Inarin metsäkiistan lyhyt historiikki
|
|
- Päivi Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Greenpeace/Matti Liimatainen Inarin metsäkiistan lyhyt historiikki Inarin metsäkiistassa asettuivat vastakkain tehometsätalous ja metsien suojelu yhdistettynä perinteiseen poronhoitoon. Greenpeacen kampanja nosti kiistan ensin valtakunnan julkisuuteen ja sitten kansainväliseksi. Käytännössä kiistan osapuolina olivat Metsähallitus ja alueella perinteistä poronhoitoa harjoittaneet poromiehet. Koska poromiehistä suuri osa on saamelaisia, kietoutui kiistaan lisäksi kysymys alkuperäiskansan oikeuksista. Inarin valtionmetsien hakkuut ovat vähäinen osa Suomen metsäteollisuuden puunhankintaa, mutta niillä on valtavan suuri merkitys alueella harjoitettavalle poronhoidolle. Kyse on maailman pohjoisimmista luonnontilaisista mäntymetsistä. Suhteellisen vähäisestä pinta-alastaan huolimatta ne ovat ainutlaatuisia koko maailman mittakaavassa. Metsien hakkuut ja porohoito olivat vastakkain muuallakin kuin Inarissa. Käytännössä puhuttiin ns. Metsä-Lapin alueesta joka Inarin lisäksi kuuluu poronhoitolain 2 :n määrittelemään erityisesti poronhoitoa varten vartulle alueelle. Tällä alueella valtion maata ei lain mukaan saa käyttää siten, että siitä on huomattavaa haittaa poronhoidolle. Saamelaisten kotiseutualueen eteläisin paliskunta eli Sodankylässä toimiva Lapin paliskunta kuuluu Metsä-Lapin alueeseen, ja sen metsiä hakkaa eri Metsähallituksen yksikkö kuin Inarissa. Mm. tästä syystä Lapin paliskunta ei kuulunut Inarin metsäkiistan piiriin. Sen uhanalaisten laidunmetsien suojelu ratkaistiin vuonna Saamelaisten maaoikeuksien puolustajien näkökulmasta kiista alkoi kymmeniä tai satoja vuosia sitten. Poronhoitajat alkoivat käydä oikeutta ja etsiä muita käytännön vaikutuskeinoja hakkuiden vastustamiseen 1980-luvun loppupuolella. Greenpeace liittyi mukaan vuonna Metsähallitus hakkasi Inarin vanhoja metsiä, vaikka alueella ei ole tehometsätaloudelle luontaisia edellytyksiä (Metsähallitus on itsekin myöntänyt hakkuut alueella kannattamattomiksi). Metsähallituksen hakkuilla on Inarissa kuitenkin suuri työllistävä merkitys, koska alueella käytetään vielä metsureita. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että kiistasta tuli niin repivä. Paikallisille poronhoitajille metsät ovat kuitenkin tärkeitä porojen laidunmaita ja laitumista oli hävitetty jo suuri osa 1980-luvulla alkaneiden hakkuiden seurauksena. Metsien hakkuut uhkasivat poronhoitajien perinteistä elinkeinoa. Greenpeace puolestaan halusi suojella alueen vanhoja pohjoisia metsiä, joita ei ole enää paljoa jäljellä. Kiistaa on käyty ja ratkottu useassa vaiheessa. Mielenosoituksia on pidetty ulkoministerikokouksessa Genevessä, FAO:n metsäkokouksessa Roomassa, Suomen suurlähetystöillä Haagissa ja Berliinissä, maaja metsätalousministeriön katolla Helsingissä, metsissä Inarissa, StoraEnson tehtailla Hollannissa ja Kemissä sekä Lyypekin satamassa. Inarin metsäkiistaan osallistuivat eri tavoin Greenpeacen lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto, Ihmisoikeusliitto, Saamelaisneuvosto, Suomen porosaamelaiset ja monet muut järjestöt. Kantaa ottivat metsäalan organisaatioiden lisäksi saamelaiskäräjät ja metsäalan ammattiliitot. Hakkuista on käyty oikeutta Lapissa ja niitä on käsitelty useaan otteeseen YK:n ihmisoikeuskomiteassa. Kiistasta on tehty paljon tutkimusta, kiistaa on selvittänyt valtion asettama selvitysmies, siitä on puhuttu eduskunnassa, ministeriöissä ja seminaareissa. Aihetta on käsitelty kotimaisessa ja ulkomaisessa mediassa. Metsäkiistasta tehty suomalainen dokumenttielokuva Last Yoik in Saami Forests on voittanut useita palkintoja ja kunniamainintoja filmifestivaaleilla eri puolilla maailmaa. Last Yoik- dokumentti on
