Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta

Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 27 21 Eeva Ranta, Marja Valtonen, Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 221/211

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 221/211 Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 27-21 Eeva Ranta Marja Valtonen Aki Mettinen Lohja 211 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 221/211 Valokuvat: Luvy ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut Lohjan Painotuote Oy, Lohja 21 ISBN 978-952-25-6-1 (nid.) ISBN 978-952-25-61-8 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)

Sisältö 1 Johdanto...5 2 taustatiedot...6 2.1 Yleiskuvaus tarkkailualueesta...6 2.2 Ajankohtaista Hiidenvedestä...9 2.2.1 Hiidenveden kunnostus 28 211 -hanke...9 2.2.2 Maatalousympäristön vesistökuormituksen automaattinen seuranta...9 2.2.3 Mäntsälä-Siuntio maakaasuputki: Hiidenveden Nummelanselän alitus...1 2.2.4 Siirtoviemärihanke...11 2.3 Hiidenveden yhteistarkkailututkimuksen havaintopaikat...11 2.4 Vuosien 27-21 säätila, ja Vanjoen, Vihtijoen ja Väänteenjoen virtaamat...13 2.5 Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus...15 3 vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu...17 3.1 Saavajoki ja Vanjoki...18 3.2 Vihtijoki...21 3.3 Vanjoen ja Vihtijoen ainekuormitus Hiidenveteen...25 3.4 Karkkilan Pyhäjärvi ja Vihdin Averiajärvi...27 3.4.1 Pyhäjärvi...27 3.4.2 Averia...29 3.5 Hiidenvesi...31 3.5.1 Kuvaus järvestä ja kuormitus...31 3.5.2 Happipitoisuus...34 3.5.3 Ravinnepitoisuudet ja a-klorofyllillä mitattu rehevyys...37 3.5.3.1 Ravinnepitoisuudet...37 3.5.3.2 A-klorofyllin avulla mitattu rehevyys... 41 3.5.4 Muu veden laatu...42 4 hiidenveden biologiset tutkimukset vuosina 27 21...43 4.1 Kasviplankton...43 4.2 Pohjaeläimet...44 4.2.1 Hiidenveden sekä Van- ja Vihtijoen yhteistarkkailun pohjaeläintutkimukset 24 21...44 4.2.2 Van- ja Vihtijoen tila...45 4.2.3 Hiidenveden Kirkkojärven, Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän tila...47 4.2.4 Sulkasääsket Hiidenvedellä...48 4.3 Kalat...49

5 yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen VAIkutuksista hiidenvedellä vuosina 27 21...5 5.1 Joet...5 5.1.1 Vanjoki...5 5.1.2 Vihtijoki...51 5.1.3 Hiidenvesi...52 6 Hiidenveden yhteistarkkailun jatkaminen...53 Kirjallisuuslähteet...54 Liitteet...57 Liite 1. Kartat yhteistarkkailualueesta...59 Liite 2. Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina 1988 21 (Marja Valtonen)...64 Liite 3. Hiidenveden yhteistarkkailualueen vesianalyysitulokset vuodelta 21 Analyysimenetelmät ja analyysien epävarmuudet...66 Liite 4. Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 (Arja Palomäki)...74 Kuvailulehti...94

1 Johdanto Hiidenveden ja siihen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvän yhteistarkkailututkimuksen tavoitteena on hankkia aineistoa, jota käytetään selvitettäessä vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueen laajuutta sekä haittojen vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Yhteistarkkailututkimus on toteutettu valvovan viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (Uudenmaan ELY-keskus, kirje 521/5 Hevy 3.12.1991). Ohjelmaa on vuosien varrella täydennetty ja päivitetty viranomaisen ja yhteistarkkailutyöryhmän hyväksymällä tavalla. Viimeisin ohjelmapäivitys on tehty toukokuussa 29. Yhteistarkkailuun vuosien 27 21 aikana osallistuivat Karkkilan vesihuoltolaitos, Vihdin vesihuoltolaitos, Hopeaniemen kuntoutumiskeskus ja kylpylä, Hiidenpirtti, Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos, Componenta Finland Oy Högfors, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, Vihdin kunnan ympäristönsuojelu ja Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelu. Näistä neljän viimeisen osallistuminen on perustunut vapaaehtoisuuteen. Vesioikeuden tai viranomaisen määräämät tarkkailuvelvoitteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Hiidenveden pistekuormittajien jätevesilupapäätökset, joihin vesistötarkkailuvelvoitteet perustuvat. Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös Karkkilan kaupunki, LSYV 17.5.25 No 42/2/1 kaupungin jätevedenpuhdistamo LSYV 11.6.21 No 25/21/1 Vihdin vesihuoltolaitos, UUS 8.5.22 No YS 514 Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo UUS25.1.24 No YS 125 Hopeaniemen kuntoutumiskeskus ja kylpylä, 7.11.28 UUS-27-Y-547-111 jätevedenpuhdistamo No YS 1569 Hiidenpirtti, VH 1.11.1983, jätevedenpuhdistamo 381/5/VH 1983 Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos, Vihdin ympäristöasiain lautakunta jätevedenpuhdistamo 31.5.1995 82/53/54/95 Tarkkailun koordinoinnista Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä vastaa vesistötutkija, näytteenoton tekevät sertifioidut näytteenottajat (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja vesinäytteiden analysoinnista vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 5

