HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2013

Kvalt liite 1 Kv 9.6.2014 SUOMUSSALMEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2013 Hallintopalvelut

2 Sisältö: sivu 1. Henkilöstöraportti henkilöstöstrategian toteutumisen ja arvioinnin välineenä 5 Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Henkilöstöpoliittinen visio Työyhteisön kehittämisperiaatteet 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 6 Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus Henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain Ikä- ja sukupuolirakenne Eläkkeelle siirtyminen Palvelussuhteen kesto 3. Työaika ja työpanos 9 Tehty työpanos Poissaolot 4. Osaaminen ja sen kehittäminen 10 Omaehtoinen koulutus 5. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 10 Työhyvinvoinnin tukeminen 6. Yhteistoiminta 12 HEPO-ryhmä Työsuojelutoimikunta Tiedottaminen 7. Palkkaus ja henkilöstökustannukset 13 Palkkausjärjestelmä ja palkitseminen Henkilöstökustannukset 8. Vastuualuekohtaisia tietoja 14

3 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2013 Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Hyvä henkilöstöraportti kuvaa osittain toteutunutta kehitystä. Se sisältää myös varautumisen tulevaan ja auttaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Henkilöstöraportti antaa kokonaiskuvan, jota voidaan hyödyntää henkilöstöstrategian toteutumisen seurannassa. Henkilöstöraportti on henkilöstöjohtamisen arvokas apuväline. Se toimii oivallisena perustana keskustelulle, jota käyvät luottamushenkilöt, kunnan johto, esimiehet ja henkilöstö. Henkilöstövoimavarojen raportointi myös helpottaa seudullista, kuntien välistä ja valtakunnallista vertailtavuutta. Suomussalmen kunnassa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1998 lähtien ja henkilöstöraportti vuodesta 2005. Vuonna 2013 henkilöstön keski-ikä laski hieman: Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 51,2 (51 vuonna 2012) ja koko henkilöstön 48,4 vuotta (48,9 vuonna 2012). Sairauspoissaolot laskivat kahdella päivällä edelliseen vuoteen verrattuna eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 8 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä 7 10. Vuonna 2012 kaikkien kuntien keskiarvo oli 8,4 (vuoden 2013 tietoa ei vielä saatavilla). Kaikkiaan vuoden aikana kunnassa työskenteli eripituisissa palvelussuhteissa 433 henkilöä, joista 50 %:lla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Kaikkien kuntien keskiarvo oli 30 % vuonna 2012. Työtyytyväisyyskysely tehdään henkilöstölle joka toinen vuosi. Vuoden 2012 kyselyn vastaukset osoittavat, että työtyytyväisyys on edelleen hieman lisääntynyt. Kyselyn tulokset auttavat kiinnittämään huomion henkilöstön kannalta olennaisiin asioihin ja kehittämään työyhteisöjä työhyvinvointia tukien. Seuraava kysely tehdään vuodelta 2014. Virka- ja työehtosopimusten mukainen paikallinen järjestelyerä jaettiin kaikilla sopimusaloilla. Lisäksi kaikilla palkkaan tuli yleiskorotus. Tasa-arvosuunnitelmassa on sovittu, että palkkakartoitus naisten ja miesten palkkavertailuna tehdään kolmen vuoden välein. Vuodelta 2013 tehty vertailu osoittaa, että naisten euro on 95 senttiä (vuonna 2010 se oli 90 senttiä). Naisten palkka suhteessa miesten palkkaan on parantunut. Raportin tietojen tarkasteluajankohta on aina vuoden viimeinen päivä.