2 esitetty Ruotsin ja Norjan televisioissa, mutta Suomessa se ei ole televioskanaville päässyt. Sen sijaan YLE esitti 2009 kärjekkään kaksiosaisen TV-draaman aiheesta Luonnonsuojelijoiden Erämaaliike protestoi Kessin erämaan hakkuita vastaan. Myös poromiehet olivat kriittisiä hakkuita kohtaan Erämaalaki tuli voimaan. Se suojeli merkittäviä erämaa-alueita, mutta mahdollisti hakkuut useilla tärkeillä porojen laidunalueilla ja arvokkaissa vanhoissa metsissä esim. Hammastunturissa ja Kessi- Vätsärissä. Metsätalousalueiksi erämaissa rajattiin monesti puustoltaan arvokkaimmat alavat alueet. Erämaiden rajauksista jäi myös pois luontoarvoiltaan hyviä ja porotaloudelle tärkeitä alavien maiden tuottoisia metsiä Muotkatunturin paliskunta haastoi Metsähallituksen oikeuteen talvilaidunalueensa hakkuista Angelissa. Paliskunnan kanne ei menestynyt oikeudessa. YK:n Ihmisoikeuskomitea käsitteli tapausta ja totesi lokakuussa 1997, että nimenomaiset hakkuusuunnitelmat eivät sen mielestä olleet uhka saamelaiskulttuurille, mutta laajemmat hakkuut, kaivostoiminta jne. maankäyttö saattaisivat yhdessä sitä olla Sallivaaran paliskunnan poromiehet valittivat Kariselän alueen hakkuista YK:lle. Käräjoikeus oli aiemmin kieltänyt hakkuut, mutta hovioikeus oli kumonnut päätöksen ja Metsähallitus hakkasi alueen. Poromiehet tuomittiin yli mk:n korvauksiin, jotka Metsähallitus peri ulosoton kautta. Metsähallitukselle kyse ei ole rahasta, vaan periaatteesta. Toivomme, että korvauksilla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Jatkuvat toimenpidekiellot ja oikeusjutut eivät helpota meidän toimintaa" (Kaleva ). Vuonna 2001 YK:n ihmisoikeuskomitea totesi, että valittajien oikeutta nauttia saamelaiskulttuuristaan ei ole rikottu. Sen sijaan komitea totesi Suomen valtion rikkoneen kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta. Ihmisoikeuskomitean mukaan oikeudenmukaisen ja tasapuolisen oikeudenkäynnin periaatteita oli rikottu ja valittajien velvoittaminen korvaamaan metsähallituksen oikeudenkäyntikulut katsottiin rikkomukseksi Hammastunturin paliskunta vei alueensa hakkuukiistoja julkisuuteen Saamelaiskäräjien tukemana. Metsähallituksen neuvottelumenettelyjä arvosteltiin saneluksi eräät Inarin poromiehet lähestyivät Greenpeacea kertomalla alueen hakkuiden ongelmista Tapaamisia ja maastokäyntejä uhattuihin metsiin poromiesten ja Greenpeacen kesken järjestettiin. Yhteistoimintaa alettiin suunnitella Hammastunturin, Muddusjärven, Muotkatunturin ja Paatsjoen paliskunnat ja Nellimin tokkakunta lähettivät Helsinkiin lähetystön tapaamaan poliittisia päättäjiä. Samalla esiteltiin paliskuntien toive siitä, että Metsähallitus alkaisi ottaa poronhoidon tarpeet huomioon ja neuvotella hakkuista etenkin tärkeimmillä laidunalueilla Maa- ja metsätalousministeriö asetti selvitysmies Saarelan tekemään esityksen metsätalouden ja poronhoidon yhteensovittamisesta Inarissa. Selvitys tehtiin hyvin pikaisella aikataululla eikä selvitysmiehellä ollut mandaattia ehdottaa merkittävästi metsätaloutta supistavia vaihtoehtoja. Siitä ei siten ollut apua. Selvitys julkistettiin Siinä ehdotettiin noin hehtaarin rajaamista hakkuiden ulkopuolelle. Paliskuntien vaatimukset tuossa vaiheessa olivat noin hehtaaria.
