Standardit osana yhteiskunnan ohjausta ja osallistuminen standardointiin Sähköteknisen standardoinnin Workshop 2014-03-25/26 Juha Vesa SESKO Kehityspäällikkö 24.3.2014 1
Sisältö Standardoinnin tarkoitus IEC-ISO-ITU -yhteinen patenttioikeuspolitiikka (Lähde: K. Saarisen esitys SESKOn kevätseminaarissa 2007 Kilpailevatko standardit ja IPR-oikeudet keskenään ) Direktiivien ja säädösten suhde standardeihin Miksi kannattaa osallistua? Kuka saa osallistua? Miten pääsen mukaan? Standardoinnin kehitystrendejä 24.3.2014 2
Standardointi Standardointi on vapaaehtoista yhteistyötä, jossa kaikki asianosaiset pyrkivät sopimaan yhteisistä säännöistä toistuvien tehtävien ratkaisemiseksi. Turvallisuus Vaihtokelpoisuus Yhteensopivuus Toistettavuus Luotettavuus Suorituskyky Ympäristötietoisuus Kaupan esteiden poistaminen Standardien avulla voidaan auttaa valistuneita ihmisiä valitsemaan turvallisia ja yhteensopivia ratkaisuja ja tuotteita. 24.3.2014
Standardointi Standardoinnille on useita eri syitä Turvallisuus on klassinen alue Ympäristön suojeluun liittyvät vaatimukset Termit ja määritelmät yhteisymmärryksen parantamiseksi esimerkiksi sopimuksia varten Testimenetelmät suorituskyvyn vertailuun Eri järjestelmien yms. fyysiset ja toiminnalliset rajapinnat vaativat standardeja (interoperability, interchangeability) liittimet ja kaapelit, signaalien konversiot kommunikaatioketjussa jne. Kielet ja protokollat Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen (EU Direktiivit) Kaikkea ei kuitenkaan kannata standardisoida 24.3.2014
Törmäyksiä tapahtuu - pelastetaanko maailma vai ihminen? Ympäristö- ja terveysongelmat Palonestoaineiden lisääntyminen Sähkö- ja paloturvallisuus Kynttiläliekkitesti, paloturvallisuusasiat yms. IEC 62368-1 AV/IT-equipment Safety requirements (pren 62368-1) 24.3.2014 5
Innovaatiot ja standardisointi Useilla, erityisesti teknisillä ja informaatioteknisillä, aloilla on vaikea luoda merkittäviä markkinoita, jos tuotteet eivät ole yleisesti hyväksytyn standardin mukaisia Aikaisemmin standardisoitiin lähinnä Status Quota. Nykyisin yritykset pyrkivät jo kehitystyössään usein tilanteeseen, jossa heidän innovaationsa ovat mukana standardia tehtäessä, tai muodostuvat de facto standardiksi Nopeasti kehittyvillä aloilla standardit laaditaan usein ensi vaiheessa konsortioissa ja forumeissa, ja asioiden kypsyessä siirrytään muodolliseen standardisointiin Konsortio muodostaa usein patenttipoolin ja laatii kollektiivisen lisensiointisopimuksen IPR:ille IEC-ISO-ITU -standardien tai suosituksien sisältäessä IPR-materiaalia, ko. sopimus aina laaditaan 24.3.2014
IEC-ISO-ITU - yhteinen patenttioikeuspolitiikka Lisätietoja ja patenttirekisteri http://patents.iec.ch/ Sopimus liittyy patenttien ja hyödyllisyysmallioikeuksien ja standardien suhteisiin Sopimus edellyttää, että standardeja tai muita vastaavia dokumentteja laadittaessa pyritään saamaan selville ko. dokumenttien sidokset mahdollisiin patentteihin Teknisen komitean tai vastaavan kokouksessa standardin laadintaa aloitettaessa pyydetään kaikkia osallistujia tuoman esiin mahdolliset patenttikytkökset. Kehotetaan patentinhaltijoita tekemään määrämuotoinen ilmoitus patenteistaan 24.3.2014
IEC-ISO-ITU - yhteinen patenttioikeuspolitiikka Patentti-ilmoituksen sisältö voi olla kolmenlainen 1. Patentinomistaja lupaa ilmaisen lisensioinnin kaikille halukkaille (lisenssisopimukset kohtuullisin ehdoin) 2. Patentinomistaja lupaa lisensioinnin kaikille kohtuullista ja tasapuolista korvausta ja muita ehtoja vastaan (RAND ehdot, Reasonable And Non-Discriminatory) 3. Patentinomistaja kieltäytyy lisensioinnista (Tällöin ei patentinalaisia asioita voi kirjoittaa standardiin) Patentti olemassa ennen standardia Jos patentti olisi tunnettu, standardi olisi ehkä voitu kirjoittaa toisin, ja kustannuksia olisi säästetty Ei ole lainsäädäntöä, jolla voisi jälkikäteen estää tällaiset väärinkäytökset Standardisointijärjestöt eivät ota vastuuta patenttien tunnistamisesta Tarkkana standardeja laadittaessa Standardointiin osallistumalla voi vaikuttaa eikä IPR-ilmoituksia tarvita Oman tuotteen ylivoimaista ominaisuutta korostavat vaatimukset pyritään standardisoimaan (voi onnistua, jos kilpailija ei osallistu standardointiin) Kehitetään havaitun ongelman ratkaisemiseksi laite tai menetelmä ja pyritään aktiivisesti saamaan ko. ongelmanratkaisu standardoiduksi (etulyöntiasema heti standardin julkaisemisen jälkeen) 24.3.2014
