Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015 Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2015 Ylitarkastaja Antti Seppänen OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN VASTUUALUE 5/2016 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015 Antti Seppänen ISSN 2343-3132 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5890-73-0 (verkkojulkaisu) Hämeenlinna 2016

KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 5/2016 Tekijät Antti Seppänen Julkaisuaika Elokuu 2016 Toimeksiantaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2015 Tiivistelmä Tässä julkaisussa on kuvattu Etelä-Suomen alueen yleisten kirjastojen toimintaa vuoden 2015 tilastotietojen avulla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Julkaisussa kirjastojen toimintaa verrataan yleisten kirjastojen laatusuosituksiin. Toiminnan tarkastelussa ovat kohteena palveluverkko, talous, kirjastojen käyttö, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Lisäksi tarkastellaan kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2015 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta sekä peruspalveluiden arvioinnista 2015. Keskeisiä muutoksia vuonna 2015 olivat omatoimikirjastojen yleistyminen ja niiden kautta aukioloaikojen lisääntyminen. Samalla tosin henkilökunta on paikalla aiempaa harvemmin. Tapahtumien määrä kasvaa edelleen ja sen merkitys osana kirjastojen palveluita kasvaa. Samoin nouseva trendi on e-kirjoilla, joiden käyttö on kasvanut parin viime vuoden aikana selvästi. Tosin kokonaisuudessaan verrattuna perinteisten kirjojen hankintaan, kokoelmiin ja käyttöön, kyse on vielä pienestä ilmiöstä. Aineistojen hankinnassa musiikkiäänitteiden hankintamäärät jatkavat reipasta laskua. Muiden aineistojen hankinta on kutakuinkin aiemmalla tasollaan. Kirjastojen talous on kutakuinkin edellisen vuoden tasolla huolimatta henkilökunnan ja hankintojen hienoisesta vähenemisestä. Kirjastoille myönnettiin vuonna 2016 vähemmän kehittämisavustuksia kuin viime vuosina. Kehittämisen painopisteitä myönnettyjen avustusten näkökulmasta ovat oppimisympäristöt ja yhteisöllisyys sekä palveluiden kehittäminen. Asiakkaiden monilukutaitoja, eli perinteistä lukemisen edistämistä ja mediakasvatusta, pyritään myös kehittämään useilla projekteilla. Asiasanat yleiset kirjastot, tilastot, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, arviointi ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5890-73-0 Kokonaissivumäärä 30 s Julkaisija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kieli Suomi Paino Hinta

INFORMATIONSSIDA Publikationer från Regionförvaltningsverket 5/2016 Sammanställd av Antti Seppänen Utgivningsdatum August 2015 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Datum för tillsättandet av organet Publikationens titel De allmänna biblioteken i Södra Finland 2015 Referat I denna publikation beskrivs verksamheten vid de allmänna biblioteken i Södra Finland med hjälp av statistiken för 2015. Regionförvaltningsverket i Södra Finland är verksamt i ett område som omfattar Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne- Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Bibliotekens verksamhet jämförs med kvalitetsrekommendationerna för de allmänna biblioteken. Verksamheten granskas beträffande servicenätet, ekonomin, användningen av biblioteken, bestånden, personalen och lokalerna. Separat granskas också biblioteksverksamhetens projekt- och utvecklingsverksamhet. Uppgifterna bygger på de allmänna bibliotekens verksamhetsstatistik för 2015. Den detaljerade statistiken finns i de allmänna bibliotekens statistikdatabas och basserviceutvärderingen 2015. Centrala förändringar under 2015 var att meröppna bibliotek blev vanligare och att öppethållningstiderna ökade i och med dem. Samtidigt minskade emellertid antalet närvarande personal. Antalet evenemang ökar alltjämt och deras betydelse som en del av bibliotekstjänsterna ökar. Också e-böckerna visar en stigande trend och användningen av dem har ökat klart under de senaste två åren. I det stora hela handlar det visserligen ännu om ett litet fenomen jämfört med inköp, samlingar och användning av traditionella böcker. Vad gäller inköp av material fortsätter antalet inköpta musikupptagningar sin branta nedgång. Inköpen av övrigt material ligger mer eller mindre på den tidigare nivån. Bibliotekens ekonomi förblev mer eller mindre på samma nivå som ifjol trots att personalen och inköpen minskade en aning. Biblioteken beviljades mindre utvecklingsbidrag år 2016 än under de senaste åren. Kärnområden för utveckling enligt de beviljade bidragen är inlärningsmiljöer och tillhörighet samt utveckling av tjänsterna. Dessutom strävar man med flera projekt efter att utveckla besökarnas multilitteracitet, det vill säga främja traditionell läsning och mediefostran. Ämnesord allmänna bibliotek, statistik, Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen, Södra Karelen ISSN (tryckt) ISBN (tryckt) ISSN (webbpublikation) 2343-3132 ISBN (webbpublikation) 978-952-5890-73-0 Sidantal 30 Språk finska Pris Utgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Tryckeri

Sisällys Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2015... 6 1. Omatoimikirjastot lisääntyvät... 6 2. Palveluiden kustannukset säilyivät ennallaan... 8 3. Palvelujen käyttö hieman väheni... 11 4. Kokoelmat ja aineiston hankinta hieman pienenivät... 15 5. Henkilöstön määrä pieneni... 16 6. Tapahtumien määrä lisääntyi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa... 18 7. Kirjastojen kehittämiseen myönnettiin aiempaa vähemmän avustuksia... 20 8. Kirjastokimpat maakunnittain... 22 Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2014-2015... 27

Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2015 Tähän julkaisuun on koottu tietoja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson sekä Etelä- Karjalan yleisten kirjastojen toiminnasta vuodelta 2015. Julkaisun tiedot perustuvat Suomen yleisten kirjastojen toimintatilastoihin sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston 2016 laatimaan peruspalveluiden arviointiin Patiossa. Tietoja verrataan opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemiin yleisten kirjastojen laatusuosituksiin sekä vuoden 2014 tunnuslukuihin. Yksityiskohtaiset tilastotiedot ja aikasarjat ovat haettavissa yleisten kirjastojen tilastotietokannasta http://tilastot.kirjastot.fi. Väestötietojen osalta on käytetty tilastokeskuksen väestörakennetilastoja. 1. Omatoimikirjastot lisääntyvät Etelä-Suomen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) alueella asui 2,3 miljoonaa asukasta vuonna 2015. Alueella toimi yhteensä 211 kirjastoa ja 37 kirjastoautoa. Pääkirjastoja oli 62, mikä on saman verran kuin vuonna 2014. Sivukirjastojen määrä sen sijaan pieneni: niitä oli yhteensä 138, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 141. Sivukirjastoja lakkautettiin Kouvolassa, Loviisassa, Lemillä ja Järvenpäässä. Espoo perusti yhden uuden sivukirjaston. Kirjastoautojen määrä ei muuttunut vuodesta 2014. Kirjastoautopysäkkien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna noin neljälläkymmenellä ja oli 2417. Laitoskirjastoja toimi alueella 11. Aukiolotuntien määrä kasvoi 2500 tunnilla eli noin 0,6 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan aukiolotunteja oli 435 924. Maakuntien välillä oli kuitenkin vaihtelua: aukiolotunnit lisääntyivät Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Karjalan kirjastoissa, kun taas Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa kirjastot olivat auki jonkin verran aiempaa niukemmin. Aukiolotunneista 7,4 % oli itsepalveluaukioloa eli ns. omatoimikirjaston palvelua. Kasvua viime vuoteen oli huomattavasti, sillä itsepalveluaukiolotunnit lisääntyivät edelliseen vuoteen nähden n. 130 % eli yli kaksikertaisiksi. Sen sijaan aukioloajat siten, että henkilökunta on paikalla, laski miltei neljällä prosentilla. Ilman omatoimikirjastoja aukioloajat siis olisivat vähentyneet. Erityisen paljon omatoimikirjastoja on Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä. 6 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Kuva 1. Kuva Taipalsaaren uuden kirjaston lastenosastolta. Kuvaaja: Panu Karhu Itsepalveluaukioloaikana kirjasto toimii omatoimiperiaatteella: kirjastossa voi asioida, mutta henkilökuntaa ei ole paikalla. Omatoimikirjaston tarkoituksena on lisätä aukioloaikoja niin, että ne sopivat mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. Koko maassa kirjastojen itsepalvelutuntien osuus kasvoi myös yli kaksinkertaiseksi viime vuodesta ja oli 8,6 % kirjastojen kaikista aukiolotunneista. Etelä-Suomen kirjastoverkko on kymmenessä vuodessa supistunut. Vuonna 2004 alueen kirjastojen määrä oli 233 ja kirjastoautojen 43. Eniten kirjastoverkkoa on karsittu Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, joissa kirjastoja on yli 20 % vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Koko maassa kirjastojen määrä on vähentynyt 8,6 %. Samaan aikaan myös kuntien määrä on kuntaliitosten myötä vähentynyt. Tämä luonnollisesti selittää pääkirjastojen vähenemisen, sillä niistä on useimmiten tullut uusien kuntien sivukirjastoja. Vuonna 2004 kuntia oli Etelä-Suomessa 88 ja 2015 enää 64. Etelä-Suomen aluehallintovirasto laati tänä kevään peruspalveluiden arvioinnin kirjastojen saavutettavuudesta erityisesti lasten näkökulmasta. Siinä todettiin, että kirjastoverkon hidas harveneminen ja kirjastoautojen pysäkkien väheneminen rappeuttaa palveluita myös lasten näkökulmasta. Omatoimikirjastojen lisääntyminen ei lasten näkökulmasta useinkaan paikkaa puutetta, sillä joissain tapauksissa tilojen käyttöön liittyy ikäraja tai kirjastohenkilöstön puute tekee palveluiden käytöstä hankalaa heille. Yleisten kirjastojen saavutettavuus yleisesti on Etelä-Suomessa hyvä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muuallakin taajamissa matka lähimpään kirjastoon on kohtuullinen. Ainoastaan maaseutumaisissa kunnissa, joissa väestöntiheys on pieni, voi matka kirjastoon muodostua pitkäksi. 7