3 2003 Greenpeace auttoi paliskuntia tekemään kartat tärkeimmistä laidunalueista. Ne julkaistiin yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa kesäkuussa Hakkuiden jatkuessa kriittisen tärkeillä laidunalueilla Greenpeace vei kiistan kansainväliselle tasolle. Greenpeace vaati metsäteollisuutta, etenkin Metsähallituksen suurinta asiakasta StoraEnsoa asettamaan selkeitä rajoja Metsähallituksen hakkuille. Muutamia tutustumiskäyntejä Inarin metsiin ja kokouksia StoraEnson kanssa järjestettiin, mutta metsäyhtiöt eivät kuitenkaan rajoittaneet ostojaan alueelta. Greenpeace otti yhteyttä teollisuuden asiakkaisiin ja alkoi järjestää matkoja näille sekä ulkomaisille tiedotusvälineille Inariin joulukuun lopulla Metsähallitus kutsui paliskunnat neuvotteluun, mutta neuvottelut katkesivat lyhyeen helmikuussa 2004 kun Metsähallitus ei halunnut joustaa paliskuntien keskeisissä vaatimuksissa Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti selvitysmies Saarelan selvityksen perusteella toimintaohjelman, jossa ehdotettiin lisää tutkimusta asiasta sekä Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman päivittämistä. Samaan aikaan arvokkaiden alueiden hakkuut jatkuivat. Vuoden 2004 aikana Greenpeace järjesti useita metsäteollisuuden ja median tutustumismatkoja Inariin. Niiden yhteydessä koettiin mm. metsätalousväen järjestämä mielenosoitus Ivalon lentokentällä sitä vastaan, että Suomen metsien hakkuista kerrottaisiin metsätuotteitamme ostaville asiakkaille ja yleisölle. 2005: kiista kovenee kaikilla rintamilla. Vuoden alussa Hammastunturin, Muddusjärven, Muotkatunturin, Paatsjoen ja Sallivaaran paliskunnat sekä Ivalon paliskunnan Nellimin tokkakunta esittivät Metsähallitukselle joukon muutoksia, joilla Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelusta voisi kehittää myös paliskuntien mielestä reilun neuvotteluprosessin. Helmikuussa 2005 Greenpeace, Luonnonsuojeluliitto ja WWF lähettivät maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle kirjeen, jossa kehotettiin paliskuntien toivomien neuvottelujen aloittamista. Ministeriö ei suostunut aloitteeseen Greenpeace alkoi pystyttää Inarin Paadarskaidiin kansainvälistä metsäasemaa. Metsäaseman ympärille muodostettiin kampanja, jonka osana Greenpeacen vapaaehtoiset useista eri maista merkitsivät tärkeitä laidunmetsiä maastoon yhdessä poromiesten kanssa. Metsäasema houkutteli paikalle median edustajia myös ulkomailta. Kotimaassa se sai suurta huomiota Metsähallitus päätti StoraEnson toivomuksesta keskeyttää hakkuut kiista-alueilla toistaiseksi. Paliskunnat ja ympäristöjärjestöt esittivät toiveen, että välirauha käytettäisiin ratkaisun hakemiseen Greenpeacen mielenosoitus Genevessä YK:n ihmisoikeusseminaarissa Greenpeacen mielenosoitus Roomassa YK:n metsäministerikonferenssissa Greenpeacen mielenosoitus Hollannissa Suomen suurlähetystöllä julkistettiin Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton raportti "Ahtaalle ajetut Valtion hallinnoimien metsien suojelu, käyttö ja merkitys saamelaisalueella", jossa ehdotettiin, että saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnoimat metsät siirrettäisiin Metsähallituksen luontopalvelujen hallintaan, ja alueen metsätaloudelta poistettaisiin ehdoton kannattavuuden vaatimus. Tämä mahdollistaisi Metsähallituksen keskittymisen paikalliseen työllistämiseen ja poronhoidon edellytysten turvaamiseen Hakkuut esillä StoraEnson yhtiökokouksessa, puheenvuorot käyttivät saamelaiset Jan Saijets ja Pauliina Feodoroff.
4 Maaherra Hannele Pokan puheenjohdolla pidetyssä pyöreän pöydän osapuolten välisessä keskustelussa sovittiin, että Metsähallituksen ja paliskuntien kesken käynnistetään neuvottelut, joille varataan aikaa noin 1,5 kuukautta Saamelaisneuvosto perustaa koalition paliskuntien tueksi Greenpeacen metsäasema purettiin, mutta kampanja jatkui Metsähallitus totesi paliskuntien kanssa pidetyssä kokouksessa, ettei laitoksella ole mandaattia laajojen alueiden suojeluun ja neuvottelujen jatkaminen todettiin merkityksettömäksi. Paliskunnat pitivät outona sitä, että maa- ja metsätalousministeriö oli vuodesta 2002 kieltäytynyt neuvottelemasta paliskuntien kanssa vedoten siihen, että asia pitää ratkaista paikallistasolla. Nyt kun neuvottelut oltiin saatu aikaan, ei paikallistasolla ollut kuitenkaan valtaa ratkaista mitään. Neuvottelut loppuivat, Metsähallitus päätti jatkaa