4 Seuraavassa luettelossa on keskimääräisen kunnan työntekijän/viranhaltijan tiedot eli HENKILÖSTÖKUVA HENKILÖSTÖÄ yhteensä 361/271 vakituista Nainen (68 % / 68 %) 48,4-vuotias / 51,2-vuotias Kunnan palveluksessa yli 20 vuotta (51 %) Jää eläkkeelle 63-vuotiaana, vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana Lomalla 8,3 % työajasta Koulutuksessa 0,3 % työajasta Sairaana 8 työpäivää/vuosi eli 3,2 % työajasta 50 %:lla ei lainkaan sairauspoissaoloja (30 % kunnat) Työhyvinvointi 1,90 (max.1) (vuodelta 2012) Naisten = 95 senttiä Naisten keskipalkka 2595 Miesten keskipalkka 2728 Kustannukset: palkka 32 300 /v yhteensä 45 600 /v

5 1. HENKILÖSTÖRAPORTTI HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMISEN JA ARVIOINNIN VÄLINEENÄ 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Suomussalmen kunta toimii aktiivisesti ja yhteisvastuullisesti järjestämällä laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN VISIO VUODELLE 2012 Suomussalmen kunnassa työskentelee kunnanvaltuuston määrittelemän palvelutuotannon edellyttämä ammattitaitoinen, motivoitunut ja työkykyinen henkilöstö, joka tuottaa laadukkaita palveluja. 3. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kehittäen arviointia ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä toisiamme arvostaen ottaen vastuuta ja olemalla avoimia parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota työtämme arvostaen tukien palvelussuhteen jatkuvuutta kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin palkkausjärjestelmää kehittäen esimiestyötä kehittäen Parannamme työhyvinvointia mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä huolehtien yhdessä työilmapiiristä käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen Varmistamme uusien osaajien saannin kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille

6 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Henkilöstö väheni yhteensä 419 henkilöllä. Kunnan palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä 395 henkilöä vuonna 2005, 392 vuonna 2006, 386 vuonna 2007, 390 vuonna 2008, 370 vuonna 2009, 348 vuonna 2010, 355 vuonna 2011, 336 vuonna 2012 ja 361 vuonna 2013. Henkilöstöstä 84 % teki kokoaikatyötä. Taulukko 1. Palvelussuhteen luonne ja päätoimisuus 31.12.2013 2009 2010 2011 2012 2013 osaaikaiset oa-eläke kokoaik. sivutoimi Koko henkilöstö 370 348 355 336 361 46 6 303 6 vakinaiset 253 251 254 255 271 13 6 251 1 palkkatuella 28 25 20 17 28 25 0 3 0 määräaikaiset 89 72 81 64 62 8 0 49 5 Henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain Vuonna 2005 kunnasta poistui kokonaan yhden sopimusalan henkilöstö eli lääkärit siirtyivät Kainuun maakuntaan. Entisen viiden sopimuksen sijasta sovelletaan neljää sopimusta. Henkilöstöstä 60 % kuului kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen alaisuuteen. Taulukko 2. Henkilöstö sopimusaloittain Sukup Kvtes Tekn.sop Opettajat Lääkärit TuntiTes Yht. Mies 35 21 31 0 29 116 Nainen 180 2 63 0 0 245 Yht. 215 23 94 0 29 361 Ikä- ja sukupuolirakenne Koko henkilöstön keski-ikä laski hieman ja oli 48,4 vuotta. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 51,2 vuotta ja pysyi lähes entisellään. Kaikkien kuntien henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta. Naisia koko henkilöstöstä oli 245 (68 %) ja miehiä 116 (32 %). Vakituisessa palvelussuhteessa oli 87 miestä (32 %) ja 184 naista (68 %). Taulukko 3: Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa 2005 49,7 46,6 45,3 2006 50,2 48 45,1 2007 51,7 47,3 44,5 2008 49,8 47,3 45,3 2009 50,2 47,6 46,2 2010 50,3 47,8 45,5 2011 50,6 48,6 45 2012 51 48,9 45,6 2013 51,2 48,4 45,6

