YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA

YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA Toimittanut Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona 17.5.2006 keskustelutilaisuuden "Ylä-Lapin metsäkiistan ratkaisu tutkimusta ja politiikkaa". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi. Alustajina toimivat metsäneuvos, MMT Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä, erikoistutkija, MMT Mikko Hyppönen METLAsta, puheenjohtaja Pekka Aikio Saamelaiskäräjiltä, vanhempi tutkija, YTT Seija Tuulentie METLAsta sekä dosentti, FT Timo Helle METLAsta. Kommenttipuheenvuoron pitivät poronomistaja Jan Saijets Muotkatunturilta ja metsätalouspäällikkö Pertti Heikuri Metsähallituksesta sekä kansanedustaja Simo Rundgren. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset lukuun ottamatta Pekka Aikion alustusta sekä Outi Jääskön/Jan Saijetsin kommenttipuheenvuoro.

SISÄLLYSLUETTELO Tutkimus poliittisen valmistelun tukena Ylä-Lapissa Metsäneuvos, MMT Liisa Saarenmaa, maa- ja metsätalousministeriö Mikä tuo leivän Lappiin? Erikoistutkija, MMT Mikko Hyppönen, METLA Poro arktisena märehtijänä ja saamelaiskulttuurin perustana Puheenjohtaja Pekka Aikio, Saamelaiskäräjät Ei yksin leivästä metsien sosiokulttuurinen merkitys Vanhempi tutkija, YTT Seija Tuulentie, METLA Poro ja metsät Ylä-Lapin kiistan keskiössä Dosentti, FT Timo Helle, METLA Kommenttipuheenvuoro Poromies Outi Jääskö, Inarin paliskuntien yhteistyöryhmä Poronomistaja Jan Saijets, Muotkatunturi

Metsäneuvos, MMT Liisa Saarenmaa Maa- ja metsätalousministeriö TUTKIMUS POLIITTISEN VALMISTELUN TUKENA YLÄ-LAPISSA Ylä-Lapin metsäkiista Liisa Saarenmaa Maa- ja metsätalousministeriö Mistä on kysymys? Kiista koskee valtion maata: Saamelaisten maaoikeuskysymys Luontoarvot/vanhat metsät Porotalouden kannattavuus Metsätalouden toimenpiteet 2

Tapahtumien kulku Ristiriitaisia käsityksiä maankäytön periaatteista esiintynyt pitkään Saarelan työryhmä selvitti poro- ja metsätalouden yhteensovittamista v. 2003 ei tuonut ratkaisua MMM:n toimintaohjelma poro- ja metsätalouden yhteensovittamiseksi v.2003 Metsähallituksen lvs:n tarkistaminen alkoi v. 2004 Greenpeacen kampanja v. 2005 OM valmistelee lakia saamelaisten luontaiselinkeinojen turvaamisesta v. 2006 3 Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamiseen osallistuneet tahot Metsähallituksen ja Poronhoitolain Lääni- ja Metsähallituksen Suojelualueiden Metsänkäsittelyn Saamelaiskäräjälain Selvitysmiehen MMM:n porotalouden mukaiset kuntakohtaiset luonnonvarojen osallistava perustaminen kehittäminen mukaiset neuvottelut selvitys toimintaohjelma yhteistoiminta neuvottelut neuvottelukunnat suunnittelu Ylä-Lapissa 1980 -luvulta 1955-1977- 1990-1993- 1995-1999-2001 2003 2003- lähtien Eduskunta Ministeriöt ja valtion virastot Metsähallitus Saamelaisjärjestöt Porotalous Luonto- ja ympäristöjärjestöt Työmarkkinajärjestöt Metsäteollisuus Metsätalouden edistämisorganisaatiot Paikalliset elinkeinonharjoittajat Metsänomistajien etujärjestöt Tutkimus- ja oppilaitokset Valtion alue- ja paikallishallinto Kunnallinen ja alueellinen itsehallinto Metsästys- ja kalastusjärjestöt Ulkoilu- ja retkeilyjärjestöt Muut tahot 4 MMM:n toimintaohjelma Maaoikeuskysymys kuuluu oikeusministeriölle Luonnonsuojelukysymys kuuluu YM:lle Porotalouden kannattavuuskysymys kuuluu MMM:lle, samoin kuin poro- ja metsätalouden yhteensovittaminen 5

