Hoiva-asumisen toimintamalli Etelä-Kymenlaakson kunnille

Hoiva-asumisen toimintamalli Etelä-Kymenlaakson kunnille Kaakon SOTE-INTO 2 Etelä-Kymenlaakson osahanke Hyväksytty 5/ 2010 Päivitetty 23.8.2012 Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 1

Kaakon SOTE-INTO Etelä-Kymenlaakson osahanke / Palvelurakennetyöryhmä Palvelurakennetyöryhmän jäsenet Leila Tylli / Kaakon kaksikko Arja Narinen / Carea Tuula Karttunen / Kotka Pia Nordman / Hamina Marjut Suvilaakso / Pyhtää Sara Haimi-Liikkanen / Kaakon SOTE-INTO Timo Hokkanen / Kaakon SOTE-INTO 31.1.2011 asti Tanja Junnila / Kaakon SOTE-INTO 1.2.2011 alkaen Taustaa Palvelurakenne työryhmän tehtävänä on ollut kehittää vanhustenhuollon palveluprosessia Etelä- Kymenlaaksossa Kaste-ohjelman tavoitteiden mukaisesti kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, uudistamalla palvelurakenteita, sovittamalla yhteen palveluprosesseja ja vahvistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä. Yhteinen näkemys on ollut, että hoivaasuminen on tavoiteltavaa taloudellisesti sekä inhimillisesti. Hoiva-asumisen toimintamallin työstäminen Etelä-Kymenlaakson kunnille alkoi toukokuussa 2009. Toimintamallin lähtökohtana ovat olleet ikäihmisten palveluiden laatusuositukset ja vanhustenhuollon palvelurakenne muutos pohjoismaissa, jossa laitoshoito korvataan hoiva-asumisella. Tavoitteena Etelä- Kymenlaakson käytäntöjen yhdenmukaistaminen, ikäihmisen itsemääräämisoikeuden edistäminen ja hoivan / hoidon laadun parantaminen. Hoiva-asumisen toimintamallia on työstetty työryhmältä ja muilta yhteistyökumppaneilta saatujen ohjeiden mukaisesti. Hoiva-asumiseen liittyvät prosessikuvaukset on työstetty yhteistyössä toimijoiden kanssa. Toimintamalli hyväksyttiin Etelä-Kymenlaakson johtoryhmän toimesta 2010. Etelä-Kymenlaakson kuntien sosiaali- ja terveys / perusturva lautakunnat ovat hyväksyneet toimintamallin. Hoiva-asumisen toimintamalli on toiminut Kaakon SOTE-INTO hankkeen 1 sekä 2 vaiheen koulutussuunnitellun pohjana. Toimintamalliin liittyviä koulutuksia on järjestetty 2010 aikana aiheista: IDinnostavaa dementia työtä herätetään henkiin elämään, Ravitsemus ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn perustana, HaiPro vaara ja haittatapahtumajärjestelmä, Äkillinen yleistilan lasku toimintamalli, IKINÄ iäkkäiden kaatumistapahtumat oppaan hyödyntäminen vanhustenhuollossa, Tavoitteellinen vuorovaikutus esimiesten työväline, Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi henkilökunnan työvälineenä ja Fyysisen toimintakyvyn koulutukset fysioterapeuttien työvälineenä. Vuoden 2011 aikana aiheista: Äkillinen yleistilanlasku toimintamalli ja RAVA toimintakykymittari, toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi, ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmat. Vuonna 2012 koulutuksia on pidetty Haipro vaara- ja haittatapahtumajärjestelmästä, logoterapiasta, RAVA toimintakyky mittaristosta, ikäihmisen sairastumisesta akuutisti ja aivovammapotilaan kohtaamisesta. Vuonna 2011 ja 2012 on järjestetty yksikkökohtaisia osastotunteja hoiva-asumisen toimintamallista sekä Haipron - järjestelmän ja IKINÄ oppaan hyödyntämisestä kaatumistapaturmissa. Hoiva-asumisen toimintamalli toimii kuntien ikäpoliittisen suunnittelun apuvälineenä, asukkaiden ja omaisten tiedon lähteenä, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden oppaana ja laadun varmistajana. Se on elävä asiakirja, joka tulee muuttumaan toiminnan kehittymisen myötä. Hoiva-asumisen vastaavat viranhaltijat huolehtivat, että hoiva-asumisen toimintamalli päivitetään tarvittaessa. Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 2

Sisällys Tiivistelmä / tuotekuvaus... 4 Johdanto... 8 1) Hoiva-asumisen toimintamalli kuntatasolla... 8 2) Kenelle hoiva-asuminen on tarkoitettu... 8 3) Hoiva-asumisen toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet... 8 4) Hoiva-asumisen aloittaminen ja palvelut... 10 Asukkaan toimintakyky ja palvelutarpeen arviointi sekä hoiva-asumisen aloittaminen Annettavat palvelut Toimintakyvyn ja palvelutarpeen jatkuva arviointi Sosiaalinen elämä ja asuminen 5) Hoiva-asumisen tilat ja henkilökunta... 14 Henkilökunnan ja esimiesten osaaminen 6) Hoiva-asumisyksiköiden toimintakäsikirjat... 16 Liitteet 1. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi 2. Hoiva-asumisen valintaperusteet ja prosessi 3. Äkillinen yleistilan lasku toimintamalli 4. Asukastyytyväisyyskysely - ohjeistus vastuuhoitajalle 5. Asukastyytyväisyyskysely 6. Tiimisopimus Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 3

