Työkykykoordinaattori integroidussa työterveyshuollossa Maarit Ruusu Työterveyshoitaja
Työkykykoordinaattori integroidussa työterveyshuollossa Johdanto Kehittämistehtävän tavoitteena on selventää työkykykoordinaattorin tehtäväkenttää, työn tavoitteita sekä ratkaisukeskeistä työotetta. Sekä luoda suppea katsaus työelämän nykytilanteesta sekä osatyökykyisen työntekijän asemasta työmarkkinoilla. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa työkykykoordinaattorin työtä integroidussa työterveyshuollossa. Työkykykoordinaattorilla on monipuolinen rooli osatyökykyisen työntekijän, työterveyshuollon ja yrityksen henkilöstöhallinnon apuna. Tehtävän tavoitteena on myös avartaa työkykykoordinaattorin tehtäväkentän monipuolisuutta ja tarpeellisuutta osatyökykyisen työntekijän työhön paluun tukemiseksi tai jopa työllistymiseksi avoimille työmarkkinoille tai uuden suunnan löytämiseksi elämässä. Toivon kirjallisen kehittämistehtävän toimivan kollegoilleni tietopakettina työkykykoordinaattorin työn mahdollisuuksista. Sekä toivon jokaisen löytävän siitä jotain uutta ja innostavaa näkökulmaa oman työn kehittämiseksi. Työllä on suuri merkitys ihmiselle Työ on keskeinen osa elämää ja hyvinvointia sekä toimeentulon lähde. Jokaisella tulee olla oikeus työhön. Työn halutaan olevan merkityksellistä, mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Ihannetyössä työtä tehdään hyvässä tiimissä sekä itsenäisesti (Taloussanomat 10/2010). Työelämä muuttuu jatkuvasti. Teknologian vaikutukset näkyvät työelämän murroksessa, ammatteja katoaa ja osaaminen laajenee sekä erikoistuu. Vakituiset työurat pilkkoutuvat, keikkatyö lisääntyy ja työ automatisoituu. Lisäksi kymmenen vuoden kuluttua 75 prosenttia työvoimasta on Y-sukupolvea (1980-1995 syntyneitä), joiden käsitys työnteon tavoista ja siihen sitoutumisesta voi olla toisenlainen. (Sitran megatrendit 2016: Työelämän murros on täällä jo nyt 1/2016, Sitra) Työssä ihmisten vahvuudet ja potentiaalit tulisi saada paremmin käyttöön kaikkialla. Työelämäkulttuurin pitää tukea, sallia ja hyödyntää monimuotoisuutta paremmin.
Liikkuminen joustavasti yli perinteisten rajojen tulisi olla joustavampaa työelämässä. (Elinvoima-foorumi 2011, Sitra) STM:n Osatyökykyiset hanke (Osku) 2013-2015 Tämän hallituksen yhtenä kärkihankkeena on Osatyökykyiselle tie työelämään, jonka tavoitteena on lisätä merkittävästi osatyökykyisen työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tarkoituksena on muuttaa osatyökykyisen asemaa työmarkkinoilla, tehostetaan palvelujärjestelmän toimintaa osatyökykyisten työllistymistä tukevaksi, toteutetaan ammattilaisten osaamisen nostaminen laajalla koulutusinterventiolla, rakennetaan toimintamallit hoitoon ja kuntoutukseen ohjaukseen, lisätään vammaisten yrittäjyyttä sekä parannetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista. (Tietosivu hyvinvointi- ja terveys, Valtioneuvosto) STM toteutti vuosina 2013 2015 Osatyökykyiset työssä -hankkeen. Osku- hanke tarjoaa tukea ja välineitä osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen. Ohjelma koskee sekä työelämässä että työelämän ulkopuolella olevia osatyökykyisiä. Ohjelma sisälsi kaksi kokonaisuutta: Osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti, jossa käytössä olevaa keinovalikoimaa hyödynnetään tehokkaasti ja osatyökykyisten työllistymistä helpottavat lainsäädännölliset muutokset. Työurien pidentäminen edellyttää sekä osatyökykyisten pääsyä työelämään että työuran eri vaiheissa olevien mahdollisuutta jatkaa työssä. (Osatyökykyiset työssä-tutkimusraportti, 2015 ) Osatyökyvyttömyys ja työkyvyttömyys Suomessa Suomessa osatyökyvyttömien määrä kasvaa koko ajan. Vuonna 2011 oli lähes 260 500 työkyvyttömyyseläkeläistä. Heistä osatyökyvyttömyyseläkkeellä (työkyvyn menetys on vähintään 2/5) oli noin 10 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin 25
