Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

Tukin laatukatkonta. Valtakunnalliset mittauspäivät, Antti Raatevaara. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

hinnoitteluun ja puukauppaan

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU KATKONTAOHJEIDEN KEHITTÄMINEN SIMULOINNIN AVULLA KUUSITUKKIJAKAUMAN PARANTAMISEKSI

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Katkonnanohjaus evoluutiolaskennan keinoin

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

Tukkien laatukriteerit ja apteerauksen arvoperusteet

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Merkkausvärin kehittäminen

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Tulevaisuuden Saha seminaari. SisuPUUN tavoitteet Jouko Silen

Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen

Eero Lukkarinen Jari Marjomaa

IT / PC LISÄOMINAISUUDET

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Eero Lukkarinen Sirkka Keskinen Jari Marjomaa Olavi Pennanen

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

TIMBERLOG OHJEET 1 (12) TimberLOG - Käyttöohje Versio 2.2

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

Pohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta

tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Leimikoiden apteerausvaihtoehtojen optimointi esitutkimus. Vesa Imponen. Metsätehon raportti

Petri Hannuksela. Tukkien tavoite- ja toteutuneiden jakaumien vertailua

TUKIN KATKONTA POHJOIS-PIRKAN JA PIRKANMAAN METSÄNHOITOYHDISTYS- TEN ALUEELLA

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

Apteeraustulosten vertaileminen

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

SIMO-pilotointi Metsähallituksessa. SIMO-seminaari

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen

HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi

Ponsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS. Satunnaisotantamittaus 4.705

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Satunnaisotantamittaus. Satunnaisotantamittaus 4.705

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan

ARVO ohjelmisto. Tausta

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

P 0 L T T 0 N E S T E E N

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

METSJITEHO. e _ %. 5/1993 PL 194 (Unioninkatu 17) HELSINKI KOIVUN HAKKUUKONEMITTAUS. Jussi Lemmetty.

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Jatkuvat satunnaismuuttujat

METSÄTEHO ~ METSÄTEOWSUUS 9/1993 MOTOMIT-MITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA. Kaarlo Rieppo

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

Tukkijakauman ohjaus. Tuomo Vuorenpää Anna Aaltonen Vesa Imponen Eero Lukkarinen

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

Runkopankki puunhankinnan ohjauksen välineenä

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Transkriptio:

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto

Esityksen sisältö Katkonnan ohjauksen perusteet Tutkimustuloksia Laadun huomioon ottaminen katkonnassa

Katkonnan ohjauksen perusteet Katkonnan ohjaus voidaan jakaa kahteen pääkysymykseen: Mitä puutavaralajeja mistäkin leimikosta hankitaan Minkälaisia tukkeja (pituus, läpimitta, laatu) kunkin puutavaralajin kohdalla halutaan Perinteisesti amerikkalaiset tutkijat ovat enemmän kiinnittäneet huomiota ensimmäiseen kysymykseen kun taas eurooppalaiset tutkijat jälkimmäiseen

Katkonnan ohjauksen perusteet Katkonnan optimoinnin perusedellytyksenä on, että puutavaralajien keskinäinen haluttavuus- tai arvosuhteet voidaan muotoilla matemaattisesti Useimmiten puutavaralajien keskinäiset arvosuhteet sekä eri läpimittapituusyhdistelmien haluttavuus määritetään todellisten tai suhteellisten hintojen tai arvojen avulla

Katkonnan ohjauksen perusteet Eri puutavaralajien väliset arvosuhteet ilmaistaan nk. perushintojen avulla. Perushinnat ja niiden väliset suhteet ilmaisevat kunkin puutavaralajin suhteellisen haluttavuuden katkonnan Erikoistukki - Sahatukki - Pikkutukki- Kuitupuu 400 300 200 100 Nämä suhdeluvut pohjimmiltaan ratkaisevat, kuinka suuri on kunkin puutavaralajin osuus. Jos haluamme kasvattaa jonkin puutavaralajin osuutta on sen perushintaa nostettava - ja päinvastoin.