Tiivistelmä / Tuotekuvaus Palvelutuotteen nimi Palvelun kohderyhmä Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen Pääsääntöisesti ikääntyneet henkilöt, joilla on ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon tarve. Palvelu on tarkoitettu henkilöille joiden toimintakyky on alentunut fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista tai kognitiivisista syistä. Palvelun tarkoitus Toimitilat Tuottaa hoivaa ja huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä, vastata asiakkaan sairaanhoidollisiin tarpeisiin sekä edistää ja ylläpitää asukkaiden toimintakykyä. Hoiva-asumisyksikössä on taattava mahdollisuus saattohoitoon ja asumiseen elämän loppuun asti. Hoivan tarpeen lisääntyminen ei saa olla syy siirtymiseen pois hoiva-asumisyksiköstä. Toimitilat soveltuvat asukkaiden tarpeisiin ja luovat kodinomaisen, toimivan, esteettömän, toimintakykyä tukevan ja turvallisen asuinympäristön. Uudisrakennus: suositusten mukaisesti hoiva-asumisen toimintayksiköissä asuinhuoneen pinta-ala on yhdelle henkilölle vähintään 21,5 m² asumistilaa. Asumistilassa on mahdollisuus pienoiskeittiön asentamiseen. Huoneistossa on 5m² peseytymistilaa ja tarvittava säilytystilaa. Kahdelle henkilölle suunnitelluissa asunnoissa on edellä mainittujen tilojen lisäksi 15m². Asuinhuoneissa tulee olla riittävä tila apuvälineille. Remontoitavat kohteet: Asuinhuoneen koko ja muoto suunnitellaan käyttötarkoituksen mukaisesti. Asuinhuoneiston tulee kuitenkin olla Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan 20m², asuinhuone pinta-alan tulee aina olla vähintään 7m². Asukkailla on oltava riittävä määrä pesu- ja WCtiloja. Asumisyksikössä on yhteinen ruokailutila asukkaille sekä jakelukeittiö henkilökunnan käyttöön. Hoiva-asumisyksiköissä on tarvittava määrä yhteistiloja harrastus- ja viriketoimintaan sekä juhlien järjestämiseen asukkaille. Yksikössä on tila turvallisen lääkehoidon järjestämiseksi sekä asukkaiden omaisuuden säilyttämiseksi. Tilasuunnittelussa huomioidaan myös tarvittavat siivousvälineiden sälytykseen soveltuvat tilat, huuhteluhuoneet pesulaitteineen sekä toimisto- sekä sosiaalitilat henkilökunnalle. Tilasuunnittelussa huomioidaan tilojen asianmukainen ja toimintaa tukeva sijoittelu. Asuinhuoneissa on tarvittaessa palveluntuottajan puolesta sähkökäyttöinen sänky, jossa on turvalliset laidat. Muusta asuinhuoneen kalustuksesta ja sisustuksesta huolehtii asukas. Rakennukset paloturvallisuuden osalta noudatetaan ympäristöministeriön asetusta paloturvallisuudesta. Rakennuksessa on hyvä olla automaattinen sammutuslaitteisto. Hoiva-asumisyksikössä on ulkoilupiha, minne myös apuvälineitä käyttävät pääsevät esteettömästi ja turvallisesti. Apuvälineitä käyttävät pääsevät parvekkeille ja terasseille itsenäisesti ja turvallisesti.. Ulkotilat on suunniteltu siten, että myös vuoteessa ulkoileminen onnistuu. Muistisairaiden turvallinen Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 4

ulkoilu on mahdollista. Toimitilat ovat asianmukaisesti hyväksytyt. (AVI) Luvat ja selvitykset yksityisten palveluntuottajien hyväksymiseksi Palvelun sisältö Viranomaisen lupa ympärivuorokautiseen yksityisten sosiaalipalvelujen ja/tai terveyspalvelujen antamiseen. Ennakonperintärekisteriote. Veroviraston todistus maksetuista veroista ja sosiaaliturvamaksuista (alle 2 kk vanha). Vakuutusyhtiön todistus lakisääteisistä vakuutusmaksuista. Kopio vastuuvakuutusotteesta. Henkilöstöluettelo vakansseineen / nimikkeineen ja koulutustietoineen Työeläkemaksuista vakuutusyhtiön todistus 1. hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen yhdessä asukkaan ja hänen läheistensä tai edunvalvojan kanssa kunnan kanssa yhdenmukaisesti 2. terveyden- ja sairaanhoidon palvelut a. lääkehoidon toteuttaminen ja seuranta b. terveyden- ja sairaanhoitoa toteutetaan hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti c. kiireellisen hoidon arviointi ja toteuttaminen kuntien ja erikoissairaanhoidon yhteisen ohjeistuksen mukaisesti 3. perushoiva- ja huolenpito a. ravitsemuksesta huolehtiminen ja tarvittava ruokailussa avustaminen. b. hygieniasta huolehtiminen ja tarvittava avustaminen, mahdollisuus saunomiseen vähintään kerran viikossa c. turvapuhelinpalvelut ja hälytykset d. päivittäisessä toiminnassa avustaminen e. asiointi ja saattamispalvelu f. toimintakykyä ylläpitävät palvelu: mahdollisuus ulkoiluun sekä vapaa-ajantoimintaan g. yhteydenpito omaisiin, läheisiin ja yhteistyökumppaneihin 4. kuntoutuksen palvelut (ei vaativa erityiskuntoutus). a. toimintakyvyn arviointi b. apuvälineet c. henkilökunnan ohjaaminen 5. toimintakyvyn mittaaminen (RaVa, MMSE, GDS-15, Toimiva-testit) 6. asiakasrekisterin pito, asiakirjahallinto ja asiakkaan omaisuuden säilyttäminen kunnan ohjeistuksen mukaisesti (mm. HILMO) 7. muut palvelut a. pesulapalvelut b. yleisten tilojen siivous ja jätehuolto c. asukkaiden asuntojen siisteyden ylläpitäminen (varsinainen siivouspalvelu lisäpalveluna) d. asukkailla on ruokailumahdollisuus toimintayksikössä erillistä ateriamaksua vastaan (ateriat voi ostaa täyshoitoperiaatteella tai osittain) 8. tukitoiminnot a. hallinto Palvelun hyödyt asiakkaalle Resurssit Hoiva-asumisyksikön asukas saa turvallisen asuinympäristön lisäksi hyvän hoivan, huolenpidon ja hoidon elämänsä loppuun asti. Tilat (asumispalveluyksikön yhteiset ja yksityiset tilat) Materiaalit, tarvikkeet ja välineet (yhteiset) Ostopalvelut Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 5

Henkilöstömitoituksen vähimmäisvaatimus on 0,6 (hoitotyöntekijää asiakasta kohden) Sairaanhoitajien osuus henkilökunnasta on noin 20 %. Toimintayksikön tulee pystyä vastaamaan ympärivuorokautisesti kiireellisen sairaanhoidon tarpeeseen Etelä-Kymenlaaksossa noudatettavan toimintamallin mukaisesti. Hoiva-asumisyksikössä on käytössä fysioterapeutin tai toimintaterapeutin palveluita. Henkilökunta on paikalla eri vuorokauden aikoihin asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Henkilöstö täyttää ammatilliset ja lakisäätäiset vaatimukset. Laatukriteerit Toimintayksikköjen toimintaperiaatteet ja arvot on laadittu kirjallisessa muodossa ja niitä noudatetaan. Palveluntuottaja kerää säännöllisesti asiakaspalautetta ja palautteeseen vastataan suunnitelmallisesti. Palveluntuottajalla on järjestelmällinen tapa huomioida asukkaiden ja läheisten ehdotukset palvelun kehittämiseksi. Yksikössä työskentelee riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Henkilökunnan tehtävät ja vastuu on selkeästi määritelty. Henkilökunnan määrä ja laatu on huomioitu mitoituksessa. Hoiva-asumisyksikössä työskentelee moniammattilinen tiimi johon kuuluu, sairaanhoitajien ja lähihoitajien lisäksi geronomeja, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja tai vanhustyöhön perehtyneitä sosionomeja. Hoiva-asumisyksikkö tuottaa asukkaille tarvittavat lääkäripalvelut. Hoiva-asumisyksikössä on saatavissa sosiaalityön neuvontapalveluita. Hoiva-asumisyksikössä on käytössä toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä työote. Hoivan ja huolenpidon lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky ja tarpeet. Yksikössä on työhyvinvointi suunnitelma, jota päivitetään ja seurataan säännöllisesti. Toimintamallit on kirjallisesti kuvattu ja koko henkilökunnan tiedossa. Yksikössä on käytössä vaara- ja haittatapahtumien sekä tapaturmien seuranta. Palveluntuottajalla on kirjallinen ja ajantasainen laadun seurantaohjelma. Palveluntuottaja vastaa asianmukaisesta vapaaehtoistyön käytöstä. Vapaaehtoistyötä voidaan hyödyntää virkistys, virike ja ulkoilutoiminnassa. Palveluntuottaja arvioi toimintaa säännöllisesti. Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 6