Ylä-Lapin luonnonvarojen kestävä käyttö -tutkimushanke Käynnistyi keväällä 2004 Tuottanut tietoa elinkeinojen aluetaloudellisesta merkityksestä paikallisten asenteista laitumien tilasta 6 Poro- ja metsätalouden yhteensovittaminen Metlan tutkimushankkeen tuloksia: paikalliset asukkaat haluavat että elinkeinoja harjoitetaan rinnakkain päätöksenteko halutaan pitää paikallistasolla porotalous ja metsätalous yhtä vahvoja elinkeinoja/matkailun osuus tuloista ja työpaikoista on kaksi kertaa niin suuri kuin poro- ja metsätalouden yhteenlaskettu osuus tuotantofunktiot lupolle tekeillä 7 Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelma Päivitys käynnistyi helmikuussa 2004 Hakkuusuunnite avainasemassa Nykyinen suunnite 150 000 m 3 /v Paineita suunnitteen alentamiseksi on tasolle 110 000-115 000 m 3 /v Mitä pienempi suunnite, sitä vähemmän töitä metsureille ja puuta paikalliselle sahalle 8

Näkymiä Saamelaisten maaoikeuskysymys OM valmistelee hallituksen esitystä saamelaisten maahan, veteen, luonnonvaroihin ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvien oikeuksien järjestämisestä Luonnonsuojelukysymys Ministeri Enestam: suojeluasiat Ylä-Lapissa kunnossa Porotalous eläinkohtainen tuki laitumet (suurin sallittu poroluku) 9 Metsähallituksen toimenpiteet Luonnonvarasuunnitelma valmistuu tänä keväänä -> suunnite alenee Metsähallituksen ja paliskuntien väliset neuvottelut laidunalueista Saamelaisten kotiseutualueelle hallinnollien yksikkö (liittymäkohta OM:n lakivalmisteluun) 10 Kiitos! 11

Erikoistutkija, MMT Mikko Hyppönen METLA MIKÄ TUO LEIVÄN LAPPIIN? Ylä-Lapin metsäkiistan ratkaisu tutkimusta ja politiikkaa Tutkas 17.5.2006, Eduskunta, Helsinki Mikä tuo leivän Lappiin? Mikko Hyppönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esitelmän sisältö 1 Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö tutkimus Koko hankkeen lyhyt esittely 2 Elinkeinojen paikallistaloudellinen merkitys Osahankkeen 1 tulosten esittely Vatanen, Pirkonen, Ahonen, Hyppönen & Mäenpää 2006 3 Inarilaisten mielipiteitä elinkeinoista Osahankkeen 2 päätulosten esittely Hallikainen, Jokinen, Parviainen, Seppä & Pernu 2005, 2006 4 Päätelmiä 18.5.2006 2

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi 1 Tutkimuksen osahankkeet ja aikataulu Koordinointi ja tiedottaminen M. Hyppönen Kaikki tutkijat 1 Elinkeinojen taloudellinen merkitys M. Hyppönen 2 Elinkeinojen kulttuuriset merkitykset S. Tuulentie M. Jokinen V. Hallikainen 3 Poronhoidon ja metsätalouden suhteet T. Helle 4 Elinkeinojen kestävyys A. Naskali M. Hyppönen Pilottivaihe Väliraportointi 5 Tuotantostrategiat M. Varmola Taustaryhmistä koostuva ohjausryhmä 2004 2005 2006 2007 2 Tutkimusalue = Inari 18.5.2006 4 2 Tarkastelun kohteena olevat elinkeinot Inarissa Luontopalvelut, Metsähallitus Matkailu Metsätalous, Metsähallitus Metsätalous, yksityinen Porotalous Puutuotteiden jalostus Luonnon käyttöön perustuvat toimialat 18.5.2006 5

18.5.2006 6 2 Luonnon käyttöön perustuvien toimialojen kokonaistuotokset Kokonaistuotos Kokonaistuotos milj. % Metsätalous, yksityinen 3,1 1,1 Luontopalvelut, Metsähallitus 3,2 1,1 Porotalous 4,0 1,4 Puutuotteiden jalostus 5,1 1,8 Metsätalous, Metsähallitus 5,9 2,1 Matkailu 56,5 19,8 Luonnon käyttöön perustuvien toimialojen 77,8 27,3 kokonaistuotos (milj. ) Inari, yhteensä (milj. ), 284,8 100 Vatanen Vatanen ym. ym. 2006 2006 2 Luonnon käyttöön perustuvien toimialojen työlliset Työlliset, htv Työlliset, % Metsätalous, yksityinen 30 1,1 Luontopalvelut, Metsähallitus 38 1,4 Porotalous 217 8,3 Puutuotteiden jalostus 37 1,4 Metsätalous, Metsähallitus 74 2,8 Matkailu 526 20,0 Luonnon käyttöön perustuvat toimialat yht. 922 35,0 Inarin työllisyys, yhteensä (htv) 2629 100 Vatanen Vatanen ym. ym. 2006 2006 18.5.2006 7 2 Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen tuotantokertoimet Puutuotteiden jalostus 2,28 Metsätalous, Metsähallitus Matkailu Porotalous Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous, yksityinen 2,03 1,90 1,88 1,76 1,73 Vatanen Vatanen ym. ym. 2006 2006 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 18.5.2006 8