Taulukko 1. Toimintayksiköt vv. 2010-2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pääkirjastot 66 65 65 62 62 62 Sivukirjastot 151 152 149 149 141 138 Laitoskirjastot 14 13 13 13 12 11 Kirjastoautot 39 39 39 38 37 37 Kuvio 1. Toimintayksiköt vv. 2010-2015 300 250 200 150 100 50 Toimintayksiköt 2010-2015 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pääkirjastot Sivukirjastot Laitoskirjastot Kirjastoautot Kirjastotilojen osalta yleisten kirjastojen laatusuositus asettaa tavoitteeksi 100 hyötyneliömetriä tuhatta asukasta kohden. Etelä-Suomessa luku oli 78,5 m 2 vuonna 2014. Laskua oli yksi neliömetri edellisestä vuodesta. Eniten tilaa tuhatta asukasta kohden oli Kymenlaaksossa 115 m 2 ja vähiten Uudellamaalla 69 m 2 tuhatta asukasta kohden. Eniten kirjastotiloja oli luonnollisesti Uudellamaalla runsaat 111 000 m 2 ja vähiten Etelä-Karjalassa n. 13 500 m 2. 2. Palveluiden kustannukset säilyivät ennallaan Etelä-Suomen yleiset kirjastot käyttivät toimintakuluihin yhteensä 134 miljoonaa euroa, joka oli 0,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjastojen toimintakuluista henkilöstökulujen osuus oli 55 prosenttia, kirjastoaineistokulujen osuus oli 10 prosenttia ja tilakustannusten osuus 22 prosenttia vuonna 2015. Henkilöstöja aineistokulujen osuudet kokonaiskustannuksista ovat pysyneet viimeiset viisi vuotta samalla tasolla, tilakustannusten osuus on noussut parilla prosentilla. E-aineistojen kuluja tilastoitiin 2015 toista kertaa. Kirjastot panostavat nyt aiempaa enemmän e-kirjojen hankintaan ja sitä myöden myös e-aineistojen kulut ovat kasvaneet. Ne olivat Etelä-Suomen kirjastoissa 8 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

yhteensä noin 650 000 euroa. Tämä oli 5 prosenttia kaikista aineistokuluista. Nousua edellisestä vuodesta oli lähes 100 000. Yleisten kirjastojen laatusuositus (2010) asettaa kirjaston rahoitukselle tavoitteeksi vähintään kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan perushinnan, joka vuonna 2014 oli 63,68 asukasta kohden. Vuonna 2015 ei enää valtionosuusuudistuksen jälkeen ole määritelty perushintaa, joten tässä yhteydessä käytämme 2014 lukua. Toiminta-alueen kunnista joka viides saavutti asetetun tavoitteen. Maakunnittain Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä kolmasosa kunnista pääsi tavoitteeseen, Uudellamaalla joka viides. Kymenlaaksossa ja Kanta- Hämeessä tavoitteen saavutti yksi kunta kummassakin. Koko maan keskiarvo oli 58,31 per asukas. Kuvio 2. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut/asukas vv. 2005-2015* *vuoden 2015 euron arvossa Taulukko 2. Toimintakulut/asukas -suosituksen saavuttavien kuntien osuus % Etelä-Suomen kunnista Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuntien osuus % 31,7 42,9 27 28,6 22,2 22,2 9

Kuvio 3. Toimintakulut/asukas -suosituksen saavuttaneiden kuntien osuus % Etelä-Suomen kunnista Suosituksen saavuttaneiden kuntien osuus % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kun tarkastellaan maakuntien keskimääräisiä toimintamenoja asukasta kohden, missään ei saavutettu tavoitetasoa. Kunnittain koko Etelä-Suomen kuntien rahoituksessa vaihteluväli oli Nastolan 35 eurosta/asukas Kauniaisten 107 euroon/ asukas. Rahaa käytettiin eniten kirjastojen toimintaan suhteessa väestöön Kauniaisissa, Hartolassa, Padasjoella, Sipoossa ja Espoossa (107 79 /asukas). Vähiten taas Nastolassa, Hollolassa, Mäntsälässä, Järvenpäässä ja Orimattilassa (35 39 /asukas). Absoluuttisesti eniten rahaa käytti Helsingin kaupunki (37,9 milj. ) ja vähiten Myrskylä (88 700 ). Kartta 1. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut asukasta kohden kunnittain vuonna 2015 10 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Taulukko 3. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain Etelä-Suomessa v. 2015 Menolaji Henkilöstökulut Kirjastoaineistokulut Tilakustannukset Muut kulut Yhteensä euroa 74 079 526 13 212 453 29 230 109 17 138 628 133 660 715 osuus % 55,4 9,9 21,9 12,8 100 Kuvio 4. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain v. 2015 Etelä-Suomessa Toimintakulut menolajeittain osuus % 13 % Henkilöstökulut 22 % 55 % Kirjastoaineisto-kulut Tilakustannukset Muut kulut 10 % 3. Palvelujen käyttö hieman väheni Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa kirjaston aktiivikäyttäjiä on vähintään puolet kuntalaisista. Käyntejä on 10 kpl per asukas vuodessa ja lainauksia 20 kpl per asukas vuodessa. Lisäksi verkkopalveluasiointeja on laatusuosituksissa 10 kpl per asukas vuodessa. Yleisten kirjastojen tilastotietokantaan ei kerätä tietoa aktiivisista käyttäjistä. Lainaajien määriä sen sijaan tilastoidaan. Etelä-Suomen kirjastoissa lainaajien määrä pysyi suurin piirtein ennallaan vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2015 lainaajia oli 36 % väestöstä eli 823 113. Maakunnittain tarkasteltuna eniten lainaajia oli suhteessa väestöön Kanta-Hämeessä (37,3 %) ja vähiten Kymenlaaksossa (32,6 %). 11