laidunmetsien hakkuita ja Stora Enso päätti jatkaa ostoja Saamelaisneuvosto pyysi Stora Ensoa lopettamaan puun ostot Inarin kiistametsistä, kunnes hakkuista on neuvoteltu aidosti paliskuntien kanssa Kolme nellimiläistä poromiestä pyysi Lapin käräjäoikeudelta hakkuiden lopettamista laidunalueillaan turvaamistoimena, sillä he aikoivat nostaa hakkuista kanteen ja kanteen kohteena olevien metsien hakkaaminen tekisi oikeudenkäynnin tyhjäksi Lapin käräjäoikeus päätti, että Metsähallituksen tulee luopua hakkuista Nellimissä, mutta asetti samalla poromiehille velvollisuuden maksaa vakuus menetettävästä hakkuutulosta. Vakuuden summan määrittely jätettiin odottamaan Metsähallituksen laskelmia. Metsähallitus sai jatkaa hakkuita, kunnes takuusumma on määritelty ja laitos keskitti lähes koko Inarin metsurit hakkaamaan kiistametsiä. Poromiehet valittivat YK:n ihmisoikeuskomiteaan hakkuiden jatkamisesta. Myöhemmin Metsähallitus määritti sopivaksi takuuksi oikeudenkäynnin aikaisesta hakkuutauosta miljoona euroa MH:n tiedotteessa kerrotaan, ettei Metsähallitus riko lakeja eikä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Greenpeacen aktivistit useasta maasta pysäyttävät StoraEnson paperia lastanneen Antares- laivan Kemin Veitsiluodon paperitehtaan satamaan. Protesti kestää päivän ajan Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin tuomitsee Metsähallituksen edellispäivänä antaman lausunnon laitoksen hakkuiden laillisuudesta. -Metsähallituksen hakkuut Nellimissä ovat ristiriidassa Suomen ihmisoikeussitoumusten kanssa. Hakatessaan saamelaisten arvokkaita laidunmetsiä Suomi rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta vuodelta YK:n ihmisoikeuskomitea on myös todennut, että Suomi rikkoo kyseistä sopimusta salliessaan hakkuut alueilla, jotka ovat tärkeitä laidunmetsiä saamelaisille poromiehille, totesi Scheinin Greenpeacen tiedotustilaisuudessa Helsingissä StoraEnson paperia kuljettanut Antares- laiva pysäytettiin uudelleen, tällä kertaa Lyypekissä YK:n ihmisoikeuskomitea antoi Suomen hallitukselle Nellimin asiassa ns. väliaikaisen turvaamispäätöksen, jossa se suositteli metsähakkuiden lopettamista Nellimin oikeudenkäynnin kohteena olevissa metsissä. Ihmisoikeuskomitean mukaan Metsähallituksen tulee pidättyä hakkuista alueilla, joiden hakkuut voisivat vaikuttaa kielteisesti ihmisoikeuskomitealle valituksen tehneiden saamelaisten poronhoitoon. Metsähallitus jatkoi kuitenkin hakkuita 40 metsurin voimin ja aloitti jopa uudet hakkuut Nellimissä porojen syöttöaidan sisällä Greenpeacen mielenosoitus Berliinissä Suomen suurlähetystöllä. Samana päivänä Metsähallitus lopetti hakkuut Nellimissä keskusteltuaan ulkoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Poliitikot Esko-Juhani Tennilä (vas.), Hannu Takkula (kesk.), Seppo Lahtela (kesk.) ja Pertti Hemmilä (kok.) vaativat hakkuiden jatkamista "Greenpeacen masinoimasta
5 terrorisoinnista" huolimatta (lainaus Hannu Takkulan kannanotosta, muiden aloitteet olivat samansisältöisiä). Käräjäoikeuden turvaamispäätöksen ja hakkuiden loppumisen välisenä aikana hakattiin 70 hehtaaria, joka pirstoi lähes 500 hehtaaria porolaitumia. Menetys oli suuri Nellimin poronhoidolle. Metsähallitus päätti samalla "asiakkaiden toiveesta" lopettaa toistaiseksi puun toimitukset kiistametsistä Stora Ensolle ja muille suurille paperiyhtiöille. Mutta vaikka puun toimitukset julistettiin loppuneiksi, hakkuut kuitenkin jatkuivat muissa kiistametsissä kuin Nellimissä. Marras- ja joulukuussa hakattiin kiistametsiä kaikkien hakkuita vastustaneiden paliskuntien alueilla Greenpeacen mielenosoitus StoraEnson paperitehtaalla Hollannin Vapenweldissä. Tehdas käytti Veitsiluodon sellua Hakkuut loppuivat Muddusjärven paliskunnassa Pitkäjärvenvaarassa. Myöhemmin selvisi, että nämä olivat yhtä poikkeusta lukuunottamatta toistaiseksi eli viiden vuoden ajaksi viimeiset kiistametsien hakkuut seuraavan kerran niitä kaadettiin vasta Kessissä toukokuussa 2007, eikä sen jälkeen missään ennen joulukuun 2010 sopimusta koko kiistan ratkaisusta Hannu Hyvösen Inarin metsäkiistasta kertova dokumenttifilmi Last Yoik in Saami Forests saa ensi-iltansa YK:n ihmisoikeusfoorumin yhteydessä New Yorkissa. Elokuva esitetään seuraavien vuosien aikana kymmenillä elokuvafestivaaleilla eri puolilla maailmaa sekä Ruotsin ja Norjan televisioissa Metsähallitus merkitsee hakkuusuunnitelmia maastoon