Maa-20.3382 Arviointitoimitukset I Kurssin tavoitteet: q Opiskelija ymmärtää yksityistietoimituksen ja eri tyyppisten lunastustoimitusten toimitusmenettelyn. q Osaa soveltaa kiinteistölainsäädäntöä näissä toimituksissa. q Osaa käyttää eri tietolähteitä tiedonhaussa ja analysoida tietoja päätöksenteon perustaksi.
Pvm Luennon aihe Luennoitsija 10.09. Kurssin sisältö ja tavoitteet - arviointitoimitustyypit ja niiden tarkoitus Yksityiseen tiehen liittyvä käsitteitä ja peruslähtökohtia - tieoikeus ja muut YksTL:n mukaiset käyttöoikeudet - yksityistieoikeuden perustamisedellytykset - tieosakkuus 17.09. Yksityistietoimitus - yksityistietoimituksen toimitusmenettely - tien rakentamis- ja kunnossapitokustannusten osittelu - tiekorvaukset 24.09. Yksityistietoimitus - kunnan tielautakunnan tehtävät - alueellinen yksityistietoimitus 01.10. Lunastustoimitus - LunL - lunastuksen käsite ja lunastuslain soveltamisala - lunastuksen edellytykset - lunastustoimituksen toimitusmenettely 08.10. Lunastustoimitus - LunL - lunastustoimituksen toimitusmenettely - lunastuskorvaukset - toimitusasiakirjat - päätösten perustelu 15.10. Ei luentoa 22.10. Lunastustoimitus KML - tontinosan lunastus - vesijätön lunastus 29.10. Maankäyttötieteiden päivä, ei luentoa Arvo Vitikainen Arvo Vitikainen Arvo Vitikainen Sakari Haulos Sakari Haulos Sakari Haulos 05.11. Ei luentoa 12.11. Lunastustoimitus MTL ja RataL - maantietoimitus ja ratatoimitus - muut lunastustoimitukset 19.11. Klo 9-16, Ekskursio maaoikeuteen (kielotie 21, Vantaa) Sakari Haulos Arvo Vitikainen
LUENTOPÄIVÄKIRJAT Arviointitoimitukset I:n luennoista on mahdollista pitää luentopäiväkirjaa. Luentopäiväkirjat tulee palauttaa MyCourses-järjestelmään luentoa seuraavan viikon maanantaihin klo 12 mennessä. Luentopäiväkirja on opiskelijan vapaamuotoinen ja enintään A4-mittainen arvio luennosta. Se voi sisältää kunkin luennon osalta esimerkiksi - yleisarvion luennosta ja sekä siitä, mitä luennolla tuli opittua, - kysymyksiä luennon aihepiiristä, - arvion siitä, mistä asioista olisi hyvä saada lisätietoa, - selostuksen luennossa tai sen sisällössä mahdollisesti olleista epäkohdista ja kehittämistarpeista taikka - muuta palautetta luennosta tai kurssista. Luentoja on seitsemän (+Maanmittaustieteiden päivät) ja hyvityspisteitä luentopäiväkirjojen palauttamisesta saa seuraavasti: - 6 palautettua päiväkirjatekstiä = 5 hyvityspistettä - 5 palautettua päiväkirjatekstiä = 2 hyvityspistettä Osallistuminen Maanmittaustieteiden päiville torstaina, 29.10.2015 katsotaan yhdeksi luentokerraksi, jolta voi tehdä luentopäiväkirjan. Hyvityspisteet ovat voimassa luentojen jälkeen pidettävissä kahdessa ensimmäisessä tentissä/luentokuulustelussa. Pisteet katsotaan käytetyiksi ensimmäisessä luentokuulustelussa tai tentissä, johon opiskelija osallistuu.
Harjoitukset, syksy 2015 Aika: torstai, klo 16 18 Paikka: Vaisalantie 8, Innopoli 3D/2 Yksityistietoimitus: Pekka Nurmikari (PN) Lunastustoimitus: Markku Vuorinen (MV) Aika Aihe Ohjaaja 17.09. Yksityistietoimitusharjoitus alkaa, alkuluento, ohjausta PN 24.09. Yksityistietoimitusharjoitus jatkuu, ohjausta PN 01.10. Yksityistietoimitusharjoitus jatkuu, ohjausta PN 08.10 Yksityistietoimitusharjoitus jatkuu, ohjausta PN 15.10. Yksityistietoimitusharjoituksen palautus PN 22.10. Lunastustoimitusharjoitus alkaa, alkuluento, ohjausta MV 29.10. Maankäyttötieteiden päivä, ei harjoitusta 05.11. Lunastustoimitusharjoitus jatkuu, ohjausta MV 12.11. Lunastustoimitusharjoitus jatkuu, ohjausta MV 19.11. Lunastustoimitusharjoitus jatkuu, ohjausta MV 26.11. Lunastustoimitusharjoituksen palautus MV
TENTTIKIRJALLISUUS Luennoilla jaettu materiaali. Katso MyCouses. Kuusiniemi-Peltomaa. Lunastuslainsäädäntö ja korvausjärjestelmä. Markkula M. Yksityiset tiet, 2005. Maanmittauslaitos. Toimitusmenettelyn käsikirja 2015 (TMK): luvut 14, 18 ja 19. Katso verkossa: http://www.maanmittauslaitos.fi/toimitusmenettelynkasikirja Harjoituksiin liittyy seuraava kirjallisuus (= tenttivaatimuksena): Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelusta 2015. Maanmittauslaitos. Katso verkossa: http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/kasikirja_yksityisteiden_tienpidon_osittelus ta_2015.pdf http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/tieyksikkolaskelman_perustietoja_lomake_ 2015.pdf Maanmittauslaitos. Arviointi- ja korvaustiedot 2015: Katso verkossa: http://ak.maanmittauslaitos.fi/2015/
YKSITYISTIE (viittaukset esityksessä yksityistielakiin) ª Arvo Vitikainen / 2015 Maa-20.3382 Arviointitoimitukset I
Suomen koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä. r Maanteitä noin 78 000 km, valta- ja kantateitä 13 000 km, moottoriteitä 700 km siltoja noin 14 000 km kevyen liikenteen väyliä 4900 km. r Kuntien ylläpitämiä katuja noin 26 000 km r Yksityisteitä noin 350 000 km joista henkilöautolla ajokelpoisia noin 80 000 km
TIEOIKEUS YksTL 8 : Jos kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten on tärkeätä saada kulkuyhteys toisen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle, on kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava oikeus käyttää jäljempänä säädetyssä tietoimituksessa määrättävää aluetta tietarkoituksiin. Oikeutta toisen kiinteistön alueen tällaiseen pysyvään käyttämiseen sanotaan tieoikeudeksi.