18.5.2006 9 2 Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen välittömän tuotoksen brutto- ja nettovaikutus Kokonaistuotoksen bruttovaikutus (milj. euroa) Kokonaistuotoksen nettovaikutus (milj. euroa) Kokonaistuotos Toimiala (milj. euroa) Metsätalous, yksityinen 3,1 5,4 2,8 Luontopalvelut, Metsähallitus 3,2 5,7 4,8 Porotalous 4,0 7,5 5,2 Puutuotteiden jalostus 5,1 11,6 8,9 Metsätalous, Metsähallitus 5,9 12,0 8,4 Matkailu 56,5 107,1 102,8 Vatanen Vatanen ym. ym. 2006 2006 2 Luonnon käyttöön perustuvien toimialojen aiheuttamat brutto- ja nettotyöllisyysvaikutukset Toimiala Työllistävyys (htv) Työllisyyden bruttovaikutus (htv) Työllisyyden nettovaikutus (htv) Metsätalous, yksityinen 30 44 19 Puutuotteiden jalostus 37 96 76 Luontopalvelut, Metsähallitus 38 55 46 Metsätalous, Metsähallitus 74 120 75 Porotalous 217 240 113 Matkailu 526 875 835 Vatanen Vatanen ym. ym. 2006 2006 18.5.2006 10 2 Toimialojen muutosten vaikutukset Metsähallituksen metsätalous Metsähallituksen metsätalouden hakkuiden vuotuinen vähentäminen 150 000 m 3 :sta noin puoleen Metsäsektorin tulot vähenevät 4,7 milj. euroa Tulot vähenevät yhteensä 9,1 milj. euroa Metsäsektorin työpaikat vähenevät 50 htv Työpaikat vähenevät yhteensä 84 htv Vatanen Vatanen ym. ym. 2006 2006 18.5.2006 11

18.5.2006 12 2 Toimialojen muutosten vaikutukset Poronhoito Porotalouden tuotos puolittuisi neljästä miljoonasta kahteen miljoonaan euroon Porotalouden tulot vähenevät 2,0 milj. euroa Tulot vähenevät yhteensä 3,8 milj. euroa Porotalouden työpaikat vähenevät 108 htv Työpaikat vähenevät yhteensä 119 htv Vatanen Vatanen ym. ym. 2006 2006 2 Toimialojen muutosten vaikutukset Matkailu 15 %:n muutos matkailukysynnässä aiheuttaa yhtä suuren tulojen bruttovaikutuksen kuin muiden luonnon käyttöön perustuvien toimialojen kokonaistulot ovat Matkailukysynnän 8,5 %:n vähentymisen tulovaikutukset olisivat saman suuruiset kuin Metsähallituksen hakkuiden puolittamisen vaikutukset Vatanen Vatanen ym. ym. 2006 2006 18.5.2006 13 3 Maankäyttömuotojen määrä/osuus Ylä- Lapissa 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Erämaita Ls-alueita Porolaitumia Metsätalousmaita Liian vähän Sopivasti Liian paljon Ei osaa sanoa Hallikainen Hallikainen ym. ym. 2005 2005 18.5.2006 14