Haippakotavaarassa ja Kessissä. Hakkuiden kohteiksi merkitään mm. luonnonsuojelulain erikseen suojelemien uhanalaisten lajien esiintymiä. Hakkuusuunnitelmista ei olla missään yhteydessä paliskuntiin Ihmisoikeusliitto julkaisi "Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005" -raportin rasismiin ja etniseen syrjintään liittyvistä tapahtumista ja tutkimuksista edelliseltä vuodelta. Raportissa käsitellään muun muassa Inarin metsäkiistaa. Kirjassa hämmästeltiin erityisesti Metsähallituksen marraskuun alussa julkaisemassa tiedotteessa esitettyä näkemystä, että meneillään olevat hakkuut Nellimissä eivät riko perustuslakia, poronhoitolakia eikä kansainvälisiä sopimuksia ja että metsätalouden työpaikkojen turvaaminen estäisi poronhoidon huomioimisen. Ihmisoikeusliitto totesi YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen nimenomaisesti korostaneen, että valtion vastuuta alkuperäiskansan kulttuurin turvaamisessa arvioidaan tuon kulttuurin perustana olevien elinkeinojen elinvoimaisuuden kautta eikä suhteessa muun väestön intresseihin Ihmisoikeusliitto palkitsi nellimiläisen poromies Kalevi Paadarin vuoden ihmisoikeuspuurtajapalkinnolla. Paadar palkittiin sitkeästä työstään poroelinkeinon ja saamelaiskulttuurin puolustajana Metsähallitus julkaisi Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman päivityksen. Metsäkiistan kannalta se sisälsi sen positiivisen linjauksen, että suojeltujen erämaa-alueiden sisällä olevat ns. luonnonmukaisesti hoidettavat alueet jätetään vastaisuudessa hakkaamatta. Tämä ratkaisu pelasti osan, noin hehtaaria kolmen paliskunnan laidunmetsiä. Pääosa metsäkiistan kohteina olevista alueista jätettiin kuitenkin vielä talouskäyttöön eli hakattavaksi Inarin paliskunnat tiedottivat, että luonnonvarasuunnitelma ei turvaa tärkeimpiä porolaitumia eikä auta ratkaisemaan poronhoidon ja metsätalouden välistä ristiriitaa Metsähallitus teki hakkuita Kessissä Paatsjoen paliskunnan tärkeillä laidunalueilla. Koska hakkuut eivät olleet paliskunnan hyväksyämiä, suuret metsäyhtiöt eivät ostaneet puita. Niinpä noin 100 rekkakuormallista satoja vuosia vanhoja Kessin ikimäntyjä ajettiin Ivalon lämpövoimalaan, jossa ne
6 haketettiin ja poltettiin. Metsähallitus tiesi joutuvansa myymään puut hakkeeksi alehintaan jo ennen hakkuita, koska metsäyhtiöt olivat ilmoittaneet ostopolitiikastaan jo vuonna Laitos halusi kuitenkin rankaista pientä Paatsjoen paliskuntaa liian aktiivisesta metsänhakkuiden kritisoinnista Saamelaisneuvosto tiedotti, että italialainen rahasto Banca Etica poisti Stora Enson eettisen investoinnin portofoliostaan Saamelaisneuvoston oltua yhteydessä rahastoon ja kerrottua Inarin kiistoista. Vuoden aikana useat sijoittajat olivat yhteydessä Greenpeaceen StoraEnson toiminnasta Lapin käräjäoikeus hylkäsi nellimin poromiesten vaatimukset todeten muun muassa, että Metsähallituksen tulee huolehtia myös metsätalouden työpaikoista eikä sillä siten ole varaa luopua hakkuista poronhoidon hyväksi. Käräjäoikeus langetti kolmen poromiehen maksettavaksi Metsähallituksen oikeudenkäyntikulut euroa. Nellimiläiset valittivat hovioikeuteen Inarin paliskunnat tiedottivat Metsähallituksen ilmoittaneen uusista hakkuista Paatsjoen ja Muotkatunturin paliskuntien alueella. Metsähallitus ilmoitti tekevänsä hakkuut paliskuntien vastustuksesta huolimatta. Hakkuita ei kuitenkaan aloitettu Metsähallitus ja Nellimin poromiehet ilmoittavat sopimuksesta, joka päättää oikeudenkäynnin. Sopimus takaa, että valtaosa Nellimin tokkakunnan laidunalueiden aiemmin hakkaamattomista vanhoista metsistä (yli hehtaaria) rauhoitetaan 20 vuodeksi. Sekä kantajat Kalevi, Eero ja Veijo Paadar että Greenpeace olivat tyytyväisiä päätökseen Metsähallitus, Greenpeace ja muut osalliset, näiden joukossa useat paliskunnat Itä- ja Länsi- Lapista pääsevät sopimukseen ns. Metsä-Lapin alueen metsäkiistojen kohteina olleista alueista. Yli hehtaaria metsää kasvullisella metsämaalla suojellaan pysyvästi hakkuutoimien ulkopuolelle. Yhteensä sopimus pelastaa lähes hehtaaria pohjoista luontoa, koska kasvulliset metsämaat sijaitsevat pienehköinä alueina laajempien kitu- ja joutomaiden välimaastossa. Mukana on saamelaisten kotiseutualueen eteläosassa sijaitseva Peurakairan alue Metsähallitus kertoo haluavansa yrittää Inarin paliskuntien kanssa sopimusta, rohkaistuneena Nellimin ja Metsä-Lapin onnistuneista neuvotteluista. Maaliskuussa 2010 neuvottelut alkavat Inarissa. Syyskuussa 2010 paliskuntakohtaiset neuvottelut saadaan päätökseen. Yhteenlaskettu lopputulos yhdessä aiemmin tehtyjen päätösten kanssa paliskuntien ja ympäristöjärjestöjen rajaamilla alueilla on, että noin 77% alueiden metsistä rauhoitetaan joko pysyvästi (erämaat, metsänrajan tarkistus) tai 20 vuodeksi. Rajausten vanhoista metsistä rauhoitetaan yli 90%. Joulukuussa 2010 paliskuntien ja Metsähallituksen asianajajat allekirjoittavat sopimukset. Lisätietoja ja taustaa Last Yoik in Saami Forests? dokumenttifilmi