Tässä yhteenvetoraportissa luodaan katsaus viimeisten neljän vuoden, 27 21, tarkkailutuloksiin. Hiidenveden yhteistarkkailu tapahtuu jaksoissa niin, että joka neljäs vuosi mukana ovat fysikaalis-kemiallisten mittausten lisäksi myös vesistön biologiaa kuvaavat muuttujat, kasviplankton ja pohjaeläimet. Vuosi 21 oli tällainen, ns. laaja tarkkailuvuosi. Tämän vuosiyhteenvedon kirjoitti luvun 2.5 (Jätevesikuormitus) osalta puhdistamoinsinööri Marja Valtonen, luvun 4.2 (Pohjaeläimet) osalta vesistötutkija Aki Mettinen, muilta osin vesistötutkija Eeva Ranta. Liitteenä 4 on lisäksi esitetty vuoden 21 kasviplanktontutkimus (Palomäki 211). Edellisen kerran Hiidenveden alueen yhteistarkkailun tuloksia on esitetty vuoden 29 yhteenvetoraportissa (Ranta & Valtonen 21). 2 taustatiedot 2.1 Yleiskuvaus tarkkailualueesta Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluva Hiidenvesi on Lohjanjärven jälkeen Uudenmaan toiseksi suurin järvi. Järvi koostuu neljästä pääaltaasta, jotka ovat Kirkkojärvi, Mustionselkä, Nummelanselkä ja Kiihkelyksenselkä (kartat liitteessä 1). Hiidenvesi on merkittävä virkistysalue sekä paikkakuntalaisille että monille pääkaupunkiseudun asukkaille. Järven rannoilla on runsas tuhat loma-asuntoa. Kuva 1. Hiidenvedellä on monenlaisia ranta-alueita. Kuvassa Nummelanselän Luontolan hiekkapohjaista rantaa kuvattuna 7.4.29. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Järvityypiltään Hiidenvesi on luokiteltu kuuluvaksi tyyppiin runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (RrRk). Veden ekologinen tila on Hiidenvedessä arvioitu tyydyttäväksi. Tavoitteena on saada Hiidenvesi, samoin kuin muutkin Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesimuodostumat, hyvään ekologiseen tilaan viimeistään vuoteen 227 mennessä (Joensuu ym. 21). Yhteistarkkailun piiriin kuuluu Hiidenvesi, osa Hiidenveteen sen koillispuolelta laskevasta Vihtijoesta ja pohjoispuolelta laskeva Vanjoki. Lisäksi tarkkaillaan Karkkilan Pyhäjärveä, Pyhäjärveen laskevan Saavajoen alaosaa ja Averiajärveä (kartat liitteessä 1). Vihtijoen vesistön latvat sijaitsevat Vihdin, Nurmijärven ja Hyvinkään kuntien alueilla pääosan vesistöstä sijaitessa Vihdin kunnassa. Vanjoen vesistö saa alkunsa Lopen kunnasta ja laskee Karkkilan kautta Vihdin alueelle. Hiidenvesi laskee Väänteenjoen kautta Lohjanjärveen. Tietoja Hiidenveden, Averian ja Pyhäjärven hydrologiasta on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Hydrologisia tietoja yhteistarkkailualueen järvistä (Hiidenvesi, Averia, Pyhäjärvi). Hiidenvesi Averia Pyhäjärvi Pinta-ala km 2 3,3 1,4 1,4 Keskisyvyys m 6,6 3,2 4,2 Suurin syvyys m 33, 6,5 11, Tilavuus milj. m 3 197 4,5 5,9 Teor. viipymä vrk 27 2 Keskivirtaama m 3 /s 8,9 2,2 3,5 Vedenkorkeus WN43+ 31,8 36 72,5 Rantaviivaa km 19,5 7,3 5,6 Valuma-alue km 2 933,9 232,1 367,9 Hiidenvettä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 8/1982 A 27.1.1982 perusteella Väänteenjoessa olevan padon avulla. Säännöstely alkoi vuonna 197 ja toimii nykyisellään Helsingin seudun ympäristöpalvelujen hallinta-alueen vedenhankinnan varajärjestelmän osana. Säännöstelyväli on yleensä,9 1, m, suurin sallittu vedenkorkeuden vaihtelu on 1,6 m. Käytännössä säännöstely on merkinnyt sitä, että Hiidenveden vallitseva vedenkorkeustaso on kesäaikana noussut 2 4 cm vuoteen 197 asti vallinneesta tasosta. Muina vuodenaikoina ero entiseen ei ole sanottava (Kukkamäki 1995). Säännöstelyrajat on sidottu kalenteriin, mutta suurin sallittu juoksutus määräytyy padon suurimman purkautumiskyvyn perusteella. Ennen tulvaa ja sen aikana on kaikki patoluukut pidettävä auki. Hiidenveden purkautumiseen vaikuttaa oleellisesti alapuolella sijaitsevan Lohjanjärven vedenkorkeus. Vuoden 21 vedenkorkeus poikkesi pitkän ajan keskiarvosta eniten jaksolla tammi-huhtikuu ja joulukuussa (kuva 2). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 7

Kuva 2. Hiidenveden vedenkorkeus vuonna 21. Lähde: www.ympäristö.fi vedenkorkeudet. Oikeus veden johtamiseen Hiidenvedestä Vantaanjokeen perustuu Etelä-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 125, 1.1.21 ja on voimassa vuoden 215 loppuun. Hiidenveden ja siihen laskevien järvien säännöstelyoikeudelle ei ole asetettu aikarajaa. Karkkilan suunnasta laskevan Vanjoen eli Karjaanjoen valuma-alue on maaperältään suurimmaksi osaksi savea ja hiesua, varsinkin alueen etelä- ja keskiosassa. Maaperä aivan jokiuoman lähellä on yleensä hienoa hietaa ja kauempana uomasta hiesua ja hiesusavea (Virri 1971). Vanjoen valuma-alueella on peltoa 34 %, metsää 62 %, rakennettua aluetta 2 % ja vesialuetta 1 %. Peltoalueiden eroosioherkkyys on alueella suuri (Penttilä & Kulmala 1999). Vanjoen varrella Vihdin Jokikunnassa oleva Vanjärvi kuuluu Natura 2 -ohjelmaan sekä valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Lisäksi alueelle on perustettu Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta noin 13 ha suuruinen luonnonsuojelualue. Vihtijoen alaosalla maaperä on hiesusavea ja aitosavea. Yläjuoksulla maaperä muuttuu karkeaksi hiedaksi ja hiekaksi. Alueen peltoprosentti on 2 %, metsää on 73 %, vesistöä 6 % ja avosuota tai rakennettua aluetta 1 %. Peltojen eroosioherkkyys on suuri erityisesti Vihtijoen alaosissa (Penttilä & Kulmala 1999). Hiidenveden itäpuolella sijaitsee Koivissillan jätekeskus, jonka alueen vedet laskevat Oinasjokea myöten Hiidenveden Kopunlahteen. Jätekeskuksen kaatopaikan vesistövaikutuksia tarkkaillaan viranomaisen valvonnassa. Kuormitus on pääasiassa typpikuormitusta. Kuormitus on vähentynyt 2-luvulla; vuonna 21 kaatopaikan kuormituksen osuuden Oinasjoen typpikuormituksesta arvioitiin olevan noin 6 % ja fosforikuormituksesta noin,2 %. (Ranta 211). 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