18.5.2006 15 3 Päätösvalta luonnonkäytössä Ylä-Lapissa % 100 80 60 40 20 Ei osaa sanoa Hyvin paljon Jokseenkin paljon Hiukan Ei lainkaan 0 Greenpeace EU Suomen Ls. liitto Metsät. sidosryhmät Eduskunta Paikall. ls.yhdistys Paliskunnat Saamelaiskäräjät Kunta Paikalliset ihmiset Hallikainen Hallikainen ym. ym. 2005 2005 3 Inarilaisten käsityksiä metsätaloudesta Pitkät puunkuljetusmatkat Metsien lisäsuojelu Puun hidas kasvu Ympärivuotiset metsäautotiet Talvitiet Konehakkuut Metsurihakkuut Uudistamishakkuut Harvennushakkuut n=485 n=481 n=478 n=484 n=483 n=488 n=481 n=482 n=478 Maanmuokkaukset Metsätaloustuotteiden kiristyvä hintakilpailu Metsätaloustuotteiden kysynnän väheneminen n=480 n=485 n=483 Poro- ja metsätalouden n=489 yhteensovittaminen 0 20 40 60 80 100 % vastanneista Hallikainen Hallikainen ym. ym. 2006 2006 Erittäin kielteinen Melko kielteinen Ei kielteinen eikä myönteinen Melko myönteinen Erittäin myönteinen En osaa sanoa 18.5.2006 16 4 Päätelmiä Matkailu on sekä tuotoksella että työllisyydellä mitattuna Inarin kunnan tärkein elinkeino Kaikki muutkin luontoelinkeinot ovat tärkeitä Maankäyttömuotojakaumaan ollaan tyytyväisiä Päätösvalta halutaan säilyttää paikallistasolla Metsätaloutta sinällään ei vastusteta Paikallistalouden ja yhteisön näkökulmasta elinkeinojen rinnakkaiselo olisi suotava tavoite 18.5.2006 17

Vanhempi tutkija, YTT Seija Tuulentie METLA EI YKSIN LEIVÄSTÄ METSIEN SOSIAALIKULTTUURINEN MERKITYS Ei yksin leivästä metsien sosiokulttuurinen merkitys Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Luontoympäristöön liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia Ylä-Lapissa 1. Alueella asuminen 2. Virkistyskäytön ja elinkeinon kokonaisuus 3. Paikallinen osallisuus päätöksenteossa

Aineistot 1. Teemahaastattelut kesinä 2004 ja 2005 haastatellut: Inari 26, Utsjoki 12, Enontekiö 12; yht. 50 yhtä paljon edustajia metsätaloudesta, porotaloudesta, matkailusta sekä luontoharrastajista saamelaisia 27, suomalaisia 23 miehiä 32, naisia 18 2. Kyselytutkimus, jossa lomakkeita lähetettiin kaiken kaikkiaan 2 220 kappaletta, vastauksia 791. Vastausprosentiksi tuli 36 prosenttia. Kyselystä on julkaistu opinnäytetyö Parviainen & Seppä (2005) Metsän monet kasvot Ylälappilaisten mielipiteitä metsän eri käyttömuodoista Tulossa Hallikainen & al: Inarilaisten käsityksiä metsätaloudesta ja muista metsää käyttävistä elinkeinoista (Metsätieteen aikakauskirja) 1. Ylä-Lapissa luonnon vuoksi Luonto ja erämainen ympäristö mainittiin alueelle muuton, paluumuuton tai siellä pysymisen syynä selkeästi 13 teemahaastattelussa 47:stä. Kerran oli tosi vähällä ettei meillä muutto ollu. -- Se [Lapin luonto] oli semmonen syy, minkä takia jäi. Vaikka täällähän se aina se työn saaminen on ollu aivan kyseenalaista. (Nainen, muu elinkeino, suomalainen, Enontekiö) Luonto muuttamisen syynä Luonnosta eläminen Minulla tää työ on tietenkin se, että sen elannon saan siitä luonnosta. (Nainen, muu elinkeino, suomal., Inari) Luonnossa eläminen Sitte ku muutti tänne Inariin takasin niin tästä ei välttämättä tarvi lähteä mihinkään, sitähän on koko ajan mettässä. (Nainen, muu elinkeino, saamel., Inari) Se ympäristö oli sitteki tärkeämpi ku se toimeentulo. (Nainen, porotalous, saamelainen, Inari) Erämaamielikuvat [Halusin] päästä semmoseen paikkaan miss mä voisin koska tahansa mennä metsään sillon ku musta tuntuu. Itse asiassa toi vanha haave oli semmonen joka ajoi mua pohjoseenki sitten ja se on toteutunu. (Mies, matkailu, suomal., Inari)

2. Luontoharrastukset ja luonnon virkistyskäyttö Kalastus Marjastus, sienestys ja yrttien poiminta Vaellus, patikointi, retkeily Metsästys Kuntoliikunta ( kävely, juoksu, hiihto) Luonnosta nauttimista/ virkistäytymistä Moottorikelkkailu Veneily, soutelu, melonta Muu Yhteensä n 415 410 294 245 190 111 56 30 157 1908 % 21.8 21.5 15.4 12.8 10.0 5.8 2.9 1.6 8.2 100 Ylälappilaisten harrastukset luonnossa (Seppä & Parviainen 2005) Luonnon merkitykset teemahaastatteluissa (n = 50) Elinkeino Kalastus Metsästys Marjastus, sienestys, keräily Hiihto, vaellus, retkeily, luonnon tarkkailu Moottorivälinein liikkuminen 38 39 26 29 22 7 Luonto elämänmuotona, identiteettinä 43 Luonnon merkitykset teemahaastatteluissa (n = 50) Elinkeino Kalastus Metsästys Marjastus, sienestys, keräily Hiihto, vaellus, retkeily, luonnon tarkkailu Moottorivälinein liikkuminen 38 39 26 29 22 7 Luonto elämänmuotona, identiteettinä 43