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
LisätiedotTutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa
Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
LisätiedotKEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu
Lisätiedot16 SUOMEN KUVALEHTI 45/2003 45/2003 SUOMEN KUVALEHTI
T e k s t i T e p p o T i i l i k a i n e n K u v a t H a n n u L i n d r o o s Siuttajoen erotusaitaan Inarin pohjoispuolelle on ajettu lähes 800 poroa, joista lähes puolet teurastetaan lihoiksi. 16 SUOMEN
LisätiedotSTORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!
Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora
LisätiedotKartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä
LisätiedotMonitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä
Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankeen loppuseminaari Saariselkä 26.3.2009 Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKartta kullanhuuhdonta-alueesta (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2016:0015 Hermanni IV Kuusisto Veli Pekka, Korhonen Erkki Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2016:0015 mahdollisista myöntämisen
LisätiedotTutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset
Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset Loppuseminaari 26.3.29 Saariselkä Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen sanallinen
LisätiedotKartta kullanhuuhdonta-alueesta (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2015:0036 Ropedanger Gold Riihimäki Mikko Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2015:0036 mahdollisista myöntämisen esteistä
LisätiedotYLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA
YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona 17.5.2006 keskustelutilaisuuden "Ylä-Lapin
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotKartta kullanhuuhdonta-alueesta (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2016:0012 Välioja Kallioniemi Juhani Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2016:0012 mahdollisista myöntämisen esteistä Yleistä
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten
LisätiedotMonikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen
Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi
LisätiedotPorolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke
Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina 2016-2019 Jouko Kumpula Luke Poronhoitoalue ja sen osa-alueet Saamelaisalue 13 pohjoisinta paliskuntaa Erityisalue Kaikki 20 pohjoisinta paliskuntaa Muu alue
LisätiedotYhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla
Monikäyttömetsätalous valtion mailla Kirsi-Marja Korhonen MMT, aluepäällikkö Metsähallitus Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka lailla määritelty tehtävä on hoitaa, käyttää ja suojella valtion maita
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI
TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI Kajaani 13.9.2017 Esityksessä: Lainsäädännöllinen tilanne Metsähallitus ja tuulivoima Tuulivoimahanke ja poronhoito Esimerkkejä hankkeista Vaikutuksia
LisätiedotPoronhoito muuttuvassa ympäristössä
Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen
LisätiedotAlueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu
Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö 3.-4.10.2011 Joensuu Ohjelmapäällikkö Johanna Leinonen Valtion liikelaitos Metsähallitus, 1/3 Suomea (12,5
LisätiedotPALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä
PALOMA-SEMINAARI 22.1.2019 Kuusamo Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma alue Ylimuonion valtionmaiden
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille
Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen
LisätiedotMistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?
Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo
LisätiedotPORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ
PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun
LisätiedotSaamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
LisätiedotTyöryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003
Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 3.5.2002 päätöksellään Dnro
LisätiedotTOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa. Lauri Karvonen Rovaniemi
TOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa Lauri Karvonen Rovaniemi 15.11.2017 Metsähallituksen suunnittelujärjestelmät Toimenpidesuunnittelu työkohteille Hoidon ja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotSaamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:
Sivu 1 / 9 Saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien, Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja Metsähallituksen välinen sopimus saamelaisten kotiseutualueella noudatettavista metsänkäsittelyohj eista
LisätiedotMetsähallituslakia koskeva hallituksen esitys ei sääntele saamelaisten oikeuksista johdonmukaisesti ja täsmällisesti
LAUSUNTO YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE Kiitän mahdollisuudesta lausua koskien hallituksen esitystä Metsähallituksen uudelleen organisoinnista (HE 132/2015 vp). Toimin väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa.
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 4.4.2016 Vilppu Talvitie VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA 1. Asetuksen perusta ja pääasiallinen sisältö Metsähallituksesta annettava
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamallia on käsitelty Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen välisissä Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisissa neuvotteluissa 20.11.2012
LisätiedotMetsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi
Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot
LisätiedotHE 109/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Urho Kekkosen kansallispuiston rajauksen muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Urho Kekkosen kansallispuiston rajauksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetulla lailla on tarkoitus muuttaa Urho Kekkosen kansallispuiston
LisätiedotPÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ
Päätös Annettu julkipanon jälkeen 30.1.2014 1 (13) Ylä-Lapin Kivikulta Oy PL 55 99831 Saariselkä PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ Kullanhuuhdontalupahakemus Hakija: Ylä-Lapin Kivikulta Oy PL 55
LisätiedotINARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS
INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS Rantojensuojeluohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.1990 Ohjelman tarkoituksena on säilyttää valtakunnallisesti arvokkaat ranta-alueet luonnonmukaisina ja
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotMetsähallituksen. luonnonvarasuunnittelu Lapissa *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen
Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Lapissa 2018-2019 *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen Luonnonvarasuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua Valtion
LisätiedotVASTAUS 1 (5) Dnro 251/D.a.2./2018. Liikenne- ja viestintäministeriö
VASTAUS 1 (5) 28.5.2018 Dnro 251/D.a.2./2018 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Asia: Saamelaiskäräjien vastaus liikenne- ja viestintäministeriölle nimeämispyyntöön Suomen ja Norjan väliseen
LisätiedotPoronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin
Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa
LisätiedotMetsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas
Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari 30.8.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu- ja joutomaata
LisätiedotOSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014
OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.
LisätiedotLuonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet
Luonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet Jouko Kumpula Teksti on julkaistu Poromies-lehdessä 2017 Luonnonvarakeskus Muutokset talvilaitumilla ja poronhoidossa Luken (aikaisemmin RKTL:n) porolaidunlaiduninventointien
LisätiedotYhtiöittämisen vaihtoehtoja tulisi edelleen selvittää ja valita vaihtoehto, joka turvaa yleiset intressit parhaalla mahdollisella tasolla.
Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ministerin erityisavustaja Anne Kettunen Kansliapäällikkö Jaana Husu Kallio Hallitusneuvos Vilppu Talvitie Yleisesti lausumme seuraavaa uuden metsähallituslain
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotKunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa
Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N
LisätiedotOlemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvaraalan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä ihmisistä suuryrityksiin. Toimintamme perustuu
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotMiten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen
Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen Laitumiin ja laidunympäristöön liittyvät ongelmat ja tietotarpeet poronhoidossa Laidunten kunnon ja laadun heikkeneminen Tarvitaan
Lisätiedot1. HAKIJAN TIEDOT. 1.1. Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5.
KULLANHUUHDONTALUPAHAKEMUS Pakolliset kentät ovat merkitty tähdellä. Ennen hakemuksen toimittamista kaivosviranomaiselle, kullanhuuhdontalupaa hakevan on huolehdittava, että pakolliset kohdat ovat täytetty
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 748. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 748 752 SISÄLLYS N:o Sivu 748 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä
LisätiedotMetsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Kaisa Raitio ja Teijo Rytteri Kaisa Raitio Metsähallituksen ja valtio-omistajan vastuu Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden välisessä kiistassa
LisätiedotMetsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas
Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari 17.2.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu-
LisätiedotKommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista
Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto 1.4.2009 Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Metsähallitus on luokitellut luontojärjestöjen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 1.2.2016 Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATA- VOITTEET SEKÄ TULOSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016
LisätiedotSaamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi
Lausuntopyyntö 19.06.2018 VN 675/2018 Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Johdanto Lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen
LisätiedotPORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ
PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ Sanna Hast Porotalousneuvoja sanna.hast@paliskunnat.fi p. +358 40 124 7422 Käyntiosoite: Koskikatu 33 A 1 Postiosoite: PL 8168 96101 ROVANIEMI Puh: 016 331 6000 (vaihde) Sähköpostit:
Lisätiedot1V,i4 Wf CI tf7. Pöytäkirja 1(5) Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, man.