000 henkilöä. Tavallisimmat syyt osatyökyvyttömyyteen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. (Osatyökykyiset työssä ohjelma, 2013-2015) Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät olivat mielenterveyden häiriöt (41 %), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (27 %), verenkiertoelinten sairaudet (6 %) ja hermoston sairaudet (9 %). Mielenterveyden häiriöiden osuus on ollut suurin vuodesta 2000 lähtien. ( Eläketurvakeskus,2015) Suomessa työkyvyttömyys on yleisempää kuin muualla. Vuonna 2012 tehdyssä vertailussa sairauslomien määrä oli Suomessa OECD-maiden (34 valtiota) kolmanneksi suurin ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä neljänneksi suurin. Suomessa työikäisistä on työkyvyttömyyseläkkeellä noin 7,5 prosenttia, kun OECD-maissa luku on noin 6 prosenttia. Runsaat sairauspoissaolot ennustavat työkyvyttömyyttä. Vakavia ja selvästi elinikää laskevia tauteja eläkehakemuksissa on suhteellisen vähän. Työkyvyttömyysriskiä lisäävät tutkitusti tupakointi, alkoholin suurkulutus, lihavuus ja fyysinen passiivisuus, kuten myös työn heikko hallinta ja koetut suuret vaatimukset. Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa on lisääntynyt sairaalloisen lihavat hakijat, joiden yleiskunto ei riitä työntekoon. Jatkotutkimuksiin pääsyyn ja hoitoon kuluu liikaa aikaa ja jo puolen vuoden sairausloma alkaa syrjäyttää työelämästä. Fyysistä työtä tekevien riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on yli kaksinkertainen toimihenkilöihin nähden. (Maarit Gockel, Elo 2014) Osatyökykyinen työntekijä STM:n mukaan työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Heistä 400 000 on työssä ja 200 000 työelämän ulkopuolella. Vähäinenkin työkyvyn alenema johtaa liian usein pois työmarkkinoilta vaikka työkyvyn heiketessä osa työkyvystä yleensä säilyy. Työntekijät ikääntyvät ja eläkeikä nousee, joten työikäisillä on entistä useammin myös ikääntymiseen liittyviä toiminta- ja työkyvyn
rajoitteita. Henkilö on osatyökykyinen, kun hänellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisiä henkilöitä voivat olla esim. vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet. Osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä ja se voi koskettaa meitä kaikkia, sillä jokainen lienee osatyökykyinen jossain elämänsä vaiheessa. (Osatyökykyiset työssä loppuraportti, 2015) Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Paras työikä on 35-48-vuotiaana, eli vain 13 vuotta. Muiden vuosien aikana on vaikeuksia pysyä työssä erilaisista tilanteista johtuen. (Emeritusprofessori Asko Suikkasen, luento 1/2016) Työkyvyttömyys on seurausta vaikeuksista selvitä työn vaatimuksista sairauden heikentämän toimintakyvyn kanssa. Ensisijaisesti pyritään lääketieteellisillä hoidoilla parantamaan sairaus ja sitä kautta palauttamaan toiminta- ja työkyky. (Martimo, 2015) Osatyökykyisten vamma- ja sairausajattelusta pyritään kohti työkykyajattelua. Työkyky liittyy aina työsuorituksiin ja on määriteltävissä henkilön yksilöllisten edellytysten kuten terveydentilan, osaamisen, iän ja sukupuolen ja työn vaatimusten tasapainotilan kautta. Mikäli edellytykset ja vaatimukset ovat tasapainotilassa, henkilö on työkykyinen vammastaan ja sairaudestaan huolimatta. (Osatyökykyiset työssä loppuraportti, 2015) Osatyökykyisille tie työelämään Suomessa on kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä (Oskuhanke, 2015). Sopiva työ tukee terveyttä ja hyvinvointia myös silloin, kun työntekijällä on jokin vamma tai sairaus. Aina ei ole mahdollista jatkaa työssä entiseen tapaan. Silloin on tärkeää pohtia, miten työtehtäviä ja osaamista voidaan kehittää niin, että työhön voi palata ja siellä jatkaa turvallisesti ja tuottavasti. Tärkeintä on, että olemassa oleva työkyky saadaan käyttöön ja että sitä tuetaan kaikin mahdollisin tavoin. Oikea-aikaisten ja räätälöityjen toimenpiteiden ansiosta osatyökykyinen voi jatkaa työssä. Usein jo työpaikan omien keinojen käyttöönotto ja työn
tai työolosuhteiden muokkaaminen mahdollistavat työssä jatkamisen ja osatyökykyinen muuttuu työkykyiseksi. Työkykykoordinaattori Osku- hankkeen kehittämässä osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävässä toimintakonseptissa ideana oli, että osatyökykyisille nimetään henkilökohtainen työkykykoordinaattori. Työkykykoordinaattori on työelämän, kuntoutuksen, palvelujärjestelmän ja asiakastyön ammattilainen. (Keinot käyttöön opas,stm,2015) Hän suunnittelee yhdessä osatyökykyisen kanssa käytettävissä olevista keinoista, etuuksista ja palveluista osatyökykyisen henkilön tarpeita vastaavan kokonaisuuden. Oikeilla toimilla tuetaan osatyökykyisen työllistymistä tai työssä jatkamisen mahdollisuuksia, jotta jokaisella on mahdollisuus tehdä työtä. Ohjelman aikana selvisi, että osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen tukena oleva keinovalikoima on laaja ja monipuolinen, mutta myös pirstaleinen, eikä sitä käytetä riittävän tehokkaasti. Eri asiantuntijoiden yhteistyö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Toimintakonseptin pilotoinnin aikana tuli ilmi, että työkykykoordinaattorit (n=16) osasivat parhaiten kuntoutuksen ja sosiaaliturvan keinot ja huonoiten työvoimapalvelujen keinot. Työkykykoordinaattori tuntee osatyökykyisille tarkoitetut palvelut, etuudet sekä muut keinot ja pystyy ohjaamaan osatyökykyisen oikean tuen piiriin. Työkykykoordinaattorin työn tueksi toimintamalliin lisättiin verkkopalvelu, joka sisältää ajantasaiset tiedot keinoista ja niiden yhdistelmien käyttämisestä (valmistumassa syksy 2016, Kuntoutussäätiö). Osatyökykyisen työllistymisen ja työssä jatkamisen keinot palvelujärjestelmässä jaetaan kuuteen pääryhmään, jotka ovat työpaikan keinot, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kuntoutus, koulutus, työvoimapalvelut sekä sosiaaliturva.
Työkyvyttömyydestä aiheutuu yrityksille huomattavia kustannuksia. Ottamalla konsepti käyttöön voidaan näitä kustannuksia pienentää. Toimintamalli soveltuu hyvin TE-toimistoihin, yritysten henkilöstöhallintoon ja työterveyshuoltoon. Työttömien osatyökykyisten kohdalla palvelua on saatavilla sekä TEtoimistosta että Kelasta. Työssä olevien kohdalla on luontevaa, että työkykykoordinaattorin palveluja saa työterveyshuollosta. (Nina Nevala, haastattelu, Osku Hankkeessa) Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Jos työntekijän työkyky heikkenee tai sairauspoissaolot lisääntyy, työnantaja vastaa työssä jatkamiseen tähtäävän prosessin onnistumisesta ottamalla käyttöön
