Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä

Samankaltaiset tiedostot
Suunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit Sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmalla

Jäsenyysverkostot ominaisuudet, toimijoiden ja tapahtumien samanaikainen analyysi. Sisältö ja tavoitteet. Osallistujien ja tapahtumien ominaisuudet

Social Network Analysis Centrality And Prestige

Sosiaalisten verkostojen data

Koheesiiviset alaryhmät

Hypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Rakenteellinen tasapaino ja transitiivisyys

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Graphs in Social Network Analysis And Modeling. Graafit sosiaalisten verkostojen mallintamisessa

Jarno Marttila Datalähtöinen sosiaalisten verkostojen analyysi: tapaus Suomen Lasten Parlamentti. Diplomityö

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

Sosiaalisten verkostojen datan notaatio. Notation for Social Network Data

Centrality and Prestige Keskeisyys ja arvostus

0 v i v j / E, M ij = 1 v i v j E.

811120P Diskreetit rakenteet

Verkostoanalyysin peruskäsitteitä ja visualisointia. Graafit ja matriisit, keskeisyys ja arvostus

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology. Roolit Verkostoissa: HITS. Idea.

Numeeriset menetelmät

Insinöörimatematiikka D

Verkostoanalyysi 2011 Jatko-opintoseminaari Case: Verkostot ja muutos Statsterverkkopalvelussa

Keskeiset ladonta-algoritmit verkostoanalyysityössä

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Johdatus graafiteoriaan

Joukot. Georg Cantor ( )

Insinöörimatematiikka D

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 5 - Ratkaisut / vko 41

Insinöörimatematiikka D

A TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

Verkoston muutoksen mallinnus ja visualisointi

1. OHJAAMATON OPPIMINEN JA KLUSTEROINTI

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

811120P Diskreetit rakenteet

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Katsaus visualisointitekniikoihin

(1.1) Ae j = a k,j e k.

Rinnakkaistietokoneet luento S

PARITUS KAKSIJAKOISESSA

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus 2, malliratkaisut

8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö

Relevanttien sivujen etsintä verkosta: satunnaiskulut verkossa Linkkikeskukset ja auktoriteetit (hubs and authorities) -algoritmi

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

Johdatus matematiikkaan

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Paretoratkaisujen visualisointi

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

Sisätuloavaruudet. 4. lokakuuta 2006

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

Lajittelumenetelmät ilmakehän kaukokartoituksen laadun tarkkailussa (valmiin työn esittely)

verkkojen G ja H välinen isomorfismi. Nyt kuvaus f on bijektio, joka säilyttää kyseisissä verkoissa esiintyvät särmät, joten pari

1. Lineaarialgebraa A := Matriisin osia voidaan muutella päivittämällä riviä, saraketta tai osamatriisia (Matlabmaisesti): B :=

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuhahmotelmia viikko 1. ( ) Jeremias Berg

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

ax + y + 2z = 0 2x + y + az = b 2. Kuvassa alla on esitetty nesteen virtaus eräässä putkistossa.

f(n) = Ω(g(n)) jos ja vain jos g(n) = O(f(n))

Lause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat

Harjoitus 1: Matlab. Harjoitus 1: Matlab. Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1. Syksy 2006

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

Oppimistavoitematriisi

Matematiikan tukikurssi

Lineaariavaruudet. Span. Sisätulo. Normi. Matriisinormit. Matriisinormit. aiheita. Aiheet. Reaalinen lineaariavaruus. Span. Sisätulo.

2. Teoriaharjoitukset

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

Ilmanlaadun älykäs mallintaminen kaupunkiympäristössä. Lasse Johansson

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

Otanta-aineistojen analyysi (78136, 78405) Kevät 2010 TEEMA 3: Frekvenssiaineistojen asetelmaperusteinen analyysi: Perusteita

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

Pertti Koivisto ja Riitta Niemistö. Graafiteoriaa

Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto Laskuharjoitus 1: Ryhmätöiden alustaminen Toni Ruokolainen,

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

Projektiportfolion valinta

GRAAFITEORIAA. Pertti Koivisto Riitta Niemistö

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Dihedraalinen ryhmä Pro gradu Elisa Sonntag Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2013

10 Matriisit ja yhtälöryhmät

Vastauksia. Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1

Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

Käänteismatriisin ominaisuuksia

Transkriptio:

Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 20.3.2009 Jaakko Salonen TTY / Hypermedialaboratorio jaakko.salonen@tut.fi TTY / Hypermedialaboratorio 1

Sisältö ja tavoitteet Tässä esityksessä tutustumme jäsenyysverkostojen eli ryhmien ja niiden jäsenten muodostaman kaksimoodisen sosiaalisen verkoston analysoinnin menetelmiin Perustuu pääosin teoksen Wasserman, S. & Faust, K. (1994) lukuihin 8.1-8.4 (ss. 291-312) Lähestymistavassa tulkintateoreettinen tausta tulee pitkälti sosiaalitieteistä, mutta sovellettavat mallit ovat matemaattisia TTY / Hypermedialaboratorio 2

Taustaa Lähtökohtana on soveltaa SNA:n menetelmiä erityiseen, kaksimoodiseen kytkösverkostoon (affiliation network): Moodeina toimijat (actors) sekä toimijoita yhdistävät tapahtumat Toimija yksilöi ihmisen; tyypillisesti eri rooleissa esiintyvä ihminen käsitetään yksittäiseksi toimijaksi (roolista riippumatta) TTY / Hypermedialaboratorio 3