Arviointi Asukkailta, läheisiltä ja yhteistyökumppaneilta kerätään palaute hoivasta, huolenpidosta ja hoidosta. Arvioinnin sisältö voi vaihdella, sisällöllä voidaan ohjata mitä selvitetään. Asiakaskokouksien määrä Työtyytyväisyyskyselyt / arvioinnit Asukkaiden asumisjaksojen pituuden ja yhtäjaksoisuuden arviointi suhteessa toimintakyvyn muutoksiin. Seurataan hoidon ohjauksen ja arvioinnin toimintamallin (Äkillinen yleistilan lasku) käyttöä, konsultaatiota, päivystyksen käyttöä, päivystyksen jälkeistä hoito- ja kotiutumisprosessia. Masentuneisuuden säännöllinen seuraaminen GDS-15 mittarilla. Toimintakykyä edistävän / ylläpitävän työotteen onnistuminen (esim. Rava) Haavaumien ja ihorikkojen systemaattinen seuranta. Systemaattinen ravitsemustilan seuranta.(painon seuranta, säännölliset ja määritellyt ruoka-ajat, ravitsemuksen laatu, MNA testi) Henkilökunnan osaaminen on asukkaiden hoidontarpeen edellyttämällä tasolla. Yksikössä on kirjallinen suunnitelma henkilöstön osaamisen kehittämiseksi, koulutussuunnitelmaa seurataan, arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti. Koulutuksiin osallistumista seurataan. Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 7

Johdanto Hoiva-asumisella tarkoitetaan ympärivuorokautisen hoivan mahdollistavaa asumismuotoa. Asumisen muoto voi vaihdella ryhmäkodista suurempaan hoiva-asumisyksikköön. Tässä toiminta-mallissa käytetään hoiva-asumisyksikköä yleiskäsitteenä kuvaamaan kaikkea ympärivuorokautista hoivaasumista. Hoiva-asumisen toimintamallissa puhutaan yksiportaisesta hoivasta, joka tarkoittaa sitä, että palvelut tulevat asiakkaan luo. Asiakkaan ei tarvitse hoiva-asumiseen siirtymisen jälkeen muuttaa saadakseen palveluja. Toimintamallissa on oleellista se, että asukkaan tarvitseman palvelut voivat vaihdella merkittävästi. Hoiva-asuminen on lähtökohtaisesti tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka eivät selviä kotihoidon antaman avun turvin. Käsite hoiva-asuminen on rinnakkainen käsitteen tehostettu palveluasuminen kanssa. Malli koostuu seuraavista kokonaisuuksista: 1) hoiva-asumisen toimintamalli kuntatasolla 2) kenelle hoiva-asuminen on tarkoitettu 3) hoiva-asumisen arvot ja periaatteet 4) hoiva-asumisen aloittaminen ja palvelut 5) hoiva-asumisen tilat ja henkilökunta sekä 6) hoiva-asumisyksikön toimintakäsikirjat. Mallissa esitetyt mitoitukset noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön laatimia Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia. 1) Hoiva-asumisen toimintamalli kuntatasolla Hoiva-asumisen toimintamalli on osa kunnan ikäpoliittista suunnittelua. Asumisen lähtökohtana on, että annetut palvelut lisäävät itsenäistä suoriutumista. Pelkän laitoshoidon siirtäminen vuokra-asuntoihin ei paranna vanhusten palveluiden laatua ja tehokkuutta. Palvelurakenteen muutoksen lisäksi tarvitaan toimintatapojen ja asenteiden muutoksia. Hoiva-asumisen toimintamallia toteuttavissa kunnissa iäkkäät asuvat ensisijaisesti itsenäisesti. Kun se ei runsailla tai ympärivuorokautisilla tukitoimilla enää ole mahdollista, he siirtyvät hoiva-asumisyksiköihin. Hoiva-asumisyksiköissä asutaan omassa asunnossa vuokrasopimuksella. Yksiköt on sijoitettu keskeisille paikoille liikenneyhteyksien läheisyyteen, jotta asukkaat voivat elää normaalia elämää ja huolehtia asioistaan itse mahdollisimman pitkään. Omassa asunnossa asumisen periaate linjaa toimintaa loppuun saakka. Sen mukaisesti asukkaalla on oikeus myös kuolla omassa kodissaan. Mallissa vanhuus nähdään normaalina elämänvaiheena, johon liittyy niin tarpeita kuin voimavarojakin. Iäkkäänäkin elämän pitää olla omissa käsissä mahdollisimman pitkään. Mallissa tuetaan iäkkään normaalia asumista ja elämistä. 2) Kenelle hoiva-asuminen on tarkoitettu Hoiva-asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät tarvitse sairaalatasoista palvelua, mutta eivät selviydy runsaan kotihoidon turvin. Hoiva-asumisyksiköissä pystytään vastaamaan ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen laajasti. Hoiva-asuminen on tarkoitettu pääsääntöisesti ikääntyneille, mutta myös muut syyt voivat aiheuttaa hoiva-asumisen tarpeen. Valinnat hoiva-asumisyksiköiden asukkaista tehdään toimintakyvyn ja palvelutarpeen (yhteinen toimintamalli Etelä-Kymenlaakson alueella) arvion perusteella (LIITE 1). 3) Hoiva-asumisen toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet Asiakastyön keskeisiä periaatteita ovat ihmisarvoisuus, terveys- ja hyvinvointi, voimavaralähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja turvallisuus. Kaiken hoivan ja huolenpidon tavoitteena on ikääntyneen elämän merkityksellisyyden korostaminen ja elämän kokemuksellisuuden lisääminen. Hoiva-asumisyksikkö nähdään kodiksi, minne saa avun ja turvan. Arvot ohjaavat sekä asiakastoimintaa että työyhteisöä. Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 8