Tieoikeus q oikeutta toisen kiinteistön alueen pysyvään käyttämiseen tietarkoituksiin sanotaan tieoikeudeksi (YksTL 8.1 ) PERUSTIEOIKEUS (YksTL 8 ): Yksityistietoimituksessa myönnetään perustieoikeus kun kiinteistölle tai YksTL 2.1 :n mukaiselle muulle tien tarvitsijalle annetaan YksTL 8 :n perusteella oikeus pysyvästi käyttää YksTL 5 :n mukaiseen tietarkoitukseen toisen kiinteistön tai muun rekisteriyksikön sellaista aluetta, johon ei ennestään kohdistu tieoikeutta. Perustieoikeus (YksTL 8 ) tieoikeus, joka ensimmäisen kerran perustetaan toisen kiinteistön tai muun osapuolen hyväksi sellaiselle kiinteistön alueelle, jolla ennestään ei ole tieoikeuksia
PERUSTIEOIKEUS (YksTL 8 ): Tieoikeuden kohde: qvoi olla tieksi rakentamaton tai qalueella voi olla maanomistajan oma tie tai qykstl 21 :n mukainen sopimustie. Tieoikeus on saajakiinteistön kaikkeen liikenteeseen mikäli YksTL 11 :n mukaisia rajoituksia ei ole annettu. 11 haitta on vältettävissä rajoittamalla tien käyttö määrättyyn vuodenaikaan tai määrätynlaisiin kuljetuksiin taikka antamalla muutoin rajoitettu oikeus tiehen.
Rajoitettu tieoikeus (YksTL 11 ) tieoikeus, joka on voimassa vain tiettynä vuodenaikana (esim. talvitie) tai määrätynlaisiin kuljetuksiin (esim. polkutie, ajoneuvorajoitus) tai muutoin rajoitettu tieoikeus.
LISÄTIEOIKEUS (YksTL 9 ja 10 ) Milloin ennestään oleva tie on tärkeä sellaisen kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten, jolla ei ole oikeutta tähän tiehen, siihen on annettava tieoikeus, jollei oikeuden antamisesta aiheudu huomattavaa haittaa sille kiinteistölle, jonka alueella tie on, tai jollekin, jolla ennestään on oikeus tiehen. Kunnan tielautakunta voi antaa. Jos olosuhteiden muuttumisen johdosta liikenne kiinteistölle on tarkoituksenmukaisemmin järjestettävissä toisen ennestään olevan tien kautta, voidaan kiinteistölle 1 momentissa säädetyin edellytyksin antaa tieoikeus tällaiseen tiehen ja sille aikaisemmin annettu tieoikeus samalla lakkauttaa. Näistä asioista päätetään tietoimituksessa. Lisätieoikeus (YksTL 9 ja 10 ) toisen kiinteistön tai muun osapuolen hyväksi on jo aiemmin perustetun tieoikeuden laajentaminen koskemaan muitakin tientarvitsijoita Myös kunnan tielautakunta on toimivaltainen = tielautakunnan pitämä tietoimitus
Määräaikainen tieoikeus (YksTL 9b ) määräaikainen tieoikeus on voimassa ennalta määrättyyn ajankohtaan tai tapahtumaan saakka (esim. toisen tieyhteyden järjestämiseen saakka) Jos 8 tai 9 :ssä tarkoitetun tieoikeuden perustamista pysyvänä ei olosuhteiden odotettavissa olevan muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, voidaan tieoikeus perustaa määräaikaisena. Tällöin on määrättävä se ajankohta tai tapahtuma, johon saakka määräaikainen tieoikeus on voimassa
Tilapäinen tieoikeus Kunnan tielautakunta on toimivaltainen 81 Milloin tietä ei voida tietyön, sillansortuman, maanvieremän, tulvan tai muun sellaisen syyn takia käyttää tarkoitukseensa voidaan, mikäli sopimusta asianosaisten kesken ei ole saatu aikaan, antaa oikeus järjestää toisen alueelle tilapäinen tie siksi ajaksi, kun tällaista tietä esteen takia tarvitaan. Niin ikään voidaan puutavaran tai muun tietynlaisen tavaran tilapäistä kuljettamista varten tarvittaessa antaa oikeus toisen alueen määräaikaiseen käyttämiseen. Edellä tarkoitettu oikeus voidaan myöntää vain 8 :ssä säädetyin edellytyksin.
