Tammen pato talviasussa

Samankaltaiset tiedostot
LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

Keski-Suomen luontomuseo

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Kansainvälinen työssäoppiminen AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Hintapyyntö euroa

Luontotiedot kuvioittain

Napapiirin luontokansio

Keski-Suomen luontomuseo

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Lintulampi Lintulassa

Tutustu WILD TAIGAN KESÄÄN. Luontoa ja kulttuuria. Kesän 2015 parhaat vinkit. Kuva: Lassi Rautiainen

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus

Keski-Suomen luontomuseo


]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

Bob käy saunassa. Lomamatka

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

Ritva-Liisa Pohjalainen MUISTOJEN PUUTARHA

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

LIITE , lisätty Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

Viitasammakkoselvitys

Retki Viroon Leigon Järvimusiikkifestivaaleille

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl)

TOIMIVATKO KALATIET?

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

Lintu ja uistin Nokia

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

RAJANKUVAUS Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisestä valtakunnanrajasta

YMPÄRISTÖ. Lämmittely

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

Reetta Minkkinen

Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia

PIENET KALAT UIVAT (Margareta Voipio) Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai. Pienet kalat uivat ai, ai, Tuleekohan hauki, ei kai!

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

HERTTONIEMEN SEURAKUNTA

Tuulivoimala toimisi, jos sen saisi nostettua puiden latvojen tasalle

ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Beat 1 Rostad ja Sanden

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

Firmaliiga Högbacka

Löytölintu.

Matkan hinta (meno-paluu) määräytyy osallistujamäärän mukaan. 20 henkeä n. 250, jos 40, niin lähempänä 100.

Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi

LUONTO LÄHELLÄ VINKKEJÄ LÄHILUONNOSTA NAUTTIMISEEN

Metsänhoidon perusteet

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

++Luontop :04 Page 1

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

Viherlandia

VIITA SAMMAKON KUTUALUEKARTOITUS LAIHIAN VAATIMONNEVALLA TOUKOKUUSSA 2014

Transkriptio:

Tammen pato talviasussa 1. Hiihtäjän alla vesi valuu solisten mitaten aikaa. Suksitehtaan muistona siipipyörät rannalla. 2. Saukko laskeutui jäänkylmään Savonjokeen ruokaa etsimään. Olisiko Sinulla rohkeutta avantouintiin?

Saukon laskujäljet Savonjokeen

Ylimmäisennevalla 3. Lumikruunu nyt koristaa männyn latvaa Ylimmäisennevalla. Talvi vaihtuu kevääksi kai turhan nopeasti.

Pekan mylly riippusillalta nähtynä 4. Pekan myllyllä mielin määrin makkarajauhojen jauhantaa. Vesimyllyjen aika Vimpelissä ohitse.

Vimpelin saarikenttä 5. Kas pallon jokeen tais sivaltaa jokeri. Saatiin haavilla hauki. Voiton sijasta kala kotiin vietävänä.

Kevät saapuu Reipakanpurolle 6. Reipakanpuron koskematon idylli. Jotakin puuttuu: Kuinka kaipaankaan tuota sääskiparvien ininää!

Poikkijoen latvavesillä 7. Keväinen ilta Ahvenlamminnevalla. Mielen maisema. Taivaan halkaisee kotka pitkät siivet viuhtoen.

Västäräkki Jokisuulla 8. Joki vapautui jäistä. Lintujen äänet täyttävät rannat. Miksi itse vaikenet mykkänä, ihmetellen?

Sahamyllynkallio 9. Saha ja mylly. Kalliot räjäytetty uittouomaksi. Kohtalo joskus julma, mutta muistot säilyvät.

Kesäyö Ahvenlamminnevalla 10. Sumuinen neva. Lammen pinnan heijastus. Kesäyön taikaa. Kuvittele itsesi, karhu tai hirvi usvaan.

Ahvenlamminnevalla 11. Tupasvillaa on silmänkantamattomiin. Karpalo kukkii. Jalka painuu mättääseen, suon tuoksu täyttää ilman.

Joki virtaa läpi kylän 12. Hitaasti virtaa joki kohti järveä kylän keskellä. Takana ovat kosken kuohut, hurja elämä.

Padottu vesi 13. Vapaana kuohuu vesi Tammen padosta. Sirkkeli ei soi - talvisodan suksia ei enää valmisteta.

Sahamyllynkallion koski 14. Pauhaten vesi syöksyy alas koskessa. Ääni rauhoittaa, irrottaudut arjesta. Koski on mielentila.

Iiruunjärvellä

Koiraspotti 15. Iiruunjärvellä kallioiden juurella tiira kalastaa. Elämä helppoa ehkä - pari kalaa lounaaksi. 16. Naaraspotti on Koiraspotin kaveri. Maalaismaisemaa: Mikinpuro, Kiiskinen, Paaluoma, Savonjoki.

Kettunevan lampi 17. Kettunevalta Iiruunpurolle johtaa ojaverkosto. Jos et putoa ojaan, voit vajota lampeen.

Padonlampi kesäyönä 18. Padonlammella kesäyönä voit nähdä joutsenia uimassa ja samaan aikaan ketun juoksemassa rannalla.

Vuorijärvi

Savonjoen lampi Koskelassa 19. Vuorten takana Vuorijärven rannalla lehahtaa lentoon parvi sorsia. Täällä sivistystä paossa. 20. Koskelassa on joen mutkassa lampi. Ehkäpä joki meni täysin ymmälleen hakien oikeaa suuntaa.

Savonjärven rantaniityllä 21. Laulujoutsenet erämaajärven viimeisellä rannalla. Ei sitten kelvannutkaan turpeen tuotantoon.

Pieni Syvärinjärvi 22. Tuskin korento arvaa, mikä joki saa alkunsa täältä Pienen Syvärin takaa. Mahtava Savonjoki!

Tikankontti Koskelan kalkkialueella 23. Kalkinsuosija keltainen tikankontti rauhoitettuna upeinpana luonnossa. Ethän poimi minua! 24. En enää viihdy ojitetulla suolla. Sammalmättäitä ei enää ole mihin juurtua, missä kasvaa.

Lakka Korpisalonnevalla

"Tupasvillatie" Hiekkapuron rämeellä, Poikkijoen varrella 25. Salaperäisyys varjostaa tätä tietä. Mihin se johtaa? Keijukaiset, maahiset käy tupasvillatietä.

Poikkijoen vedet purkautuvat koskena Savonjokeen 26. Kevään innolla Poikkijoki koskena puskee alaspäin. Savonjoen hitaanpi tempo kesyttää veden.

Tämä kirja syntyi rakkaudesta Savonjokeen. Olen lapsuudessani kulkenut lukemattomia kertoja Vistin kylästä Koskelaan ja takaisin joen vartta onki kourassa. Saaliina oli ahvenia ja haukia. Monta kertaa on haaveena ollut tutustua tarkemmin Savonjokeen ja sen pisimpään sivuhaaraan Poikkijokeen, latvavesiltä Jokisuuhun. Nyt oli aika toteuttaa tuo matka. Savonjoen pääuoma on noin 50 km mittainen. Poikkijoen pituus latvoilta Koskelaan on noin 30 km. Savonjokeen laskee lisäksi lukuisia puroja, joiden pituutta on vaikea mitata. Ne ovat latvaosiltaan suo-ojia. 35

Mistä Savonjoki alkaa, mistä alkaa Poikkijoki? Savonjoen latvajärviä ovat Savonjärvi sekä Pieni ja Iso Syvärinjärvi. Poikkijoen latvajärviä ovat Ylimmäinen, Ahvenlampi ja Padonlampi. Mutta eiväthän joet järvistä ala. Järviin vedet valuvat pienistä puroista (ojista) laajoilta suoalueilta. Tämä on myös hätähuuto Savonjoen puolesta. Onko meillä tulevaisuudessa soiden vesivarastoja, onko meillä jokea? 36

Sepän sahan ja suksitehtaan käyttövoima saatiin Savonjoesta. Vesi pyöritti myös generaattoria, joka tuotti sähköä Vimpeliin. 37

Maalaismaisemaa Vistin kylältä kohti Vimpelin keskustaa Vierailevien pesäpallojoukkueiden suosittu uimapaikka Saarikentällä, 2-rajan takana