7 Taulukko 4. Koko henkilöstön ikäjakauma Sukup alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-65v Yht. Mies 0 7 5 8 8 6 18 21 31 12 116 Nainen 0 7 11 13 17 32 39 41 50 35 245 Yht. 0 14 16 21 25 38 57 62 81 47 361 % 0 4 4 6 7 11 16 17 22 13 100 Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä pieneni hieman (2 prosenttiyksikköä vuodesta 2012). Koko henkilöstöstä 68 % ja vakituisista 79 % oli yli 45-vuotiaita. Tätä ikää pidetään yleensä rajana, jonka jälkeen ikääntymisen aiheuttama työ- ja toimintakyvyn heikentyminen alkaa näkyä. Taulukko 5. Vakituisen henkilöstön ikäjakauma Sukup alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-65v Yht. Mies 0 0 1 4 7 4 15 14 30 12 87 Nainen 0 0 1 7 11 23 31 34 46 31 184 Yht. 0 0 2 11 18 27 46 48 76 43 271 % 0 0 1 4 6 10 17 18 28 16 100 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2013 eläkkeelle jäi 7 henkilöä, joiden keski-ikä oli 63,3 vuotta eli vuoden enemmän kuin vuonna 2012. Kaikki eläkkeelle jääneet jäivät vanhuuseläkkeelle. Osa-aikaeläkkeelle jäi 2 henkilöä. Kaikkien kuntien eläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna 2011 oli 59,8 vuotta (vuoden 2013 lukua ei ole vielä julkaistu). Taulukko 6. Eläkkeelle jääneet ja keski-ikä eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke 15 62,8 6 61,3 10 63,5 7 63 10 63 7 63,3 Kuntoutustuki 1 53 3 50 1 56 1 58 0 0 0 0 Työkyvyttömyys 4 57 4 59,8 0 0 0 0 1 56 0 0 Yhteensä 20 61,2 13 58,2 11 62,8 8 62,3 11 62,3 7 63,3 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Keskiikä Keski- Keski- Keski- Keski- Henkilöä Henkilöä ikä Henkilöä ikä Henkilöä ikä Henkilöä ikä Henkilöä Keskiikä Osa-aikaeläke 7 62 7 62 8 63,1 2 62,5 1 60 2 63 Osatyökyvyt 0 0 0 0 1 56 2 59,5 0 0 0 0 Yhteensä 7 62 7 62 9 62,3 4 61 1 60 2 63

8 Taulukko 7. Arvio vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä vuosina 2012 2030 Pylväikössä on kuvattu laskennallinen vanhuuseläkeikä, joka on vain suuntaa-antava. Henkilö voi valita eläkkeellejäänti-ikänsä 68-vuotiaaksi saakka. Vanhuuseläkkeen lisäksi henkilöstöä jää myös muille eläkkeille. Kuntien eläkevakuutus on arvioinut tähän myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät.

9 Palvelussuhteen kesto Henkilöstön pysyvyys on vakaata. Vakinaisesta henkilöstöstä 51 % on ollut kunnan palveluksessa yli 20 vuotta. 72 % on ollut yli 10 vuotta. Vuonna 2012 luvut olivat 54 % ja 73 %. Alle 10 vuotta palveluksessa olleiden osuus säilyi suunnilleen samana. Taulukko 8. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto Alle 2v 2-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v 21 17 37 38 19 27 52 60 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS Palvelujen tehokkaan ja taloudellisen tuottamisen kannalta on välttämätöntä seurata henkilöstön todellista työpanosta eli kuinka kokonaistyöaika jakautuu työaikaan ja poissaoloaikaan. Kokonaistyöajasta 83,7 % oli työssäoloaikaa ja 16,3 % poissaoloja. Poissaolojen osuus väheni 1 prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Lomautuksia oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolojen määrä väheni myös. Vuorotteluvapaiden osuus jatkoi kasvuaan. Tehty työpanos Henkilöstö työskenteli kaikkiaan 488 741 tuntia (472 898 tuntia vuonna 2012) sekä teki lisäksi maksettua lisätyötä 323 tuntia (441 tuntia) ja ylityötä 1834 tuntia (2061 tuntia), yhteensä 490 898 tuntia (475 400 tuntia). Tehtyjä työpäiviä oli yhteensä 81 426 (76 050). Lisätöiden määrä on laskenut lähes 30 % edellisestä vuodesta, ja ylitöiden määrä on laskenut noin 10 %. Erityisesti kiinteistöjen kunnossapidossa ja liikelaitoksissa (varikko, konekeskus ja kaukolämpölaitos) sekä varhaiskasvatuksessa on tehty lisä- ja ylityötä. Poissaolot Taulukko 9. Henkilöstön poissaolotyöpäivät ja prosenttiosuus kokonaistyöajasta (81 426 + 15 903 = 97 329) Vuosi Sair. Työ- Perhe- Tilap. Koulutus Opinto- Lomautus Vuor. Yksit. Yksit. Luvaton Vuosi- Muut Yht. lomat tapat. vap. hoitovap. vapaa vapaa palkall. palkaton loma 2005 4713 132 1043 124 420 249 275 879 195 679 0 9554 1263 19526 2006 3650 136 447 139 353 39 295 1183 175 888 5 9034 1022 17366 2007 2707 36 225 101 345 113 141 1689 113 1095 1 8725 576 15867 2008 3615 51 260 139 370 142 113 1424 68 1189 0 8609 390 16370 2009 3034 35 215 48 200 42 171 263 37 562 2 7681 134 12424 2010 3020 138 559 93 305 136 82 739 91 790 9 8676 408 15046 2011 3207 20 725 73 314 349 133 792 87 848 6 8410 833 15797 2012 3355 42 438 112 278 188 611 968 187 813 4 7976 901 15873 2013 3093 26 412 97 304 311 336 1333 216 685 3 8109 978 15903 % 3,2 0,0 0,4 0,1 0,3 0,3 0,4 1,4 0,2 0,7 0,0 8,3 1,0 16,3