mahdollisimman nopeasti asiantuntija-apua sekä työpaikan omat keinot (mm. työjärjestelyt, työturvallisuus, työkykyä tukevat toimintamallit kuten työkierto, Kelan sairauspoissaolojen seurantamalli 30-60-90, varhaisen välittämisen malli, muokatun työn malli, työhönpaluun tuen malli). Työpaikan esimies on osatyökykyisen henkilön tärkein tuki ja mahdollisuuksien luoja (Osku-hanke, 2015). Työterveysneuvottelussa työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa yhdessä suunnitellaan tarvittavia työjärjestelyjä ja muutoksia sekä sovitaan seurannasta ja mahdollisen kuntoutustoimien käynnistämisestä. Työterveyshuollossa työterveyslääkärin tai- hoitajan konsultoimana työkykykoordinaattori voi laatia yhdessä työntekijän kanssa mahdollisimman sopivan kuntoutussuunnitelman, jolla nykyinen tai tuleva työkyky turvataan sekä hän seuraa suunnitelman toteutumista. Työkykykoordinaattorin tehtävänä on vahvistaa ja motivoida osatyökykyisen omatoimisuutta ja ohjata häntä löytämään ja tekemään positiivisia ratkaisuja omaan elämään. Tärkeää on vahvistaa uskoa siihen, että muutos on mahdollinen sekä hänellä on kykyä tehdä muutoksen edellyttämä työ (Uskonko, 2016, s. 138). Työllistymisen kannalta tärkeää on hyvä koulutus, ammattitaito, työmotivaatio ja kielitaito sekä henkilön luottamus omiin oppimismahdollisuuksiin ja kiinnostus oppimaan uutta. Työkyvyttömyydessä tulee aina olla diagnoosi taustalla, mutta diagnoosi ei ole aina ainut syy työkyvyttömyyteen. Työntekijällä ei ole todettua sairautta mutta hän ei voi silti hyvin, lisäksi sairauspoissaolot alkavat toistua tai pitkittyä. Silloin ratkaisut työssä jatkamiseen voivat löytyä aivan muualta, kun ryhdytään selvittämään, mikä muu sairauden lisäksi estää työhön paluun. Työkykykoordinaattori voi pohtia näitä asioita työntekijän kanssa sekä suositella ja ohjata tarjolla olevien mahdollisuuksien pariin, joita tarvitaan jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi. Lisäksi hän selvittää työntekijän toimeentuloon liittyvät asiat ja ammatilliselle kuntoutukselle järjestettävän taloudellisen tuen (Martimo, TTL, TTT-lehti 3/2015). Työterveyshuoltoa koskevan asetuksen mukaan sosiaalialan asiantuntija (Kelan nimike) on voinut kuulua työterveyshuollon moniammatilliseen tiimiin vuoden 2014 alusta. Kela
korvaa työnantajalle jopa 60 % palvelun kustannuksista, jos työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on kirjattu sosiaalialan asiantuntijan käyttö. Toimintatapana on että työterveyslääkäri tai hoitaja ohjaa työkykykoordinaattorin palvelujen piiriin, mutta hoitovastuu säilyy työterveyshuollon ammattihenkilöillä. Jos työkyvyttömyys liittyy työtapaturmaan, ammattitautiin tai liikennevahinkoon, etuisuuksien viidakko tihenee entisestään, mikä tekee sosiaalialan asiantuntijan entistä tarpeellisemmaksi. (Martimo, 2015) Työkykykoordinaattorin rooli integroidussa työterveyshuollossa (ehdotus) Yrityksen omassa työterveyshuollossa työterveyshenkilöstöllä on kiinteä yhteistyö työntekijöiden, esimiesten, henkilöstöhallinnon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työkykykoordinaattorilla voi olla monipuolinen rooli työterveyshuollon osana. Työkykykoordinaattorista apuna työntekijällä Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja mielenterveyshäiriöt ovat kaksi suurinta sairauspoissaoloryhmää kaupan alalla. Tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon ongelmia työssä pärjäämisessä. Työssä pärjäämisen ongelmat voivat olla moninaisia. Voimavarat ja työkyvyn puutteet eivät riitä enää nykyiseen työtehtävään. On myös asiakkaita, joilla ei ole selvää terveydellistä syytä. Heidän ongelmansa voivat näkyä poissaoloina ja jaksamattomuutena. Niiden taustalla on toisinaan motivaation ja osaamisen puutetta. Lisäksi kaupan alalla on paljon nuoria työntekijöitä, jotka ovat aloittamassa itsenäistä elämää ja ovat usein työuran alussa tai määräaikaisena työntekijöinä, joilla on opiskelutoiveet silmissä. Tähän elämänvaiheeseen voi osalla liittyä monia elämänhallinnan haasteita, joita ei ole ollut aiemmin mahdollisuutta pohtia ja suunnitella. Tämä voi alkaa näkyä myös työpaikalla pahoinvointina ja epävarmuutena.
