji ja taimityyppi on valittu huolella ja istutus toteutettu oikein ja onnistuneesti, on jälkihoidon ja seurannan aika. Kasvua edistävät ja riskejä vähentävät toimenpiteet ovat aina kannattavia. Heinäntorjunta ja mahdollisesti tarvittava täydennysistutus ovat tärkeitä. Pintakasvillisuuden kilpailua kasvutilasta vähennetään mm. niittämällä tai polkemalla erityisesti monivuotisia heiniä, kuten kastikoita. Heinien kilpailu vaikuttaa paljon taimien kehitykseen ja kasvuun. Mikäli tarvitaan täydennysistutusta, se kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Näin taimikosta saadaan riittävän tiheä ja elinvoimainen. VIERUMÄKI puh. (03) 718 7540 fax (03) 718 7576 AHLAINEN puh. (02) 548 6095 fax (02) 548 8175 UKONNIEMI puh. (05) 687 0700 fax (05) 431 7183 VIRTTAA puh. (02) 766 9170 fax (02) 766 9290 AHLAINEN VIERUMÄKI VIRTTAA UKONNIEMI