10 4. OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Henkilöstöpolitiikkamme yhtenä periaatteena on osaamisen parantaminen. Tutkimusten mukaan henkilöstön työkyvyn ja osaamisen välillä on selkeä yhteys. Omaehtoinen koulutus Työnantajan järjestämän koulutuksen (304 työpäivää) lisäksi henkilöstöä on kannustettu omaehtoiseen täydennys- ja uudelleenkoulutukseen tukemalla opiskelukustannuksia koulutusrahastosta vuodesta 1995 alkaen (yhteensä 151 henkilöä on saanut yli 90 000 euroa). Vuonna 2013 tukea ei hakenut yksikään kunnan työntekijä, mutta vuonna 2012 myönnettyjen tukien maksaminen on jakautunut useammalle vuodelle. Taulukko 10. Koulutusrahaston käyttö Vuosi Tuet yht. Saajia 2005 3867 5 2006 4505 7 2007 2063 5 2008 2866 4 2009 3635 4 2010 5232 4 2011 2055 4 2012 8425 4 2013 0 0 Yht. 32648 37 5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpoliittisen ohjelman keskeisenä kehittämisperiaatteena on työhyvinvoinnin parantaminen. Vuodesta 1998 lähtien kunnassamme on ollut suunnitelmallista toimintaa työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Henkilöstön työhyvinvointia lisäävä ja edistävä ohjelma uudistettiin vuonna 2007. Useilla työpaikoilla on oma tyhy-ohjelma. Työsuojelutoimikunta seuraa työhyvinvointia lisäävän ja kehittävän ohjelman toteutumista sekä kehittää tyhy-toimintaa. Henkilöstön työhyvinvointia on seurattu ikärakenteen ja sairauspoissaolojen kehityksellä sekä neljänä vuonna henkilöstölle tehdyllä työhyvinvointikyselyllä. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Ensimmäinen kysely tehtiin vuodelta 2006 ja neljäs vuodelta 2012. Kyselyjen vastaukset osoittavat, että henkilöstön työtyytyväisyys on lisääntynyt vuosi vuodelta. Kyselyn tulokset auttavat kiinnittämään huomion henkilöstön kannalta olennaisiin asioihin ja kehittämään työyhteisöjä työhyvinvointia tukien. Henkilöstön ikärakenne on esitetty kohdassa 2. Koska vakituisesta henkilöstöstä jo 79 % (78 % vuonna 2012) on yli 45-vuotiaita, on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota työ- ja toimintakyvyn tukemiseen. Kunnanhallituksen päätöksen perusteella 1.9.2012 lukien sellaisiin työkykyä ylläpitäviin ja tukeviin Kelan kuntoutuksiin, joihin työterveyslääkäri on kirjoittanut B-lausunnon, myönnetään palkallista virka- tai työvapaata. Edellytyksenä on, että kuntoutusjaksolta maksetaan kuntoutusraha tai -tuki työnantajalle. Kunta osallistuu vuosina 2012-2015 Menesty-koulutushankkeeseen, jonka kolmen koulutusmoduulin avulla haetaan keinoja parantaa eri-ikäisten työntekijöiden työskentelyä yhdessä, johtamista ja työssäjaksamista. Suomussalmelta on osallistujia ikäjohtamisen koulutuksessa sekä