Kritiikkiä luonnon käyttötapoja kohtaan on, kuten myös pelkoa luonnon tuhoutumisesta ja tilan kaventumisesta Kylien lähimaastot tärkeitä; niiden hakkuita kritisoivat yhtä hyvin metsäalan ihmiset kuin muutkin Matkailureittien ja rakentamisen lisääntyminen ja ylipäänsä luonnon käyttömuotojen lisääntyminen huolestuttavat Matkailukäytön lisääntymistä pidetään kuitenkin vääjäämättömänä Ainoahan se on matkailu, mutta eihän se kaikkia elätä. (Mies, metsätalous, saamel., Inari) 3. Paikallinen osallisuus päätöksenteossa Paikallistason päätöksenteko on ihanne Luontoharrastajat ja metsätalouden edustajat varauksellisimpia paikallisen päätöksenteon toimivuuteen Etenkin porotalouden edustajat kokevat, että heidän äänensä ei kuulu päätöksenteossa Matkailuyrittäjät ovat tyytyväisimpiä kunnalliseen päätöksentekoon Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon En osaa sanoa 1 % 1 % 16 % 51 % 31 % Kuvio 43. Kuinka paljon luonnonkäytöstä päätettäessä paikallisilla tulisi vastaajien mielestä olla päätösvaltaa. (n = 739) (Seppä & Parviainen 2005)

Osallistumisen ongelmat: Suunnittelun kieli Huomattavan aktiivisuuden vaatimus Historiallinen painolasti ja leimautumisen pelko Monet intressiryhmät Tasa-arvoinen kuuleminen Yhteenvetoa Käsitteet virkistyskäyttö ja harrastukset kuvaavat huonosti luontosuhdetta; myös jako vapaa-aikaan ja työhön vaikeaa Luonto ja luonnon monenlainen käyttö on erittäin keskeinen osa olemista ja arkielämää Luonnonympäristö on monella tavalla olennainen myös pohjoisen alueen asuttuna pysymiselle Elämistä tukemaan tarvitaan kaikkia luontoon perustuvia elinkeinoja ja niiden entistä parempaa yhteensovittamista Paikallisten osallistumista päätöksentekoon luonnonkäytöstä on vielä varaa kehittää

Dosentti, FT Timo Helle METLA PORO JA METSÄT YLÄ-LAPIN KIISTAN KESKIÖSSÄ Poro ja metsät Ylä-Lapin kiistan keskiössä Erikoistutkija, dos. Timo Helle Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Poro-metsä- osahankkeen tavoitteet 1. Miten erilaiset puuntuotanto-ohjelmat vaikuttavat porolaitumiin ja poronhoidon talouteen? 2. Miten metsien käsittely vaikuttaa talviravintokasvien, lähinnä poronjäkälän ja lupon runsauteen? 2

3 Talousmetsien ja suojelumetsien osuudet metsämaalla paliskunnittain Lumen syvyys ja laidunnuksen jakaantuminen maaliskuussa 2006 4 Porolaidunten inventointi osana VMI:a Valtakunnan metsien inventointi Puusto- ja metsikkötunnukset, mm: kasvupaikkatyyppi ikä tilavuus puulajisuhteet pinta-alat Porolaiduntutkimus Laiduntunnukset, mm: Biomassat: poronjäkälät luppo metsälauha Peittävyydet: sammalet varvut hakkuutähteet Papanakasatiheydet 5

6 # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # Porolaiduninventoinnin maastonäyte 2 4 7 5 4 7 3 4 5 9 6 9 6 8 9 3 4 5 4 8 7 1 3 5 8 7 7 7 9 6 2 2 6 4 7 3 4 6 6 3 8 5 5 6 3 2 3 6 7 5 5 6 7 4 4 6 6 3 7 6 5 8 4 7 6 6 8 6 3 6 4 9 7 7 8 9 6 9 9 7 6 8 7 7 9 8 8 9 6 7 9 8 9 5 8 6 4 3 7 4 6 6 7 100 km Ylä-Lapissa 956 maastokoealaa Mattila 2006 Lupon runsausluokat, Inarin metsämaan kankaat 100 80 % 60 40 20 0 Tilavuusluokka, m³ 0-50 50-100 100-150 150-200 >200 Ikä, v 105 158 214 246 255 kohtalaisesti luppoa vähän luppoa ei luppoa N=392 7 Poronjäkäläbiomassan muutos 1978 2004 Biomassa kg/ha Mattila 2006 8