Kirjastoissa käytiin vuonna 2015 hieman aiempaa vähemmän. Etelä-Suomessa käyntejä kertyi yhteensä 21,2 miljoonaa, jossa on laskua edellisestä vuodesta 2,8 %. Keskimäärin alueella käyntejä oli 9,2 asukasta kohden eli hiukan alle laatusuositusten tavoitteen ja hieman yli kansallisen keskiarvon (9,1). Alueen maakunnista kirjastossa käytiin ahkerimmin Uudellamaalla (9,7 käyntiä per asukas) ja vähiten Etelä- Karjalassa (7,2 kpl per asukas). Etelä-Suomen kirjastojen kokonaislainaus on hieman laskenut edellisvuodesta. Lainoja oli vuonna 2015 yhteensä 34,6 miljoonaa, joka on noin 780 000 lainaa vähemmän kuin vuonna 2014. Keskimäärin lainoja tehtiin 15,1 per asukas vuodessa, mikä jää alle koko maan keskiarvon (16,4). Kuva 2. Lapsia lainaamassa kirjoja Taipalsaaren kirjastossa Kuvaaja: Kimmo Kousa Lainausluvut vaihtelevat maakunnittain. Eniten lainattiin Päijät-Hämeessä, jossa asukaskohtaisia lainoja oli 17,4, ja vähiten Etelä-Karjalassa, jossa vastaava luku oli 13,3. Kaikkien maakuntien lainauksessa tapahtui hienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna. 12 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

E-kirjat tekevät tuloaan yleisiin kirjastoihin, ja e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen käyttöä tilastoitiin nyt toista kertaa. Tilastoinnin alkukangerteluista johtuen vuosien 2014 ja 2015 tilastot eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia keskenään. Trendi on kuitenkin selvä: kirjojen hankinta ja käyttö ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta selvästi. Etelä-Suomen kirjastoissa oli tarjolla yhteensä 21 280 e-kirjaa, joita käytettiin varsin aktiivisesti: käyttökertoja oli noin 174 000 eli 8,1 kertaa per e-kirja. Koko maan keskiarvo oli 6 käyttökertaa e- kirjaa kohden. Edelleen kuitenkin E-kirjojen osuus kokoelmista on vielä pieni; niitä on kirjastoissa vähemmän kuin esimerkiksi videoita. Sekä kokonaislainaus, asukaskohtaisten lainojen määrä että lainaajien osuus väestöstä ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana laskeneet kaikissa alueen maakunnissa. Sama kehitys näkyy fyysisten käyntien määrässä. Vuonna 2015 lainoja tehtiin 10 % vähemmän ja fyysisiä käyntejä 11 % vähemmän kuin vuonna 2005. Kansallisella tasolla vastaavat luvut ovat 15 % ja 21 %. Osa kirjastokäyntien vähentymisestä johtuu asioinnin siirtymisestä verkkoon. Verkkopalveluiden käytön luotettava tilastointi on kuitenkin haastavaa. Kuntien palvelurakenteet ja tilastointikäytännöt vaihtelevat ja muuttuvat; lisäksi verkkovierailun käsitteen määrittely on ongelmallista. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että verkkoasioinnin määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Vuonna 2015 tilastoituja verkkokäyntejä tehtiin Etelä-Suomen kirjastoihin 26,3 miljoonaa, mikä oli 1,4 miljoonaa käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Verkkokäynneistä n. 22,6 miljoonaa tehtiin Uudellamaalla. Laatusuositusten tavoite 10 verkkokäynnistä per asukas vuodessa saavutettiin Etelä-Suomessa, mutta kunnittainen vaihtelu oli hyvin suurta. Taulukko 4. Fyysiset kirjastokäynnit ja lainaus per asukas maakunnittain Fyysiset käynnit/asukasluku Kokonaislainaus/asukasluku Alue 2014 2015 2014 2015 Etelä-Karjala 7,1 7,2 13,6 13,3 Kanta-Häme 7,9 7,4 16,3 15,8 Kymenlaakso 8 8 16,4 16,1 Päijät-Häme 9,7 9,4 18,1 17,5 Uusimaa 10,1 9,7 15,2 14,8 Pääkaupunkiseutu 10,9 10,3 14,6 14,2 Muu Uusimaa 8,5 8,5 16,5 16 Etelä-Suomi 9,6 9,2 15,5 15,1 Koko maa 9,3 9,1 16,8 16,4 13

Kartta 2. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen lainat asukasta kohden kunnittain vuonna 2015 Kuvio 5. Kokonaislainaus/asukas Etelä-Suomessa vv. 2005-2015 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kokonaislainaus/asukas 2005-2015 18,7 18 17,7 17,4 17,2 16,7 16,9 16,5 15,8 15,5 15,1 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 14 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