11 mentorointivalmennuksessa. Hankkeen kolmas koulutusmoduuli kehittää työyhteisöjen hyvinvointia uusien, luovien menetelmien avulla. Koulutus jatkuu edelleen paikallisilla koulutuspäivillä. Sairauspoissaoloja oli 3093 työpäivää ja työtapaturmasta johtuvia poissaoloja 26 työpäivää. Sairauspoissaolot henkilöä kohden olivat 8 työpäivää. Poissaolot vähenivät vuodesta 2012. Tapaturmasta johtuvien poissaolojen määrä väheni 16 työpäivällä. Kaikkiaan vuoden aikana kunnassa työskenteli eripituisissa palvelussuhteissa 433 henkilöä, joista 217:llä (50 % eli 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2012) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Kaikkien kuntien keskiarvo on 30 % vuonna 2012. Kaikkien kuntien keskimääräinen sairauspoissaolomäärä oli 8,4 päivää vuonna 2012. Sairauspoissaolojen kehitys on ollut vakaata viime vuosina niin Suomussalmella kuin kunnissa keskimäärin, paitsi vuonna 2011 kaikkien kuntien sairauspäivien nousu oli 2,2 päivää ja vuonna 2012 lasku saman verran. Taulukko 11. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% 2005 11 0 2006 9-18 2007 7-22 2008 9 29 2009 8-11 2010 9 12 2011 9 0 2012 10 11 2013 8-20 Työhyvinvoinnin tukeminen Henkilöstön työssä jaksamista on tuettu mm. seuraavasti: Virkistyspäivät: Työyhteisöt ovat voineet viettää puoli päivää virkistäytyen retkeillen, kuntoillen, ruokaillen tms. Työnantaja on tukenut virkistäytymistä 20 :lla /henkilö. Kylpylän käytön tukeminen: Henkilöstön omaehtoista liikuntaa kannustettiin edelleen. Keskeisintä oli uimahalli- ja kuntosalilippujen sekä ohjattujen ryhmien käytön tukeminen. Kiannon Kuohujen remontin aikana kuntosali toimi väliaikaisissa tiloissa alkuvuoden, ja uudistunut kylpylä avattiin 24.6.2013. Taulukko 12. Uimahallin, kuntosalin ja circuitin kustannukset ja käyntikerrat Vuosi Kustann. Käynnit 2005 1880 964 2006 2072 1062 2007 2898 1208 2008 2620 1924 2009 3168 1102 2010 3168 985 2011 3028 1006 2012 2544 812 2013 3682 753 Kianta-Opiston ryhmiin osallistuminen: Kansalaisopiston ryhmiin osallistumista tuettiin vaihtoehtona kylpylän käytölle. Vuoden aikana 130 henkilön osallistumista tuettiin 18/21 :lla/ lukukausi. Kuntoremontit / TYK-valmennus: Henkilöstölle järjestettiin vuosina 1997-2010 Oulun Edenissä kuntoremontteja, joissa pääpaino oli terveysneuvonnassa, ohjauksessa ja kuntotesteissä. Kustannuksiin saatiin Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestöltä tukea. Vuonna 2012 luovuttiin