Katkonnan ohjauksen perusteet Perushinta Puutavaralajien osuudet Leimikon ominaisuudet Puukauparajoitteet

Minkälaisia tukkeja halutaan? 370 430 460 490 520 550 580 610 Pituus, cm D, mm 155 160 155 233 235 237 237 237 235 235 170 150 218 220 222 222 222 220 220 180 150 218 220 222 222 222 220 220 200 150 218 220 222 222 222 220 220 220 218 220 222 222 222 220 220 240 218 220 222 222 222 220 220 260 218 220 222 222 222 220 220 280 218 220 222 222 222 220 220 300 218 220 222 222 222 220 220 320 218 220 222 222 222 220 220 340 218 220 222 222 222 220 220 360 218 220 222 222 222 220 220 380 218 220 222 222 222 220 220 400 Hintamatriisin avulla määritetään minkälaisia tukkeja kunkin puutavaralajin sisällä halutaan tuottaa Yleensä ei enempää kuin +-10% poikkeama perushinnan ympärille Poikkeaman kasvattaminen johtaa helposti siihen että hinnaltaan läheisten puutavaralajien matriisit ovat osittain päällekäin

Mitkä puutavaralajit ovat mukana optimoinnissa? Katkontajärjestelmään täytyy määrittää mitkä puutavaralajit otetaan mukaan optimoinnissa Lopullinen optimointimatriisi on siis 3-ulotteinen matriisi, jossa on useita erillisiä hintamatriiseja päällekäin Puutavaralaji Laatu Pylväs Erikoistukki Sahatukki Pikkutukki Parrru Kuitupuu Q1 * * * * * * Q2 * * * * * Q3 * * Q4 Kuljettaja pääsee näppärästi ohittamaan oletuslaadut laatunäppäimien avulla

Edellytykset optimoinnille - runkoprofiili Etäisyys tyveltä Läpimitta Kumulatiivinen cm mm tilavuus, l 200 262 124 210 261 129 220 260 134 230 259 140 240 258 145 250 257 150 260 256 156 270 255 160 280 255 166 290 254 171 Optimoinnin edellytys on, että runkoprofiili on määritelty vektorimuodossa koko rungolle tai ainakin suurimmalle osalle runkoa -> Hakkuukonemittaus. Ennen optimointia epätasainen runkoprofiili filtteröidään ja tasoitetaan Tässä vaiheessa suoritetaan myös tilavuuden laskenta, jota tarvitaan optimointilaskelmissa

Yksittäisen rungon pölkytys Pölkytys - Kaikki mahdolliset katkontavaihtoehdot luetellaan - Lasketaan kullekin katkontavaihtoehdolle arvo - Valitaan parhaimman arvon tuottama vaihtoehto Eri vaihtoehtoja laskentaan -Kaikkien vaihtoehtojen luettelointi -LP/IP-mallinnus -Liukulukutekniikka -Dynaaminen optimointi Näsbergin väitöskirjassa (1985) esitetty verkkoteorian ja dynaamisen optiomoinnin yhdistelmä on ilmeisesti käytössä (lähes) kaikilla konevalmistajilla. Haetaan pisin (arvokkain) reitti tyvestä latvaan.

Optimointi epätäydellisen informaation vallitessa Tavaralajimenetelmässä optimointi on suoritettava epätäydellisen runkoinformaation vallitessa Ensimmäinen runkoprofiiliennuste 3-4 m tyveltä. tehdään Rungon läpimitta Todellinen runkokäyrä Ennustettu runkokäyrä Ennuste loppurungolle tehdään jo mitattujen mittaarvojen avulla käyttäen hyväksi myös edellisistä puista saatua informaatiota Rungon pituus

Rungon pölkytys epätäydellisen runkoinformaation tapauksessa Katkonnan optimointi Katkontaehdotus Katkaise Rungoprofiilin ennustaminen koko rungolle Tee uusi runkoprofiiliennuste loppurungolle Ei Runkoprofiilista uutta mitattua tietoa Rungon alkuosan mittaus Kyllä Onko tietty toleranssiraja ylitetty? Vertaa todellisen ja ennustetun runkoprofiilin vektoreita

Katkonnan ohjauksen dilemma Runko Runkokohtainen optimointi johtaa epätoivottuun leimikkooptimiin Leimikko Metsä (korjuuohjelma) Leimikko-optimi ei johda optimaaliseen tavoitejakaumaan korjuuohjelman tasolla On siis jossain määrin luovuttava runkokohtaisesta optimista, jotta leimikkokohtainen optimi voitaisiin saavuttaa -> Tavoite l. jakauma-apteeraus