4. Kokoelmat ja aineiston hankinta hieman pienenivät Kirjastojen kokoelmille laatusuositus asettaa seuraavat tavoitteet: uusia kirjoja hankitaan 300-400 kappaletta tuhatta asukasta kohden ja vanhaa aineistoa poistetaan 8 % vuosittain. Lasten ja nuorten kirjallisuutta hankitaan 1 kpl / alle 15 -vuotias vuodessa. Lehtivuosikertoja tilataan tai saadaan 15-20 kpl tuhatta asukasta kohden suurissa kirjastoissa ja pienissäkin tulisi pyrkiä 50 lehteen vuosittain. Uusia kirjoja hankittiin vuonna 2014 Etelä-Suomessa 238 kpl tuhatta asukasta kohden. Määrä oli sama kuin edellisenä vuonna. Maakunnista eniten hankintoja tehtiin Etelä-Karjalassa, jossa kirjoja hankittiin 283 kappaletta ja niukimmin Uudellamaalla, jossa hankintojen määrä oli 224 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla hankinta oli 201 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Tämä on luonnollista sikäli, että absoluuttisesti hankintamäärät ovat pääkaupunkiseudulla 40 % kaikista hankituista kirjoista Etelä-Suomessa. Vanhan aineiston poistoja tehtiin vuonna 2015 Etelä-Suomessa 8,7 % kokoelmista eli hieman enemmän kuin laatusuosituksen tavoite. Edellisvuodesta poistojen määrä oli hivenen kasvanut. Eniten poistoja tehtiin Kymenlaaksossa 10,3 % ja vähiten Kanta-Hämeessä 6,6 %. Vuonna 2015 lasten kirjallisuutta hankittiin Etelä-Suomessa 0,6 kpl alle 15 -vuotiasta kohden, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonna. Maakunnista lähimmäs laatusuositusta ylsi Kanta-Häme 0,75 lastenkirjalla per alle 15-vuotias asukas. Lehtitilauksia tehtiin vuonna 2015 kaikkiaan 22 164 kappaletta, jossa laskua edellisestä vuodesta oli 8,8 %. Tuhatta asukasta kohden lehtiä hankittiin Etelä-Suomessa vajaa 10 kappaletta, mikä oli noin yhden vähemmän kuin 2014. Eniten lehtiä tilattiin Kymenlaaksossa 14,5 lehteä tuhatta asukasta kohden ja vähiten Uudellamaalla 8,2 lehteä tuhatta asukasta kohden. Lehtitilausten määrään voi vaikuttaa myös e-lehtien käytön lisääntyminen. epress ja muut e-lehtipalvelut ovat laajentaneet saatavilla olevaa kotimaisten lehtien valikoimaa ja osa kirjastoista on sen myötä lopettanut vastaavan paperilehden tilauksen kustannussyistä. E-lehtien käyttö on kasvanut 2014-2015 44 %. 15

Taulukko 5. Kirjastoaineiston hankinnat/1 000 asukasta vv. 2014-2015 Hankinnat/1 000 asukasta Alue 2014 2015 Etelä-Karjala 352 348 Kanta-Häme 325 330 Kymenlaakso 327 325 Päijät-Häme 309 302 Uusimaa 269 258 Pääkaupunkiseutu 237 230 Muu Uusimaa 341 323 Etelä-Suomi 286 278 Koko maa 338 333 Kuvio 6. Kirjastoaineiston hankinnat/1 000 asukasta vv. 2014-2015 Hankinnat / 1000 asukasta 2014-2015 Koko maa Etelä-Suomi Muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Hankinnat/1 000 asukasta 2015 Hankinnat/1 000 asukasta 2014 5. Henkilöstön määrä pieneni Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukainen henkilöstön määrällinen tavoite on 0,8-1,0 henkilötyövuotta (htv) per tuhat asukasta. Lisäksi henkilöstön täydennyskoulutukselle asetetaan tavoitteeksi 6 täydennyskoulutuspäivää per henkilötyövuosi. Kirjastoissa tehtiin Etelä-Suomessa 2015 yhteensä 1 821 henkilötyövuotta, mikä on 80 htv:tä vähemmän kuin vuonna 2014. Tuhatta asukasta kohti henkilötyövuosia oli 0,79, joten laatusuositusten tavoitteesta hieman 16 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

jäätiin. Eri maakunnista paras tilanne oli vuonna 2015 Kanta-Hämeessä, jossa henkilökuntaa oli 0,86 htv per tuhat asukasta ja heikoin Päijät-Hämeessä, joissa henkilökuntaa oli 0,73 htv per tuhat asukasta. Vuonna 2014 Etelä-Suomen kirjastoissa osallistuttiin täydennyskoulutukseen 3,5 päivää htv:tä kohden eli selvästi alle laatusuosituksen. Kehitys on kuitenkin ollut myönteistä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten täydennyskoulutukseen osallistuttiin Kymenlaaksossa, jossa koulutuspäiviä oli 3,9 henkilötyövuotta kohden, ja vähiten Uudellamaalla, jossa vastaava luku oli 3,4 päivää per htv. Täydennyskoulusta alettiin tilastoida vuonna 2008. Tilastointikauden aikana laatusuosituksen mukainen kuuden päivän tavoite ei ole täyttynyt Etelä-Suomen alueella kertaakaan. Täydennyskoulutuspäivien määrä on paria poikkeusta lukuun ottamatta jäänyt kaikissa maakunnissa alle neljän. Taulukko 6. Henkilötyövuodet yhteensä ja henkilötyövuodet 1000 asukasta kohden maakunnittain Henkilötyövuodet/ Henkilötyövuodet yhteensä Alue 1 000 asukasta Muutos 2014 2015 lkm 2014 2015 Etelä-Karjala 107 103 0 0,81 0,78 Kanta-Häme 157 151-4 0,90 0,86 Kymenlaakso 150 142-5 0,83 0,79 Päijät-Häme 148 148-17 0,73 0,73 Uusimaa 1 329 1 277-42 0,84 0,80 Pääkaupunkiseutu 949 938-37 0,87 0,85 Muu Uusimaa 379 339-5 0,77 0,68 Etelä-Suomi 1 891 1 821-70 0,83 0,79 Koko maa 4 595 4 595-108 0,85 0,82 17