Taustaa Tapahtumaksi voidaan käsittää mikä tahansa toimijoita epäsuorasti yhdistävä kytkös (affiliation). Esim. jaettu työtila, kerho, järjestö Kytkös on epäsuora ja voi olla löyhäkin, mutta niiden tulisi mielellään olla osoitettavissa (ts. esim. saatavilla julkaistuista lähteistä) Osoitettavuudesta: laskennallisesti pääteltyjen (inferred) kytkösten sosiaalitieteellinen tulkinta voinee olla haastavaa Kytkökset tarjoavat toimijoille mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja toistensa tapaamiseen. Kytkös ei vielä tarkoita sidosta (dyadia) yksittäisten toimijoiden välillä se tulisikin tulkita ennemminkin tapahtuman osallistujien joukon ominaisuutena TTY / Hypermedialaboratorio 4

Kytkösverkostojen mallinnus Moodit kytkösverkostossa 1. moodina toimijoiden joukko 2. moodina tapahtumien joukko N ={n 1, n 2,..., n g } M ={m 1, m 2,...,m h } Tässä esityksessä käymme läpi seuraavia kytkösverkoston mallinnustapoja: Kytkösverkostomatriisina Kaksiosaisena (bipartite) graafina Hypergraafina Johtamalla sen ominaisuuksista 1-moodisia esityksiä TTY / Hypermedialaboratorio 5

Kytkösverkosto matriisina Kytkösverkostomatriisi (Affiliation Network Matrix) on matriisi A={a ij }, jossa a ij = { 1, 0, jos i liittyy tapahtumaan j muutoin Esimerkki kytkösverkostomatriisista: kuuden lapsen ja kolmen syntymäpäivätapahtuman muodostama matriisi (Wasserman & Faust, 1994) Triviaalisti nähdään, että kytkösverkostomatriisista on erityisen helppo laskea mm.: 1) tapahtumia yhteensä per osallistuja, 2) osallistujia per tapahtuma TTY / Hypermedialaboratorio 6

Kytkösverkosto kaksiosaisena graafina Kytkösverkosto voidaan mallintaa myös kaksiosaisena graafina: Alijoukkoina tapahtumat ja osallistujat Näin mallinnettuna voidaan tulkinnassa hyödyntää graafiteorian tarjoamia menetelmiä Esimerkkejä: Tapahtuman asteluku Toimijan asteluku Epäsuorat polut toimijoiden välillä Sama syntymäpäivädatan kaksiosaisen graafiesityksen visualisointi. (Wasserman & Faust, 1994). TTY / Hypermedialaboratorio 7

Kytkösverkosto hypergraafina (1/2) Hypergraafi koostuu: Joukosta objekteja (pisteitä), sekä Joukosta näiden objektien osajoukkoja (reunat) Tyypillisesti mallinnetaan siten, että: Objektit (pisteet vastaavat toimijoita, ja Tapahtumat kuvataan hypergraafin reunoina Kuvataan syntymäpäivädata hypergraafina. Tällöin tapahtumien osallistujia kuvaavat joukot ovat: M 1 ={n 1, n 5, n 6 } M 2 ={n 2, n 3, n 5, n 6 } M 3 ={n 1, n 3, n 4, n 5 } TTY / Hypermedialaboratorio 8

Kytkösverkosto hypergraafina 21/2) Hypergraafi voidaan visualisoida esim. seuraavasti Venn-diagrammi-tyyppisellä leikkauskuviolla: (Wasserman & Faust, 1994) TTY / Hypermedialaboratorio 9

Kytkösverkostosta 1-moodiseksi Kytkösverkostosta voidaan johtaa 1-moodinen verkosto: Valitaan tutkimuskohteeksi joko tapahtumat tai niiden osallistujat Lasketaan yhdistävän moodin perusteella tapahtumien/osallistujien väliset yhteydet TTY / Hypermedialaboratorio 10

Esimerkki 1-moodisesta esityksestä Tehdään syntymäpäivädatasta osallistujien sosiomatriisi, siten että alkion arvo kuvaa yhteisten tapahtumien lukumäärää Huomioita tulkinnasta: Diagonaalialkiot kertovat toimijan osallistumien tapahtumien lukumäärän Suhteet ovat suuntaamattomia - symmetrinen matriisi TTY / Hypermedialaboratorio 11

Kytkösverkostojen ominaisuuksista Sekä yksimoodisten sosiomatriisiesitysten että kytkösmatriisin perusteella voidaan laskea kytkösverkolle sen yleisiä ominaisuuksia. Osallistumistiheys - Yksittäisen osallistujan kytkösten lukumäärä tapahtumiin Vastaavasti verkoston keskiarvo Tapahtumien koko Yksittäisen tapahtuman osallistujien lukumäärä Vastaavasti keskiarvo tapahtumien koosta koko verkostossa TTY / Hypermedialaboratorio 12

Lopuksi Jäsenyys/kytkösverkostot ovat sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmasta erityisen mielekkäitä siksi, että data on usein helposti saatavilla: Osallistujalistat, ym. epäsuorat kytkökset on usein helpompi määritellä kuin eksplisiittiset dyadit toimijoiden välillä Mallinnusta voitanee pitää hieman epätäsmällisenä yksittäisten toimijoiden välisiä suhteita kuvatessa, vaikka se verkoston tasolla toimisikin Esimerkki: samassa seminaarissa voi istua passiivisena kuulijana koko lukukauden tutustumatta kehenkään muuhun TTY / Hypermedialaboratorio 13

Lähteet Wasserman, S. & Faust, K. 1994. Social Network Analysis: Methods and Applications. New York: Cambridge University Press TTY / Hypermedialaboratorio 14