82.1 Sille, joka hallitsee määrättyä aluetta sitä omistamatta, voidaan antaa määräajaksi tai enintään siksi ajaksi, kun hallinta jatkuu, väliaikainen kulkuoikeus tietä myöten tai muutoin toisen alueen kautta, jos se on hänelle kulkuyhteyden saamiseksi välttämätöntä eikä siitä aiheudu sellaista haittaa, kuin 8 tai 9 :ssä sanotaan. Kunnan tielautakunta on toimivaltainen 82.2 Määräalan omistaja saa, jos kiinteistöllä, josta määräala on luovutettu, on oikeus tiehen, väliaikaisesti käyttää tietä 1 momentissa tarkoitettua kulkuoikeutta hakematta Ojalain mukainen tieyhteys
82a Milloin on annettu määräys sellaisen tietoimituksen suorittamiseen, joka tarkoittaa tieoikeuden saamista kiinteistölle tai sen kysymyksen ratkaisemista, onko jollakin oikeus tiehen tai sitä vastaava muuhun lakiin perustuva pysyvä käyttöoikeus, eikä asiasta ole annettu lainvoimaista päätöstä, voidaan tietoimituksessa sille, joka omistaa kiinteistön, minkä tarvetta varten edellä tarkoitettua tietoimitusta on haettu, antaa väliaikainen kulkuoikeus tiehen tai muutoin toisen alueen kautta, jos se on kulkuyhteyden saamiseksi välttämätöntä eikä siitä aiheudu 8 tai 9 :ssä tarkoitettua haittaa.
Lupa käyttää tietä määrättyihin tilapäisiin kuljetuksiin tai tilapäisesti tienä 80.1 Tien käyttämiseen tarvitaan tieosakkaiden taikka tiekunnan lupa, jos tietä käytetään: 1) muun kuin tieosakkaan järjestämään toimintaan, joka selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia; tai 2) muun kuin tieosakkaan hyväksi tapahtuviin tilapäisiin kuljetuksiin, työhevosella tapahtuvia maa- ja metsätalouden kuljetuksia lukuun ottamatta. Edellä tarkoitetun luvan tilapäiseen tien käyttämiseen voi antaa tieosakas taikka, jos osakkaat muodostavat tiekunnan, toimitsijamies tai hoitokunta. Tieosakkaat tai tiekunnan kokous antavat luvan säännölliseen toimintaan. Tien käyttämisestä voidaan periä 26 :n mukainen käyttömaksu kuljetuksen tai toiminnan järjestäjältä. 80.3 Tieosakkaat taikka tiekunta voivat yleisesti kieltää kaikilla tai joillakin moottori- tai hevosajoneuvoilla tapahtuvan tien käytön tai työkoneiden kuljettamisen niiltä, joilla ei ole oikeutta tiehen. Tässä momentissa tarkoitettu kielto ei ole esteenä tieosakkaan kiinteistölle kulkemiseen luvallisissa asioissa eikä estä tieosakasta taikka, jos osakkaat muodostavat tiekunnan, toimitsijamiestä tai hoitokuntaa antamasta edellä tarkoitettua lupaa tien tilapäiseen käyttämiseen, jos siihen on painavia syitä. Valtion tai kunnan avustamien teiden osalta on kuitenkin voimassa, mitä 96 :ssä säädetään.
80.4 Jos joku, jolla ei ole oikeutta tiehen, 80 1 tai 3 momentin vastaisesti käyttää tietä, hän on velvollinen vaadittaessa suorittamaan tien käytöstä 26 :n mukaisen käyttömaksun sekä, jos tie on vaurioitunut, korvaamaan vahingon. Jos tietä on käytetty 1 tai 3 momentin vastaisesti ja siitä vaaditaan rangaistusta, on myös korvausta koskevat vaatimukset tehtävä yleisessä tuomioistuimessa.
Tiehen liittyvät erityiset oikeudet 1) oikeus tienpitoaineen ottamiseen ja kuljettamiseen (YksTL 12 ) 2) oikeus puutavaran varastoimisalueisiin (YksTL 13.1 )
3) oikeus autopaikkaan, venevalkamaan ja laiturin pitämiseen (YksTL 13.2 ) 4) oikeus liikenneturvallisuutta vaarantavan kasvillisuuden poistamiseen tiealueen ulkopuolelta (YksTL 17.2 ) 5) oikeus rakennusten tai laitteiden poistamiseen tieksi suunnitellulta alueelta (YksTL 17.3 ) Jos laite tai rakennelma taikka sellainen erillinen rakennus, jota ei käytetä asuntona, on uuden tien rakentamisen tai tien siirtämisen esteenä niin, että tien tekeminen laitetta, rakennelmaa tai rakennusta siirtämättä aiheuttaisi kustannusten melkoista nousua tai huomattavaa hankaluutta, eikä siirtämisestä aiheudu vahinkoa tai sanottavaa haittaa sen omistajalle, voidaan tietoimituksessa antaa oikeus siirtää laite, rakennelma tai rakennus soveliaaseen paikkaan.