Taulukko 7. Täydennyskoulutuspäivät/henkilötyövuodet maakunnittain ja koko maan keskiarvo 2008-2014 Täydennyskoulutuspäivät/Henkilötyövuodet Alue 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Etelä-Karjala 2,2 2,2 2,6 2,4 2,8 5,6 2,9 3,6 Kanta-Häme 3,0 2,2 2,5 3,0 3,2 2,9 2,7 3,7 Kymenlaakso 3,6 4,8 3,9 3,2 3,7 3,6 3,3 3,9 Päijät-Häme 2,5 2,7 2,2 1,8 2,7 2,6 3,6 3,7 Uusimaa 3,2 3,1 2,9 4,4 3,3 3,3 3,0 3,4 Pääkaupunkiseutu 3,5 3,4 2,9 5,0 3,5 3,4 2,8 3,2 Muu Uusimaa 2,4 2,4 2,8 3,0 2,8 2,9 3,4 4,2 Koko maa 3,1 3,1 3,3 3,8 3,5 3,7 3,3 3,6 6. Tapahtumien määrä lisääntyi Uudellamaalla ja Etelä- Karjalassa Kirjastojen tapahtuma-, näyttely- ja koulutustoimintaa on tilastoitu nyt neljä vuotta. Joka vuosi toiminnan määrä on kasvanut edellisestä ja näin kävi myös vuonna 2015. Vuoden mittaan kirjastoissa järjestettiin lähes 17 000 erilaista tapahtumaa, joka on 12 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tapahtumien, kuten kirjailijailtojen, lukupiirien, konserttien, luentojen ja nukketeatteriesitysten kävijämäärä kasvoi 5,4 % ja kaikkiaan kirjastojen tapahtumiin osallistui lähes 400 000 henkilöä. Tapahtumien lisäksi kirjastoissa järjestettiin lähes 1 900 näyttelyä sekä käyttäjäkoulutusta runsaalle 153 000 henkilölle. Huomattavaa on, että valtaosa tapahtumista järjestetään Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joissa myös tilaisuuksien lisääntyminen on ollut suurinta. 18 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Kuva 3. Joululauluja Taipalsaaren kirjastossa Kuvaaja: Kimmo Kousa Kuvio 7. Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa pl. Uusimaa vuosina 2012-2015 Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa pl. Uusimaa 2012-2015 1200 1000 800 600 400 200 0 Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme 2012 2013 2014 2015 19

Kuvio 8. Tapahtumat Uudenmaan kirjastoissa vuosina 2012-2015 Tapahtumat 2012-2015 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2012 2013 2014 2015 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa 7. Kirjastojen kehittämiseen myönnettiin aiempaa vähemmän avustuksia Helsingin kaupunginkirjasto toimii myös maamme keskuskirjastona. Tästä erityisroolistaan johtuen se saa erityistä rahallista tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM). Kirjastolla on käynnissä useita ministeriön rahoittamia kehittämishankkeita. Jokaisessa Etelä-Suomen maakunnassa on maakuntakirjasto (Porvoo, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola ja Lappeenranta), jotka saavat maakuntakirjastoavustusta toimintaansa. Syksyllä 2015 Etelä-Suomen kirjastot jättivät 75 hakemusta hankerekisterin kautta (http://hankkeet.kirjastot.fi) toimintansa kehittämiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamiseksi. Hakemusten yhteissumma oli 1,3 miljoonaa euroa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto sai OKM:ltä 497 000 keväällä 2016 jaettavaksi paikallisiin ja alueellisiin kirjastojen kehittämishankkeisiin ja lukuharrastuksen edistämishankkeisiin. Alueellisesti merkittävimmistä hankkeista vastasivat suurelta osin maakuntakirjastot. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 2015 matka-avustusta kansainvälisiin tapahtumiin ja seminaareihin 13 henkilölle yhteensä 6 550 euroa. Taulukko 8. Haetut ja saadut avustukset alueittain vuonna 2016. Alue Hakemukset kpl Haettu summa Myönnetty avustus kpl Myönnetty avustus Etelä-Karjala 5 132 389 5 60 000 Kanta-Häme 6 101 800 5 28 000 Kymenlaakso 4 76 225 4 32 000 Päijät-Häme 6 29 411 3 10 000 Uusimaa 48 964 782 42 362 000 Yhteensä 69 1 304 607 59 492 000 20 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Myönnetyistä avustuksista suurin osa on suunnattu kirjastojen kehittämiseen oppimisympäristöinä ja yhteisöjensä osana. Myös palveluiden kehittäminen ja lukemisen edistäminen sekä mediakasvatus olivat kehittämisen kohteena. Vuonna 2014 hakemuksia saatiin ja sitä myöden 2015 päätöksiä tehtiin kehittämisavustusten osalta tätä vuotta enemmän. Ilmeisesti isot suunnitteilla olevat ja toteutuvat kirjastojärjestelmäuudistukset kaikissa maakunnissa hieman hillitsivät muuta kehittämisintoa 2015 ja 2016. Kuvio 9. Myönnettyjen hankkeiden teemat 2016 (kuva hankerekisterin visualisoinnista http://goo.gl/zmosxw) 21

8. Kirjastokimpat maakunnittain Etelä-Karjala Kuntia 9 Väestö -alle 15 v. 131 764 18 375 Pääkirjastoja 9 Sivukirjastoja 15 Kirjastoautoja 1 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 13,3 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 3,1 Fyysiset käynnit/asukas 7,2 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 349 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,78 Toimintakulut euroa/asukas 55,4 Kirjastokimppa: Heili 22 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Kanta-Häme Kuntia 11 Väestö -alle 15 v. 175 350 28 174 Pääkirjastoja 11 Sivukirjastoja 8 Kirjastoautoja 8 Kirjastokimppoja 3 Kokonaislainaus/asukas 15,8 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 11,0 Fyysiset käynnit/asukas 7,4 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 330 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,86 Toimintakulut euroa/asukas 55,6 Kirjastokimpat: Vanamo, Louna, Ratamo 23

Kymenlaakso Kuntia 7 Väestö 179 858 25379 Pääkirjastoja 7 Sivukirjastoja 13 Kirjastoautoja 5 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 16,1 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 9,7 Fyysiset käynnit/asukas 8 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 325 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,79 Toimintakulut euroa/asukas 60,3 Kirjastokimppa: Kyyti 24 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Päijät-Häme Kuntia 11 Väestö -alle 15 v. 202 009 30 378 Pääkirjastoja 10 Sivukirjastoja 9 Kirjastoautoja 6 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 17,4 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 10,9 Fyysiset käynnit/asukas 9,4 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 302 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,73 Toimintakulut euroa/asukas 53,5 Kirjastokimppa: Lastu 25

Uusimaa Kuntia 26 Väestö -alle 15 v. 1 603 388 273 167 Pääkirjastoja 25 Sivukirjastoja 93 Kirjastoautoja 17 Kirjastokimppoja 7 Kokonaislainaus/asukas 14,8 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 4,4 Fyysiset käynnit/asukas 9,7 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 258 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,80 Toimintakulut euroa/asukas 59,2 Kirjastokimpat: HelMet, Ratamo, Kirkes, Porsse, ekirjastot-ebibliotek, Lukki, Lukas 26 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2014-2015 Perustuu http://tilastot.kirjastot.fi tilastotietokannan tietoihin* 2014 2015 Yksikkömuutos %- muutos Asukasluku 2 276 745 2 292 369 15 624 0,7 Kuntien lukumäärä 64 64 0 0 Kirjastot yhteensä kpl 215 211-4 -1,9 Pääkirjastot 62 62 0 0,0 Sivukirjastot 141 138-3 -2,1 Laitoskirjastot 12 11-1 -8,3 Kirjastoautot 37 37 0 0,0 Pysäkkejä 2 456 2 417-39 -1,6 Muita palvelupaikkoja 42 41-1 -2,4 Aukiolotunteja 433 382 435 923 2 541 0,6 - aukiolotunnit: itsepalvelu 14 133 32 470 18 337 129,7 Henkilötyövuodet yht. 1 891 1 821-70 -3,7 Kirjaston palkkaamat 1 668 1 668 0 0,0 - josta kirjastoammatilliset 1 382 1 371-11 -0,8 - josta korkeakoulutetut 618 608-10 -1,6 Muut 223 163-60 -26,9 Toimintakulut yht. 132 925 759 133 660 715 734 956 0,6 Henkilöstökulut 74 331 885 74 079 526-252 359-0,3 Kirjastoaineistokulut 13 471 076 13 212 453-258 623-1,9 - kirjojen hankintakulut 8 224 365 8 224 393 28 0,0 - muut kirjastoaineistokulut 5 246 711 4 988 060-258 651-4,9 Tilakustannukset 28 925 945 29 230 109 304 164 1,1 Muut kulut 16 196 853 17 138 628 941 775 5,8 Toimintakulut /asukas 58,38 58,31-0,07-0,1 Kulut seuraavan vuoden talousarviossa 132 207 097 132 686 523 479 426 0,4 Käynnit Fyysisiä käyntejä 21 766 103 21 161 549-604 554-2,8 Fyysiset käynnit/asukasluku 9,56 9,23-0,33-3,5 Verkkokäynnit** 24 855 249 26 303 722 1 448 473 5,8 Verkkokäynnit/asukasluku 10,92 11,47 0,55 5,0 Kokonaislainaus kpl 35 386 538 34 619 221-767 317-2,2 Lainaajat 840 972 823 113-17 859-2,1 27