Hoitohenkilökunnan näkökulmasta keskeisiä arvoja ovat ammatillisuus, asiantuntijuus ja yhteistyö. Asukas on hoiva-asumisyksikössä hierarkian huipulla (vrt. asukkaan koti / hoitajan työpaikka). Arvot yksilöitynä, sekä miten näkyvät hoiva-asumisen jokapäiväisessä elämässä. Oikeus hyvään hoivaan Hoiva-asumisessa asukas saa asiantuntevaa apua ilman kohtuutonta viivettä. Asukas määrittelee itse milloin tarvitsee apua tai hoivaa, yksiköissä ei ole ennalta määrättyä päiväjärjestystä. Asukas ja hänen omaisensa sekä läheisensä kokevat olevansa asiantuntevissa ja turvallisissa käsissä, tuntevat saavansa hyvää kohtelua. Hoivayksikössä panostetaan jokapäiväiseen laatuun ja luodaan myös juhla tarvittaessa. Hoivaympäristö mahdollistaa sen, että asukas kokee kodikkuutta, virikkeellisyyttä ja viihtyvyyttä sekä hyväksyntää ja ymmärrystä. Asukkaalla on oikeus hyvään hoivaan myös kuoleman lähestyessä. Henkilökunta suhtautuu ymmärtävästi asukkaan ja hänen läheistensä suruun. Hoiva-asumisessa kuolema nähdään yksilöllisenä ja ainutkertaisena tilanteena. Henkilökunta arvostaa toisiaan ja jokaisen yksilöllistä tapaa tehdä laadukasta työtä. Henkilökunta toteuttaa hoivaa, hoitoa ja tutkimuksia yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, soveltaen lääketieteellisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Ihmisarvon kunnioitus Ihmisarvon kunnioitukseen kuuluvat inhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus, hyvä vuorovaikutus, yksityisyydensuoja ja asukkaan oman elämäntyylin hyväksyminen. Asukkaalla on oikeus saada tieto itseään koskevista asioista. Asukas on läsnä kaikilla aisteilla kokemissaan tilanteissa, asukas on osa ympäristöään. Ihmisarvon kunnioitukseen kuuluvat itsemääräämisoikeus ja sen edistäminen. Asukkaan kohtelu edistää oman arvon tunteen kokemista. Jokaisella on oma taustansa, joka vaikuttaa yksilölliseen tapaan kokea ympäristönsä. Elämän viimeisinä vuosina asukas tarvitsee läsnäoloa, kunnioitusta, turvallisuutta ja hänen omien toiveidensa huomioimista. Ihmisarvon kunnioitus näkyy myös henkilökunnan suhteessa asukkaiden omaisiin ja läheisiin. Henkilökunnan keskinäinen kunnioitus näkyy työskentelyssä. Henkilökunta sitoutuu yhteisölliseen ajatteluun yli työyksikkö rajojen. Itsemääräämisoikeus Asukkaalla on oikeus päättää asioista oman elämänkatsomuksensa mukaisesti. Asukas osallistuu itseään koskevaan päätöksentekoon. Tämä edellyttää tarvittavia tietoja mm. sairauksista, hoitovaihtoehdoista. Nämä tiedot on terveydenhuollon koulutuksen saaneen henkilökunnan kerrottava asukkaalla ymmärrettävästi. Asukas voi myös halutessaan luovuttavaa päätöksentekooikeuden toiselle henkilölle. Asukkaan omaa tahtoa kunnioitetaan. Hänen kokemustaan arvostetaan ja hänen kanssaan haetaan yhteisymmärrystä ilman henkilökunnan johdattelua, painostamista tai pakkoa. Itsemääräämisoikeutta edistetään tunnistamalla asukkaan voimavaroja sekä vahvistamalla ja käyttämällä niitä (voimavaralähtöisyys). Itsemääräämisoikeus on vapautta ja valinnan mahdollisuuksia, mutta myös vastuunottoa omasta itsestä. Asukas arvottaa ympäristöään sen mukaan, mikä on arvokasta hänelle. Asukkaan itsemääräämisoikeus huomioidaan myös kuoleman lähestyessä. Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus edellyttävät, että yhtäläisen hoidon tarpeessa olevat asukkaat hoidetaan samojen periaatteiden mukaisesti. Hoiva-asumisessa valitsevat yhteiset periaatteet ja toimintamallit. Oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden toteutumiseen vaikuttaa ratkaisevasti voimavarojen jako ja käyttö. Hyvä yhteistyö ja ammattitaito sekä hyvinvointia edistävä ilmapiiri Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 9

Asukkaalle hyvä yhteistyö, ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri tarkoittaa sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja vahvistaminen. Henkilökunta turvaa asukkaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden siten, että asukas on yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen ovat jokaisen henkilökunnan jäsenen oikeus ja velvollisuus. Sisältöosaamisen lisäksi tarvitaan toimintaa koskevien säädösten ja suositusten hallintaa, eettisiä taitoja, vuorovaikutustaitoja ja työyhteisövalmiuksia. Työyhteisön hyvinvoinnin tärkein osa-alue on oikeudenmukaiseksi koettu, keskusteleva ja kannustava johtaminen. Jokaisella henkilökunnan jäsenellä on vastuu omasta ja toisten hyvinvoinnista. Työyhteisön hyvinvointia ja tyytyväisyyttä lisäävät vaikuttamismahdollisuudet, arvostuksen kokemukset (keskinäinen arvonanto), kuulluksi tuleminen ja ongelmien ja kehittämistarpeiden rehellinen selvittely. Mitä toimivampaa yhteistyö ja keskinäinen arvostus ovat sitä inhimillisempää ja parempaa hoitoa asukkaat saavat. Yhteistyötä edistää sitoutuminen perustehtävään sekä kumppanuus muiden kanssa. Yhteistyötä tarvitaan eettisten näkökulmien, kustannusten hallinnan ja tehokkuuden tasapainottamiseksi hoivaasumisessa. Hoiva-asumisessa tarvitaan vuorovaikutusta sekä tarkoituksen mukainen työnjako eri tehtävissä toimivien välille. Jokainen ammattiryhmä nähdään tärkeänä ja heidän tekemään työtä arvostetaan ja kunnioitetaan. Yhteistyöksi nähdään myös henkilökunnan ja päättäjien välinen keskinäinen luottamus ja vastavuoroinen tuki. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hoiva-asumisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa asukkaiden toimintakyvyn (fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, henkisen ja hengellisen) edistämistä ja ylläpitämistä. Hoivaasumisen ympäristö ajatellaan yhdeksi kuntouttavaksi ja terveyttä ylläpitäväksi elementiksi. Toimintakykyä edistävällä ja ylläpitävällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää hoidon tarvetta myöhemmäksi. Hoiva-asumisen työntekijöiden toimenkuva perustuu hyvinvoinnin, terveydenhoidon ja ennaltaehkäisyn näkökulmiin. Työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työelämän olosuhteita kehitetään siten, että ne mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään. (Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, STM 2008:3; Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet, ETENE 2001) 4) Hoiva-asumisen aloittaminen ja palvelut Asukkaan toimintakyky ja palveluntarpeen arviointi sekä hoiva-asumisen aloittaminen Asukkaan sijoittuminen hoiva-asumisyksikköön päätetään toimintakyvyn ja palveluntarpeen pohjalta (LIITE 1 ) pohjalta. Hoivapalveluiden tarkoituksena on tarjota ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa paljon apua tarvitseville asiakkaille, jotka eivät selviydy kotihoidossa. Yhteydenoton toimintakyvyn laskusta ja siitä seuranneesta palveluntarpeesta voi tehdä ikääntynyt itse, omainen, läheinen tai hoitotaho. Hoivaasumisyksikössä asuminen on vapaaehtoista ja perustuu yksikön sekä asukkaan välisiin sopimuksiin. Päätöksen hoiva-asumisesta tekee kunnan johto- ja hallintosäännöissä määritelty viranhaltija (LIITE 2). Toimintakyvyn ja palveluntarpeen arvioinnissa noudatetaan yhtenäistä toimintamallia ja kriteeristöjä. Arvioinnin tuloksena on myönteinen päätös palvelun antamisesta, päätös hoiva-asumispaikan odottamisesta (osittain kielteinen) tai kielteinen päätös palvelun antamisesta. Palvelupäätöksen tekemisen apuna käytetään RAVA-toimintakykymittaria, kognitiivista toimintakykyä arvioivaa MMSEtestiä ja myöhäisiän depressioseula GDS-15:ta. Fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa käytetään yhteneviä testejä ja mittaristoa. Arvioinnissa käytettyjen mittarien lisäksi arvioidaan ikääntyneen sosiaalista toimintakykyisyyttä ja asuinympäristön sopivuutta. Hoiva-asumisessa annettavat palvelut määritellään yksilöllisellä hoito- ja palvelusuunnitelmalla. Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa (KUVIO 1) ikääntynyt itse on keskeisenä toimijana. Hoito- ja Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 10

palvelusuunnitelman laatimisessa on asiakkaan lisäksi mukana sairaanhoitaja, lähihoitaja, edunvalvoja/omainen tai läheinen, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa fysioterapeutti, lääkäri tai muu palvelutarpeen kannalta merkittävä taho. Hoito- ja palvelusuunnitelmat kirjataan sähköiseen asiakasrekisteriin. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulostetaan asiakkaalle oma versio. Kuvio 1 Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen Hoito- ja palvelusuunnitelman lisäksi asukkaalle tehdään päätös asiakasmaksusta. Palveluasumisen perusmaksu, joka sisältää turvallisuuden, hoivan, huolenpidon, ohjauksen sekä viriketoiminnan ja henkilökunnan saatavuuden ympäri vuorokauden. Asiakas maksaa asiakasmaksuasetuksen mukaisesti hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellystä perushoidosta, sairaanhoidosta sekä kuntoutuksesta. Asiakasmaksu on tulosidonnainen ja tuloina käytetään asiakkaan bruttotuloja. Tuloina otetaan huomioon myös eläkkeensaajan hoitotuki. Asiakasmaksun määrittelyssä noudatetaan asiakasmaksuasetuksen 9.10.1992/912 3:n mukaisia tulorajoja asiakasmaksuprosenttien määrittelyssä. Asiakasmaksua tulee alentaa tai jättää maksu perimättä asiakasmaksulain 3.8.1992/734 11 :n mukaisesti siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Myös perusmaksua tulee alentaa, mikäli asukkaan toimeentulo vaarantuu. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisesta vastaavat toimielimet antavat erillisen ohjeen asiakasmaksun ja perusmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Näiden lisäksi asukkaalta peritään ylläpidosta tarvikemaksu ja ateriakustannukset. Asukas hankkii valitsemallaan tavalla apteekki-, siivous- ja pesulapalvelut sekä muut erityispalvelut. Asukas vastaa edellä mainituista palveluista aiheutuvista kustannuksista itse. Hoiva-asumisasiakkaan hankkimiin palveluihin voidaan antaa myös palveluseteleitä voimassa olevien palvelusetelikäytäntöjen mukaisesti. Eläkkeensaajien asumistuen hyväksyttävistä enimmäiskustannuksista säädetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Vuoden 2012 hyväksyttävät enimmäiskustannukset olivat 479,75 euroa Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 11

kuukaudessa. Hoiva-asumisen asumismenot eivät saa ylittää eläkkeensaajien asumistuen enimmäiskustannuksia. (Huom. eläkkeen saajan asumistuen saamiseksi ei ole määritelty vähimmäispinta-alaa hoiva-asumisyksikköön, Kela hyväksyy vain eritellyn vuokran osuuden) Hoiva-asumisyksikköön voidaan kunnan päätöksellä myöntää myös palveluseteli. Tällöin kunta ei peri asukkaalta asiakasmaksua. Palveluseteli on määriteltävä suuruudeltaan kohtuulliseksi. Kuvio 2 Hoiva-asumisen prosessi Annettavat palvelut Perustehtävinä hoiva-asumisessa ovat hoiva ja huolenpito; perushoito, terveyden- ja sairaanhoito sekä kuntoutus ja sosiaalityö. Hoiva-asumiseen siirtyneen asukkaan osalta kaikki tarvittavat palvelut pyritään järjestämään hoiva-asumisyksikössä. Asukkaat osallistuvat kaikkeen toimintaan yhteistyössä hoitohenkilöstön kanssa omien voimavarojensa mukaan. Tämä lisää asukkaiden osallisuutta omaa elämäänsä koskevissa asioissa sekä edistää toimintakyvyn ja elämän mielekkyyden säilymistä. Ravitsemus, hygienia ja sosiaalinen kuntoutus ovat keskeisiä perushoidollisia tehtäviä. Yksilöllisyys on kaikessa tärkeää. Hoiva-asuntoon pyritään järjestämään asukkaan kulloinkin tarvitsema hoiva ja hoito. Hoiva-asumisessa on sairaanhoidon palvelut ja tarvittaessa niitä voidaan järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Asukkaan ei tarvitse siirtyä muualle hoitoon toimintakyvynlaskun johdosta. Hoiva-asumisessa annetaan kuntoutuksen palveluja, joihin kuuluvat toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi, apuvälineiden tarpeen arviointi, toimintakykyä ylläpitävien ja kuntouttavien tavoitteiden asettaminen sekä kuntouttavan ja toimintakykyä edistävän ja ylläpitävän työn tekeminen. Kaikessa toiminnassa huomioidaan toimintakykyä edistävä työote. Asukkaiden toimintakyvyn muutoksiin vastataan nopeasti. Toimintakykyä ylläpidetään kuntouttavien välineiden avulla, henkilökunta mahdollistaa näiden käytön sekä käytön opetuksen. Hoiva-asumisen järjestetään lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavia ja ylläpitäviä liikuntamahdollisuuksia. Liikuntakyvyn ylläpitäminen on kuntouttavan hoitotyön keskeisiä tavoitteita. Asukkaan käytettävissä on fysioterapian tai toimintaterapeutin palvelut hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 12