2.2 Ajankohtaista Hiidenvedestä 2.2.1 Hiidenveden kunnostus 28 211 -hanke Hiidenveden kunnostuksen päätavoitteena on ylläpitää ja parantaa Hiidenveden ja sen valumaalueen sekä järven alapuolisen vesistönosan monipuolisia luontoarvoja. Kunnostuksen positiivisista vaikutuksista hyötyvät kaikki mahdolliset Hiidenveden käyttäjätahot, kuten vakituiset asukkaat, mökkiläiset ja muut virkistyskäyttäjät sekä alueen elinkeinoelämä. Kunnostustyön pohjana on yhteistyökumppanien hyväksymä yleispiirteinen hankesuunnitelma vuosille 28 211 (Hyytiäinen 27). Kunnostushankkeen toiminta jatkui vuonna 21 suunnitelman mukaisesti valuma-alueen hoito- ja kunnostustyönä. Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Vihdin Vanjokilaakson ja Sulkavanojan alueelle valmistui syksyllä 21, Hiidenveden lähialueen yleissuunnittelu käynnistyi syksyllä 21. Hiidenveden kunnostus 28 211 hankkeessa on toteutettu Suomen mittakaavassa suuri määrä kosteikkoja, kaikkiaan 78 kpl vuoden 21 loppuun mennessä. Vuonna 21 kosteikkojen rakentamisen pääpaino oli Karjaanjoen valuma-alueen pohjoisosassa, jonne perustettiin 38 kohdekokonaisuutta. Vanjärven umpeenkasvua estetään nostamalla Vanjärven keskiveden korkeutta noin 34 cm ja alivesi nousee noin metrillä. Vettä johdetaan Vanjoesta Vanjärveen (Jaakonaho ja Rantakokko 28). Hiidenveden Vaanilanlahden kunnostussuunnitelma valmistui myös vuonna 21. Vaanilanlahden kunnostuksella pyritään vähentämään kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista Hiidenveteen ja hidastamaan alueen umpeenkasvua sekä lisäämään alueen monimuotoisuutta ja linnuston elinalueita. Hiidenveden kunnostus -hanke on mukana useissa yhteistyöhankkeissa, joiden kautta alueelle saadaan erityisosaamista ja Hiidenvesi pysyy näin mukana valtakunnallisten kärkihankkeiden joukossa (Joensuu & Helttunen 211). Vuonna 21 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti Hiidenveden kalayhteisön rakennetta ja kalalajien välisiä runsaussuhteita (Sairanen 21). Hiidenveden ulappa-alueita koskeva sulkasääskien runsauksia koskeva tutkimus valmistui vuoden 28 aikana (Malinen ym. 28). 2.2.2 Maatalousympäristön vesistökuormituksen automaattinen seuranta MTT:n vetämässä ja Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä toteuttamassa Ennvisense-projektissa kehitetään maatalouden sovelluksia hyödyntämään ajallisesti tiheää olosuhdetietoa. Hanke myös parantaa Maasää-mittausverkkoa ja sen tuottamaa dataa aiempaa laadukkaammaksi, yhteiskäyttöisemmäksi ja paremmin tulevaisuuden haasteisiin vastaavaksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 9

Maasää-mittausverkosto tuottaa jatkuvaa ympäristömittaustietoa Karjaanjoen valuma-alueelta. Hiidenveden valuma-alueella on 18 sameus- ja kiintoaineanturia sekä neljä ravinneanturia. Dataa kerätään reaaliaikaisesti noin 7 mittausnoodista, jotka havainnoivat automaattisesti sääparametrejä, maankosteutta ja veden laatutietoja ja lähettävät tiedot langattomasti palvelimille. Mitatun ympäristötiedon arvo kasvaa, kun se yhdistetään ennuste- ja muihin malleihin (www.mtt.fi/ennvisense). 2.2.3 Mäntsälä-Siuntio maakaasuputki: Hiidenveden Nummelanselän alitus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputken linjaus alittaa Hiidenveden Nummelanselän. Työn valmistelu aloitettiin syksyllä 21. Järven nopea jäätyminen marraskuussa esti kuitenkin varsinaisen upotuksen, joten se siirtyi tehtäväksi kevään 211 aikana. Varsinaisen kaivutyön on arvioitu kestävän noin 3 työpäivää. Kuva 3. Maakaasuputken upotustyö käynnissä Nummelanselällä huhtikuun viimeisellä viikolla 211. Putken linjaus sijoittuu Nummelanselän pohjoisrantaan Vihdin kunnan Kaukoilan kylän kohdalla. Linjaus kiertää Nummelanselällä Papinsaaren ja Raatosaaren itäpuolelta ja nousee maalle Haapakylän Maaniitunlahdessa. Alituksen kokonaispituus on 2,7 km, josta 1,4 kilometrin osuudella vesisyvyys on alle kaksi metriä aliveden NMW (+31,25) tasosta mitattuna. Muilta osin syvyys vaihtelee 2 5 metriin. Alitusalueella järven pohja on savista liejua ja sen alla on savea (Pöyry Energy Oy 29). 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Työalue järvessä on noin 4 metrin levyinen. Putki asennetaan paikalleen käyttäen ns. suojaupotusmenetelmää, jolloin vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Työn vaikutuksia seurataan vesiviranomaisen valvonnassa erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti yhteensä 15 havaintopaikalta. Ensimmäiset neljä näytekierrosta tehtiin syys-marraskuussa 21. Tarkkailua jatketaan ohjelman mukaisesti vuonna 211 (Ranta 21). 2.2.4 Siirtoviemärihanke Vuonna 29 käynnistettiin yleissuunnitelman laatiminen Vihdin jätevesien johtamisesta Espooseen tai muualle tarkoitukseen sopivaan kohteeseen (Airix ympäristö 29). Selvitys on tehty yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton sekä Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan kanssa. Yleissuunnitelman tarkoituksena oli selvittää kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu Vihdin ja Karkkilan jätevesien tulevaksi käsittelyvaihtoehdoksi. Vaihtoehdoiksi valittiin jätevesien käsittely nykyisellä puhdistamolla, jätevesien käsittely Nummelassa, jätevesien käsittely Nummelan uudessa puhdistamossa, jätevesien käsittely Lohjan Pitkäniemen puhdistamolla tai jätevesien johtaminen Espooseen. Siirtoviemäri on suunniteltu siten, että se toteutuessaan alittaisi Hiidenveden. Hiidenveden kannalta paras vaihtoehto olisi rakennuttaa viemäri kulkemaan maitse (Joensuu & Helttunen 211). 2.3 Hiidenveden yhteistarkkailututkimuksen havaintopaikat Hiidenveden yhteistarkkailualueella on ollut vuosien 27 21 aikana vuosittain yhteensä 22 havaintopaikkaa (taulukko 3, kartat liitteessä 1), joilta haettiin vesinäytteitä 1 12 kertaa havaintopaikkaa kohden vuodessa. Näytteenotto painottuu ohjelman mukaan avovesikauteen. Vesinäytteet otetaan noutimilla, samalla mitataan lämpötila ja havainnoidaan sääolot. Näytteenottaja kirjaa ylös myös kaikki poikkeavat olosuhteet, esimerkiksi veden samentumat ja leväkukinnat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 11