12 kuntoremontista. Tilalle haettiin ja saatiin kunnan oma TYK-ryhmä (työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus), jonka kolme valmennusjaksoa pidettiin 2012-2013. TYK:iin osallistui viisi henkilöä. Työterveyshuolto- ja sairaanhoitopalvelut on ostettu Kainuun työterveys -liikelaitokselta. Taulukko 13. Työterveyshuoltoa on käytetty seuraavasti vuosina 2005 2013 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kustannukset 25 900 26 400 25 400 42 355 36 587 42 665 50 600 68 078 51 931 Kelan korvaus 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % 60 % Tarkastuksia 273 339 116 161 140 137 156 191 141 Tutkimuksia 526 562 459 1067 1012 668 859 1055 574 Taulukko 14. Sairaanhoitopalvelujen käyttö vuosina 2005 2013 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kustannukset 15 500 11 400 5 700 11 985 20 934 31 481 20 423 29 703 19 402 Kelan korvaus 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % 50 % Vastaanottokäyntejä 333 199 120 166 213 420 228 184 216 Tutkimuksia 441 693 188 274 473 590 484 409 215 Muuta: Henkilöstön osallistumismaksua Hallan hiihto -tapahtumaan tuettiin 10 /henkilö. Osallistujia oli 9. Tupakanvieroitushoito on ollut myös henkilöstön käytössä. Psykologi Hannamaija Ylönen piti kunnantalon henkilöstölle työssäjaksamiskoulutuksen marraskuussa. Kunnan henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua Puolivälin Pysäkki -hankkeen ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan. 6. YHTEISTOIMINTA HEPO -ryhmä Suomussalmella on paikallisesti sovittu, että yhteistyöelimenä toimii HEPO-ryhmä (kunnanjohtaja, hallintojohtaja, hallintosihteeri ja pääluottamusmiehet). Asioiden yhteinen ja avoin käsittely on lisännyt yhteisymmärrystä. JUKOlla ja JYTYllä on pääluottamusmies ja varapääluottamusmies, KTN:llä pääluottamusmies ja JHL:llä pääluottamusmies ja luottamusmies sekä näillä varahenkilöt. HEPO -ryhmä kokoontui 6 kertaa ja taloussuunnittelupalaveri pidettiin puheenjohtajiston, johtoryhmän ja ammattijärjestöjen puheenjohtajien kanssa. HEPO -ryhmä käsitteli KVTES:n järjestelyerän sekä aloitti henkilöstöohjelman uusimisen. Työsuojelutoimikunta Työsuojelun yhteistoimintaa varten kuntaan on valittu työsuojelutoimikunta, jossa on työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Työsuojelutoimikunnassa on kahdeksan jäsentä, joista kaksi työsuojeluvaltuutettuja. Työsuojelutoimikunta on laatinut työtapaturmatilaston seuratakseen työtapaturmatilanteen kehittymistä kunnan työpaikoilla. Toimikunnan edustajat ovat osallistuneet työsuojelutarkastuksiin sekä tarvittaessa työterveyshuollon työpaikkakäynteihin. Työsuojelutoimikunta on antanut lausuntoja työoloja koskevista asioista, KELA-korvaushakemuksesta ja henkilöstöraportista.

Työsuojelutoimikunta on osallistunut kunnan TYHY-toimintaan, kehittänyt kunnan työpaikkojen ensiapuvalmiutta sekä käsitellyt kunnan työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja päivittänyt kunnan työsuojelun toimintaohjelman. Vuonna 2013 kunnassa pidettiin laaja työsuojelutarkastus. Tiedottaminen Henkilöstöä koskevista asioista tiedotetaan sähköpostilla ja Intranetissä olevilla Henkilöstöasiatsivuilla sekä työpaikkakokouksissa. Vuonna 2012 käynnistetty Suomussalmen kunnan intranetin uusintaprojekti saatiin valmiiksi ja syksyllä 2013 uusi intra otettiin käyttöön. 13 7. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Tehtäväkohtaisen palkan perusteena on ollut työn vaativuus teknisillä vuodesta 1995 ja KVTES:n alaisella henkilöstöllä vuodesta 2002. Opettajien työn vaativuuden arviointi otettiin käyttöön 1.3.2007. Henkilökohtainen lisä otettiin käyttöön teknisillä vuonna 2001 ja KVTES:n alueella vuonna 2005. Vuonna 2012 uudistettiin Teknisten sopimuksen työn vaativuuden arvioinnin periaatteet sekä laadittiin opettajien henkilökohtaisen lisän periaatteet, joiden käyttöönotosta sovitaan myöhemmin. Paikallisia palkantarkistuksia tehtiin kaikilla sopimusaloilla 1.2.2013 lähtien. Vuonna 2007 keskimääräinen kokonaispalkka naisilla oli 2143 ja miehillä 2435. Naisten euro oli 88 senttiä eli senttiä pienempi kuin edellisenä vuonna. Tasa-arvosuunnitelmassa on sovittu, että tämä vertailu tehdään kolmen vuoden välein. Vuonna 2010 keskimääräinen kokonaispalkka naisilla oli 2399 ja miehillä 2653. Naisten euro oli 90 senttiä eli naisten palkka suhteessa miesten palkkaan on parantunut. Vuonna 2013 naisten euro oli noussut 95 senttiin. Keskimääräinen kokonaispalkka oli naisilla 2595 ja miehillä 2728. Henkilöstökustannukset Taulukko 15: Vuoden aikana maksetut palkat sekä sosiaali-, eläke- ja vakuutusmaksut Vuosi Palkat Sosmaksut Yhteensä 2005 10 121 163 3 995 649 14 116 812 2006 10 496 370 4 531 777 15 028 147 2007 10 582 673 4 678 657 15 261 330 2008 10 952 629 4 527 615 15 480 244 2009 11 108 247 4 569 116 15 677 363 2010 11 058 229 4 523 088 15 581 317 2011 11 126 426 4 605 141 15 731 567 2012 11 120 911 4 562 718 15 683 629 2013 11 645 502 4 809 753 16 467 255