Hoitohenkilökunta reagoi varhaisessa vaiheessa terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, masennukseen ja muistihäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen sekä sosiaalisiin ongelmiin. Varhainen puuttuminen tapahtuu yhteistyössä lääkärin kanssa. Pitkäaikaisen sairaanhoidon tarpeeseen vastataan asukkaan omassa asunnossa. Asukas saa hoiva-asuntoonsa tarvittaessa ja näin halutessaan myös saattohoidon palvelut. Lyhytaikaisista sairauksista myös suurin osa hoidetaan hoiva-asunnossa. Hoivaasumisyksiköissä käytetään kuntien ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä luomaa mallia sairaanhoidollisen tarpeen kiireellisyyden arvioinnissa (Äkillinen yleistilan lasku toimintamalli). Havainnoimalla yksilön vointia ja puuttumalla sen heikkenemiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, voidaan hoito järjestää oikea-aikaisesti oikeassa hoitopaikassa toimintakykyä ja resursseja säästäen (LIITE 3). Hoiva-asumisyksikkö huolehtii, että asukas saa tarvittavat lääkäripalvelut. Hyvä käytäntö on, että lääkäri käy yksiköissä sovituin väliajoin. Ennaltaehkäisevät käynnit ja terveyskartoitukset hoidetaan toimintayksikössä suunnitelmallisesti. Tällöin asukkaiden terveydentilaa ja hoitoa voidaan arvioida ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti sekä seurata lääkehoitoa säännöllisesti. Tarvittaessa henkilökunta järjestää yhdessä asukkaan kanssa tarvittavat lisäkontaktit lääkäriin. Lääkärin ja hoitohenkilökunnan työn jaon tulee toimia sujuvasti. Hoiva-asumisessa hoitohenkilökunta toteuttaa turvallista lääkehoitoa, joka noudattaa valtakunnallisia ohjeistuksia ja suosituksia. Hoiva-asumisessa jokaisella työntekijällä on vastuu kaikkien asukkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Jokaiselle asukkaalle on nimetty henkilökohtainen vastuuhoitaja, joka on perehtynyt asukkaan asioihin muita työntekijöitä syvällisemmin. Vastuuhoitaja on mukana asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa sekä vastaa hoidon ja hoivan arvioinnista. Vastuuhoitaja huolehtii yhteydenpidosta asukkaan omaisiin, läheisiin ja yhteistyötahoihin sovitusti. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen jatkuva arviointi Asukkaan toimintakykyä ja palvelutarvetta arvioidaan säännöllisesti. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen (LIITE 1) muutosten ilmetessä hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen apuna käytetään RAVA-toimintakykymittaria, kognitiivista toimintakykyä arvioivaa MMSE-testiä, myöhäisiän depressioseula GDS-15:ta ja fyysistä suorituskykyä mittaavia toimintakykytestejä. Kiireellisen sairaanhoidollisen tarpeen arvioinnissa käytetään apuna äkillinen yleistilan laskutoimintamallia (LIITE 3) Sosiaalinen elämä ja asuminen Hoiva-asumisessa noudatetaan yhteisöhoidollista toimintatapaa. Matti Isohannin on tiivistänyt ikääntyneiden hoitoyhteisön luomisen seuraavasti: käytännössä vanhusten hoitoyhteisön luominen merkitsee kiireettömän ilmapiirin luomista, vanhusten ehdoilla toimimista, hyvää yhteistyötä omaisten kanssa, väljää mutta sopivasti toimintaa ja lepoa sisältävää viikko-ohjelmaa (Isohanni 1989). Yhteisöllinen lähestymistapa korostaa vanhuuden näkemistä normaalina ikävaiheena, joka sisältää erilaisia vaiheita. Ikääntymiseen voi kuulua osalla ihmisistä myös taantumista, mutta kaikkineen ikääntyminen noudattaa yksilöllistä kehittymiskulkua. Yhteisöhoidollinen toimintatapa ei poista perushoidon ja huolenpidon tarvetta, vaan määrittelee asukkaiden ottamisen mukaan kaikkeen mahdolliseen hoiva-asumisyksikössä tapahtuvaan toimintaan ja vuorovaikutukseen. Muistisairaiden osalta sosiaalinen kanssakäyminen voi merkittävästi heiketä sairauden edetessä, mutta myös heidät tulee ottaa mukaan kaikkeen yhteisössä tapahtuvaan toimintaan toimintakyvyn mukaisesti. Yhteisöllisen toimintakulttuurin lähtökohtana tulee olla erilaisuuden kunnioittaminen ja tasavertainen kohtelu. Asukkaita kannustetaan osallistumaan yhteisiin toimintoihin. Henkilökunnan osalta yhteisöllinen toimintamalli on keskeinen työtehtävä. Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 13

Hoiva-asumisen osalta noudatetaan samoja periaatteita kuin muunkin vuokra-asumisen suhteen. Hoivaasumisen toimintamallissa korostetaan ikääntyvien mahdollisuutta osallistua hoiva-asumisyksikön ulkopuoliseen toimintaan. Toimintamalli mahdollistaa asukkaille vuodenajan vaihtelujen kokeminen. Asukkaille tarjotaan mahdollisuus viettää henkilökohtaisesti merkittäviä juhlia hoiva-asumisyksikössä. Juhlapyhiä vietetään niiden oikeana ajankohtana. Asukkaiden on mahdollista kutsua asuntoonsa vieraita sovittujen järjestyssääntöjen puitteissa. Omaiset ja läheiset otetaan mukaan asumisyksiköiden toimintaan mahdollisimman paljon. Omaisia ja läheisiä kannustetaan auttamaan myös konkreettisissa hoito- ja huolenpitotehtävissä. Omaisten ja läheisten mukaan ottaminen tehdään ainoastaan asukkaan suostumuksella. Asukkaiden omaisille ja läheisille järjestetään tiedotustilaisuuksia säännöllisesti. Omaisille ja läheisille on laadittu peruskuvaus hoiva-asumisesta. Hoiva-asumisyksiköstä tehdään yhdessä sovittuja retkiä ja matkoja asukkaiden halukkuuden mukaisesti. Asukkaat ja henkilökunta pitävät yhteisiä kokouksia, jossa päätetään sosiaalisen ohjelmasta ja ajanvietteestä. Kokouksiin osallistuminen tapahtuu asukkaan toimintakyvyn mukaan, mutta henkilökunta selvittää estyneiden asukkaiden mielipiteen ennen kokousta. Asumisyksikössä on järjestetty asukkaille sopivaa viriketoimintaa. Viriketoiminnassa voidaan hyödyntää Muistojen talo hankkeen aikana kehiteltyjä muistelu- ja draamamenetelmiä. Asukkaille tarjotaan mahdollisuus osallistua oman vakaumuksensa mukaiseen hengelliseen toimintaan. Hoiva-asumisyksikössä voidaan laatia vapaaehtoistyön ohjelma, joka sisällytetään vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. Henkilökunnan joukosta nimetään vapaaehtoistyön ohjaaja, joka vastaa yhteistyöstä vapaaehtoisten kanssa. Etelä-Kymenlaaksossa toimivia vapaaehtoisia ovat esimerkiksi eläkeläisjärjestöt, Dementiayhdistys, Korttelikotiyhdistys ja Muistojen talo. 5) Hoiva-asumisen tilat ja henkilökunta Hoiva-asumisessa asukkaalla on käytössä oma asunto, joka soveltuu hänen tarpeisiinsa. Asunnoissa kiinnitetään huomiota liikkumisen esteettömyyteen, apuvälineisiin ja turvapalveluihin. Rakennuksissa on asukkaiden yhteistiloja, joita voidaan käyttää myös lähialueen vanhusten palvelukeskuksena. Asumista tukevat palvelut voidaan toteuttaa monimuotoisesti ja yksilöllisesti. Asukas voi saada palvelunsa usealta eri palvelun tuottajalta hoito- ja palvelusopimuksien mukaisesti. Asukas voi ostaa asumisyksikköön myös haluamiaan lisäpalveluja. Hoiva-asumisyksiköiden sijainnissa huomioidaan, että ikääntyneillä on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet käyttää myös muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tilojen käytön ja henkilöstön käytön suunnittelussa huomioidaan myös ulkoilumahdollisuuksien lisääminen. Yhteisten tilojen suunnittelussa otetaan huomioon lisäksi muiden hyvinvointipalvelujen, kuten parturi-kampaajan ja jalkahoitajan palveluiden, käyttö asuinympäristössä. Asuinhuoneiden suunnittelussa huomioidaan riittävä tilavaraus apuvälineille. Asuintilojen tulee olla sellaiset, että niissä voidaan tarjota mahdollisuus myös yhteisasumiseen asukkaan näin toivoessa. Ensisijaisesti asunnot ovat mitoitettu yhden henkilön asuttaviksi. Tiloja voidaan muunnella tarpeen mukaan. Asukkaiden ruokailutilat järjestetään siten, että yhteisruokailu on mahdollista. Ruoka tarjotaan ruokailutilaan, paitsi niiden asukkaiden osalta, joiden osallistuminen yhteisruokailuun on mahdotonta. Hoiva-asumisyksiköissä on yhteistiloja, joissa voidaan järjestää virike- ja kulttuuritoimintaa. Yhteisiä tiloja voidaan käyttää juhla- ja merkkipäivien viettopaikkoina. Esteettömyys, hyvinvointi- ja turvallisuusteknologian käyttömahdollisuus otetaan huomioon rakennusten suunnittelussa. Hoiva-asumisyksikköihin varataan mahdollisuus myös lyhytaikaisten asumispaikkojen tarjoamiseen. Lyhytaikaisia asuntoja voidaan käyttää omaishoitajien vapaajärjestelyjen mahdollistamiseksi sekä kotihoidon asiakkaiden tilapäisen voinnin heikkenemiseen vastaamiseen. Lyhytaikaiset asunnot sijoitetaan välittömästi pitkäaikaisten asuntojen yhteyteen. Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 14