9 Porotiheys kolmessa pohjoisimmassa merkkipiirissä 1980 2003 Poronjäkäläbiomassat metsämaan kankailla 1978 ja 2004 10 Muonio-Pohjois-Kittilä sekä Savukoski ja Pohjois- Salla Mattila 1981 11

Jäkäläbiomassa, kg/ha 12 Jäkäläbiomassat, Inarin metsämaan kuivahkot kankaat 400 300 200 100 0 Kehitysluokka 1-3 4 5 6 7 8 N 57 65 25 73 3 15 1-3 taimikot 4 nuori kasvatusmetsä 5 varttunut kasvatusmetsä 6 hakkuukypsä 7 suojuspuuhakkuu 8 siemenpuuhakkuu Laidunnuksen jakautuminen 1982, Ivalon paliskunta Helle ym. 1990 13 Sateliittiporojen laitumen käyttö Ivalon paliskunnassa 14

15 Yhteenveto Konfliktit esiintyvät mittakaavan eri tasolla. Ne keskittyvät alaville metsämaan kankaille, jotka ovat puuntuotannolle edullisia korkean lämpösummansa takia ja toisaalta tärkeitä porojen keski- ja kevättalven laitumia ohutlumisuutensa ansiosta. Lupon esiintyminen on vahvasti sidoksissa metsikön ikään ja tilavuuteen. 100-vuotiaista metsistä on lupottomia 75 %, kun yli 200-vuotiaissa metsissä vastaava luku on 10 %. Runsasluppoisia metsiä on eniten yli 200-vuotiaissa metsikköikäluokissa. Inarin metsämaan kankailla varttuneiden metsien poronjäkäläbiomassat ovat korkeammat kuin nuorten metsien poronjäkäläbiomassat. Ero selittynee pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuuden muutoksella. Talvilaidunnus keskittyy varttuneisiin metsiin, jos niitä on tarjolla. Mukana hankkeessa MMT Eero Mattila, laiduninventoinnit MMM Jaakko Repola, biomasssojen ja laidunnuspaineen mallinnus MMT Ville Hallikainen FM Kari Mikkola, paikkatieto MMM Ari Nikula, paikkatieto, maisemaekologia 16 17

Poromies Outi Jääskö Inarin paliskuntien yhteistyöryhmä KOMMENTTIPUHEENVUORO Saamelainen kulttuuri on riippuvainen käytettävissä olevista luonnonvaroista kuka turvaa? Saamelaisen poronhoidon maantarve Poronhoitomme perustuu vapaaseen laidunnukseen luonnonlaitumilla ympäri vuoden, eikä muuhun ole varaakaan, koska meillä ei ole omaa heinäntuotantoa. Eri vuodenaikoina ja erilaisten sääolojen vallitessa porot käyttävät erilaisia maastoja ja eri ravintokasveja. Porojen selviämisen kannalta vaikein aika on talvi. Silloin porot ovat riippuvaisia hitaimmin uudistuvista ravintovaroistaan, jäkälistä ja lupoista, joita esiintyy eniten vanhoissa hakkaamattomissa metsissä. Saamelaisten kotiseutualueella 90 % metsistä on valtion hallinnassa. Metsien osuus pinta-alasta vaihtelee suuresti paliskunnittain. Samoin suojeltujen metsien osuus vaihtelee, koska suojelua ei ole kohdennettu poronhoidon tarpeiden mukaisesti. Myös laidunmetsien suhteellinen merkitys vaihtelee paliskunnasta toiseen. Siten, vaikka hakkuiden vaikutukset porojen laitumiin ovat kaikkialla samat, joku paliskunta voi sopeutua suurempaan metsälaidunmenetykseen kuin toinen. Yhteistyöryhmämme paliskunnissa ja tokkakunnissa metsää ei ole säästetty laidunkäyttöön riittävästi, ks. Kuva 1. Kuva 1: Yhteistyöryhmän paliskuntien metsien suojelutilanne alle 240 m:n korkeudessa merenpinnasta.