6) kielto rakentaa ilman TlK:n lupaa liikenneturvallisuutta vaarantavan rakennuksen, aidan tai muun laitteen rakentamisesta tiealueen ulkopuolelle enintään 12 m etäisyydelle tien keskiviivasta (YksTL 19.1 ) 7) kielto pitää veräjää tai puomia tiellä (YksTL 18 )
LAKANNEET YHTEISET TIET Laki tilojen yhteisten teiden ja valtaojien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina (983/76) eli ojalaki Lain mukaiset yhteiset alueet lakkasivat olemasta yhteisiä lain tullessa voimaan eli 1.3.1977. Yhteiset alueet siirtyivät rajoittuviin kiinteistöihin tai kunnalle lain 2 ja 3 luvun mukaisesti. Lakanneeseen yhteiseen alueeseen sai korvauksetta pysyvän rasiteoikeuden osakaskiinteistö, jonka omistaja lain voimaan tullessa käytti aluetta sen alkuperäiseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen (ojalaki 4 ). KKO 2000:111: Yhteisen tien siirtyessä 1.3.1977 voimaan tulleen tilojen yhteisten teiden ja valtaojien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina annetun lain eli ns. ojalain nojalla tilaan A oli tiealuetta käytetty vain satunnaisesti yhteisen tien osakastilalle B:lle kulkemiseen. Kun tilalle B ei ollut yhteisen tien lisäksi muuta kiinteistötoimitukseen perustuvaa kulkuyhteyttä, katsottiin tilan B saaneen pysyvän rasiteoikeuden lakanneeseen yhteiseen tiehen tilan A alueella.
Tieoikeuden perustamisen edellytykset: o Tärkeysedellytys. Tien tulee olla mainitun omaisuuden tarkoituksenmukaista käyttöä varten tärkeä. o Haitattomuusedellytys. Toimenpide ei saa aiheuttaa huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle - jonka kautta se tulisi kulkemaan, - melu-, pöly- yms. imissiot Molempien edellytysten tulee toteutua samanaikaisesti
Tarkoituksenmukainen käyttö: q voi liittyä maa- tai metsätalouteen q kotiin ajoa q asutukseen liittyvää q teollisuus- tai kaivostoimintaan liittyvää q virkistyskäyttöön liittyvää Tarkoituksenmukaisen käytön tulee olla pysyvää tai ainakin pitkäaikaista. Tärkeää: q kiinteistöltä/kiinteistöön kuuluvalta palstalta puuttuu ulospääsytie yksityiselle tai yleiselle tielle q parantaa kulkuyhteyttä kiinteistölle (case: Pirunvuori) q kalavedelle pääsemiseksi (KKO 267/1991)
Tarkoituksenmukaisuusharkinta: CASE PIRUNVUORI
CASE PIRUNVUORI Tuula Mäkinen Vuorensyrjän tilan RN:o 45:33 omistajana on toimituksessa lausunut, että hänen loma- ja virkistyskäyttöön hankkimallaan tilalla olevat rakennukset sijaitsivat ranta-alueella rannan ja erittäin jyrkän kallion välissä ja että nykyisin käytettävissä oleva tie päättyi kallion toiselle puolelle niin, ettei tilalla ollut olemassa sellaista kulkuyhteyttä, joka mahdollistaisi pääsyn edes rakennusten lähelle. Tämän vuoksi Mäkinen on vaatinut, että tilalle pääsemiseksi perustettaisiin tieoikeus Eino Hjalmar Kahanpään omistaman Pelingintauksen tilan RN:o 44:48 alueen kautta.
Toimitusmiehet ovat 5.6.1990 julistamassaan päätöksessä todenneet, että Vuorensyrjän tilalle oli perustettu 7.6.1955 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa 3 metriä leveä tieoikeus tilojen Synkkäoja RN:o 45:53 ja Metsälä RN:o 45:50 alueilla ja että 14.4.1977 maarekisteriin merkityssä yksityistietoimituksessa oli perustettu Pirunvuoren yksityistie, joka ulottui Vuorensyrjän tilalle ja jonka osakas tila oli. Koska Vuorensyrjän tilalla jo oli kulkuyhteys eikä tilan tarkoituksenmukaista käyttöä varten ollut tärkeää saada kulkuyhteyttä Pelingintauksen tilan kautta, toimitusmiehet ovat päättäneet jättää toimituksen sikseen sekä määränneet Mäkisen toimituksen hakijana suorittamaan toimituksesta johtuneet kustannukset.
Maaoikeus on kuultuaan asiassa toimitusinsinööriä ja suoritettuaan alueella katselmuksen katsonut, että Vuorensyrjän tilan RN:o 45:33 rannassa olevan rakennetun rakennuspaikan tarkoituksenmukaista käyttöä varten oli tärkeää saada kulkuyhteys Pelingintauksen tilan RN:o 44:48 alueen kautta ja ettei tiestä aiheutunut yksityisistä teistä annetun lain tarkoittamaa huomattavaa haittaa Pelingintauksen tilalle, sekä että tien tarkoitus saavutettiin mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaati, kun tieoikeuden kohteena oleva alue suunnattiin siten, että tie Vuorensyrjän ja Peligintauksen tilojen rajan ja Kahanpään rakennuttaman tien päätepisteen välillä sijaitsi Pirunvuoren itäpuolella vuoren välittömässä läheisyydessä ja loppuosa Hiidensaaren paikallistielle mainitun Kahanpään rakennuttaman tien kohdalla.
KKO Vuorensyrjän tilan RN:o 45:33 hyväksi on 7.6.1955 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa perustettu Synkkäojan tilan RN:o 45:53 ja Metsälän tilan RN:o 45:50 alueille toimitusmiesten toteama tierasite. Tuo tie johtaa kuitenkin Vuorensyrjän tilalla paikkaan, josta pääsee saman tilan alueita käyttäen Vuorensyrjän tilan ranta-alueella sijaitsevalle loma-asunnon rakennuspaikalle vain kiipeämällä 30-40 metriä korkean, osaksi jyrkkärinteisen Pirunvuoren yli. Autolla rakennuspaikalle ei pääse. Vaikeiden maasto-olosuhteiden vuoksi Vuorensyrjän tilan tarkoituksenmukaista käyttöä varten on tärkeää saada uusi kulkuyhteys. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tieoikeuden perustaminen Vuorensyrjän tilan hyväksi maaoikeuden määräämään paikkaan ei aiheuta Pelingintauksen tilalle RN:o 44:48 huomattavaa haittaa. Täten edellytykset vaaditun tieoikeuden perustamiseen ovat olemassa. Tuomiolauselma Maaoikeuden päätöstä ei muuteta.
Haitattomuusedellytys - Huomattava haitta: q Tieoikeudesta ei saa aiheutua huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle (YksTL 8.1 ) - ei luovuttavalle kiinteistölle eikä muulle tien vaikutuspiirissä olevalle kiinteistölle. q Tiestä aiheutuva huomattava haitta estää tieoikeuden myöntämisen vaikka tie olisi tärkeä saajakiinteistön tarkoituksenmukaiselle käytölle - huomattavaa haittaa ei voi korvata rahalla. q Tieoikeus rajoittaa maanomistajan omistusoikeutta - perustettu tieoikeus on pysyvänä käyttöoikeutena voimassa eikä muu kiinteistöön kohdistuva oikeus estä tien käyttöä (YksTL 16.1
Haitattomuusedellytyksen harkinnan lähtökohta: yksityistä ei voida kohtuuttomasti rasittaa toisen yksityisen edun hyväksi (libertas dominii -periaate). q Kohtuusharkinta q Tulkinta ihmisen näkökulmasta (ympäristöllä ei ole itseisarvoa). Tutkinnassa on otettava huomioon - oikeuden myöntämisestä aiheutuva haitta - tien rakentamisesta aiheutuva haitta - perustieoikeuden käyttämisestä aiheutuva haitta.
Haitan arvioinnissa on otettava huomioon tieoikeuden saajan arvioitu liikennemäärä ja sen mukaiset vahingot ja haitat luovuttajakiinteistölle ja muille kiinteistöille, joihin tie vaikuttaa. q Tieoikeudesta aiheutuva haitta tulee arvioida kiinteistön nykykäytön mukaan. q Rakennetulla alueella, ranta-alueella sekä alueella, jolla nykytilaa tehokkaampi maankäyttö on todennäköinen (odotusarvoalue) voi huomattavan haitan kynnys ylittyä herkemmin kuin puhtaalla maaja metsätalousalueella (ml. maisemahaitta ja kauneusarvojen menetys). q Yksityistielain perusteluissa on kirjattu, ettei tieoikeutta yleensä voida kohdistaa esimerkiksi asuntotonttiin tai puutarhaan. q Tieoikeutta ei voida perustaa luovuttavalla tilalla olevien rakennusten läheisyyteen eikä muutoinkaan tilan talouskeskuksen kautta (KKO 1990:153). q Tie rakennusten ja rannan välissä aiheuttaa huomattavaa haittaa (602/28.2.1989 ja 2320/6.9.1989) q Salaojitetun pellon pirstoutuminen kahteen lohkoon ei aiheuttanut huomattavaa haittaa (KKO 12.9.1991 nro 2782).
UUDEN TIEN RAKENTAMINEN q Tie on YksTL 7.1 :n mukaan tehtävä kaikin puolin siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. q Yleiseltä kannalta ja yleistä etua vaalien YksTL 7.2 ja 7.3 määräävät vanhan tieverkon, luonnonarvojen ja kulttuuriarvojen sekä kaavatilanteen huomioon ottamisesta tien tekemisessä ja muussa yksityistielain mukaisessa toimenpiteessä. q Natura 2000 verkoston ja tieasian yhteensovittamisesta säätää YksTL 7a. q Jos tieosakas vaatii tien rakentamista korkeatasoisempana kuin YksTL 7 edellyttää, on vaatijan suoritettava aiheutuvat lisäkustannukset (YksTL 7.4 ) q Kun tie on yksityistietoimituksessa päätetty tehdä, on tarvittaessa laadittava suunnitelma ja kustannusarvio tien tekemisestä. Mikäli toimituksessa on annettu määräaika, jonka kuluessa tie on tehtävä valmiiksi, on kustannusarvio aina laadittava (YksTL 38.4 )
Onkisalon asukkaille vihdoin tie Valkoselkätikan pesintä viivästytti rakentamista melkein 18 vuotta Asiamies: Loppunäytös valtakunnanoikeudessa Riita tiestä ja tikasta alkoi 1989
Kahden sillan ja kahden kilometrin kiertotien rakentaminen maksoi 654 000 euroa. Rahat otettiin veronmaksajien kukkarosta. Rakennuttajana toimi Metsäkeskus.
TIEN SIIRTO: A) Tieyhteyden parantamiseksi 8.2 = tieoikeuden hallitsevan yksikön eduksi. Aikaisempi tieyhteys voi sopia huonosti nykyajan tarkoituksenmukaiseen käyttöön se voi olla hevosajan tieoikeus, talvitietyyppinen, maastossa tasaiseen mutta kantavuudeltaan heikkoon kohtaan sijoitettu tierasite. Vanha tieoikeus voi olla lähiseudulla tapahtuneiden muutosten johdosta epätarkoituksenmukaiseen suuntaan. Tien siirtäminen voi perustua myös kulkuyhteyden lyhenemisestä saatavaan huomattavaan hyötyyn. Kiinteistön pääsytie yleiselle tielle tai tiekunnan yksityistielle voi olla tarpeettoman pitkä jo siitä syystä, että vanha tieoikeus on täysin toimituskäytännön mukaisesti - perustettu kantatilan alueen kautta. Samaan talousyksikköön, esimerkiksi maatilaan kuuluvien kiinteistöjen tai palstojen välinen uusi tieoikeus voi merkittävästi lyhentää ajomatkaa maatilan eri osien välillä ja tieoikeudesta on huomattavaa hyötyä (KKO 27.9.1994 nro3452)
TIEN SIIRTO: B) Tiestä tai sen käyttämisestä kiinteistön omistajalle koituvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi 38b.1. C) Liikenneturvallisuutta koskevan haitan poistamiseksi 38b.1 Siirrosta aiheutuva huomattavan haitan synty on tutkittava. Siirron kustannukset on ositeltava
YKSITTÄISEN KIINTEISTÖN TIEOIKEUDEN LAKKAUTTAMINEN OLOSUHTEIDEN MUUTTUMISEN JOHDOSTA Kyse on yksittäisen kiinteistön tieoikeuden lakkauttaminen mahdollisten muiden oikeutettujen kiinteistöjen tieoikeuksien pysyessä voimassa. Asiat ratkaistaan yksityistietoimituksessa. q YksTL 9.2 :Jos liikenne kiinteistölle olosuhteiden muuttumisen johdosta voidaan järjestää tarkoituksenmukaisemmin toisen ennestään olevan tien kautta. Aikaisemmin annettu tieoikeus lakkautetaan. q YksTL 9 a :Jos tienkäyttö kiinteistön osalta on muuttunut siten, että siitä aiheutuu kiinteistölle, jonka alueella tie on, tai toiselle tieosakkaalle kohtuutonta haittaa. Tieoikeuden lakkauttaminen edellyttää, että oikeutetun kiinteistön hyväksi samalla annetaan kulkuoikeus muuta kautta YksTL 8.1 tai 9.1 :n nojalla. Jos ei löydy muita tievaihtoehtoja ja tieoikeus on välttämätön oikeutetulle kiinteistölle, tieoikeus jää voimaan ja tien käytössä tapahtuneesta muutoksesta johtuva lisähaitta on korvattava.
Yksityistien lakkauttamisen edellytykset: Ei OLOSUHTEET 0VAT MUUTTUNEET Onko tie tarpeeton Yleinen tarve vaatii lakkauttamista Kyllä Olisiko edellytyksiä perustaa uusi tieoikeus Kyllä Ei Onko tie kenellekään osakkaalle välttämätön Ei Kyllä Tieoikeus voidaan lakkauttaa Tieoikeutta ei voida lakkauttaa Korvaavien tieoikeuksien perustaminen
TIEOSAKAAT YksTL 22 Jokainen, joka on 1) saanut oikeuden tiehen tai 2) jonka omistama kiinteistö kokonaan tai osaksi on sillä, tien vaikutuspiiriksi katsottavalla alueella, jolta tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan tai voidaan käyttää, on velvollinen tieosakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kunnossa tietä. Kiinteistön veroinen on kaivos, pysyväksi tarkoitettu rakennus tai laitos toisen maalla Ennestään olevan tien tienpitoon ei kuitenkaan voida velvoittaa tieosakkaana osallistumaan sitä, joka aikaisemmin ei ole tieosakas, niin kauan kuin tietä ei käytetä hänen kiinteistöään varten.
Maantie Landsväg Peltopalsta Åkerskifte RN:o 18:17 Talouskeskus Driftscentrum RN:o 18:17 Unimäen yksityistie Unimäkis enskilda väg
Milloin huomattava osa niistä, jotka olisivat velvolliset osallistumaan tienpitoon, vastustaa uuden tien rakentamista, ja rakennettavaa tietä ilmeisesti tultaisiin useita kiinteistöjä varten toistaiseksi tarvitsemaan vain vähäisessä määrin, voidaan tie päättää rakennettavaksi vain sitä haluavien toimesta velvoittamatta muita siihen osallistumaan. Jos kiinteistön omistajaa vaaditaan tieosakkaana osallistumaan tienpitoon, mutta kiinteistölle olevan toisen kulkuyhteyden vuoksi tai muusta tällaisesta syystä tietä tarvitaan kiinteistöä varten vain vähäisessä määrin ja omistaja ilmoittaa kiinteistön puolesta luopuvansa tien käyttämisestä, ei häntä voida velvoittaa tieosakkaana osallistumaan tienpitoon.