14 Taulukko 16: Välilliset palkat eli ei-tehdyn työajan palkat Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 sairaus- ja työtapaturma 275 988 255 855 202 123 241 837 269 188 279 840 303 969 277 940 232 330 perhevapaa 23 020 16 844 16 017 26 781 14 548 23 599 43 375 19 243 38 144 vuosiloma-aika 816 284 802 289 792 420 846 422 862 459 897 190 896 975 895 966 924 667 muut virkavapaat tai työlomat 24 175 14 125 8 802 11 466 13 352 12 481 24519 35 940 50 362 koulutus 36 442 32 300 31 393 41 606 22 500 32 589 35 303 29 765 30 500 Yhteensä 1 175 909 1 121 413 1 050 755 1 168 112 1 182 048 1 245 699 1 304 141 1 258 854 1 276 003 Taulukko 17: Muut välilliset kustannukset Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 työterveyshuolto 41 976 38 034 37 552 63 272 67 305 90 947 87 763 108 550 82 787 työsuojelu 2 896 3 632 2 336 4 040 3 065 1 863 701 1 844 1 327 koulutuskustannukset 49 034 56 532 65 890 92 418 96 918 99 356 98 128 66 467 79 850 Yhteensä 93 906 98 198 105 778 159 730 167 288 192 166 185 932 176 861 163 964 8. VASTUUALUEKOHTAISIA TIETOJA Taulukko 18. Henkilöstömäärä ja -rakenne vastuualueittain 31.12.2013 Vastuualue Vakinaiset Määräaikaiset Palkkatuetut Yhteensä Kunnanhallitus 2 0 0 2 Hallintopalvelut 16 3 4 23 Sivistyspalvelut 155 50 19 224 Tekniset palvelut 98 9 5 112 Yhteensä, joista 271 62 28 361 kokoaikaisia 251 49 3 303 osa-aikaisia 19 8 25 52 sivutoimisia 1 5 0 6 Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden aikana virkavapauksien, sijaisuuksien, tilapäisten työntekijöiden yms. vuoksi. Luvuissa voi olla 2 henkilöä laskettuna samalle vakanssille, jos toinen on virkavapaalla ja toinen sijaisena. Henkilöstöstä teki osa-aikatyötä 16 %. Taulukko 19. Henkilöstömäärän kehitys vastuualueittain vuosina 2004 2013 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kunnanhallitus 1 1 1 3 3 2 2 2 4 2 Hallintopalvelut 70 18 31 19 17 14 20 22 20 23 Perusturvapalvelut 467 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sivistyspalvelut 270 244 227 228 243 233 217 218 203 224 Tekniset palvelut 104 132 133 136 127 121 109 113 109 112 Yhteensä 912 395 392 386 390 370 348 355 336 361 Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuonna 2006 hallintopalveluiden henkilöstömäärää kohotti määräaikaiset ja projektihenkilöstö. Vuonna 2013 lukio palasi kuntaan ja sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua.