LAUSUNTO YHTEYSVIRANOMAISEN 07.04.02.00 LAPELY24//07.04/2012 21.3.2013 TuuliWatti Oy c/o Stl Oy 00381 HELSINKI Kirje ja arviointiohjelma 8.1.2013 SIMON TUULIVOIMAPUISTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI- MENETTELY Hanke Simon tuulivoimapuistohanke koostuu neljästä erillisestä uudesta tai laajennettavasta hankealueesta; Karsikko, Leipiö, Halmekangas ja Onkalo sekä jo rakennetusta Putaankankaan kolmen tuulivoimalan tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuistot sijoittuvat Simon kunnan alueelle noin 2 16,5 km etäisyydelle kuntakeskuksesta. Alueille tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan yhteensä 44-46 uutta napakorkeudeltaan 140-160 metriä ja kokonaiskorkeudeltaan 200-240 metriä korkeaa tuulivoimalaa olemassa olevien kolmen Putaankankaan ja kolmen Onkalon voimalan lisäksi, eli tuulivoimaloiden kokonaismäärä tulisi olemaan laajimmassa vaihtoehdossa 50-52. Tuulivoimapuistot koostuvat tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentistä ja ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden teho on 3-5 MW, jolloin tuulivoimapuistojen kokonaisteho yhdessä Putaankankaan ja Onkalon jo rakennettujen voimaloiden kanssa tulisi olemaan 150-248 MW. Tuulivoimapuistojen arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan noin 400-500 GWh. Vaihtoehdot Tarkasteltavana on kaksi vaihtoehtoa ja niin kutsuttu 0-vaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät tuulivoimapuistojen hankealueiden ja tuulivoimalaitosten määrään sekä sähkönsiirtovaihtoehtoihin. Vaihtoehto VE0: Uusia tuulivoimalaitoksia ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. Vaihtoehto VE1: Rakennetut tuulivoimalaitokset Putaankankaalla (3 kpl), Onkalossa (3 kpl) ja rakenteilla olevat tuulivoimalaitokset Leipiössä (4 kpl), uusia lieriötornirakenteisia 3-5 MW tuulivoimaloita, joiden maksimi napakorkeus noin 160 m, rakennetaan Karsikkoon (5 kpl) ja Leipiöön (maksimissaan 14 kpl). Vaihtoehto VE2: Rakennetut tuulivoimalaitokset Putaankankaalla (3 kpl), Onkalossa (3 kpl) ja rakenteilla olevat tuulivoimalaitokset Leipiössä (4 kpl), uusia lieriötornirakenteisia 3-5 MW tuulivoimaloita, joiden maksimi LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0010 www.ely-keskus.fi/lappi PL 8060 96101 Rovaniemi 2/38 napakorkeus noin 160 m, rakennetaan Karsikkoon (5 kpl), Leipiöön (14 kpl), Halmekankaalle (10 kpl) ja Onkaloon (11-13 kpl). Sähkönsiirron vaihtoehdot Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Vaihtoehto SVE 0: Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Leipiöön rakenteilla olevat neljä tuulivoimalaa liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Vaihtoehto SVE 1: Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Rakenteilla olevien neljän tuulivoimalan lisäksi Leipiöön rakennetaan niin monta tuulivoimalaa (maksimissaan 14) kuin on mahdollista liittää vahvistettavaan Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Karsikon viisi voimalaa liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Vaihtoehto SVE 2: Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Karsikon tuulivoimapuiston viisi voimalaa liitetään Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Rakennetaan uusi 110 kv voimajohtoyhteys kantaverkon Taivalkosken nykyiseltä sähköasemalta Keminmaalta 400 kv johtoreitin rinnalla Simon Halmekankaalle ja Leipiöön. Uuden 110 kv voimajohdon siirtokapasiteetti tehdään välille 250-350 MW ja voimajohtoon liitetään Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon uudet rakennettavat voimalat. Selvitetään mahdollisuus liittyä suoraan Pikkarala-Keminmaa 400 kv johtoon. Hankkeesta vastaavat TuuliWatti Oy c/o Stl Oy 00381 HELSINKI Yhteyshenkilö: Hannu Kemiläinen (puh. 010 557 4753) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)st1.fi. YVA-konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu 13 17 D, 7 krs 90100 Oulu Yhteyshenkilö: Leila Väyrynen (puh.040 5412 306) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)fcg.fi Yhteysviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hallituskatu 3 B 96101 ROVANIEMI Yhteyshenkilö: Hannu Raasakka (puh.0295 037 500) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutettu 458/2006) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.
3/38 Tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely perustuu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 27.12.2011 tekemiin päätöksiin. Leipiön kolmen tuulimyllyn uusi yva-harkintapäätös tehtiin 5.3.2012. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (yva-ohjelma) on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten arviointi tullaan suorittamaan. Yhteysviranomaisen lausunnossa arviointiohjelmasta pyritään mm. ohjaamaan käynnistynyttä yva-menettelyä sekä tarkastellaan arviointiohjelman asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä otetaan kantaa menettelyjen yhteensovittamiseen. Hankkeesta vastaava tekee arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella tarvittavat selvitykset ja arvioinnit hankkeen vaikutuksista ja laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (yva-selostus). Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa myös arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Yvamenettely päättyy lausuntoon. Viranomaisilla ja niillä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöillä ja säätiöillä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, on mahdollisuus antaa lausuntonsa ja esittää mielipiteensä sekä yva-ohjelmasta että yva-selostuksesta. Hankkeen toteuttamista varten tarvittaviin lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteisviranomaisen siitä antama lausunto. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN TuuliWatti Oy on toimittanut 3.1.2013 Simon tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Lapin ELY-keskukselle. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sitä koskeva kuulutus on asetettu nähtäville Simon, Keminmaan, Iin kunnanvirastoihin ja Kemin kaupunginvirastoon sekä Lapin ELY-keskukseen sekä internettiin www.ely-keskus.fi/lappi/yva hakupolkuna Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > vireillä olevat YVA-hankkeet >Energian tuotanto > Simon tuulipuistot 14.1.2013 alkaen koko arviointimenettelyn ajaksi. Arviointiohjelmaa koskeva kuulutus on julkaistu Lapin Kansassa, Pohjolan Sanomissa ja Lounais-Lappi-lehdessä 14.1.2013. Virallinen nähtävilläoloaika oli 14.1.- 15.2.2013, jona aikana lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa ELY-keskukseen. Arviointiohjelmaan on voinut tutustua myös Simon kunnankirjastossa. Yleisötilaisuus Hankkeesta on järjestetty yleisötilaisuus 11.2.2013 Simon koulun juhlasalissa. Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin kuulutuksessa 14.1.2013 Lapin Kansassa, Pohjolan Sanomissa ja Lounais-Lappi-lehdessä. Yleisötilaisuuteen osallistui 30 henkilöä järjestäjien ja esitelmöitsijöiden lisäksi. Yleisötilaisuudessa esitettiin seuraavia kysymyksiä: - Mitä YVA tarkoittaa? - Mikä on Tuuliwatin liikevaihto tällä hetkellä? - Kuinka paljon Simon voimalat ovat tuottaneet vuoden aikana? - Kuinka paljon voimalat vaativat sähköenergiaa, kun ne eivät pyöri? - Vuoteen 2015 saakka tehdään paljon tuulivoimaloita ja sitten tehdään vähemmän syöttötariffin vuoksi? Perämeri on näkösaasteen valtaama, kun voimaloita on rakennettu sinne tänne. Onko jo turvallisuusriski, 4/38 kun ihmiset katselevat voimaloita ja ajavat tieltä sivuun. - Pisti korvaan, että ensin rakennettiin kaksi kolmen ryhmää. Miksi ei heti lähdetty tutkimaan kokonaisuutta arviointimenettelyineen, vaan mentiin vaiheittain? Voimaloiden rakentaminen näin on ollut harhaanjohtavaa, toisaalta valmistuneista tuulivoimaloista on saatu nyt kokemuksia. -Onko saatu viranomaisilta selvityksiä, minkä verran autoja on ajautunut pois tieltä lähelle rakennettujen teiden vuoksi? - Tuulivoimaloissa on olemassa riskit, jotka liittyvät mm. liikenteeseen, liikenneturvallisuusriskeihin. Riskit tulisi arvioida osana ympäristövaikutusten arviointia. Tuulivoimaloiden lentoestevalot ohjaavat katseita autoliikenteeltä. - Mikä on voimaloiden käyttöikä? - Mikä on voimaloiden tornirakenteiden kuoletusikä, joka vaikuttaa kiinteistöveron muodostumiseen? - Miten tuulivoimaloiden kiinteistövero muodostuu? Miten kiinteistöveron muutokset ovat kehittymässä, jotta tuulivoimaloita verotettaisiin muiden voimalaitosten tavoin? - Mikä on rakennusvaiheen työllistävä vaikutus kunnalle? - Tuulivoimaloiden rakentaminen on räjähtänyt viime vuosina? Perustuuko rahoitus syöttötariffiin? Onko syöttötariffi rajallinen? - Kuinka paljon sähkön hinta on viiden vuoden päästä? - Mitä korvauksia maksetaan muille kuin maanomistajille ja naapureille. Mitä korvauksia maksetaan naapureille, jotka kärsivät valosaasteesta tai varjostuksesta, esim. mökkiläisille? - Tuulivoimaloilla on paljon hyötyjä; verotuloja, tiet jne, mutta tulee olla riittävä etäisyys asutukseen. - Olisi toiveissa, että tulisi kiinteä lentoestevalo, jotka häiritsisivät vähemmän kuin nykyiset vilkkuvat valot. - Kenellä on tuulivoimaloiden purkuvastuut? - Voimaloiden lentoestevalot aiheuttavat merkittäviä haittavaikutuksia loma-asutukselle. Valot häiritsevät erityisesti pimeän aikana, mikä vahvistuu erityisesti, kun valo heijastuu pilvistä takaisin. Ei pidä pilata Simon kirkonkylän ympäristöä tuulivoimaloilla. - Voimaloiden koekäyttövaiheissa sähkövalot vilkkuivat. Onko voimaloiden käytöstä aiheutuvia häiriöitä korvattu? Voimaloita ei oltu suunniteltu toimimaan yhdessä sähköverkon kanssa. - Lautasantenneja sellaisille, joille oli aiheutunut vahinkoa. - Kestääkö Suomen taloudellinen kantokyky lisätä energiaa, joka perustuu valtion tukeen. Tuulivoimalle kohdistuvat kustannukset peritään sähkönsiirrossa ja kustannukset kohdistuvat erityisesti hjaasutusalueiden asukkaille. Tuulivoimaloiden pyörittämiseen näytetään tarvittavan verotukea, elinkeinoja ei tulisi tukea. YVA-ohjelman sisällöstä esitetyt kysymykset: - Onko ohjausryhmä tuulivoimamyönteinen, neutraali vai tuulivoimakielteinen? - Onko missään tutkimuksia, miten tuulivoimalat vaikuttavat eläimiin? Miten hirvet ovat tottuneet tuulivoimaloihin? - Miten Onkalonperällä on otettu huomioon maakotkien ja kalasääksien pesinnät? Tuulivoimapuistot sijoittuvat lintujen muuttoreiteille, miten ne vaikuttavat? Maakotka asustaa lähellä. - Kartassa oli yksi virhe. Yva-ohjelmassa on virheellisen metsästysseuran majan nimi Leipiössä, maja Onkalonperällä. - Voiko voimaloiden purkaminen jäädä maanomistajien vastuulle?
5/38 Sopimuksissa on mainittu purkamiseen liittyvät vastuut epäselvästi. Purkukustannukset voimalaa kohti ovat 120 000 euroa. - Tulisi perustaa rahasto, jolla varmistetaan voimaloiden purkamiseen ja palauttamiseen vaativat taloudelliset resurssit. - Kunnan tulisi perustaa yhtiö, millä varmistetaan voimaloiden purku. - Uudet myllyt ovat korkeampia, kuinka paljon alaosassa on betonia? Noin 90 m. betonia. Kaavaprosessin vaiheista esitetyt kysymykset: - Tulee kiinnittää ihmisiin vaikutuksiin enemmän huomiota? Lentoestevaloihin tulee kiinnittää huomiota. Myös meluun liittyen tulee kiinnittää huomiota ja mm. Tanskasta on saatu tietoja melusta. YVAssa tulisi tutkia enemmän meluvaikutuksiin ja varjostukseen liittyviä asioita. Tulisi kertoa, mitä varjostusvaikutukset ovat? - Trafin ohjeet ovat lentoestevaloja kohden ovat muuttuneet. Muuttuneiden määräysten mukaan voimaloiden lentoestevalojen merkintätavat ovat muuttuneet. - Turvallisuuskysymys, kuinka lähelle voimalaa voi mennä? Tuleeko kieltotauluja, jossa kielletään liikkuminen? - Onkalon kakkosalue peittää koko hirvenmetsästysalueen. - Leipiön alueella on näkynyt hirviä, vaikka voimalat on rakennettu. - Voisiko asukaskyselyaluetta laajentaa myös kauemmas hankealueista? - Onko lavoissa lämmitystä? - Mikä on tuulivoimaloiden kotimaisuusaste? - Kuka Vestaksen omistaa? Lausuntopyynnöt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa arviointiohjelmasta Simon, Keminmaan ja Iin kunnilta, Kemin kaupungilta, Lapin liitolta, Metsähallitus Lapin luontopalveluilta, Lapin aluehallintovirastolta, Museovirastolta, Lapin maakuntamuseolta, Puolustusvoimien Pääesikunnalta, Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnalta, Ilmavoimien Esikunnalta, Lapin lennostolta, Rajavartiolaitos, Länsi-Suomen merivartiostolta, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta, Lapin ELY-keskuksen Kalatalousviranomaiselta, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Fingrid Oyj:ltä, Digita Oy:ltä, Lapin luonnonsuojelupiiriltä, Lapin lintutieteellinen yhdistys ry:ltä, Paliskuntain yhdistys ry:ltä, Simon riistanhoitoyhdistykseltä, Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistykseltä, Simonkylän kyläyhdistykseltä, Simoniemi-Viantien kyläyhdistykseltä, Maksniemen kyläyhdistykseltä, Maataloustuottajain Lapin liitto MTK- Lappi ry:ltä, Isosydänmaan paliskunnalta, Rantakairan Sähkö Oy:ltä ja Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry:ltä Lausunnot Lausuntoja on annettu 18 ja mielipiteitä 7. Simon kunta Simon kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Keminmaan kunta Keminmaan kunta toteaa, ettei sillä ole huomauttamista kyseessä olevasta hankkeesta. Kemin kaupunki Kemin kaupunki toteaa, että YVA-ohjelman heikkoutena on tuulivoimaloiden sijoittamisen osalta vaihtoehtovertailujen vähäisyys ja samankaltaisuus. Vaihtoehto VE1 ja VE2 ovat tuulivoimaloiden sijoittamisen osal- 6/38 ta melkein identtiset. Molemmissa näissä vaihtoehdoissa ovat mukana Putaankankaan, Onkalon, Leipiön ja Karsikon hankealueet ja VE2:ssa lisäksi vielä Halmekangas kuitenkin siten että eri alueiden tuulivoimaloiden lukumäärä Karsikkoa lukuun ottamatta hieman vaihtelee. Näin suppea vaihtoehtojen esittely kuin mitä YVA-ohjelmassa nyt esitetään, ei ole riittävää eikä mahdollista vertailemaan vaihtoehtoisia tuulivoimaloiden sijoittamismahdollisuuksia siten kuin ympäristövaikutusten arvioinnissa annetussa laissa on tarkoitettu. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 lisäksi YVA:ssa tulisikin tarkastella myös sellaista vaihtoehtoa, jossa Karsikko ei olisi tuulivoiman hankealue ja Karsikkoon suunniteltavaksi sijoitettavat tuulivoimat sijoitettaisiin Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon hankealueille, koska nämä alueet sijoittuvat pääosin maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Vaihtoehtojen esittäminen ja tarkastelu on yksi YVA- menettelyn keskeisiä elementtejä ja olennainen osa riittävää ympäristövaikutusten arviointia. YVA-ohjelmassa (Tiivistelmä, s. III; kappale 3) on suunnitteilla olevaa Simon tuulivoimapuistohanketta perusteltu mm. Suomen kansainvälisillä ilmastopoliittisilla tavoitella ja energiapoliittisilla sopimuksilla, joiden tavoitteena on mm. vähentää kasvihuonekaasupäästöjä lisäämällä tuulivoiman käyttöä energian tuotannossa. Nämä tavoitteet eivät yksin voi olla riittäviä perusteita sille, että Karsikkoon suunnitellaan tuulivoimalaaluetta, koska 26.11.2012 hyväksytyssä ja parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Länsi-Lapin maakuntakaavassa Simon Karsikkoa ei ole varattu tuulivoimaloiden sijoitusalueeksi. Maakuntakaavan tehtävänä on tuulivoimarakentamisen kokonaisuuden ohjaaminen ja siinä osoitetaan tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvat potentiaaliset alueet. Tuulivoimarakentamisen sijoittuminen maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoima-alueille toteuttaa valtatakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pyrkimyksiä keskitettyihin ratkaisuihin vähentää tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia ja helpottaa tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön yhteensovittamista. Tämä sama periaate on todettavissa ministeri Lauri Tarastin vuonna 2012 tekemässä tuulivoiman edistämistä käsittelevässä selvitysmiestoimeksiannossa (sivu 19), jossa todetaan, että kaavoituksen osalta tavoitetila tulee olla, että kaikki maakuntatasolla ratkaistavat tuulivoima-alueet, vähimmäiskokona siis maakuntakaavasta riippuen kolmesta yksiköstä tai 10 MW:n tehosta suurempiin kymmenen yksikön tuulivoimapuistoihin - ovat maakuntakaavoissa. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ei ole löydettävissä riittävän maankäytöllisiä, ympäristönsuojelullisesti tai muitakaan perusteita, jotka puoltaisivat Karsikon käyttöönottoa tällä hetkellä tuulivoimala-alueeksi. Kuluvan vuoden aikana on käynnistynyt Kemi-Tornion ydinvoimamaakuntakaavan kumoavan uuden vaihemaakuntakaavan laatiminen, jonka yhteydessä tulisi selvittää Karsikkoniemen sisäosien soveltuvuus tuulivoimatuotantoon. Vaihemaakuntakaavan tavoitteisiin on kirjattu sekä Simon että Kemin osalta, että yleis- ja asemakaavoituksessa palataan ennen ydinvoimakaavaa olevaan tilanteeseen. Molempien kuntien kaavat sisältävät asumista, mutta eivät kuitenkaan tuulivoimaa. Huomioiden Karsikon tuulivoimala-alueen sijainti Kemi-Simo kunnanrajan tuntumassa ja eräiltä osin jopa kunnanrajalla, on mahdollista, että hankkeesta saattaa aiheutua välittömiä negatiivia vaikutuksia Kemin kaupungin puolelle mm. tuulivoimaloiden aiheuttaman melun, välkkymisen ja näkyvyyden vuoksi. Karsikkoon suunniteltu tuulivoimala-alue on
7/38 laaja (n. 120 hehtaaria) ja Kemin kaupungin puolella oleva asutus on lähimmillään vain noin ½ km:n päässä Karsikon tuulivoimala-alueesta. Kemin kaupungin suunnitelmissa on kaavoittaa Satamakankaalle uusi merellinen omakotialue. Tuulivoimala-alueen läheisyys voi heikentää alueen kiinnostavuutta asuntorakentamiseen ja vähentää sen viihtyisyyttä mm. välkevaikutuksen vuoksi. Edellä mainitun johdosta Kemin kaupunki katsoo, että Simon Karsikko ei ole sovelias hankealue tuulivoimaloiden sijoittamiselle. Jos Simon Karsikko päätetään YVA-prosessissa kuitenkin edelleen pitää yhtenä hankealueena, tulisi tälle alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset Kemin kaupungin alueelle selvittää perusteellisesti. Tällöin tulisi kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: YVA-raportissa olisi esitettävä perusteellinen arvio siitä, minkälaisia maankäytön rajoituksia Karsikkoon sijoitettavat tuulivoimalat tulisivat mahdollisesti aiheuttamaan Kemin kaupungin ja varsinkin Karsikon ja Satamakankaan välisellä maa-alueella. Lisäksi tulisi arvioida aiheuttaako Karsikkoon suunnitellut tuulivoimalat mahdollisesti rajoituksia marjastukseen, luonnossa liikkumiseen tai muulle virkistyskäytölle edellä mainituilla alueilla. YVA-ohjelmassa (s. 12) todetaan, että tuulivoimaloiden, huoltoteiden, maakaapeleiden ja voimalinjojen sijainnit ovat alustavia ja tarkentuvat suunnittelun edetessä. YVA-ohjelmassa (s. 17) todetaan myös, että sähkönsiirtoreittien linjaukset ja eri vaihtoehdot tarkentuvat ja varmistuvat YVA-hankkeen edetessä ja ennen YVA-selostuksen valmistumista. Vaikka YVA-ohjelmassa (s. 24) kylläkin todetaan, että tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten, että lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin on vähintään 1000 metrin etäisyys, ei hyvä pyrkimys suojaetäisyyksiin kuitenkaan ole tae riittävästä suojaetäisyydestä. YVA-ohjelmassa olisi jo tullut esittää tuulivoimaloiden tarkat sijoituspaikat, jolloin suojaetäisyydet eri kohteisiin olisivat heti ilmenneet. Jotta eri vaihtoehdoista olisi ollut mahdollisuus lausua tarkempia kommentteja, tuulivoimaloiden tarkat sijoituspaikat samoin kuin voimaloiden mahdollisiin ympäristövaikutusten arviointiin käytettävien menetelmien kuvaukset olisi pitänyt esittää YVA-ohjelmassa. Edellä mainitusta johtuen YVAselostuksessa tuulivoimaloiden tarkat sijoituspaikat koordinaatteineen tulee viimeistään esittää ja ympäristövaikutusten arviointi tulee laatia tähän sijoitukseen perustuen. Koska YVA-prosessin tarkoituksena on arvioida täyttääkö hanke ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja millaisin ehdoin lupa voidaan myöntää, tulee tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset olla arvioituna siten, että sen vaihtoehdon, jolle ympäristölupaa tullaan hakemaan, ympäristövaikutukset on arvioitu YVAmenettelyssä riittävällä tavalla. Tämä koskee myös sähkönsiirtoa, tiestöä ja muuta tuulivoimaloiden vaatimaa infraa. YVA-menettelyssä myös Karsikon tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee arvioida perusteellisesti. Tässä arvioinnissa tulee pystyä arvioimaan Karsikkoon suunniteltujen tuulivoimaloiden pahin mahdollinen meluhaitta ("worst-case-scenario"). Pahin mahdollinen meluvaikutus ei välttämättä aiheudu tuulimyllyjen samanaikaisesta käynnistä. Eri äänilähteet voivat vaimentaa tai vahvistaa toistensa melua. Arvioitaessa ns. pahinta mahdollista melutilannetta tulee Karsikon tuulivoimaloiden melumallinnuksessa arvioida kaikkien yksittäisten tuulimyllyjen ja niiden eri 8/38 kombinaatioitten melutasot ja melun leviäminen. Vain näin voidaan varmuudella todeta aiheutuuko suurin mahdollinen meluhaitta yksittäisestä vai useammasta tuulimyllystä vai aiheutuuko se mahdollisesti kaikkien viiden (5) myllyn samanaikaisesta käynnistä. Tällainen arvio pitää pystyä tekemään eri sääilmiöille huomioiden erilaiset tuuliolosuhteet (tuulen suunta ja nopeus) ja lämpötilat. Koska melukombinaatioita on useita, riittää YVA-selostuksessa melun maksimivaihtoehdon esittäminen ja melun lieventämisen menetelmät haittavaikutusten saamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Jos Simon Karsikkoon tullaan sijoittamaan tuulivoimaloita, Kemin kaupungin näkemyksen mukaan näiden sijoittamisen lähtökohtana melun osalta tulee tällöin vähintäänkin olla tilanne, ettei niistä aiheudu Kemin kaupungin puolelle melua, joka ylittäisi ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelulle annetut päivä- ja yöajan keskiäänitason suunnitteluohjearvot. YVA-ohjelmassa (s. 79) on todettu että hankealueella on tehty neljä (4) yötä kestävä lepakoiden saalistusajan kartoitus, jolla muodostetaan YVA-selostukseen kuva hankealueella esiintyvästä lepakkolajistosta ja alueiden merkityksestä eri lajien lisääntymis- ja elinalueena. Selvitys, joka kestää vain neljä yötä, ei voi antaa riittävää tietoa hankealueen lepakoista. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on yhteysviranomaisen lausunnossaan vuonna 2011 todennut Ajoksen merituulivoimapuiston laajennuksen yhteydessä, että lepakkojen muuttoreiteistä ei ole Perämeren alueella yleistä tietoa eikä niistä ole tehty selvitystä. Edelleen Lapin ELY on tässä yhteydessä todennut, että sekä luontodirektiivin että luonnonsuojelulain perusteella on kuitenkin ennen hankkeen toteuttamista tiedettävä, onko alueella lepakoita (todennäköisimpänä pohjanlepakko) ja edellyttänyt arviointia siitä, kuinka paljon lepakot käyttävät suunniteltujen tuulivoimaloiden ja johtojen alueita. ELY edellytti, että kerättävällä aineistolla oli pystyttävä todentamaan, että Ajoksen merituulivoimaloiden alue ei ole lepakoiden ruokailualueena tärkeä eikä niiden muuttoreitti ollut tuulivoimaloiden vaikutusalueella. Jotta vaatimukset tuulivoimaloiden YVA-selvityksissä olisivat yhteismitalliset Perämeren rannikolla, tulisi Lapin ELY-keskuksen täten edellyttää saman sisältöistä ja laajuista lepakkoselvitystä tehtäväksi Simon tuulivoimaloiden hankealueella kuin mitä se edellytti Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston laajennuksen yhteydessä. Lisäksi haluamme huomauttaa, että Simon Karsikko on sopimaton tuulimyllyjen sijoitusalueeksi lintujen muuton kannalta koska Perämeren rannikko on tärkeä muuttolintujen vaellusreitti. YVA-ohjelmassa (s. 65) on esitetty asukaskyselyn toteuttamista yhteensä noin 400 kotitalouteen ja loma-asuntojen omistajille keskeisellä vaikutusalueella Simossa ja Iin Kuivaniemellä. Asukaskysely pitäisi toteuttaa myös Kemin kaupungin puolella, varsinkin Satamakankaan, Paavonkarin ja Hepolan alueella. YVA-ohjelman (Taulukko 9.7) mukaan alle 2 km:n etäisyydellä Karsikon tuulivoimaloista asuu 803 asukasta ja alle 5 km etäisyydellä 2889 asukasta. Jo nämä asukasluvut huomioiden asukaskysely tulisi toteuttaa myös Karsikon, Hepolan, Paavonkarin ja Satamakankaan alueilla. Edellä mainittujen alueiden asukasluvut huomioiden YVA:ssa esitettyä 400 kyselyn otosta voidaan pitää liian pienenä ja se on myös pieni verrattuna esim. Ajoksen tuulivoimala-yva:ssa tehtyyn asukaskyselyn, jonka laajuus oli 1400 taloutta. YVA-ohjelman taulukon 9.7 mukaan Karsikon alueella on eniten asukkaita.
9/38 Arviointiohjelmassa (Taulukko 13-1) on YVA-menettelyn alustavassa aikataulussa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ajateltu olevan julkisesti nähtävillä kesä-/heinäkuussa 2013. Kesä- ja heinäkuu ovat tunnetusti parasta lomakautta, jolloin ihmiset ovat lomalla ja monet kuntien ja valtion virastot ja laitokset kiinni. Jos arviointiselostus laitetaan julkisesti nähtäville kesäkuun puolenvälin jälkeen ja/tai heinäkuussa, eivät ihmiset aidosti pääse lausumaan mielipiteitä hankkeesta ja vaikuttamaan siihen. Jotta laajin mahdollinen kansalaisvaikuttaminen olisi tässä hankkeessa turvattu, tulisi arviointiselostuksen nähtävillä olo olla aikaisintaan mieluummin vasta elo-/syyskuussa. Näin arviointiselostus saataisiin myös kunnissa varmuudella niihin luottamushenkilöelimiin, jotka hankkeesta jotain haluavat lausua. Edellä mainittu toteamus koskee myös yleisötilaisuuksia. Lapin liitto Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiohjelman alueella on voimassa Länsi-Lapin maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 25.2.2003 sekä Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2010. Länsi-Lapin uusi maakuntakaava on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa 26.11.2012 ja on ympäristöministeriön vahvistamismenettelyssä. Kemi- Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan alueella ollaan laatimassa korvaavaa, Kemi-Simon alueen Karsikon vaihemaakuntakaavaa. Kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtäville asettamisesta päätetään Lapin liiton hallituksen kokouksessa 11.3.2013. Vaihemaakuntakaavan aloituskokouksessa esitettyjen kuntien tavoitteiden mukaan alueelle on tarkoitus sijoittaa asuntoalueita. Simon tuulivoimapuistojen alueella ei ole voimassaolevia yleiskaavoja. Vahvistettavana olevassa Länsi-Lapin maakuntakaavassa kaikki suunnitellut hankealueet sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Koko aluetta koskee Perämerenkaarimerkintä, joka on kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeä kehittämisvyöhyke. Suunnittelualue sijaitsee myös erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Onkalon alue sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen / kohteen läheisyyteen. Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus (ma 8144) sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen Simojoen suun kulttuurimaisemat. Sen kehittämisperiaatteena on säilyttää kylien kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet sekä säilyttää arvokkaat rakennukset ja rakennelmat. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan perinteiseen ympäristöön. Pellot ja niityt pyritään pitämään avoimina ja turvataan kirkkolailla suojeltujen kohteiden ja muinaismuistokohteen säilyminen. Onkalon alue sijoittuu myös laajemman kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen / kohteen (Simojoen kulttuurimaisema, ma 8139) rajalle. Onkalon alueen tuntumassa kulkee myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä Pohjanmaan rantatie (RKY 2009), jonka ominaispiirteet tulee turvata säilyneillä osilla. Onkalon ja Halmekankaan alueiden läpi kulkee myös viheryhteystarve, jonka vyöhykkeellä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhteydet. Onkalon ja Karsikon alueilla on myös muinaismuistoalueet/-kohteet (SM 3610 ja SM 3614), joiden kehittämisperiaatteena on säilyttää ne muinaismuistolain mukaisesti. Onkalon alueen itäpuolella kunnanrajaa pitkin kulkee paliskunnan raja / esteaita. Halmekankaan suunnittelualueelta lähtevän uuden voimajohtoyhteyden (VE2) alueella on myös tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sekä mui- 10/38 naismuistoalue/kohde (SM 3609). Karsikon hankealue sijaitsee lisäksi ydinvoimavaihemaakuntakaavan ydinvoimalan suojavyöhykkeellä (sv- 1). Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimalat (VE 2) sijaitsevat riittävällä, yleispiirteisellä tasolla vahvistettavana olevan Länsi-Lapin maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueille (tv 2385 ja tv 2386). Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin ja niin lähelle toisiaan kuin se energiatuotannon taloudellisuus huomioiden on mahdollista. Poronhoitoalueella alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Kohteita tv 2385 ja tv 2386 koskee myös erityismääräys: Tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee selvittää alueen pesimälinnusto ja lintujen muuttoreitit sekä arvioida yhteisvaikutukset jo toteutuneiden tuulivoimalahankkeiden kanssa ja pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tavoitteiltaan hankesuunnitelma on Karsikon hankealuetta lukuun ottamatta Länsi-Lapin maakuntakaavassa esitettyjen kehittämisperiaatteiden mukainen, kun linnustovaikutukset, poronhoito, maisemavaikutukset ja muinaismuistolaki otetaan suunnittelussa huomioon. Karsikon hankeale ei kuulu tuulivoimaloiden alueeseen tai tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvalle alueelle. Lisäksi vaihemaakuntakaavan aloituskokouksessa esitettyjen kuntien tavoitteiden mukaan alueelle on tarkoitus sijoittaa asuntoalueita. Museovirasto Tarkasteltavana on kaksi vaihtoehtoa ja niin kutsuttu 0-vaihtoehto, joiden erot liittyvät tuulivouimapuistojen hankealueiden ja tuulivoimaolaitosten määrään sekä sähkönsiirtovaihtoehtoihin. Neljän tuulipuistoalueen sekä sähkönsiirron hankealueille ja niiden läheisyyteen sijoittuvat valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät rakennetut ympäristöt sekä tiedossa olevat arkeologiset kohteet on otettu huomioon nykytilan kuvauksessa. Ohjelman ympäristövaikutusten ja menetelmien arviointiosuudessa hankevaikutukset arkeologisiin kohteisiin on käsitelty kattavasti. Museovirasto pitää hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi hyvänä, että YVA-ohjelman laatimiseen on osallistunut myös arkeologisen kulttuuriperinnön tutkija. Toteutettavissa ja Museoviraston arvion mukaan osin jo toteutuneissa hankeselvityksissä huomioon otettavat menetelmät on todettu varsin kattavasti. Museovirastolla ei ole huomautettavaa YVA-ohjelmasta arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kultuuriympäristön suojelun osalta. Fingrid Fingrid laatii Suomen sähkönsiirtoverkon kehitystarpeet ja periaatteelliset ratkaisut yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteena on, yhteistyössä nykyisten ja uusien verkkoliityntää suunnittelevien tahojen kanssa, varmistaa teknistaloudellisesi parhaat verkkoratkaisut ja liityntätavat. Tuulipuistojen verkkoliityntä ja liittymisjohdot kuuluvat olennaisena osana tuulivoimapuistoon ja sen toteuttamismahdollisuuksiin.
11/38 YVA-ohjelmassa on esitetty tuulivoimapuistojen liittyminen sähköverkkoon eri hankevaihtoehdoissa. Hankevaihtoehtojen VEO ja VE2 osalta Fingridillä ei ole huomauttamista, mutta hankevaihtoehdon VE1 osalta sähkönsiirron vaihtoehtoja tulisi täydentää hankevaihtoehdossa VE2 esitetyn mukaiseksi. Alueella on useita eri suunnitteluvaiheessa olevia tuulivoimahankkeita ja niiden toteutuminen voi edellyttää hankevaihtoehto VE1:ssäkin liittymistä joko Taivalkosken sähköasemalle tai 400 kv verkkoon Simossa. Liittymisratkaisut tarkentuvat hankkeen suunnittelun edetessä, kuten arviointiohjelmassa on todettu. Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä / omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Tämän selvittämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto esittää, että tuulipuistoalueen osalta osayleiskaavasta kävisi ilmi alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. Tämä on hyödyllinen tieto myöhempiä suunnitteluvaiheita varten. Kyseisen tiedon voi selvittää Finavia Oyj:n paikkatietoaineistosta. Edellä on keskitytty ilmaliikenteeseen, mutta liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessakin arvioitavia asioita ovat mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet esimerkiksi teihin tai rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. Yleisenä huomiona Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa. Pääesikunta Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa ei ole huomioitu tuulivoimaloiden mahdollisia vaikutuksia puolustusvoimien tutkien ja kiinteän linkkiverkon toimintaan. Pääesikunta logistiikkaosasto edellyttää, että tarvittaessa Simon kunnan alueelle suunnitelluista tuulivoimapuistoista tehdään tutkavaikutusten arviointi VTT:llä. Arvion tarkemman tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta saatua tarvittavat tarkemmat tiedot (tuulivoimaloiden maksimikokonaiskorkeudet, sijoituspaikat ja lukumäärät) suunnitelluista tuulivoimaloista. Tutkavaikutusten selvittämisestä vastaa 12/38 tuulivoimatoimija tai kaavoittaja. Jos tutkavaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä viimeistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Simon tuulivoimapuistot sijoittuvat siten, että niistä voi aiheutua haittaa puolustusvoimien linkkiyhteyksiin. Pääesikunnan logistiikkaosasto esittää, että ympäristövaikutusten arviointiin, arvioitaviin vaikutuksiin, sisällytetään kohta jossa käsitellään hankkeen vaikutuksien Puolustusvoimien valvontajärjestelmiin sekä kohta jossa käsitellään hankkeen vaikutuksien Puolustusvoimien radioyhteyksiin. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnalla ei ole huomautettavaa Simon tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Rajavartiolaitos, Länsi-Suomen merivartioston Esikunta Länsi-Suomen merivartiostolla ei ole lausuttavaa yva-ohjelmasta. Liikennevirasto Liikennevaikutukset ja niiden arviointi on esitetty arviointiohjelmassa tuulivoimaloiden osalta riittävällä tarkkuudella. Ohjelmassa on tunnistettu liikenteen osalta keskeisimmät arvioitavat vaikutukset mm. rakentamisen aikainen liikenne ja liikenteelliset yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Sähkönsiirron osalta Liikennevirasto toivoo, että vaihtoehdon 2 liikenneverkolle kohdistuvia vaikutuksia tarkasteltaisiin selostuksessa. Arviointiselostuksessa tulee kuvata hankkeen rakentamisen ja käytön aikana käytettävät liikennereitit. Hankkeesta aiheutuvaa liikennettä sekä sen suuntautumista on suositeltavaa havainnollistaa kartoin. Liikennevaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota liikenneturvallisuuteen ja tieverkon soveltuvuuteen rakentamisaikaiselle liikenteelle. Kuljetukset saattavat edellyttää tiettyjen tierakenteiden lisäksi radan tasoristeyskannen vahvistamista. Mikäli voimaloiden rakennusaikaiset kuljetukset suuntautuvat radan yli, tulee kuljetusten vaikutukset tasoristeysturvallisuuteen huomioida. Voimalaitoskuljetukset vaativat tasoristeyksen kautta kulkiessaan myös erityisjärjestelyjä kuten sähköradan jännitekatkoja. Rakennusvaiheen liikennejärjestelyitä koskien tulee olla yhteydessä Lapin ELY-keskuksen L-vastuualueeseen (valtatietä koskevat asiat) sekä Liikennevirastoon (rataa koskevat asiat) suunnittelun myöhemmissä vaiheissa. Voimalaitosten osien kuljettamiseen tieverkolla tarvitaan erikoiskuljetusjärjestelyjä, joissa lupaviranomaisena toimii Pirkanmaan ELY-keskus. YVA-ohjelmassa on huomioitu Liikenneviraston tuulivoimalaohje (8/2012), jota tulee noudattaa. Arviointiohjelmasta on kuitenkin hankala arvioida vähimmäissuojaetäisyyksien täyttymistä Halmekankaan ja Onkalon hankealueiden osalta. Halmekankaan alue rajoittuu lounaassa Oulu-Kemi-rautatiehen ja Onkalon alue valtatiehen 4. YVA-selostuksessa tulisi esittää lähimpien voimaloiden sijoittuminen rata- ja tiealueisiin sanallisesti tai tarkemmalla kartalla. Lisäksi jään mahdollinen sinkoutuminen lavoista tulee huomioida tie- ja rataväylien läheisyydessä,
13/38 eikä irtoava tai sinkoava jää tai muu irtoava osa saa aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Maisemavaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida tuulivoimapuiston mahdolliset vaikutukset valtatien 4 tiemaisemaan ja Pohjanmaan rantatien osuuksiin (Onkalontie). Maanteiden osalta lausunnon antaa tarkemmin Lapin ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue eli L-vastuualue. Pohjois-Pohjanmaan liitto Arviointiohjelmassa on käsitelty asianmukaisesti voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan sisältö alueella, jolle voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia, ml. kulttuuriympäristön ja maiseman arvokohteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan luonnos (nähtävillä syyskuussa 2012) ei sisältänyt uusia maakuntarajan tuntumaan sijoittuvia merkintöjä. Pohjois-Pohjanmaan liitolla ei ole muilta osin huomauttamista arviointiohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Luvussa 5 on mainittu Pohjois-Pohjanmaalla Peränmeren rannikolla vireillä olevista tuulivoimahankkeista Simon tuulipuistohanketta lähimpänä olevat. Arviointiselostuksessa olisi hyvä esittää lähialueiden tuulivoimahankkeet samalla kartalla nyt puheena olevan hankkeen kanssa. Linnuston osalta Pohjois-Pohjanmaa ottaa kantaa muuttolinnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten kannalta. Arviointiohjelmassa todetaan, että yhteisvaikutukset linnustoon arvioidaan sillä tarkkuudella kuin se käytettävissä olevan tiedon perusteella on mahdollista. Iin Myllykankaan tuulipuiston selvitykset mainitaan lisäksi erikseen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että muuttolinnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset on tärkeää arvioida huolella. Suuressa osassa Perämeren rannikolle Kalajoen ja Iin välille sijoittuvista tuulipuistoista on kohtuullisen hyvät tiedot linnustovaikutuksista, joita voi hyödyntää yhteisvaikutusten arvioinnissa. Yhteisvaikutuksia Simon tuulipuistohankkeen kanssa muodostuu todennäköisesti mm. päiväpetolintujen ja mahdollisesti kurkien, joutsenten ja hanhien osalta. Yhteisvaikutuksia voi aiheutua myös ns. arktisille vesilinnuille, joiden muuttoreitit kulkevat Perämeren rannikkoa ja Perämerta pitkin ja reitit ohjautuvat laajalla alueella mantereelle ja edelleen Lappiin, Venäjälle ja osin Jäämerelle. Muuttolinnustoon kohdistuvien vaikutuksien merkittävyyttä tulee arvioida lajikohtaisesti. Muuttolinnuston havainnoinnin täsmällinen ajoittuminen on hyvä tuoda esiin. Törmäyskuolleisuutta mallinnettaessa voi tuoda esiin muissa hankkeissa arvioitujen törmäysten määrä vuodessa ja arvioida vaikutusta lajien populaatioihin. Muuttolinnustovaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös Simon tuulipuistohankkeen mahdolliset uudet ilmajohdot. Hankkeesta aiheutuu melu- ja vilkkumisvaikutuksia sekä maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Arviointiselostuksessa tulee huomioida lähimmät vakituiset ja vapaaajanasunnot, virkistyskäytössä olevat alueet, kulttuurihistoriallisesti ar- 14/38 vokkaat kohteet sekä muut mahdollisesti häiriintyvät kohteet myös Iin kunnan alueella. Arviointiselostuksessa tulee tuoda esiin tuulivoimaloiden lentoestevalojen vaikutukset maisemakuvaan ja asumisviihtyvyyteen. Arvioinnissa on syytä ottaa huomioon Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin 31.1.2013 antama uusi ohjeistus lentoestevaloihin liittyen. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kalatalousviranomainen Kalatalousviranomaisena Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa Simon tuulivoimapuistoja koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Suunniteltujen tuulivoimapuistojen ja sähkönsiirtorakenteiden välittömillä vaikutusalueilla ei ole merkittäviä kalataloudellisia kohteita. Kalatalouden osalta arviointiohjemaa ei näin ollen ole tarpeellista tarkistaa tai täydentää. Digita Oy Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antenni TV-vastaanotto tapahtuu pääasiassa Tervolan pääasemalta jonne tulee matkaa reilu 50 kilometriä. Vastaanotto Leipiön alueella tapahtuu Tervolan pääaseman suunnasta ja tapahtuu suoraan suunnitellun voimala-alueen yli. Tällä alueella asuu noin 800 asukasta; etäisyys asukkaista Tervolan peittoalueen rajalle on vain yksi kolme kilometriä. Tuulivoimala-alueen lähimmät asukkaat ovat noin kilometrin päässä. On mahdollista, että Leipiön tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä antenni TV-vastaanottoon suunnitellun Leipiön tuulivoimalan lähialueilla. Muiden suunniteltujen tuulivoimala-alueiden yli ei näyttäisi tapahtuvan antenni TV-vastaanottoa; kuitenkin ollaan niin lähellä tuulivoimaloita että on mahdollista että Karsikon, Halmekankaan ja Onkalon yksittäisissä tapauksissa tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriöitä antenni TVvastaanottoon. Onkalon ja Leipiön suunnitttelualueiden läpi kulkee Digitan radiolinkkijänne. Kohdalle sattuvat tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriöitä linkkijänteelle. Halmekankaan, Putaankankaan ja Karsikon suunnittelualueet eivät häiritse Digitan nykyisiä linkkijänteitä. Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos YVA-ohjelma pyrkii täyttämään arviointiohjelmalta edellytettävän vähimmäisvaatimustason, ja pääosin suunnitelman perusteellisuus on riittävä, joskin menettelyn aikataulutuksessa on ongelmia. Erityisesti maalle rakennettavien tuulivoiman tuotantoalueiden suunnittelu on viime vuosina ollut vilkasta. Perämerenkin alueella hankkeita on lukuisia, ja kokemuksen myötä hankkeiden YVA-suunnittelu on parantunut. Konsulttitoimistot ovat oppineet itse ja oppineet myös toisiltaan; osaamiskehityksestä ovat hyötyneet kaikki. Taito tuottaa täydellinen YVA-suunnitelma on monella toimijalla, mutta talouden rajoituksissa
15/38 tässäkin tapauksessa suunnittelussa on tehty säästöjä, eikä suunnitelma ole kaikilta osin riittävän perinpohjainen. Simo vaikuttaa yleisesti ottaen luontosuhteidensa puolesta soveliaalta suunnitellun tuulipuiston rakentamiselle. Uhanalaisten tai silmällä pidettävien lajien esiintymiä ei ole, ja esimerkiksi alueen pesimälinnusto on tavanomaista talousmetsien lajistoa. Ympäristöään korkeammalla olevat alueet ovat pääosin karuja, eikä rehevämpiä luontotyyppejä juuri ole. Vesielinympäristöön ja sen lajeihin hankkeella ei ole vaikutusta. Huomattavin kysymys on se, että hankealue sijaitsee lähellä Perämeren rannikkoa yhden maamme merkittävimmän lintumuuttoreitin äärellä. Tuulivoimapuistojen pesimälinnuston osalta lähtötiedot ovat osista alueita melko hyvät. Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon alueiden esisuunnitteluvaiheessa on tehty ympäristöselvityksiä vuonna 2011. Muidenkin hankealueiden pesimälinnustoa on inventoitu kesällä 2012 vakioiduin menetelmin. Pistelaskennoin on saatu hyvä yleiskäsitys lajistorakenteesta ja lajien runsaussuhteista. Sovellettua kartoituslaskentaa on käytetty potentiaalisesti arvokkaissa elinympäristöissä, jotka etsittiin karttaja ilmakuvatarkastelun avulla. Hankealueen sijainti lintujen merkittävällä muuttoreitillä on tärkeä asia. Perämeren rannikko, Kemijoki ja Tornionjoki ovat vahvasti lintumuuttoa ohjaavia tekijöitä. Muuttavassa lintulajistossa on paljon tuulivoiman törmäysvaikutuksille alttiita lintuja, kuten joutsen, kurki ja petolinnut. Arktisten lintujen muuttovirta on niin ikään voimakas, mutta se etenee pääosin tuulivoimaloiden ulottumattomissa. Lintujen kevätmuuttoa on havainnoitu huhti-toukokuussa 2012 yhteensä 10 päivän ajan ja syysmuuttoa elo-lokakuussa 10 päivän ajan. Pulmallista tässä hankkeen tilanteessa on se, että tärkeät luontoselvitykset on jo tehty, eikä niiden suunnitteluun ja menetelmien pätevyyteen voida enää vaikuttaa. Ihannetapauksessa YVA-suunnitelmassa kuvataan, miten selvitystyö aiotaan tehdä ja se toteutetaan saatujen kommenttien ja suositusten pohjalta. Tässä tapauksessa, kun aineisto on jo kerätty, lausunnonantajien huomiot ovat tässä suhteessa auttamattomasti myöhässä. Jäävätkö esimerkiksi tällaisiin hankkeisiin tärkeinä kuuluvat metsäkanalintujen elinalueiden ja soidinpaikkojen sekä esimerkiksi pöllöjen esiintymisen kartoitus kokonaan tekemättä? Merkittävä puute on se, että linnustoarviointien kattavuutta ei voida arvioida. Pesimälinnuston osalta ei täsmällisesti kerrota, minkälaiseen aineistopohjaan se perustuu, eikä muuttolintulaskennankaan menetelmän kuvaus ole riittävän valaiseva. Maastotyön määrän kuvaus (esim. 10 työpäivää) on epämääräinen. Sekä pesimälinnuston että lintumuuton kuvaukseen käytetty työmäärä vaikuttaa niukalta, ja lintumuuton osalta se sitä onkin, mutta tarkemman kuvauksen puuttuessa asiaa ei voida tarkemmin arvioida. Kriittisten lajien törmäysriskin arviointi on asiallisella tavalla suunnitelmassa, mutta aivan olennaista on, millaiseen empiiriseen aineistoon arviointi pohjautuu. Simo on poronhoitoaluetta, ja hankealue kuuluu Isosydänmaan paliskuntaan, jonka eloporoluku on 3 000. Kahdella voimala-alueella ja niiden läheisyydessä on poroaitoja. Poronhoito alueen elinkeinojen joukossa kuvataan muutamalla rivillä, eikä hankealue tässä suhteessa ko- 16/38 vin merkittävä ole. Myönteinen asia on, että hankkeen ohjausryhmässä kuitenkin on Isosydänmaan paliskunnan edustaja. Alueen virkistyskäytön kuvaus on niukka. Metsästyksestä todetaan, että alueella on kahden metsästysseuran metsästysvuokra-alueita. Paikallinen riistanhoitoyhdistys on osallisena ohjausryhmässä, ja ehkä tätä kautta myös metsästys ja riistanhoito tulevat kuulluksi ja huomioiduksi riittävällä tavalla. Esimerkiksi hirvenmetsästyksen käytännöt voivat hankkeen toteutuessa muuttua, metsästysalueet siirtyä ja ampumatornien paikat vaihtua. Mittaviin ympäristöä muuttaviin toimiin tulee sisältyä hyvin suunniteltu vaikutusten seuranta. Simon tuulipuistojen suunnitelmassa tämä on kuitattu yleisenä huomiona lyhyesti viidellä tekstirivillä. Vastaavien voimala-alueiden yhteisvaikutuksen merkitystä on perätty monessa yhteydessä, mutta tässäkään tapauksessa ei asiaan ole kunnollisesti tartuttu. Asiaan tarvittaisiin ilmeisesti kunnollinen sääntelyjärjestelmä, koska jokainen hankesuunnittelija toimii vain omalla alueellaan. Paliskuntain yhdistys Poronhoitolaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Poronhoitolaki (848/1990) (PHL) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon poronhoitoalueella toimittaessa. Poronhoitolaki turvaa elinkeinon aseman ja säätää poronhoidolle vapaan laidunnusoikeuden, joka on tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi: Poronhoitoa saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta. (PHL 3 ). Poronhoitolain ja muun lainsäädännön lisäksi poroelinkeinoa turvataan myös valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet luvun yleistavoitteissa todetaan: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Tästä määrätään myös alueelle Lapin maakuntavaltuuston 26.11.2012 hyväksymässä Länsi-Lapin maakuntakaavassa: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Länsi-Lapin maakuntakaavaan on merkitty Tuulivoimaloiden alueet (tv) ja Tuulivoiman tuotannon suunnitteluun soveltuvat alueet (tv1). Niihin liittyvät myös seuraavat kaavamääräykset: --- Poronhoitoalueella alueen käyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueen poronhoidon edellytykset. Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon suunnittelualueet sijoittuvat maakuntakaavaan merkityille tv-alueille. Poroelinkeinoon kohdistuvia vaikutuksia Poronhoito on ekstensiivinen maankäyttömuoto, jonka kannattavuus perustuu laajoihin laidunalueisiin ja porojen luontaisen laidunkierron mukaiseen vapaaseen laiduntamiseen. Paliskunnan toiminnalliseen ympäristöön kuuluvat erilaiset laidunalueet (mm. kesä, talvi, rykimä, vasoma), ja niille siirtymiseen käytettävät alueet, sekä paliskunnan poronhoidon toiminta-alueet ja infrastruktuuri (mm. kuljetusreitit, erotusaidat, kämpät,
17/38 laidunkiertoaidat ym.). Paliskunnan toiminta on suunnitelmallista elinkeinon harjoittamista. Kaikki paliskunnan alueelle tuleva uusi toiminta vaikuttaa poroelinkeinoon, sillä paliskunta eri osineen on yhtenäinen toimintaympäristö. Eri alueiden merkityksen suuruus vaihtelee paliskunnan sisällä. Tuulipuistohanke sijoittuisi Isosydänmaan paliskunnan toiminta-alueelle. Tuulipuistoalueilla on syksyn ja syystalven laitumia. Tuulipuistohankkeesta aiheutuu välittömiä laidunten menetyksiä. Mikäli porot välttävät tuulipuiston alueita häiriön (rakentaminen, voimaloiden liike, ääni, välke lentoestevaloista) vuoksi tai niitä ei voida enää käyttää poronhoitotöissä, aiheutuu laajemmille alueille ulottuvia välillisiä laidunmenetyksiä. Tuulipuistojen alueilla on myös porojen pyyntiaitoja, joista poroja kerätään lukemista, teurastuksia ja kotitarhoihin/muualle paliskunnan alueelle viemistä varten. Hankkeella voi olla vaikutuksia rakenteiden käytettävyyteen. Tämä voi tarkoittaa työmäärän lisääntymistä ja paliskunnan tuon osan toiminnan suunnittelua uudestaan ja se voi johtaa jopa poronhoidon rakenteiden siirtämiseen alueelta. Suunnittelu ja uudelleenrakentaminen aiheuttavat kustannuksia elinkeinolle. Rakenteet ovat välttämättömiä porojen saamiseksi pois alueelta, jossa aiheutuu vuosittain kymmeniä junaonnettomuuksia väärin suunnitellun riista-aidan vuoksi (aita tien ja radan välissä, porot jäävät radalle ja jopa 30 poroa on kuollut kerralla). Voimajohtoaukean raivaaminen pirstoo laidunalueita ja aiheuttaa muutoksia laitumille ja sitä kautta porojen laidunnukselle. Voimajohtoaukeat ja voimajohtojen rakenteet vaikeuttavat porojen kuljettamista ja aiheuttavat turvallisuusriskin maastoajoneuvoilla ja helikopterilla liikuttaessa (harukset, ilmajohdot, pitkät kannot ym.). Ympäristövaikutusten arviointi hankkeessa YVA-ohjelman mukaan metsätalouteen liittyvät vaikutukset ovat keskeisiä. Niiden lisäksi myös poronhoitoon kohdistuvat vaikutukset ovat keskeisiä ja niiden kunnolliseen selvittämiseen ohjaa jo alueelle hyväksytty (joskin vielä vahvistamaton) Länsi-Lapin maakuntakaava. Ympäristölle aiheutetut muutokset vaikuttavat keskeisesti poronhoitoon. Poroelinkeinoon kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida riittävän laajasti. Arvioinnissa tulee selvittää alueen merkitys poronhoidolle. Arvioinnissa tulee myös selvittää kaikkien rakennelmien (voimalat, voimajohto ym.) ja toimintojen vaikutukset porolaitumiin (määrä, laatu), porojen laidunten käyttöön, poronhoitotoimintaan (muuttuminen/vaikeutuminen, turvallisuusriskit ym.) ja sen rakenteisiin (erotusaidat, laidunkiertoaidat ym.). Lisäksi myös mahdollisia poroille aiheutuvia vahinkoja (liikenne, tippuva jää) tulee selvittää. YVA-menettelyn porotalousvaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä niin rakentamisen aikaisia kuin toiminnan aikaisiakin vaikutuksia. Menettelyssä tulee etsiä toimenpiteitä haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja kompensointiin yhteistyössä elinkeinon harjoittajien kanssa. Poronhoitoon kohdistuvia vaikutuksia aiotaan YVA-ohjelman mukaan selvittää olemassa olevien tietojen avulla poronhoidon rakenteista. Tämä ei ole riittävää. Karttatietojen lisäksi poronhoitajia tulee haastatella ja neuvotella heidän kanssaan hankkeesta ja sen vaikutusten lieventämi- 18/38 sestä. Lisäksi on syytä tehdä karttatarkasteluja poronhoidon toiminnasta suhteessa tuulipuistoon sekä lähialueella että koko paliskunnan alueella. Alueen merkitys paliskunnan poronhoidolle tulee selvittää. Arvioinnin lähemmän tarkastelualueen tulee olla tarpeeksi laaja, sillä paliskunta laitumineen, muine toiminnallisine alueineen ja rakenteineen on yhtenäinen toimintaympäristö ja muutokset sen yhdessä osassa voivat vaikuttaa myös muualle. Mikäli tuulipuisto rakennetaan, tulee sen vaikutuksia seurata ympäristöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi myös porotalouden osalta, sillä tuulipuistojen vaikutuksista poroihin ja poronhoitoon ei ole kattavaa tietoa olemassa ja toiminta voi myös aiheuttaa vaikutuksia, joita ei voida ennalta arvata. Nämäkin vaikutukset tulee niiden ilmetessä korvata/kompensoida ja pyrkiä lieventämään. Näitä varten tulee perustaa esimerkiksi vuosittain tai tarpeen mukaan kokoontuva vaikutusten seurantaryhmä. Muutamissa hankkeissa gps-pantoja porojen laidunten käytön seurantaan. Lisää tietoa vaikutusten arvioinnista, haittojen lieventämisestä ja seurannasta on esim. poroyva-oppaassa: www.paliskunnat.fi/poroyva Alueen paliskunta on kutsuttu YVA-menettelyn seurantaryhmään ja paliskunnalta sekä Paliskuntain yhdistykseltä on pyydetty lausunnot YVAohjelmasta. Näin tulee toimia, jotta poronhoitolain velvoitteet ja YVA-lain osallistumiselle ja tiedonsaannille asetetut tavoitteet täyttyvät. Paliskunnan kanssa on lisäksi syytä neuvotella ja sopia vaikutusten seurannasta ja kompensoinnista. Paliskuntain yhdistys muistuttaa, että hyvä neuvottelukäytäntö tarkoittaa sitä, että neuvottelut aloitetaan riittävän aikaisessa vaiheessa, ja että neuvotteluiden lähtökohtana on todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin. YVA-ohjelman tiivistelmässä 1. kappaleen viimeisestä lauseesta saa sen kuvan, että alueelle tullaan rakentamaan yhteensä 44-46 uutta voimalaa. On outoa, että jo tässä vaiheessa hanketta ollaan asiasta varmoja vaikkei ympäristövaikutuksia olla selvitetty eikä kaavoja tai lupia ole myönnetty. Se, että alueella on jo rakennettu tuulivoimaloita ja osa on rakenteilla tekee hankkeen vaihtoehdoista jokseenkin sekavia ja vaikeasti ensilukemalla ymmärrettäviä. Kansalaisten voi siten olla vaikea vertailla hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksia omaan elämäänsä. Näin ollen vaihtoehtoihin on vaikea ottaa kantaa, mikä kuitenkin on yksi YVA -lausunnon tärkeimmistä tehtävistä. Hankkeen vaihtoehtojen esittämiseen kartalla tulee siten kiinnittää erityistä huomiota. Nyt tuulivoimalat esitetään suhteellisen pieninä pisteinä kartalla ja tuulipuistojen laajuutta voi olla vaikea hahmottaa. YVA-menettelyssä tulee arvioida asianmukaisesti kaikki poroelinkeinoon kohdistuvat vaikutukset. Tuulipuiston rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvat haitat ja menetykset tulee korvata Isosydänmaan paliskunnalle täysimääräisesti. Hankkeen vaikutuksia tulee seurata. Näistä asioista tulee neuvotella paliskunnan kanssa. Isosydänmaan paliskunnan lausunnot tulee ottaa huomioon painoarvoltaan merkittävinä tuulipuistohankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.