Standardit pakollisiako? Koska standardisointityö on vapaaehtoista, ovat standarditkin luonteeltaan ei-sitovia suosituksia. Standardien pakollista noudattamista voi vaatia omassa vaikutuspiirissään se, jolla siihen on valta, kuten: tilaaja ostamilleen tuotteille ja palveluille yritysjohto yrityksen valmistamille tuotteille tai tarjoamille palveluille valtion viranomainen esimerkiksi maassa myytäville tuotteille voimassa olevan lainsäädännön nojalla. 24.3.2014 9
EU-mandaatit standardointityön ohjauseliminä EU-komission toimeksianto (mandaatti) Mandates are the mechanism by which the European Commission (EC) and the EFTA Secretariat request the European Standards Organizations (ESOs) to develop and adopt European standards in support of European policies and legislation Sähköalalle ei niin välttämättömiä 24.3.2014 10
EU-mandaatit standardointityön ohjauseliminä CENELECin hyväksymiä mandaatteja (www.cenelec.eu List of European Mandates) Standardization mandate in the field of Light Emitting Diodes (LEDS) M/519 Waste Electrical and Electronic equipment (Dir. 2012/19/EU WEEE) M/518 Reconfigurable Radio Systems M/512 Low Voltage Directive * Alignment LVD-NLF (New Legal Framework) M/511 Protective textiles and personal protective clothing and equipment M/509 Fans driven by motors with an electric input power between 125 W and 500 kw M/500 Restriction of the use of certain hazardous substances in electrical and electronic equipment (ROHS Recast Dir. 2011/65/EU) M/499 Pumps M/498 Space industry (Phase 3 of the process) M/496 To provide European standards to enable the implementation of the Ecodesign Directive 2009/125/EC and its implementing measures. This mandate aims at ensuring effective standardisation process M/495 Feasibility study in the field of Directive 2006/66/EC (Batteries) M/494 European Smart Grid deployment M/490 24.3.2014 11
Standardit ja eurooppalainen lainsäädäntö Eurooppalaisilla yhtenäistetyillä EN-standardeilla on erityisasema EU:n lainsäädännössä. EU:n asetukset tulevat sellaisenaan voimaan kaikissa EU-maissa EU:n direktiivit otetaan käyttöön jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä Uuden lähestymistavan direktiivien: LVD-, EMC-, ATEX-, Ecodesigndirektiivien olennaiset (turvallisuus)vaatimukset pitää täyttää. Kun noudatetaan yhtenäistettyä standardia, täytetään ns. uuden menettelyn direktiivien ja niiden perusteella tehdyn kansallisen lainsäädännön vaatimukset tuotteille vapaa liikkuvuus Yhtenäistetyt standardit luetellaan EU:n virallisessa lehdessä. Yhtenäistettyjenkään standardien käyttö ei siis ole pakollista, olennaiset turvallisuusvaatimukset voidaan täyttää muutenkin, mutta se on hankalampaa (vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen). Standardi = Vähimmäisvaatimus Standardi Suunnitteluohje 24.3.2014 12
Standardit ja kansalliset säädökset vapaaehtoista ja järkevää Suomessa tietyillä sähköasennusstandardeilla on sähköturvallisuuslain nojalla määrätty asema. Sähkölaitteistojen katsotaan täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset, jos ne suunnitellaan, rakennetaan ja korjataan soveltaen standardeja tai julkaisuja, joiden vastaavuus olennaisiin vaatimuksiin on vahvistettu TUKESin ylläpitää luetteloa (TUKES-ohje S10-11). Virallisen standardointielimen (SFS, SESKO) vahvistamat tekniset eritelmät (standardit), jotka ovat julkisesti saatavilla Standardeista voidaan poiketa, jos kirjallisesti selvitetään, miten olennaiset turvallisuusvaatimukset täytetään 24.3.2014 13
Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO 97 TC + 81 SC = 178 ITU Eurooppa CEN > 80 TC yms. ETSI Suomi 46 SK, n. 60 SR IEC = International Electrotechnical Commission CENELEC = European Committee for Electrotechnical Standardization 24.3.2014 14