Työnteon koettu mielekkyys on heikentynyt 2000-luvulla, mikä näkyy haluna jatkaa kokopäiväisesti työssä viralliseen eläkeikään saakka. Yhteiskunnallisessa arvomaailmassa ja työelämässä on valuvika, joka saa osan nuorista uupumaan liiallisten suorituspaineiden alle kun samalla osa turhautuu toimettomuuteen (Pasternack & Husman 2007, 43 s. 39). Vuonna 2014 Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle alle 35-vuotiaista joutui 9%. Varman ylilääkäri Jukka Kivekkään mukaan osalla tässä ikäluokassa on näkyvissä teinivuosien syrjäytyminen, eivätkä he ole päässeet elämään kiinni. He ovat olleet työssä vain vähän aikaa ja eläkekarttuma on pieni (ns.eläkeläisköyhyys). Työkykykoordinaattori voi selvittää työterveyslääkärin tai- hoitajan konsultoimana yhdessä osatyökykyisen työntekijän kanssa hänen palvelun tarvetta. Työkykykoordinaattori voi suunnitella toimenpiteitä tai vaihtoehtoja työssä jatkamisen ja pysymisen tueksi sekä keskustella osatyöntekijän tulevaisuuden työelämätoiveista. Tavoitteena on rakentaa yhdessä mahdollisimman sopiva kuntoutussuunnitelma, jolla nykyinen tai tuleva työkyky turvataan. Seurannasta sovitaan yhdessä. Osatyökykyinen työntekijä työterveyslääkärin tai hoitajan vastaanotolla tai terveystarkastuksessa, jossa työkyvyn/voimavarojen heikkenemisen syy ei selviä 1-5 käyntiä työkykykoordinaattorilla -> selvitetään palveluntarve -> suunnitellaan toimenpiteet -> mahd. palvelujen, keinojen ja etuuksien hyödyntäminen -> suunnitelman ja prosessin tuloksen arviointi Osatyökykyisen työntekijän, oman tth ja/tai ttl sekä työkykykoordinaattorin yhteinen palaveri, jossa sovitaan seurannasta ja jatkosuunnitelmista Työkykykoordinaattori ammatillisen kuntoutuksen prosessissa
Työterveyshuollon velvollisuus on havaita ja selvittää työntekijän kuntoutustarve riittävän varhain. Työterveyshuollon tehtävänä on ohjata työntekijä oikea-aikaisesti hoitoon ja tarvittaessa lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Työikäisten kuntoutuksen keskeinen tavoite on vajaakuntoisten työntekijöiden toimintakyvyn tukeminen. Kuntoutus tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden jatkaa itsenäistä elämää ja pysyä työelämässä tai palata sinne sairauksistaan huolimatta. Varhain käynnistetty kuntoutus tukee työikäisiä oireilevia henkilöitä jatkamaan työssään. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001) Ammatillisella kuntoutuksella pyritään parantamaan osatyökykyinen työntekijän työn tekemisen edellytyksiä silloin, kun hän ei voi enää jatkaa terveydentilan takia entisessä työssään. Tavoitteena on siirtää tai estää odotettavissa olevaa työkyvyttömyyttä sekä auttaa jatkamaan työelämässä pidempään. Kuntoutus voi myös helpottaa pitkältä sairauslomalta töihin palaamista. (työeläke.fi) Ammatillinen kuntoutus on yksilöllistä ja se toteutetaan kuntoutettavan tarpeista lähtevän kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Yleensä ensin selvitetään, voiko työtä jatkaa entisessä työssä työjärjestelyjen avulla (esim. työkokeilu). Vaihtoehtona voivat olla myös uudet tehtävät omalla työpaikalla tai muualla. Ammatillinen kuntoutus voi myös olla koulutusta tai kurssitusta. Oman yrityksen perustamista tai ammatin harjoittamista voidaan tarvittaessa myös tukea. Yrityksemme työkyvyttömyyseläkkeissä on ollut hyvää kehitystä. Työkyvyttömyyseläkkeitä on vähemmän kuin toimialalla yleisesti. Vuonna 2015 osatyökyvyttömyyseläkkeiden ja täysien työkyvyttömyyseläkkeiden suhde oli erinomainen (12/4). Kuntoutuksella on saatu paljon onnistumisia. Kuntoutuksen piirissä on enemmän henkilöitä kun kaupan alalla yleisesti, kuntoutushakemuksia oli ennätysmäärä viime vuonna. (Ilmarisen havaintoja yrityksen työkyvyttömyyseläkkeistä ja kuntoutuksesta 2012-2016.) Ammatillisen kuntoutuksen käyttö on melko hyvällä tasolla, mutta sitä on mahdollisuuksia kasvattaa silti edelleen. Kuntoutuksen ajoituksessa on onnistuttu pääsääntöisesti melko hyvin ja hakemukset ovat saapuvat eläkevakuutusyhtiöön
useimmiten riittävän varhain. Yrityksessä kaksi suurinta yhtiötä ovat aktiivisia kuntoutuksen käytössä. Vuonna 2015 21 henkilöä palasi töihin tai työmarkkinoille ammatillisella kuntoutuksella (onnistumisaste 68%). (Ilmarisen havaintoja yrityksen työkyvyttömyyseläkkeistä ja kuntoutuksesta 2012-2016. ) Yrityksen työterveyshuollossa on selkeä ammatillisen kuntoutuksen prosessi. Ohessa prosessikuvaukset yrityksen työterveyshuollon sisäisenä prosessina sekä eläkevakuutusyhtiön kanssa.