TAKAUTUVIEN RAKENTAMISKUSTANNUSTEN MÄÄRÄÄMINEN (YksTL 24 ) Jos sille, joka saa oikeuden tiehen, on katsottava koituneen huomattavaa hyötyä tien tekemisestä, joka on suoritettu viidentoista viimeksi kuluneen vuoden aikana ennen kuin tieoikeus perustettiin tai myönnettiin taikka oikeus käyttää tietä syntyi, voidaan hänet velvoittaa maksamaan kohtuullinen korvaus tien tekemisen kustannuksista. Korvausta määrättäessä on otettava huomioon tien tekemisestä kulunut aika ja tiestä saatava hyöty. Edellä 1 momentissa tarkoitettu korvaus määrätään vain, jos tiekunta tai, jollei tiekuntaa ole, tieosakkaat yhdessä tai joku heistä korvauksen määräämistä vaatii. Korvaus määrätään maksettavaksi tiekunnalle tai, jollei tiekuntaa ole, tieosakkaille yhteisesti. Jolleivät toimituksessa läsnä olevat tieosakkaat muuta sovi, korvaus ositellaan tieosakkaiden kesken tieyksikköjen mukaisessa suhteessa tai muun kohtuullisen perusteen mukaan. Korvausta koskeva asia ratkaistaan samassa yhteydessä, jossa 1 momentin mukainen oikeus tiehen annetaan. (28.2.2003/185)
Takautuvien rakentamiskustannusten korvausta määrättäessä on otettava huomioon tien tekemisestä kulunut aika ja tiestä saatava hyöty. Korvausta ei voi määrätä maksettavaksi sellaiselle ositettaessa syntyneelle kiinteistölle, jota vastaavalta osalta tienpitovelvollisuus on jo otettu huomioon osittamisen alaisen kiinteistön tienpitovelvollisuutta määrätessä. Esim. metsäpalstan jaossa käyttötarkoitus ei muutu, joten yksikköjen määrä ei kasva. Korvausta koskeva asia ratkaistaan samassa yhteydessä, jossa oikeus tiehen annetaan, esimerkiksi lohkomisen yhteydessä Korvaus määrätään maksettavaksi tiekunnalle, tai jollei tiekuntaa ole, tieosakkaille yhteisesti Esimerkki: Kulunut aika tien valmistumisesta huomioidaan tasapoistolla: Uuden osakkaan yksiköt ovat 100. Tiekunnan kaikkien yksiköiden määrä uudessa tilanteessa on 500. Tientekokustannukset ovat olleet kesällä 2009 tien valmistuessa 7000 euroa. Uusi tieosakas saa tieoikeuden kesällä 2012. 100 yks / 500 yks x 12v / 15 v x 7000 = 1120
TIEKUSTANNUSTEN OSITTELU Tienpitovelvollisuus on jaettava tieosakkaiden kesken sen hyödyn mukaan, minkä tien kullekin katsotaan tuottavan. Hyötyä arvioitaessa on otettava huomioon 1) tieosakkaalla tien vaikutuspiirissä olevan alueen suuruus ja 2) missä määrin tietä kunkin osakkaan kohdalta käytetään tai tullaan käyttämään erilaisiin kuljetuksiin sekä 3) tieosakkaan ehkä harjoittamasta elinkeinosta johtuva asiakkaiden tien käyttö.
TIEYKSIKÖT TIEMAKSU (23 ) Tienpitovelvollisuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten jakamiseksi tieosakkaiden kesken vahvistetaan heille 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan tieyksiköt, joiden perusteella määrättäviä maksuja sanotaan tiemaksuiksi. Yksiköt, käyttömaksut ja niiden perusteet on vahvistettava toimituksessa (YksTL 38.1 6), tielautakunnassa (YksTL 52.1 4) tai tiekunnan kokouksessa (YksTL 64.2 2). Jos tien tekeminen joltakin osalta, joka ei tule kaikkien tieosakkaiden hyväksi aiheuttaa erityisiä kustannuksia, voidaan niiden jakamista varten määrätä eri tieyksiköt. Kunnossapitoyksiköiden tulee oikeuskäytännön mukaan koskea koko tiekunnan tieosuutta (KKO 1990:173)
Tiemaksu = tieyksikkömaksu + perusmaksu Tieosakkaat voivat päättää, että tiemaksuun sisältyy tieyksiköiden perusteella määrätyn maksun lisäksi kaikille tieosakkaille määrättävä samansuuruinen perusmaksu, joka kattaa tiekunnan hallintoasioiden hoitamisesta aiheutuvat välittömät kulut (esim. 20 ). Mikäli tien tekemisestä koituva hyöty pääasiallisesti tulee kiinteistön hyväksi vasta myöhemmin, on kiinteistön omistajalla oikeus vaatia, että tien tekemisestä johtuva tiemaksu määrätään hänen kiinteistönsä osalta suoritettavaksi enintään kymmenenä samansuuruisena vuotuismaksuna.
28 Sille, jolle on annettu oikeus ennestään olevaan tiehen tai joka on velvoitettu osallistumaan tällaisen tien tienpitoon, on määrättävä tieyksiköt. Milloin tila, jolla on oikeus tiehen, on ositettu, on uusille tiloille samoin määrättävä tieyksiköt, mikäli nämä ovat osituksessa saaneet oikeuden tiehen. Jos tietä ei enää tarvita kiinteistöä varten sen johdosta, että kiinteistölle on saatu muu kulkuyhteys tai olosuhteissa muutoin on tapahtunut olennainen muutos, voi tieosakas vaatia, että hänen kiinteistölleen kuuluva tieoikeus lakkautetaan ja hänet vapautetaan tienpitovelvollisuudesta. Tieoikeuden lakkauttaminen ja tienpitovelvollisuudesta vapauttaminen ratkaistaan tietoimituksessa taikka tielautakunnan tai tieosakkaiden muodostaessa tiekunnan, tämän päätöksellä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. Mitä edellä tässä momentissa säädetään tieoikeuden lakkauttamisesta ja tienpitovelvollisuudesta vapauttamisesta, koskee soveltuvin osin myös 10 :n 1 momentissa tarkoitetun oikeuden lakkauttamista.
29 Mikäli tienpitovelvollisuuteen tai sen jakoon vaikuttavat seikat ovat olennaisesti muuttuneet, on tieosakkaan vaatimuksesta tieyksikköjen jakoon tehtävä siitä johtuvat muutokset. Jos tieyksikköjen jako on ollut voimassa vähintään viisi vuotta, on tieosakkaalla 1 momentissa mainitusta edellytyksestä riippumatta oikeus vaatia, että jako toimitetaan kokonaan uudelleen.
Tieyksikkölaskennan perustana voidaan käyttää Maanmittauslaitoksen julkaisemaa Käsikirjaa yksityisteiden tienpidon osittelusta. Yksiköt määrätään käsikirjaa soveltaen ja harkintaa käyttäen. Tieyksiköintiä varten JAKO:ssa on yksiköintiohjelma KÄSIKIRJA YKSITYISTEIDEN TIENPIDON OSITTELUSTA
KÄYTTÖMAKSU 23.4 Jos tieosakas käyttää tietä tilapäisesti tavalla, joka huomattavasti poikkeaa siitä, mikä on otettu huomioon tieyksikköjä määrättäessä, voidaan tällaisia tilapäisiä kuljetuksia varten määrätä arvioitua tien käyttöä vastaava käyttömaksu. Maksu voidaan määrätä takautuvasti enintään yhden vuoden ajalta määräämisajankohdasta lukien.