1V,i4 Wf CI tf7 1j LIIKENNE-JA.. VIESTINTAMINISTERIO Pöytäkirja 1(5) w Å Å VEO / VKE LVM/1 378/02/2017 Vauhkonen 18.1.2018 SÅMEDIGGI SAAMELAISKÄPÄJÄT BvmlPvm DnrfDnro 1 23.:oi Saamelaiskäräjienja liikenne-ja
LisätiedotMetsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa
Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa 10.12.2018 / Kirsi Kyllönen Kainuun metsät Kainuussa on metsätalousmaata 2,046 milj. ha 74 % puuntuotannossa 10 % rajoitetussa puuntuotannossa
LisätiedotStora Enson muutos jatkuu
Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotKunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016
Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran
LisätiedotNeuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMetsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla
Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla 2017-2018 Luonnonvarasuunnittelu: Mitä ja miten Luonnonvarasuunnittelu on valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin strategista kestävän
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 10.6.2016 Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATA- VOITTEET SEKÄ TULOSTAVOITE AJANJAKSOLLE 15.4.2016
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2016 COM(2016) 426 final 2016/0196 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS oliiviöljyä ja syötäväksi tarkoitettuja oliiveja koskevan vuoden 2015 kansainvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta
LisätiedotPorotalouden verotus. Paliskunta laskentayksikkönä (poikkeus Kiiminki-Kollaja) Porotalouden verovuosi on poronhoitovuosi
Poromiehen verotus Porotalouden verotus Paliskunta laskentayksikkönä (poikkeus Kiiminki-Kollaja) Porotalouden verovuosi on poronhoitovuosi poronhoitovuosi 2015-2016 2016 verovuoteen Verotuksen perustietona
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotOikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008
Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 ILO:N SOPIMUKSEN N:O 169 RATIFIOINTIEDELLYTYKSISTÄ SUOMESSA Arvoisa puheenjohtaja,
LisätiedotPiha- ja peltoporoongelma
Piha- ja peltoporoongelma Mikko Jokinen & Arto Naskali Luonnonvarakeskus Paloma-hankkeen aloitusseminaari Kuusamo 22.1.2019 Kuva: Mia Landauer Kuva: Mikko Jokinen Mistä on kysymys, mitä tiedetään tässä
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotMetsätalouden ja porotalouden yhteensovittaminen Metsähallituksessa
Metsätalouden ja porotalouden yhteensovittaminen Metsähallituksessa Heikki Juntunen Kajaani 13.9.2017 Poronhoitoalue ja Metsähallituksen maat ja vedet Poronhoitoalue kattaa 36 % Suomen ja 82 % valtion
LisätiedotPALISKUNTAIN YHDISTYS / METSÄHALLITUS SOPIMUS (Hyväksytty 4.4.2013) Paliskuntain yhdistys ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:
Sivu 1 / 10 PALISKUNTAIN YHDISTYS / METSÄHALLITUS SOPIMUS (Hyväksytty 4.4.2013) Metsähallituksen metsien käsittelyä määrää ja ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö (mm. ML, LsL, PhL, MhL), Metsähallituksen
Lisätiedot65 Inarijärven osayleiskaavan tilannekatsaus / kaavan asettaminen nähtäville/kaavan hyväksyminen
Kunnanhallitus 138 16.05.2016 Kunnanhallitus 65 06.03.2017 65 Inarijärven osayleiskaavan tilannekatsaus / kaavan asettaminen nähtäville/kaavan hyväksyminen 554/10.02.02/2012 KHALL 138 Tekninen johtaja
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
Lisätiedot12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004
12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotHelsingin hovioikeuteen raakapuukartelliasiassa tehdyn valituksen peruuttaminen. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
Helsingin hovioikeuteen raakapuukartelliasiassa tehdyn valituksen peruuttaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: 699/092/2011 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotPOROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,
POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden
LisätiedotVAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA
Kemin-Sompion poromiehet LÄHETE 10.10.2001 VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA Kemin-Sompion paliskunnan alueella Metsähallituksen rajut hakkuut, metsänviljelyyn
LisätiedotPorokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk
Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:,
LisätiedotMiten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?
Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa joulukuun 3. päivä 2008 Seminaarin tarkoitus Herättää
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotValtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa
Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä
LisätiedotSaamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Sámiráđđi - Saamelaisneuvosto 27.7.2018 Saamelaiskäräjälain tarkoituksessa sanotaan, että saamelaisilla on alkuperäiskansa kulttuurinen itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella koskien heidän kieltään
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000
SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen
LisätiedotYhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa
Kunnanhallitus ASIALISTA KOKOUSTIEDOT KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Aika Maanantai 20.6.2016 klo 12.00-12,35 Paikka Savukosken kunnanvirasto 108 109 110 Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa
LisätiedotAjankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa
Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä
LisätiedotKestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä? Jyrki Kangas Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto Johdatus otsikon kysymykseen Biotalous kasvaa ja monipuolistuu
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
Lisätiedot