Ammatillisen kuntoutuksen kriteerien täyttyessä järjestetään työterveysneuvottelu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Neuvottelussa tehdään yksilöllinen kirjallinen kuntoutussuunnitelma, johon tulee työnantajan kuvaus hakijan työstä ja työjärjestelymahdollisuuksista. Neuvottelussa sovitaan kuntoutuksen toteuttamisesta ja seurannasta sekä toimintatavoista, mikäli kuntoutus ei etene toivotulla tavalla tai työnantajalla ei ole mahdollisuus tarjota terveydentilaan sopivia työtehtäviä. Jos ammatillinen kuntoutus ei toteudu omalla työpaikalla, kuntoutus ei etene suunnitelmien mukaan tai eläkevakuutusyhtiö antaa hylkäävän päätöksen, tarvitaan uusi kuntoutussuunnitelma tai muu suunnitelma. Ennen työhönvalmentajan palveluja työkykykoordinaattori voi keskustella yhdessä työntekijän kanssa jatkosuunnitelmasta. Keskustelussa käydään tarkasti läpi asiakkaan tausta, koulutus, aikaisemmat työkokemukset ja nykyinen tilanne mm. rajoitteet, voimavarat, mahdollisuudet ja toiveet. Suunnitellaan yhdessä konkreettisia toimenpiteitä tai vaihtoehtoja työelämässä jatkamisen tueksi, keskustellaan tulevaisuuden työelämätoiveista tai
koulutusvaihtoehdoista, tarvittaessa taloudellisista tukimuodoista, ohjataan oikean palvelun piiriin ja sovitaan seurannasta. Työkykykoordinaattori yrityksen henkilöstöhallinnon tukena Osatyökykyisen työntekijän työkyvyn tukemiseksi ja seuraamiseksi on tärkeää tehdä kiinteää yhteistyötä henkilöstöhallinnon kanssa. Yhteistyössä tulisi varmistaa yhteinen päämäärä ja määritellä vastuut. Lisäksi työterveyshuollon ja työkykykoordinaattorin tulisi tuntea paikallisen asiantuntija- ja palveluverkoston yhteyshenkilöt. Yrityksen Work Ability managerin tehtävänä on työkykyjohtaminen. Hän tukee esimiehiä ja työntekijöitä osatyökykyisten työhön paluussa ja työllistymisessä sekä varmistaa yrityksen avainhenkilöiden työkykyjohtamisen osaamisen. Työkykykoordinaattori voi henkilöstöhallinnon apuna koordinoida osatyökykyisien työntekijöiden työhön paluuta tai kuntoutumista. Sekä seurata osatyökykyisen työntekijän ammatillisen kuntoutuksen toteutumisprosessin toteutumista sekä tarvittaessa neuvoa ja tukea työntekijää ja esimiestä prosessin aikana työntekijän kuntoutuessa takaisin työelämään. Pohdintaa Työterveyshuollossa työkykykoordinaattorille on selkeä tarve. Työelämä muuttuu ja työssä pitäisi olla pidempään. Työolosuhteiden ja työtehtävien sujuvalla muuntautumisella ja juostavilla työjärjestelyillä osatyökykyinen on työkykyinen. Jäljellä olevaa työkykyä tuetaan ja työtä räätälöidään. Sopiva työ on kuntouttavaa toimintaa. Työkykykoordinaattori voi olla monessa osatyökykyisen työntekijän tukemisprosessissa mukana, vastaanottotoiminnasta- työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon prosesseihin. Osatyökykyisellä työntekijöillä on paljon mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien löytäminen, uuden työkykyisyyden tai -tyylin löytäminen ja omiin vahvuuksiin luottaminen helpottavat työelämään paluuta tai uuden suunnitelman toteuttamista. Osatyökykyisen