Taulukko 3. Hiidenveden yhteistarkkailun vedenlaatuhavaintopaikat. Havaintopaikka Koordinatit Kunta vesistöalue 1 Vihtijoki 8,4 2-67282-252415 Vihti 23.9 3 Averia, keskiosa 1 2-67467-25236 Vihti 23.9 4 Olkkalanjoki,4 2-6716-25173 Vihti 23.9 4A Olkkalanjoki 4A (VMTTK) 2-6744-251955 Vihti 23.9 4B Olkkalanjoki 4B (VMTTK) 2-67284-251842 Vihti 23.9 4C Olkkalanjoki 4C (VMTTK) 2-67394-251947 Vihti 23.9 S3 Saavajoki 1, 2-671464-251182 Karkkila 23.5 1 Pyhäjärvi, Tuorila 4 2-67149-25136 Karkkila 23.5 11 Vanjoki 25, 2-671378-251114 Karkkila 23.4 12 Vanjoki 18,3 2-67111-251198 Karkkila 23.4 13 Vanjoki 7,4 2-67427-251218 Vihti 23.4 14 Vanjoki,3 2-669958-25916 Karkkila 23.4 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 2-669982-251722 Vihti 23.3 6 Hiidenv. Mustionselkä 11 2-669714-251545 Vihti 23.3 7 Hiidenv. Raatosaari 9 2-669346-25155 Vihti 23.3 8 Hiidenv. Yhdyksennokka 8 2-669545-251282 Vihti 23.3 9 Hiidenv. syvänne 9 2-669768-25919 Vihti 23.3 A Hiidenv. Hiidenpirtti 14 2-669468-25952 Vihti 23.3 B Hiidenv. Hiidenpirtin silta 2-669458-25952 Vihti 23.3 C Hiidenv. Hiidenpirtti 15 2-669476-25948 Vihti 23.3 D Hiidenv. Hopeaniemi 671328-335321 Vihti 23.3 E Hiidenv. Hopeaniemi 671225-335235 Vihti 23.3 Laajan tarkkailuvuoden 21 ohjelmaan kuuluivat myös kasviplankton ja pohjaeläimet. Kasviplanktonnäytteet otettiin Havaintopaikoilta 5, 7 ja 9 yhteensä kolme kertaa kultakin. Näytteenottoajankohdat olivat 1.7., 11.8. ja 9.9. Pohjaeläinnäytteiden havaintopaikat ja näytteenottotaajuus on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Hiidenveden yhteistarkkailun pohjaeläinhavaintopaikat ja näytteenottotaajuus vuonna 21. Havaintopaikka- Näytt.otin näytteitä tunnus Van1 3 paikkaa (1+3+1) periaatteella alin-keskilinja-ylin koski Pitkälänkoski, yläp. Potkuhaavi 5 Van2 3 paikkaa (1+3+1) koski Karkkilan jvp, alap. Potkuhaavi 5 Van3 3 paikkaa (1+3+1) koski Maijalankoski Potkuhaavi 5 Van4 3 paikkaa (1+3+1) koski Kittiskoski Potkuhaavi 5 Vih1 3 paikkaa (1+3+1) koski Vihtijoki, Vierelä Potkuhaavi 5 Vih2 3 paikkaa (1+3+1) koski Vihtijoki, Saukoinkoski Potkuhaavi 5 Kir,4 m, Vaakila 5 rinnakkaista litoraali Kirkkojärvi, Vaakila Potkuhaavi 5 Kir 4, m 5 rinnakkaista profundaali Kirkkojärvi Ekman 5 Kir 2, m 5 rinnakkaista profundaali Kirkkojärvi Ekman 5 Kiih,4 m, Petäjäsaari 5 rinnakkaista litoraali Kiihkelyksenselkä, Petäjäsaari Potkuhaavi 5 Kiih 28 m 5 rinnakkaista profundaali Kiihkelyksenselkä Ekman 6 Kiih 15 m 5 rinnakkaista profundaali Kiihkelyksenselkä Ekman 5 yhteensä 61 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

2.4 Vuosien 27 21 säätila, ja Vanjoen, Vihtijoen ja Väänteenjoen virtaamat Jakson 27 21 säätilassa (kuvat 4 6) vuoden 27 sääolosuhteissa huomiota kiinnittivät sateinen alkutalvi, loppukesä ja joulukuu. Lopputalven keskilämpötila oli myös normaalia korkeampi. Vuoden 28 talvi oli Suomen mittaushistorian leudoin, kevätkuukausista lämmin ja sateinen huhtikuu nosti myös vesistöjen virtaamia. Vuosi 29 oli keskimääräistä lämpimämpi koko maassa. Sademäärät olivat Etelä-Suomessa kuitenkin lähellä pitkänajan keskiarvoja. Kuva 4. Leuto talvi 28 ja luminen talvi 21 asettivat haasteita isojen järvien vesinäytteenotolle; potkuri edellisenä ja lumikengät jälkimmäisenä olivat ahkerasti käytössä. Vuoden 21 alun talvikuukaudet olivat kylmiä ja Etelä-Suomessa myös lumisia. Talvi 29 21 oli kylmin sitten talven 1986 1987. Tyypillistä olivat myös pitkät pakkasjaksot. Pakkaset alkoivat hiljalleen hellittää maaliskuun aikana, mutta lunta satoi maaliskuussa vielä lisää. Kevään kuukaudet olivat edellisvuosia sateisempia, toukokuun puolivälissä oli poikkeuksellisen varhainen hellejakso. Melko sateisen kevään jälkeen seurasi lämmin kesä; heinäkuusta elokuun puoliväliin oli helteistä ja kuivaa. Elokuun puolivälin paikkeilla sää alkoi muuttua viileämmäksi ja sateisemmaksi. Marraskuun puolivälissä alkoi kylmä sääjakso: lunta satoi marraskuun toisella viikolla ja samalla myös lämpötila laski nollan alapuolelle pysyen pakkasella vuoden loppuun saakka. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 13

16 14 12 1 8 6 4 2 Sadesumma mm tammi.7 maalis.7 touko.7 heinä.7 syys.7 marras.7 tammi.8 maalis.8 touko.8 heinä.8 syys.8 marras.8 tammi.9 maalis.9 touko.9 heinä.9 syys.9 marras.9 tammi.1 maalis.1 touko.1 heinä.1 syys.1 marras.1 25 2 15 1 5-5 -1-15 Keskilämpötila o C tammi.7 maalis.7 touko.7 heinä.7 syys.7 marras.7 tammi.8 maalis.8 touko.8 heinä.8 syys.8 marras.8 tammi.9 maalis.9 touko.9 heinä.9 syys.9 marras.9 tammi.1 maalis.1 touko.1 heinä.1 syys.1 marras.1 Sadesumma Keskilämpötila 27 828 4,4 28 786 5,6 29 621 7, 21 625 6,6 Kuva 5. Lohjan Porlan sääaseman sade- ja lämpötilatietoja vuosilta 27 21. Karkkilan suunnasta Hiidenveden Kuninkaanlahteen laskevan Vanjoen, Vihdin suunnasta Kirkkojärveen laskevan Vihtijoen ja Hiidenvedestä Lohjanjärveen laskevan Väänteenjoen virtaamakäyrät on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 6). Kuvasta käy hyvin ilmi vuoden 28 normaalivuodesta poikkeava virtaamavaihtelu ja vuoden 21 voimakas kevätvirtaama. Väänteenjoki on virtaamaltaan suurin, Vihtijoki pienin. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Kuva 6. Väänteenjoen (2356), Vanjoen (231) ja Vihtijoen (2342) virtaamakäyrät vuosina 27 21. Lähde: OIVA Ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 21.2.211. 2.5 Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus Tässä luvussa esitellään Hiidenveden alueelle johdettava pistemäinen jätevesikuormitus kolmen tärkeimmän puhdistamon osalta. Kokonaisuuden kannalta tärkeitä ovat Karkkilan kaupungin puhdistamo ja Vihdin kirkonkylän puhdistamo. Paikallisesti tärkeistä ja pienemmän kokoluokan puhdistamoista on edelleen toiminnassa Hopeaniemen puhdistamo. Pistekuormituksen suhteellinen (%) jakaantuminen puhdistamoiden kesken v. 21 käy ilmi kuvasta 7. % 1 Hiidenveden alueen pistekuormitus, puhdistamoiden %-osuudet v. 21 8 6 4 2 Vesi BHK7 Fosfori Typpi Karkkila Vihti kk Hopeaniemi Kuva 7. Hiidenveden alueen pistekuormitus, puhdistamoiden % -osuudet vuonna 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 15

Hopeaniemen puhdistamoa saneerattiin ja huollettiin aikavälillä kesäkuu 21 tammikuu 211, jolloin mm. tyhjennettiin ja pestiin ilmastusallas ja selkeytysaltaat, asennettiin uudet ilmastimet ja mammut-pumput sekä uusittiin putkistoja. Ilmastuskompressori uusittiin taajuusmuuttaja ohjatuksi ja hankittiin uusia jatkuvatoimisia mittareita (happi, ph). Lisäksi asennettiin uusi lietevarasto. Hiidenpirtin puhdistamon toiminta päättyi elokuun 28 lopussa, jolloin jätevedet ryhdyttiin keräämään talteen ja kuljettamaan kunnallisella puhdistamolla käsiteltäväksi. Hiidenveden rehevöitymisen rajoittamista ajatellen on tärkeintä, että vesistöön päätyvä ravinteiden määrä rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Fosfori rehevöittää sisävesiä eniten, mutta myös typpi on kasvinravinne. Puhdistamokohtaiset fosfori- ja typpimäärät v. 2 21 käyvät ilmi kuvasta 8. Pidemmän ajan 1988 21 kehitys käy ilmi liitteestä 2. Puhdistamoilta johdettiin Hiidenveden alueelle fosforia noin,25 kg P/d vuonna 21 (kuva 8). Määrä sopii muutaman aikaisemman vuoden vaihteluvälin piiriin, fosforikuorma on vuosina 27 21 vaihdellut välillä,14,65 kg P/d. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna suurimman fosforivähenemän on tuottanut Karkkilan puhdistamon tehostaminen v. 22 23. Karkkilan puhdistamoa ajetaan tavoitteena hyvästä vieläkin parempaa ja Vanjokeen johdetun fosforin määrä on edelleen vähentynyt. Vuonna 27 Karkkilan puhdistamolta vesistöön johdettu fosforimäärä oli,6 kg P/d ja vuosien 28 21 vaihteluväli,11,18 kg P/d. Myös Vihdin kirkonkylän puhdistamolla syksyllä 25 käyttöön otettu jälkisuodatus on vähentänyt fosforikuormitusta Kirkkojärveen. Puhdistamoilta johdettiin Hiidenveden alueelle typpeä noin 76,9 kg N/d (kuva 8). Määrä sopii muutaman aikaisemman vuoden vaihteluvälin piiriin, vuosien 27 21 typpikuormituksen vaihteluväli oli 68,7 86,8 kg N/d. Tämä on selvästi vähemmän kuin aiemmin jaksolla 1988 21. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

kg P/d 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 Fosforikuorma v. 2-21 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Karkkila Vihti kk Hopeaniemi Hiidenpirtti kg N/d 12 Typpikuorma v. 2-21 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Karkkila Vihti kk Hopeaniemi Hiidenpirtti Kuva 8. Puhdistamoilta vesistöön johdettu keskimääräinen fosfori- ja typpikuorma (kg/d) vuosina 2 21. 3 vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu Yhteistarkkailun havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteen 1 kartoissa ja vesianalyysitulokset ja analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo liitteessä 3. Tässä luvussa tuloksia käsitellään aluekokonaisuuksittain. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 17

3.1 Saavajoki ja Vanjoki Karkkilan Pyhäjärveen koillisesta Toivikkeen suunnasta laskeva Saavajoki on tutkimusohjelmassa vertailualueena kuormitetummalle Vanjoelle. Samalla Saavajoki kertoo myös Karkkilan Pyhäjärveen tulevan veden laadusta. Saavajoen (yhteistarkkailuohjelmassa havaintopaikka S3) valuma-alueella on runsaasti suota, joka on osittain turvetuotantoaluetta. Valuma-alueella on lisäksi metsää ja jokivarressa myös peltoa, pistekuormitusta ei ole. Joen vesi on ruskeaa ja humuspitoista, mutta normaalivirtaamilla varsin kirkasta. Veden laatu on voimakkaasti virtaamasta riippuvainen; mitä suurempi virtaama, sitä sameampi vesi ja suuremmat pitoisuudet esimerkiksi ravinteissa. Saavajoen veden laatua voi kuitenkin kokonaisuutena luonnehtia tyydyttäväksi. Hiidenveden Kuninkaanlahteen laskevan Vanjoen (havaintopaikat 11 14) pituus jokisuusta Pyhäjärveen on 23 km, joen koko valuma-alueen koko on 484 km 2 ja keskivirtaama on noin 4,5 m 3 /s. Valuma-alueella on runsaasti peltoviljelyä ja muutakin hajakuormitusta aiheuttavaa toimintaa, jonka vaikutus näkyy erityisesti joen alaosissa ravinne- ja bakteeripitoisuuksien nousuna. Pistemäinen kuormitus tulee joen yläosasta Karkkilan kaupungin jätevedenpuhdistamolta. Havaintopaikat 12, 13 ja 14 ovat puhdistamon purkuputken alapuoleisessa joessa. Pistekuormituksesta huolimatta Vanjoki on nykyisin yksi Uudenmaan suosituimmista perhokalastusjoista ja Virtavesien hoitoyhdistyksen kunnostusten tärkeää toiminta-aluetta. Saavajoen havaintopaikalta S3 ja Vanjoen havaintopaikoilta 11 13 näyte otetaan 4 kertaa vuodessa. Vanjoen alimmalta havaintopaikalta 14 näyte haetaan kuukausittain. Saavajoen ja Vanjoen veden ruskea väri kuvaa hyvin joen yleistilaa kertoen valuma-alueen voimakkaasta humusvaikutuksesta. Runsasvetiset ajat kasvattavat veden värilukua samoin kuin kiintoainepitoisuutta, sameutta ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää (kuva 9). Kuva 9. Vanjoen alaosa 13.3.28. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Jakson 27 21 väriluvut ylittivät kaikissa havaintopaikoissa useaan otteeseen arvon sata, vaihteluväli oli erittäin suuri, 5 2. Ruskeimmillaan vesi oli sateisen vuoden 28 keväällä ja keväällä 21 (kuva 11). Vanjoki tuo Hiidenveden Kuninkaanlahteen melko runsasravinteista vettä, ravinnepitoisuudet kasvavat jokea alaspäin mentäessä ollen yleensä suurimmillaan alimmilla havaintopaikoilla 13 ja 14. Veden laadun luontainen vaihtelu saadaan parhaiten kiinni käyttämällä automaattista mittausasemaa. Oheisessa kuvassa (kuva 1) on esitetty Envisense-hankkeen automaattisella mittausasemalla saatuja nitraattityppimittaustuloksia Vanjoen alimmalta havaintopaikalta nro 14 vuodelta 21. Kuvaan on lisätty samalla jaksolla käsinäytteenotolla otetut ja laboratoriossa mitatut näytteet. Lisää tietoa asiasta on valmisteilla olevassa raportissa, joka käsittelee Vanjoen ja Vihtijoen automaattisten näytteenottoasemien tuloksia vuosilta 28 21 (Joensuu 211). 1,8 Vanjoki, nitraattityppi mg/l 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 Kuva 1. Vanjoen alaosan nitraattityppipitoisuuksia automaattiaseman (sininen käyrä, JVPhanke, Saku Anttila) ja käsinäytteenoton (punaisella merkityt pisteet) mittauksina vuonna 21 (Joensuu 211). Joen alaosien valuma-alueilta tuleva hajakuormitus on yleensä suurempaa kuin Karkkilan jätevedenpuhdistamon kuormitus. Jakson 27 21 aikana vain yhdellä mittauskerralla, lokakuussa 27, joen fosforipitoisuus oli suurin heti Karkkilan puhdistamon alapuolella havaintopaikalla 12. Myös fosforipitoisuuden vaihteluväli on Vanjoessa suuri, kuvassa 11 se on 13 97 µg/l. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 19

2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Saavajoki ja Vanjoki veden väriluku S3 11 12 13 14 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Saavajoki ja Vanjoki kokonaisfosforipitoisuus µg/l S3 11 12 13 14 Kuva 11. Saavajoen ja Vanjoen veden väriluku ja kokonaisfosforipitoisuus vuosien 27 21 havaintokerroilla. Analyysivalikoimassa ammoniumtyppi, ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuus ja biologinen hapenkulutus ilmentävät selvimmin jätevesien tai voimakkaan hajakuormituksen vaikutuksia. Vedessä olevan orgaanisen aineen kulutusta mittaavan biologisen hapenkulutuksen arvot ovat pysyneet Vanjoessa jo vuosia hyvänä; selvästi mitattavissa olevia lukemia on viimeksi todettu 199-luvulla joen alaosissa. Ammoniummuodossa oleva typpi kuluttaa vesistön happivaroja hapettuessaan nitraatiksi. Saavajoen ja Vanjoen ammoniumtyppipitoisuus pysyi tarkasteltavan jakson aikana kohtuullisissa pitoisuuksissa lukuun ottamatta tammikuun 21 havaintokertaa, jolloin pitoisuudet nousivat korkeiksi havaintopaikoilla 12, 13 ja 14. Vastaava ilmiö tapahtui myös ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuudessa (kuva 12). Edellisen kerran yllämainittujen havaintopaikkojen ammoniumtyppipitoisuudet olivat samalla tasolla vuonna 22. Karkkilan puhdistamon kuormitustarkkailutuloksissa ammoniumtyppi ei kuitenkaan ylittänyt laskentajaksolle annettua raja-arvoa tammikuussa 21. Sen sijaan helmi-huhtikuun kuormi- 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

tustarkkailukerroilla puhdistamolla käsitellyn jäteveden ammoniumtyppipitoisuus oli koholla ja ylitti laskentajakson raja-arvon. Kevättalvella 21 oli pitkiä ja kylmiä pakkasjaksoja ja lumien sulamisesta johtuvat hulevedet toivat runsaasti kylmiä vesiä puhdistamolle. Kylmyys hidastaa nitrifikaation toimivuutta eli ammoniumtypen poistoteho pyrkii heikkenemään. 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Saavajoki ja Vanjoki ammoniumtyppipitoisuus µg/l S3 11 12 13 14 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Saavajoki ja Vanjoki ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuus pmy/1 ml S3 11 12 13 14 Kuva 12. Saavajoen ja Vanjoen ammoniumtyppi- ja kolibakteeripitoisuus vuosien 27 21 havaintokerroilla. Vanjoen ulosteperäisten bakteerien pitoisuudet nousevat puhdistamon alapuolella ja alempana joessa tämän tästä selvästi hygieenistä likaantumista osoittaviksi (kuva 12). Tammikuun 21 kaltaisia pitoisuuksia mitataan nykyään kuitenkin harvoin, edellisen kerran keväällä 26. 3.2 Vihtijoki Vihtijoen valuma-alueen pinta-ala on 269 km 2 jokisuulta mitattuna. Valuma-alue on pääosin peltoa ja metsää. Vähäistä pistekuormitusta joen alaosalle aiheuttaa Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskuksen jätevedenpuhdistamo Olkkalassa. Muuta vesistötarkkailuun velvollista pistemäistä kuormitusta ei Vihtijoella ole, hajakuormitus sen sijaan on erittäin voimakasta. Ha- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 21

jakuormituksen vaikutusten vähentämiseksi Hiidenveden Vihtijoen valuma-alueelle valmistui vuonna 28 Uudenmaan ympäristökeskuksen koordinoima ja MMM:n rahoittama kosteikkojen yleissuunnitelma (Pimenoff & Vuorinen 28). Suunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelua edistävien kosteikkojen perustamiseen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Suunnitelman kohteita toteutetaan Hiidenveden kunnostus -hankkeessa. Vihtijoki (havaintopaikat 1, 4 ja 4A, 4B, 4C) on Hiidenveden Kirkkojärven puoleisen pään suurin ulkoinen kuormittaja niin typen, fosforin kuin kiintoaineenkin osalta. Samoin kuin Saava- ja Vanjoella, myös Vihtijoella on ominaista valuma- ja virtaamaolosuhteista johtuva pitoisuuksien voimakas vaihtelu. Vihtijoen suun havaintopaikalta 4 näytteitä otettiin vuosien 27 21 aikana kuukausittain, havaintopaikalta 1 neljä kertaa vuodessa ja havaintopaikoilta 4a, 4b ja 4c kerran vuodessa, elokuussa. Saavajoen ja Vanjoen tapaan vesi on Vihtijoessakin voimakkaan ruskeaa. Suurimmat arvot jaksolla 27 21 mitattiin keväällä 28 ja keväällä 21. Vihtijoen ylemmän havaintopaikan 1 väriluku oli korkea myös syksyllä 29 (kuva 13). Joen veden kiintoaine- ja sameusarvot kasvavat virtaaman kasvaessa. Veden epäorgaanisia suoloja ilmentävä sähkönjohtavuus on jonkin verran Vanjokea korkeampi ja veden ravinnepitoisuudet ovat pääsääntöisesti suuremmat (kuva 13); Vihtijoen alimman havaintopaikan 4 vuosien 27 21 kokonaisfosforipitoisuus on ollut noin 3 % suurempi kuin kokonaisfosforipitoisuus Vanjoen alimmalla havaintopaikalla 14. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Vihtijoki veden väriluku 1 4 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Vihtijoki kokonaisfosforipitoisuus µg/l 1 4 Kuva 13. Vihtijoen veden väriluku ja kokonaisfosforipitoisuus vuosien 27 21 havaintokerroilla Jätevesivaikutusta mittaava biologinen hapenkulutus on myös Vihtijoessa pääasiassa alle analyysin mittaustarkkuuden (< 1,5 mg/l); edellisen kerran arvot ovat olleet selvästi koholla huhtikuussa 23. Sen sijaan ammoniumtyppipitoisuus ja ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuus ovat tässäkin joessa ajoittain likaista vettä ilmentäviä (kuva 14), joskaan aivan Vanjoen maksimilukemia ei saavuteta. Jakson 27 21 aikana Vihtijoen alimman havaintopaikan 4 ammoniumtyppipitoisuus oli selvästi koholla huhtikuussa 29 ja heinäkuussa 21. Ulosteperäisten kolibakteerien määrä oli molemmilla havaintopaikoilla useaan otteeseen yli sadan. Lokakuussa 29 ylemmän havaintopaikan 1 bakteeripitoisuus (55 pmy/1 ml) oli jakson suurin. Syy ei ole selvillä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 23

12 Vihtijoki ammoniumtyppipitoisuus µg/l 1 8 6 4 1 4 2 6 Vihtijoki ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuus pmy/1 ml 5 4 3 2 1 4 1 Kuva 14. Vihtijoen ammoniumtyppipitoisuus ja ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuus vuosien 27 21 havaintokerroilla. Vihtijoessa Averiajärven alapuolella on Valtion maatalousteknologian Vakolan tutkimuslaitos. Laitoksen pieni jätevedenpuhdistamo on Vihtijoen ainoa pistekuormittaja. Näytteet otetaan puhdistamon purkupurosta ja purkupuron ylä- ja alapuolisesta Vihtijoesta kerran vuodessa elokuussa. Purkupuron pitoisuudet ovat pääsääntöisesti Vihtijoen pitoisuuksia suurempia (kuva 15). Kokonaisuutena Vakolan kuormitus on vähäistä purkupuron pienen virtaaman vuoksi; vuosien 27 21 havaintokerroilla virtaamat vaihtelivat välillä,3 3, l/s kun Vihtijoen Olkkalan mittausasemalla virtaama oli keskimäärin 2 m 3 /s. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

4 35 3 25 2 15 1 5 Kiintoaine mg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 Ammoniumtyppi µg/l 4A yläpuoli 4C purkupuro 4B alapuoli 4A yläpuoli 4C purkupuro 4B alapuoli 3 25 2 15 1 5 Kokonaisfosfori µg/l 6 5 4 3 2 1 Ulosteperäiset kolit pmy/ 1 ml 4A yläpuoli 4C purkupuro 4B alapuoli 4A yläpuoli 4C purkupuro 4B alapuoli Kuva 15. Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen havaintopaikkojen vedenlaatuominaisuuksia vuosina 27 21. 3.3 Vanjoen ja Vihtijoen ainekuormitus Hiidenveteen Vanjoen ja Vihtijoen alimpien havaintopaikkojen veden laatua seurataan kerran kuukaudessa tapahtuvan näytteenoton avulla. Vuosina 29 ja 21 osan näytteistä on ottanut Uudenmaan ELY-keskus osana maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaa. Kuormitusmäärien laskemiseksi tarvittavat Vihtijoen alaosan virtaamatiedot on saatu ympäristöhallinnon Olkkalanjoen mittausasemalta (2342) ja Vanjoen virtaamatiedot Jokikunnan mittausasemalta (231). Ainevirtaamien laskemisessa on käytetty kuukausikeskiarvomenetelmää, jossa mitattu pitoisuus on kerrottu kuukauden keskivirtaamalla. Näin päästään todennäköisesti lähelle oikeaa suuruusluokkaa. Ravinteiden kuormituslaskelmia varten jokien mittausasemien tulokset on korjattu valumaaluekertoimilla vastaamaan jokisuun tilannetta. Vanjoen Jokikunnaksen kohdalla mitatut virtaamatulokset on kerrottu luvulla 1,58 ja Vihtijoen Olkkalan kohdalla mitatut tulokset luvulla 1,768. Mukana on myös Hiidenvedestä Lohjanjärveen laskevan Väänteenjoen ravinnekuormitus, jonka mittaukset on tehty Väänteenjoen padon kohdalta (2356). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 25