Kuva 2: Yhteistyöryhmän paliskuntien metsämaankäyttötilanne vuonna 2000. Punaisella ovat hakatut metsät ja vihreällä luonnontilaiset. (Lemmenjoen puiston lounaisosien metsiä puuttuu vähän.) Kulttuuri ja elämäntapa Porojen vapaa laidunnus on saamelaisen poronhoidon ja -kulttuurin ydin ja ylläpitävä voima. Poronhoidon laidunkierto ja muu siihen liittyvä vuodenaikaiskierto ovat valtavia perinteisen luontotietämyksen ja rikkaan kielen varastoja. Kulttuuria ei ole olemassa ilman yhteisöä, ja kaikista perinteisistä elinkeinoista vain poronhoidon yhteisöllisyys on säilynyt. Vain yhteistoiminta ylläpitää ja kehittää sosiaalista verkostoa, elinkeinoa, toimintatapoja ja kieltä. Poronhoito on myös ainoa elinkeino, joka pitää saamelaisalueen kaikki keskuskyliä pienemmät kylät asuttuina ja työllistettyinä. Talvisen luonnonlaidunnuksen loppuminen, ruokinnan ja tarhaamisen aloittaminen merkitsisivät vääjäämättä poronhoidon ja koko saamelaisen kulttuurin harjoittajien määrän vähenemistä ja kulttuurin sisällön köyhtymistä. Lainsäädäntö Suomi on useissa laeissa ja kansainvälisissä sopimuksissa turvannut saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen periaatteen tasolla: Poronhoitolain mukaan poronhoidolle ei saa aiheuttaa valtion mailla huomattavaa haittaa. Toisin kuin muissa vastaavissa laeissa, huomattavan haitan suuruutta ei ole määritelty asetuksessa tai muissakaan säädöksissä. Ainoa oikeuteen yltänyt tapaus on Lapin paliskunnasta, jonka alueesta paliskunnan oman selvityksen mukaan 49 % oli muun maankäytön vuoksi menetetty tai saatettu vaikeasti laidunnettavaksi. Asiaa käsiteltiin oikeudessa noin kaksi vuotta, mutta sitten käsittely peruttiin.

Metsähallituslain mukaan saamelaisen kulttuurin edellytysten turvaaminen (ja muut yhteiskunnalliset tavoitteet) on Metsähallituksen liiketoiminnan reunaehto. Käytännössä Metsähallitus on kuitenkin sidotumpi työllistämis- ja liiketaloudellisiin velvoitteisiinsa kuin saamelaiskulttuurin turvaamiseen. Uusi perustuslaki sanoo, että saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Tämä oikeus ei toteudu pelkästään kielilailla ja kulttuuriitsehallintolailla, vaan yhtä tärkeää on turvata ne arkielämän tilanteet, joissa kieli siirtyy kehittyen ja rikkautensa säilyttäen seuraaville sukupolville. Sellaisia tilanteita ovat nimenomaan perinteiset elinkeinot, koska niihin osallistuvat sukupolvet yhdessä vauvasta vaariin. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa Suomi lupaa olla estämättä alkuperäiskansansa jäseniä harjoittamasta kulttuuriaan yhdessä ryhmänsä muitten jäsenten kanssa. Sopimuksen toteutumista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on käsitellyt neljää saamelaisalueen valtionmetsien hakkuisiin liittyvää tapausta. Tapausten käsittely ja päätökset ovat antaneet merkittävää ohjausta saamelaisalueen maankäyttöön. Komitea on lausunut mm., että kaikki maankäyttö koko paliskunnan alueella on tarkasteltava, kun poronhoitoon vaikuttavia toimia suunnitellaan, eivätkä ne saa heikentää poronhoidon kannattavuutta. Sen perusteella KHO määräsi v. 1999, että KTM:n on selvitettävä kaiken muun maankäytön vaikutukset poronhoitoon koko paliskunnan alueella ennen uusien valtauslupien antamista. Raportissaan v. 2004 ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaisten maaoikeuksien ratkaisemisen lykkäämisestä ja kehottaa valtiota olemaan käyttämättä maata niin, että se saattaisi huonontaa saamelaisten maaoikeuksien toteutumista. Käytännössä metsätalouden työpaikoista on pidetty kiinni jatkamalla laidunmetsien hakkuita entiseen tapaan huolehtimatta siitä, mitä se aiheuttaa poronhoidon työpaikoille eli saamelaisen kulttuurin harjoittamiselle. Periaatteiden toteuttamista käytännössä ei siis ole määritelty, muutenkaan ohjattu säännöksillä eikä otettu huomioon valtion metsätaloutta mitoitettaessa. Nämä hienot lait ovat kauniita mutta toistaiseksi tyhjiä lupauksia. Kuka kantaa vastuun? Vastuu ja päätöksentekovalta valtion hakkuista hajautuu sekavasti akselille Metsähallitus- maa- ja metsätalousministeriö eduskunta: Metsätalouden käytännön yhteensovittaminen poronhoidon kanssa on annettu Metsähallituksen tehtäväksi. Tehtävää suorittaa Metsähallituksen Metsätalous liikelaitoksena, ei viranomaisena, eikä se siksi olekaan katsonut voivansa perustaa prosessia, jossa yhdistyisivät asiaankuuluvat vastuu, valta ja asiantuntemus. Sen vuoksi yhteistyöryhmän paliskunnat eivät ole katsoneet tarkoitukselliseksi osallistua meneillään olevaan luonnonvarasuunnitelman päivittämiseen. Metsätalouden suunnittelussa ja toteuttamisessa Metsähallitusta sitovat etukäteen annetut lakisäätöiset maankäyttöratkaisut, joita ei ole tehty poronhoidon vaan luonnonsuojelun ja metsätalouden perusteilla. Tavoitteena ei ole ollut riittävien laitumien turvaaminen paliskunnittain, ks. Kuva 1. MMM vaatii ristiriitaan paikallista elinkeinoperusteista ratkaisua. Tietysti ratkaisun lähtökohdan on oltava se, että se toimii paikallisesti ja on siellä hyväksytty, mutta käytännössä vaatimus on sama kuin esim. jos ruotsinkielisillä alueilla kouluopetuskielestä pitäisi päättää paikallisesti.