Standardointiin osallistuminen vapaaehtoista Osallistumismahdollisuus Standardisoinnin yleisiä periaatteita ovat toiminnan läpinäkyvyys, avoimuus, puolueettomuus, konsensusperustaisuus, tehokkuus ja johdonmukaisuus. Kaikilla sidosryhmillä on yhtäläiset oikeudet osallistua standardien laadintaan SESKOn kautta voi liittyä standardointikomiteaan tai seurantaryhmään. SESKOn (IEC:n ja CENELECin) standardien laadinta on kaikille avointa, vapaaehtoista ja konsensuspohjaista työtä Vuotuinen osallistumismaksu 800 tai erityistapauksissa 550 (2014) Vaikutusmahdollisuus Puheenjohtaja, sihteeri, jäsen (SK-komiteat) Aktiivinen osallistuminen (SK-komiteat), seurantamahdollisuus (SR-ryhmät) WG-ryhmän jäsen NWIP-aloitteiden tekeminen Komitean sihteeristön tarjoaminen Paras tapa vaikuttaa standardiin on osallistua standardin valmisteluun työryhmässä mitä enemmän teet työtä sitä enemmän voit vaikuttaa 24.3.2014 15
Osallistumiseen liittyvät palvelut Jäsenyys SK-komiteassa sekä sen toimialueeseen kuuluvissa seurantaryhmissä (IEC:n, CENELECin ja CENin TC:t) tai jäsenyys itsenäisissä seurantaryhmissä. Käyttöoikeus IEC:n, CENELECin ja SESKOn dokumenttipalvelimiin (IEC- ja CENELEC-ehdotukset ja muut asiakirjat). ISO- ja CEN-ehdotukset SESKOlle kuuluvien komiteoiden osalta. Komitean/seurantaryhmän toimialueen kansalliset ehdotukset ja SFSstandardit Komitean tai seurantaryhmän toimialueen EN-standardit ja muut CLC-julkaisut. IEC:n seurantaryhmien yhdyshenkilöille: IEC-komitean uudet IEC-standardit. Osallistumismahdollisuus IEC- ja CENELEC-komiteoiden kokouksiin ja näiden työryhmien toimintaan. Mahdollisuus hakea matka-avustusta IEC- ja CENELEC-kokouksiin. SESKO-lehden numerot (sähköisesti). SESKOn komitea- ja henkilöluettelo vuosittain. Luettelo edellisenä vuonna vahvistetuista sähköalan SFS-standardeista. SESKOn teknisten asiantuntijoiden neuvonta 24.3.2014 16
Standardointiin osallistumisen hyödyt - yritykselle Mitä hyötyä yritykselle on olla mukana standardoinnissa voi olla vaikuttamassa standardien sisältöön, teknologian kehitykseen ja maapallon tulevaisuuteen saa tietoa varhaisessa vaiheessa oman alansa hankkeista voi varautua omassa toiminnassaan standardisointi on osa tuotekehitystä voi luoda yhteistyöverkkoja voi vaihtaa kokemuksia saa tietoja saman alan toimijoiden hankkeista Standardointi on yritykselle strateginen kilpailutekijä. Standardi on työkalu. 24.3.2014 17
Standardointiin osallistumisen hyödyt - asiantuntijalle Mitä hyötyä asiantuntijalle on olla mukana standardoinnissa standardien sisältöön ja teknologiakehitykseen vaikuttaminen osaamisen ja ammatillisen pätevyyden lisääminen yhteistyöverkkojen luonti ja kokemusten vaihto kollegoiden kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla voi kehittää kulttuurien tuntemusta ja ymmärrystä, kielitaitoa standardointityötä arvostetaan meriitti avaa kanavan kansainvälisen standardoinnin ja teknologian kehityksen vaikutusfoorumeille 24.3.2014
Laajoja standardisointilinjauksia IEC Standardization Management Board Strategic groups SG 1 Energy efficiency SG 2 Standardization of Ultra High Voltage Technologies (UHV) SEG 1 Smart Cities SEG 2 Smart Grid SG 4 LVDC distribution systems up to 1500 V DC SG 5 Ambient Assisted Living SG 6 Electrotechnology for Mobility 24.3.2014 19
Maailma muuttuu standardisointi vastaa haasteisiin Suorituskyvyn mittausmenetelmästandardien määrä ja merkitys lisääntyy sähköturvallisuudesta tinkimättä. Uusiutuvien luonnonvarojen hyväksikäytön myötä standardisointityö lisääntyy uusilla aihealueilla. Uudet energiatehokkaat ratkaisut antavat haastetta myös vanhojen teknologioiden standardisointiin CFL vs. elektroniset kytkimet elektroniikan lisääntyminen vs. EMC- häiriöt (2 khz 150 khz) Tekniset spesifikaatiot ja muut esistandardit yleistyvät. Tuotestandardien lisäksi järjestelmien yhteensopivuus korostuu Standardisointirakenteet ovat olemassa ja toimivat. Työtä tehdään aktiivisesti eri ja ryhmissä. Suomesta osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen standardisointiin. Standardeihin voi ja pystyy vaikuttamaan, nimenomaan kansainvälisissä työryhmissä. Jokainen voi valita osallistumistasonsa seuraa, valvo tai vaikuta. 24.3.2014 20