työntekijän luottamus työterveyshuollon monipuoliseen osaamiseen ja tukemiseen myös arkielämän asioissa vahvistaa työntekijän omia voimavaroja ja mahdollistaa käytännönläheisen ratkaisun jatkosuunnitelman teossa. Palvelujärjestelmän mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen työkykykoordinaattori oppii työtä tehdessä. Työlylykoordinaattorin koulutus on kehittänyt ja monipuolistanut omaa työn kuvaa ja antanut rohkeutta ylittää myös oman ammatin tuoman osaamisen rajoja osatyökykyisen työntekijän tukemisessa. Lisäksi yrityksen työkykyjohtamisen ja työkykyprosessin selkiytyminen ja koulutuksen aikana työterveyshuollon edustajana työkykyjohtamisen kehittämispalavereissa osallisena oleminen on merkittävästi selventänyt oman työ osuutta työkykyriskissä olevien ihmisen jatkotyöllistymisessä. Kehityskohteita osatyökykyisen työllistämisen tukemiseksi sekä työkykyjohtamisen selkiyttämiseksi Tämän syksyn aikana aloitettiin pilotti sosiaalialan asiantuntijan käytöstä ison yrityksen työterveyshuollossa. Koordinointi vastuu on yrityksen integroidussa työterveyshuollossa. Arviointia tehdään ensi vuoden alussa. Työkykyprosessin selventäminen henkilöstöhallinnon, Work Ability managerin sekä työterveyshuollon edustajan kanssa. Vastuiden jakoa, tiivistä tukiverkostoa sekä selkeää toimintaohjetta osatyökykyisen työntekijän työhön paluussa. Prosessissa yksi osapuoli ei voi ratkaista tilanteita. On annettava parhaat mahdolliset mahdollisuudet työntekijän selviytymiselle työssä ja siihen tarvitaan monipuolista ja tiivistä yhteistyötä. Lisäksi jos prosessissa ilmenee haasteita, jatkosuunnitelmat ja jatkopalvelut olisivat ennalta sovittuja. Jatkokehityksenä suunnitelmissa voisi olla selkeä ja käytännönläheinen ammatillisen kuntoutuksen opas osatyökykyisille ja ehkä esimiehille. Lähiseudun palvelujärjestelmän lähimpien yhdyshenkilöiden yhteystietojen kerääminen tai päivittäminen työterveyshuollon käyttöön. Sähköisen verkkopalvelun mahdollistaminen jokaisen työkaluksi, kun se on valmis.
Työterveyshuollolle tietopaketti; työvoimapalvelujen ja koulutus-ja opiskelumahdollisuuksien kartoittaminen sekä paikallisen asiantuntija- ja palveluverkoston yhteystietojen päivittäminen. Lähteet: Sitran megatrendit 2016: Työelämän murros on täällä jo nyt 1/2016, Sitra Elinvoima-foorumi, 2011, Sitra.fi/elinvoima Taloussanomat.fi, 10/2010 Tietosivu hyvinvointi- ja terveys, 2016, Valtioneuvosto Nina Nevala, haastattelu, Osku Hankkeessa Osatyökykyiset työssä-tutkimusraportti, 2015 Osatyökykyiset työssä ohjelma, 2013-2015 Eläketurvakeskus.fi Maarit Gockel, Elo,2014 Emeritusprofessori Asko Suikkasen, luento 1/2016 Ilmarisen havaintoja yrityksen työkyvyttömyyseläkkeistä ja kuntoutuksesta 2012-2016. Martimo, TTT-lehti, 3/2015 Työterveyshuoltolaki, 1383/2001 Pasternack & Husman 2007, 43 s. 39 Tuominen, S. & Heikkilä, A. 2016. Uskonko. Otava Gould, R. & Härkäpää, K.& Järvikoski.A. Toimiiko työeläkekuntoutus? 01/2012. Eläketurvakeskus Työkykykoordinaattorikoulutuksen materiaali.