Perimmäinen vastuunkantaja tästä tilanteesta on siis Suomen lainsäätäjä eli te, hyvät kansanedustajat. On ymmärrettävää, ettette kaikki voi tuntea saamelaisen poronhoidon arkitodellisuutta ettekä sitä päätöksentekokenttää, joka määrää elinehtomme. Monilla teistä ei ole ollut tilaisuutta saada asiasta muuta kuin kapeisiin ja sirpaleisiin maallikkonäkemyksiin perustuvaa informaatiota. Toivottavasti tämä ja vastaavat tilaisuudet antavat teille tarpeeksi laaja-alaista ja kiistatonta tietoa saamelaisen poronhoidon laidunriippuvuudesta ja tilanteesta ja vakuuttavat teidät siitä, että teiltä odotettava ratkaisu on paitsi kiireellinen, myös mahdollinen. Ratkaisun raameja Asian etäisyydestä ja näennäisestä vaikeudesta huolimatta yhteensovittamisratkaisu on konkretisoitavissa. Suomen velvoitteet kansainvälistä yhteisöä ja omaa alkuperäiskansaa kohtaan ovat selvät, eikä Ylä-Lapin metsätalouden kehittäminenkään ole ylivoimaista eikä edes vaikeaa. Ratkaisulla on kiire, koska laidunmetsämme hupenevat koko ajan. Kaikista kiireellisintä on, että tärkeät laidunmetsät jätetään hakkuiden ulkopuolelle ja Metsähallituksen hakkuusuunnitetta lasketaan vastaavasti. Tämä voi hetkellisesti huonontaa valtion metsätalouden kannattavuutta, mutta sen ei tarvitse aiheuttaa metsurien työttömyyttä. Inarissa on paljon hakkuumahdollisuuksia nuorissa metsissä ja hakkuiden välialueilla, ja nämä hakkuut voivat osittain jopa hyödyttää poronhoitoa. Poronhoidon kannalta kestävä ratkaisu vaatii myös, että Metsähallitukselta poistetaan tuottovaatimus saamelaisalueella. Vain siten Metsähallitus pääsee liiketaloudellisen ja saamelaisen kulttuurin turvaamisen velvoitteiden ristiriidoista. Tuoreen tutkimustiedon (Joensuun yliopisto, Kaisa Raitio) perusteella yksinkertainen ja nopea keino parantaa saamelaisen poronhoidon oikeuksien toteutumista maankäytössä olisi tehdä Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmat lakisääteisiksi ja vahvistettaviksi maa- ja metsätalousministeriössä. Silloin ne olisivat valituskelpoisia hallintopäätöksiä ja niiden pätevyys kaikkeen asiaan liittyvään lainsäädäntöön nähden jouduttaisiin pohtimaan etukäteen tarkemmin ja voitaisiin myös punnita normaalin hallintovalitusmenettelyn kautta. Toivomme työniloa, hyviä tuloksia ja ripeyttä tämän asian parissa painiville kansanedustajille ja tutkijoille.

Poronomistaja Jan Saijets KOMMENTTIPUHEENVUORO