Hoiva-asumiskiinteistön lähiympäristö mahdollistaa asukkaiden ulkoilun vuoden ympäri myös apuvälineiden turvin liikkuen. Ulkoilualueella on sellaisia istutuksia, joiden muutoksista voi huomata vuodenaikojen vaihtelun. Puutarha-alueen suunnittelussa huomioidaan myös ikääntyneiden aistien käytön mahdollisuus. Ulkoalueella voidaan järjestää myös ohjattua toimintaa asukkaille. Puutarhaalueelle laitetaan esille sellaisia asioita, jotka ovat tuttuja asukkaille eletystä elämästä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi puiden väliin laitetut pyykkinarut, joilla kuivatetaan liinavaatteita. Parvekkeet tai terassit mitoitetaan siten, että apuvälineitä käyttävät voivat liikkua tiloissa turvallisesti. Asukkailla on mahdollisuus käydä parvekkeella tai terassilla itsenäisesti. Myös vuoteen siirtäminen parvekkeelle tai terassille on mahdollistettava. Hoiva-asumisyksiköiden tilojen osalta noudatetaan valtakunnallisia suosituksia. Hoiva-asumisen toimintayksiköissä asuinhuoneen pinta-ala on yhdelle henkilölle vähintään 21,5 m² asumistilaa. Huoneistossa on 5m² peseytymistilaa ja riittävästi säilytystilaa. Kahdelle henkilölle suunnitelluissa asunnoissa on edellä mainittujen tilojen lisäksi 15m² makuuhuone. Uudiskohteissa ja peruskorjauskohteissa rakennetaan asuntoihin myös yhdistämismahdollisuuksia. Asuinhuoneen tilojen suunnittelussa otetaan huomioon omaisten tai läheisten yöpymismahdollisuus. Hoiva-asumisyksikössä on asianmukaiset tilat siivousvälineiden säilytykselle, huuhteluhuone, henkilöstön sosiaalitilat, tarvittavat toimistot ja lääkehoidon toteuttamiseksi varattu tila. Asukkaiden henkilökohtaisten tavaroiden säilyttäminen tulee järjestää asianmukaisesti. Tiloissa huomioidaan säädökset sekä tilojen asianmukainen ja toimiva sijoittelu. Hoitohenkilökunnan mitoitus on 0,6 valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Hoiva-asumisyksiköissä voi työskennellä sairaanhoitajia, lähihoitajia, lääkäreitä, geronomeja, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja avustavaa henkilökuntaa. Hoiva-asumisyksikön asukkaille on tarjolla vanhustenhuoltoon perehtyneen sosiaalityöntekijän palvelut. Hoiva-asumisyksiköissä voi työskennellä myös vapaaehtoisia. Sairaanhoitajien osuus henkilökunnasta on noin 20 %. Sairaanhoitajan palvelut on käytettävissä ympäri vuorokauden. Hoiva-asumisyksiköiden henkilökunta siirtyy tarpeen mukaisesti eri toimipisteisiin palvelutarpeen mukaisesti. Kiinteistön huolto ja yleisten tilojen siivous järjestetään ostopalveluna tai palveluntarjoajan puolesta. Yksikössä on nimettynä toiminnasta vastaava esimies, jolta edellytetään vähintään ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa sekä kokemusta ja osaamista vanhustyöstä. Henkilöstön määrässä ja tehtävärakenteessa noudatetaan terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta ja ammatinharjoittamista koskevassa laissa määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia sekä lakia sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Henkilökunnan ja esimiesten osaaminen Hoiva-asumisyksikön työntekijöiltä edellytetään kykyä toimia vastuullisesti moniammatillisessa työyhteisössä. Työtehtävissä korostuu ohjauksellinen ja toimintakykyä edistävä työote. Toimintakykyä edistävällä työotteella tarkoitetaan asukkaiden olemassa olevan toimintakyvyn edistämistä / ylläpitoa ja mahdollisimman monipuolista käyttöä, selviytymistä ja omatoimisuutta korostavaa työskentelytapaa sekä potilaan aktiivisuuden huolehtimista. Toimintakykyä edistävän työotteen toteuttaminen tarkoittaa asukkaiden osallistamista jokapäiväiseen toimintaan, kuntouttavaan toimintaan motivoimista, sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen mahdollistamista sekä kaikkea sitä, millä edistetään asukkaiden toimintakyvyn säilymistä ja tyytyväisyyttä omaan elämäänsä. Ikääntyneen asiakkaan yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja huomiointi on asiakkaan elämänlaadun tukemisen lähtökohta. Ikääntyneen itsensä tulee saada määritellä oman elämänlaatunsa kannalta tärkeät tekijät ja niitä kunnioitetaan arkipäivän työssä. Silloin kun hän ei kykene sairauden takia toiveitaan ja tarpeitaan ilmaisemaan, omaisia voidaan käyttää apuna niiden selvittämisessä. Nimetty vastuuhoitaja takaa jatkuvuuden ja tunnistaa parhaiten muuttuvissa tilanteissa, mikä kullakin hetkellä on tarpeellista ja mahdollista. Hoiva-asumisyksikössä kiinnitetään huomiota kaikkeen yhteisöllisyyteen siten, että henkilökunta ja asukkaat muodostavat toisiaan tukevan yhteisön yhdessä asukkaiden läheisten kanssa. Myös Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 15

vapaaehtoistyöntekijät kuuluvat hoiva-asumisyksikön yhteisöön. Hoivayhteisön toiminnalle tyypillisiä piirteitä ovat asukasdemokratia, henkilökunnan tiimityö, demokraattinen johtamistyyli (jossa esimiehen juridinen asema ja vastuu säilyvät), avoin ongelmanratkaisu, hoidon hyväksyttävyys, ennakoitavuus ja joustavuus. Hoiva-asumisyksiköissä kerätään palveluiden käyttäjiltä ja osallisilta palaute saadusta palvelusta vuosittain. Asukkaan rooli tulee nähdä laadun kehittäjänä. Asukkaat otetaan mukaan suunnittelemaan palvelun toteutusta ja arvioimaan palvelua toimintakykynsä mukaisesti. Kaikilla asukkailla, toimintakyvyltään kaikkein heikoimmallakin, on laadunkokijan rooli. Hoiva-asumisen toimintamalli sisältää yhtenäisen asukastyytyväisyys haastattelulomake (LIITE 4 ja 5), vastuuhoitaja vuosittain kerää palautteen asukkailta ja läheisiltä. Asukkaita ja heidän läheisiään kannustetaan antamaan palautetta myös suullisesti. Hoiva-asumisyksikössä järjestetään vähintään kerran vuodessa yhteisöllinen kehittämiskeskustelu. Keskustelutilaisuuteen osallistuvat asukkaat, henkilökunta ja asukkaiden haluamat omaiset sekä läheiset. Palautetta on mahdollista antaa myös nimettömästi ja kirjallisesti. Palautteen keräämisen ja yhteisen keskustelun avulla pyritään vahvistamaan hoiva-asumisyksiköiden yhteisöllisyyttä sekä kiinnittämään omaiset ja asukkaat mukaan toiminnan kehittämiseen. Työyksiköissä on tehty tiimisopimukset (LIITE 6) siitä, miten työyksikössä toimitaan. Yhteinen sopimus noudattaa hoiva-asumisen toimintamallin perusperiaatteita. Asumisyksikön tavoitteita seurataan vuosittain tai tarvittaessa tiimisopimusten mukaisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelmia käytetään asumisyksikön yleisten tavoitteiden laatimisessa. Asumisyksikön johtaminen on keskeistä toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksikön esimiehen vastuulla on työkäytäntöjen ja henkilöstön osaamisen uudistaminen sekä yhteisön hyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistäminen. Asumisyksikön esimiehen vastuulla on yksikön yhteistyö alueen ikääntyneiden palveluiden kanssa yli organisaatiorajojen. Yksikön esimies huolehtii toimintayksikön palvelun laadusta sekä resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Asumisyksikössä laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, jossa määritellään yksikön toiminnalliset tavoitteet ja vuosittaisen arvioinnin painopistealueet. Johtamista ohjaavina tietoina käytetään kunnan alueella yhdenmukaisia ja yhdessä sovittuja tietoja. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan suuntaamalla täydennyskoulutus yksikön osaamistarpeiden mukaisesti ja noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiä ja suosituksia. 6) Hoiva-asumisyksiköiden toimintakäsikirjat Hoiva-asumisen toimintayksiköissä laaditaan yksikkökohtaiset toimintakäsikirjat, jotka noudattavat hoivaasumisen toimintamallia. Toimintakäsikirjat sisältävät seuraavat osiot: 1) Hoiva-asumisen toimintamalli 2) Yksikön tilajärjestys 3) Henkilöstön tehtävien kuvaukset 4) Toimintaohje asukkaan sairastuessa äkillisesti (äkillinen yleistilan lasku toimintamalli) 5) Turvallisuussuunnitelma (sisältää riskien kartoituksen) 6) Toimintaohjeet poikkeus- ja vaaratilanteissa (sisältää palo- ja pelastussuunnitelman) 7) Lääkehoitosuunnitelma ja lääkehoidon ohjeet 8) Toiminnan arvioinnin ohjeet Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 16

Kaakon SOTE-INTO 2 / Etelä-Kymenlaakson osahanke 17