Kirja-aineiston lainaus yht. 26 761 192 26 182 997-578 195-2,2 Kirjat - suomenkieliset 23 473 902 23 308 583-165 319-0,7 - ruotsinkieliset 1 243 956 1 268 387 24 431 2,0 - muunkieliset 1 602 344 1 606 027 3 683 0,2 - aikuisten kirjat 15 577 845 15 285 072-292 773-1,9 - lasten kirjat 10 742 357 10 898 153 155 796 1,5 - kaunokirjat 17 468 083 17 395 277-72 806-0,4 - tietokirjat 8 852 119 8 787 948-64 171-0,7 - kaunokirjat aikuiset 7 933 211 7 742 852-190 359-2,4 - tietokirjat aikuiset 7 644 634 7 542 220-102 414-1,3 - kaunokirjat lapset 9 534 872 9 652 425 117 553 1,2 - tietokirjat lapset 1 207 485 1 245 728 38 243 3,2 Nuotit ja partituurit 440 990 444 685 3 695 0,8 Muun kuin kirja-aineiston lainaus yht. 8 587 229 8 587 229 0,0 - Musiikkiäänitteet 2 110 307 1 833 986-276 321-13,1 - Muut äänitteet 938 022 928 339-9 683-1,0 - Videot 7 256 3 901-3 355-46,2 - CD-ROM -levyt 78 630 58 438-20 192-25,7 - DVD ja Blu-ray -levyt 3 044 178 2 953 849-90 329-3,0 - Muu aineisto*** 2 408 836 2 172 834-236 002-9,8 Saadut kaukolainat 38 117 27 030-11 087-29,1 Lähetetyt kaukolainat 57 928 51 970-5 958-10,3 Kokonaislainaus/asukas 15,54 15,10-0,44-2,8 Hankinnat yht. kpl 652 049 638 163-13 886-2,1 Kirjat 541 173 544 993 3 820 0,7 - suomenkieliset 458 706 463 368 4 662 1,0 - ruotsinkieliset 36 326 36 477 151 0,4 - muunkieliset 46 141 45 148-993 -2,2 - aikuisten kirjat 331 618 334 071 2 453 0,7 - lasten kirjat 209 555 210 922 1 367 0,7 - kaunokirjat 355 977 359 332 3 355 0,9 - tietokirjat 185 196 185 661 465 0,3 28 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015

- kaunokirjat aikuiset 171 469 177 091 5 622 3,3 - tietokirjat aikuiset 160 149 156 980-3 169-2,0 - kaunokirjat lapset 184 508 182 241-2 267-1,2 - tietokirjat lapset 25 047 28 681 3 634 14,5 Nuotit ja partituurit 8 053 7 027-1 026-12,7 Muun kuin kirja-aineiston hankinta yht. 102 823 86 143-16 680-16,2 - Musiikkiäänitteet 40 086 30 277-9 809-24,5 - Muut äänitteet 15 928 12 371-3 557-22,3 - Videot 22 19-3 -13,6 - CD-ROM -levyt 1 005 773-232 -23,1 - DVD ja Blu-ray -levyt 37 844 36 163-1 681-4,4 - Muu aineisto*** 7 938 6 540-1 398-17,6 Poistot kpl 916 181 958 312 42 131 4,6 Kokoelmat yht. kpl 11 289 757 10 988 297-301 460-2,7 Kirjat 9 540 177 9 260 940-279 237-2,9 - suomenkieliset 8 057 989 7 805 026-252 963-3,1 - ruotsinkieliset 805 930 791 276-14 654-1,8 - muunkieliset 676 258 664 638-11 620-1,7 - aikuisten kirjat 6 548 091 6 307 987-240 104-3,7 - lasten kirjat 2 992 086 2 952 953-39 133-1,3 - kaunokirjat 5 514 915 5 350 639-164 276-3,0 - tietokirjat 4 025 262 3 910 301-114 961-2,9 - kaunokirjat aikuiset 2 934 843 2 810 305-124 538-4,2 - tietokirjat aikuiset 3 613 248 3 497 682-115 566-3,2 - kaunokirjat lapset 2 580 072 2 540 334-39 738-1,5 - tietokirjat lapset 412 014 412 619 605 0,1 Nuotit ja partituurit 266 560 257 700-8 860-3,3 Muut kuin kirja-aineisto yht. 1 483 020 1 469 657-13 363-0,9 - Musiikkiäänitteet 866 907 846 088-20 819-2,4 - Muut äänitteet 181359 181 284-75 0,0 - Videot 21 145 13 476-7 669-36,3 - CD-ROM -levyt 18 901 16 121-2 780-14,7 29

- DVD ja Blu-ray -levyt 307 170 326 464 19 294 6,3 - Muu aineisto*** 87 538 86 224-1 314-1,5 Lehdet yht. vuosikertoja 24 296 22 164-2 132-8,8 Sanomalehdet 2 755 2 609-146 -5,3 Aikakauslehdet 21 541 19 555-1 986-9,2 E-aineistot E-kirjakokoelma**** 15 830 21 298 E-kirjojen hankinnat**** 4 256 9 120 E-kirjojen käyttökerrat 108 215 173 507 65 292 60,3 E-musiikin kirjautumiset 43 741 36 118-7 623-17,4 E-musiikin käyttökerrat 371 745 328 152-43 593-11,7 E-lehtien käyttökerrat 290 630 419 164 128 534 44,2 E-tietokantojen käyttökerrat 11 615 112 581 100 966 869,3 E-kuvatallenteiden käyttökerrat 12 517 11 478-1 039-8,3 *Ks. tilastointiin liittyvät ohjeet ja käsitteistöt tilastotietokannan osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi **Verkkokäynti on kirjaston ulkopuolelta tehty virtuaalikäynti kirjaston verkkosivustolle. Käynnin aikana voi tapahtua useita eri toimintoja, kuten fyysisen käynnin yhteydessäkin. ***Muu aineisto sisältää esim. karttalehdet, diasarjat ja -kuvat, pelit, mikrokortit ja -rullat yms. **** E-kirjojen tilastoinnissa tehtiin vuosien 2014-2015 välillä muutoksia, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoiset 30 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2015