23.5 Jos joku on saanut oikeuden käyttää tietä muuta kuin kiinteistöä varten muun kuin tämän lain perusteella, voidaan tälle määrätä tiemaksun sijasta käyttömaksu, jos tien käyttö on vain satunnaista. Käyttömaksu on vuotuismaksu, jollei toisin sovita, ja sen määräämisperusteisiin sovelletaan, mitä 26 :ssä säädetään.
25 Asianosaisen ehdotuksesta voidaan määrätä, että metsätien kunnossapitoa varten tarvittavia varoja ei kerätä tieosakkailta tiemaksuina, vaan tien käytön perusteella suoritettavina käyttömaksuina niiltä, jotka ovat käyttäneet tietä. Käyttömaksujen määräämisperusteet on samalla vahvistettava ottamalla huomioon erilaisen käytön vaikutus tien kunnossapitokustannuksiin. Käyttömaksu on maksuunpantava kuljetuksen tapahduttua ja suoritettava maksuunpanossa määrättynä aikana.
Sen, joka 80 :n mukaisesti tai muulla perusteella tilapäisesti käyttää tietä, on suoritettava siitä korvauksena käyttömaksu. Maksusta ja sen suoritustavasta osapuolet voivat sopia. Jollei asiasta sovita, on maksu määrättävä sen mukaan kuin katsotaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vastaavanlaisesta tien käytöstä osakkaalle määrättävä tiemaksu ja tien käyttämisestä ehkä johtuva erityinen kunnossapitokustannusten lisääntyminen.
27 Milloin joku on velvollinen suorittamaan 25 :n 1 momentin tai 26 :n mukaan käyttömaksua, hänen on viivytyksettä kuljetuksen tai muun käytön päätyttyä annettava toimitsijamiehelle tai hoitokunnalle taikka sille, joka on antanut luvan tien käyttöön, selvitys kuljetetun tavaran määrästä, kuljetustavasta ja -ajasta taikka tien muusta käytöstä uhalla, että maksun suuruus muutoin voidaan vahvistaa arvion perusteella. 30 Asianosaisen ehdotuksesta voidaan käyttömaksuja muuttaa, jos siihen on erityistä aihetta maksujen määräämisperusteiden muuttumisen johdosta.
31 Jos tieosakas tai se, jolla on lupa käyttää tietä käyttömaksua vastaan, on käyttänyt tietä tavalla, jota ei ole otettu huomioon tieyksikköjä määrättäessä taikka käyttömaksujen määräämisperusteita vahvistettaessa ja joka on huomattavasti lisännyt tien kulumista tai vaurioittanut sitä, hän on velvollinen korvaamaan tien kuntoon panemisesta aiheutuvat lisäkustannukset.
TIEMAKSUJEN PERINTÄ Kiinteistön uusi omistaja on vastuussa edellisen osakkaan tienpidosta johtuneista velvoituksista, ei kuitenkaan edellisen omistajan laiminlyömistä rahana suoritettavista maksuista, YksTL 74. Edellisen omistajan laiminlyömät maksut ovat henkilökohtaista velkaa. Uuden omistajan vastuu on henkilökohtaista ja riippumatonta siitä tiesikö hän velvoitteista. Suorittamansa maksun uusi omistaja voi vaatia edelliseltä omistajalta, vaatimus käsitellään käräjäoikeudessa (YksTL 75.3 ) Tie- ja kuljetusmaksu saadaan periä maksuunpanoluettelon otteen perusteella ilman oikeuden tai hallintoviranomaisen päätöstä. (YksTL 88.)
32 TIENJAKO Tienpito on suoritettava yhteiseen lukuun. Tieosakkaat tai tiekunta voivat kuitenkin päättää, että tienpito kokonaan tai osaksi on toteutettava tienjaon perusteella siten, että kukin tieosakas on vastuussa määrätyn tienosan tienpidosta. Tienjakoa toimitettaessa voidaan, jos siihen katsotaan olevan syytä, määrätä sillan tai muun erityisiä kustannuksia vaativan tienosan tienpito suoritettavaksi kaikkien tai joidenkin tieosakkaiden yhteiseen lukuun. Tienjaossa, jossa on otettava huomioon tienpitokustannuksiin vaikuttavat tekijät, käytetään perusteena tieosakkaille vahvistettuja tieyksikköjä määräämällä kullekin niitä vastaava tienosa. Tieosakas, jolla ei ole omistus- tai hallintaoikeutta kiinteistöön, voidaan kuitenkin velvoittaa täyttämään tienpitovelvollisuutensa tieyksikköjen perusteella määrättävillä tiemaksuilla. Tienjako on, milloin siihen katsotaan olevan aihetta, toimitettava erikseen tien tekoa ja kunnossapitoa varten.
32 a Rakenteet ja laitteet, jotka ovat tarpeen kiinteistön tai muun tien liittämiseksi yksityiseen tiehen, on liittyjä velvollinen tekemään ja pitämään kunnossa. Jos velvollisuuden laiminlyönnistä on ilmeistä vaaraa yksityisen tien liikenteelle tai sen kunnossapidolle eikä liittyjä kehotuksesta huolimatta ryhdy tarpeellisiin toimenpiteisiin, voivat tieosakkaat tai tiekunta ottaa työn tehdäkseen asianomaisen kustannuksella.