Katkonnan ohjauksen dilemma 370 430 460 490 520 550 580 610 Pituus, cm D, mm 155 160 4 10 11 25 10 20 10 10 170 4 10 11 25 10 20 10 10 180 4 10 11 25 10 20 10 10 200 13 13 25 13 25 5 6 220 10 12 18 20 25 5 10 240 10 10 15 20 25 5 10 260 10 10 15 20 25 5 10 280 10 10 15 20 25 5 10 300 10 10 15 20 25 5 10 320 12 12 14 20 20 12 10 340 10 20 25 25 10 5 5 360 10 20 25 25 10 5 5 380 10 20 25 25 10 5 5 400 Tarvitaan toinen jakauma - tavoitejakauma, jota käytetään optimoinnin apuna Tavoiteapteerauksen avulla säädetään optimointia on-line periaatteella kohti leimikko-optimia On siis jossain määrin luovuttava runkokohtaisesta optimista, jotta leimikkokohtainen optimi voitaisiin saavuttaa -> Tavoite l. jakauma-apteeraus

Tavoitematriisi, T 330 410 490 530 L, cm D, mm 300 20 10 50 20 320 20 10 40 30 340 30 30 30 10 360 20 30 40 10 Tuotosmatriisi, O 330 410 490 530 L, cm D, mm 300 12 5 55 20 320 9 1 48 45 340 22 30 24 23 360 19 7 29 3 Tavoiteapteeraus Erotusmatriisi, P 330 410 490 530 L, cm D, mm 300-8 -5 5 0 320-11 -9 8 15 340-8 0-6 13 360-1 -23-11 -7 Hintamatriisi, P 330 410 490 530 L, cm D, mm 300 400 400 400 400 320 400 400 400 400 340 400 400 400 400 360 400 400 400 400 Uusi hintamatriisi, P' 330 410 490 530 L, cm D, mm 300 420 410 380 380 320 420 420 380 380 340 420 380 410 380 360 410 420 420 410

Laaturajat on mahdollista rekisteröidä Koneen kuljettaja pysäyttää hakkuupään etureunan laaturajan kohdalle ja painaa laatunäppäintä ( esim. Q2) Toinen vaihtoehto tallentaa laaturaja koneen ohjaimien avulla Kun laaruraja on tallennettu, katkonta voidaan optimoida annettujen laaturajojen puitteissa

Tutkimustuloksia...

Bayesian estimation of diameter distribution during harvesting 15000 10000 5000 0 0 5000 10000 15000 20000 Leimikon ominaisuuksien ennustaminen katkonnan yhteydessä 1) voidaanko ensimmäisten runkojen avulla ennustaa loppuleimikon ominaisuuksia 2) voidaanko ennakkodataa ja ensimmäisistä rungoista saatua tietoa yhdistää

Ennakkoinformaatio harhainen Reunaotanta antaa hyvän estimaatin Bayesian estimation of diameter distribution during harvesting Data voi kompensoitua kumpaankin suuntaan Ennakoinformaation tärkeys - keskiläpimitta! Reunaotanta antaa usein harhaisen estimaatin Ennakkoinformaatio tarkka Reunaotanta harhainen Kaksihuippuinen jakauma keskiarvosta ja hajonnasta hyvä estimaatti

Eri vaihtoehdot laadun huomioon ottamiseen Ei merkittäviä laatueroja rungon pituussuunnassa Kuljettaja rekisteröi laaturajan muuttumiskohdan karsinnan jälkeen. Järjestelmä tekee katkontaehdotuksen laatu huomioon ottaen. Katkontaa ei optimoida - kuljettaja käyttää joitakin pituuden esivalintanäppäimiä. Katkaisukohdat päätetään laadun perusteella. Automaattinen katkonta ( automatic bucking) - optimointiehdotuksen ratkaisusta poiketaan silloin tällöin Automaattinen laatukatkonta (automatic quality bucking) Laatukatkonta (quality bucking)

Tutkimuksen tavoitteet Pituuden merkitys katkonnan ohjauksessa on kasvanut Haluttujen pituuksien määrä on vähentynyt Katkontapituuksien ero automaattisen katkonnan ja laatukatkonnan välillä Automaattisen katkonnan on uskottu alentavan laatua Onko ulkolaadun ja sisälaadun välinen yhteys selvä? Kuinka sahatavaran laatu muuttuu siirryttäessä laatukatkonnasta automaattiseen katkontaan

Koemateriaalia 100 sahauskoepuuta 6 mäntytukkileimikosta eteläisestä Suomesta Sahauskoepuut mitattiin ennen kaatoa ja numeroitiin Rungot katkottiin Ponssen hakkuukoneella laatukatkontaperiaatteella Tehdyt tukit luetteloitiin ja merkittiin niiden alkuperä

Koesahaus Rungokäyrä mitattiin ristimittauksella 50 cm: n välein Sahaus normaalilla nelisahausperiaatteella sirkkelisahalla Jokainen sahe jaettiin 10 cm pätkiin ja koodattiin jokaisen pätkän osalta seuraavat laatutunnukset: tuoreiden, kuolleiden ja lahojen oksien lkm suurimman tuoreen, kuolleen ja lahon oksan läpimitta vajaasärmäisyys

Automaattisen katkonnan simulointi PonsseOpti 3.0 simulaattorilla Hintalistan optimaaliset arvot optimoitiin Kivisen GAalgoritmin avulla Ponssen simulaattori tuottaa jäljitys -tiedoston joka kertoo jokaisen katkotun pölkyn alkuja loppukorkeuden sekä läpimitan tällä korkeudella

Sahatavaran laadutus Laatudata jokaisesta 10 cm pätkästä tallennettiin Vain keskitavarakappaleet otettiin mukaan tässä laskelmassa (2 exlog 50x100, 2 exlog 50x125, 2exlog 50x150, 2 exlog 50x175 or 2 exlog 50x200) Sahatavarakappaleet järjestettiin luonnolliseen järjestykseen niin, että voitiin luoda yhtenäiset sahatavarakappalejonot tyvestä latvaan Laadittiin kaavat, jolla mitatut oksatiedot konvertoitiin laatuluokituskriteereiksi (Sininen kirja) Laskettiin laatuluokka alkuperäiselle laatukatkontasahatavaralle sekä simuloidulle automaattikatkontasahatavaralle

Päätelmät Automaattinen katkonta ei merkittävästi vähennä hyvälaatuisen keskitavarasaheen määrää laatukatkontaan verrattuna Koska automaattinen katkonnan pitäisi tuottaa sopivamman pituusjakauman, voidaan sitä pitää perusteltuna ratkaisuna vastaavanlaisiin olosuhteisiin Tutkimustulokset ovat täysin aineistosidonnaisia - testit hyvälaatuisissa leimikoissa pitäisi tarkastella erikseen Laatuluokitussimuloinnin tuottama vääristymän testaus suorittamatta

Laatu ja katkonta - joitakin näkökohtia...

Laadun ennustaminen Probability 1 0.8 0.6 0.4 At least one batten is u/s grade Both battens are u/s grade Kuivaoksarajalla ja tyvitukin sahatavaran laadulla on selkeä yhteys mutta yhteys on vain tilastollinen 0.2 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Dead branch height, m Se tuottaa oikean suuntaisen ennusteen ehkä vain 1/2 tapauksessa

Laadun ennustaminen Probability 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 0 2 4 6 8 10 12 Dead branch height, m ALL 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Onko kuivaoksarajan ja sisälaadun korrelaation välillä leimikkokohtaista vaihtelua? Kuivaoksarajan keskiarvon pitäisi kuivaoksarajan jakauman muoto lisäksi tuntea

Mallipohjainen laatukatkonta? Kalibrointi Laaturajamalli Runkokohtainen laaturajaennuste Sahatavaralaatumalli Sahatavaralaatuennuste Katkontaehdotus Ptl-tavoitteet Pituus/lpm-tavoitteet Keskimäärin n% enemmän onnnistuneita katkaisuja

Laatukatkonta tulevaisuudessa Ehkä pitäisi ottaa enemmän varman päälle katkonnassa Hyvälatuiset rungot/leimikot -> (automaattinen) laatukatkonta Huono ja keskitasoiset leimikot -> automaattikatkonta l. katkonta pituustoiveiden pohjalta