Taulukon 5 ja kuvan 16 mukaan jokien kuljettamat ravinnekuormat olivat jaksolla 27 21 pääsääntöisesti suurimmat vuonna 21, jolloin suurin osa valumista ajoittui kevääseen. Kokonaisuutena vuoden 21 sadesumma oli pienempi kuin vuonna 27 tai 28. Taulukko 5. Vihtijoen ja Vanjoen ravinneainevirtaamat vuosina 27 21 ja Väänteenjoen ainevirtaamat vuosina 29 21. VIHTIJOKI Fosfori Typpi Virtaama vuodet kg/d kg/d m 3 /s 27 4,2 111 1,9 28 9,6 181 3,1 29 7,8 152 1,38 21 13,4 324 2,8 VANJOKI Fosfori Typpi Virtaama vuodet kg/d kg/d m 3 /s 27 7,2 224 4,58 28 2,8 418 8,91 29 15,9 381 3,78 21 21 55 4,69 VÄÄNTEENJOKI Fosfori Typpi Virtaama vuodet kg/d kg/d m 3 /s 27 28 29 23 53 5,82 21 26,5 67 7,58 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Vihtijoki, fosfori Vihtijoki, typpi Kok.P kg/d 3 25 2 15 1 5 27 28 29 21 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Virtaama m3/s Kok.N kg/d 8 7 6 5 4 3 2 1 27 28 29 21 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Virtaama m3/s Fosfori Virtaama Fosfori Virtaama Vanjoki, fosfori Vanjoki, typpi Kok.P kg/d 3 25 2 15 1 5 27 28 29 21 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Virtaama m3/s Kok.N kg/d 8 7 6 5 4 3 2 1 27 28 29 21 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Virtaama m3/s Fosfori Virtaama Fosfori Virtaama Väänteenjoki, fosfori Väänteenjoki, typpi Kok.P kg/d 3 25 2 15 1 5 27 28 29 21 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Virtaama m3/s Kok.N kg/d 8 7 6 5 4 3 2 1 27 28 29 21 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Virtaama m3/s Fosfori Virtaama Fosfori Virtaama Kuva 16. Vihtijoen, Vanjoen ja Väänteenjoen ravinneainevirtaamat vuosina 27 21. 3.4 Karkkilan Pyhäjärvi ja Vihdin Averiajärvi Hiidenveden lisäksi yhteistarkkailussa ovat mukana Karkkilan kaupungin ympäristötoimiston toimeksiannosta Karkkilan Pyhäjärvi ja Vihdin kunnan ympäristönsuojelutoimiston toimeksiannosta Vihdin Averiajärvi (kartat liitteessä 1). Kummaltakin järveltä haetaan näytteet loppukesällä ja lopputalvella, jolloin järvivedet ovat lämpötilakerrostuneita ja syvimpien pohjien happitilanne on kriittisimmillään. 3.4.1 Pyhäjärvi Karkkilan kaupungin kupeessa sijaitseva keskirehevä Pyhäjärvi on kaupunkilaisille merkittävä virkistysalue. Järven valuma-alueella on runsaasti asutusta ja peltoja, jotka aiheuttavat kuormi- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 27

tusta. Karkkilan kaupungin teettämä Pyhäjärven kunnostussuunnitelma valmistui vuonna 29 (Hagman 29). Pyhäjärvi on luokiteltu kuuluvaksi tyyppiin pienet humusjärvet, joissa vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää; vuosina 27 21 pintaveden väriluku vaihteli välillä 8 12. Ekologisen luokittelun mukaan sen tila on tyydyttävä. Pyhäjärven syvimmillä alueilla on myös happiongelmia. Alusveden vähähappisuus ajoittuu yleensä loppukesään (kuva 17), jolloin 8 metrisen syvänteen happipitoisuus heikkenee usein jo viiden metrin syvyydessä. Näin tapahtui myös elokuussa 21: pohjan läheisen veden happipitoisuus oli,4 mg/l ja viiden metrin syvyydessä pitoisuus oli 1,7 mg/l. Järven pintavedessä ei ole kuitenkaan todettu hapen vajausta. Karkkilan Pyhäjärvi Pohjan läheisen veden happipitoisuus Happi mg/l 14 12 1 8 6 4 2 27.2.199 4.3.1991 22.8.1991 2.3.1992 19.8.1992 2.3.1993 17.8.1993 1.3.1994 29.8.1994 1.3.1995 17.8.1995 5.3.1996 27.8.1996 5.3.1997 25.8.1997 3.3.1998 2.8.1998 1.3.1999 19.8.1999 7.3.2 16.8.2 12.3.21 8.8.21 11.2.22 5.8.22 5.3.23 4.8.23 2.3.24 2.8.24 1.3.25 1.8.25 2.3.26 16.8.26 7.3.27 16.8.27 27.2.28 13.8.28 2.3.29 19.8.29 15.3.21 11.8.21 Kuva 17. Pyhäjärven syvänteen happipitoisuus vuodesta 199 lähtien mitattuna metrin päässä pohjasta. Musta trendiviiva kuvaa happitilanteen lineaarista kehitystä. Alhaiset happipitoisuudet voivat kuitenkin rasittaa järveä aiheuttaen mm. sisäistä ravinnekuormitusta. Kunnostussuunnitelmassa Pyhäjärvelle on ehdotettu tehtäväksi hapetussuunnitelma (Hagman 29). Pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat jaksolla 27 21 vaihdelleet välillä 1 25 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 51 89 µg/l. Pitkän ajan seurannan perusteella (kuva 18) ravinnepitoisuuksien kehityksessä ei ole havaittavissa kovin selvää suuntaa eivätkä alusveden pitoisuudet ole kesän happipulasta huolimatta nousseet kovin korkeiksi. Järven kasvillisuus on paikoin hyvin runsasta ja kalasto on särkikalavaltainen. Pyhäjärven ulkoinen kuormitus on tällä hetkellä liian suurta; kuormitusta tulisi vähentää erityisesti järveä ympäröivällä osavaluma-alueella. Kunnostussuunnitelmassa Pyhäjärvelle suositeltiin hapetuksen lisäksi veden laadun seurantaa, tehokalastusta, petokalaistutuksia, kalastuksen säätelyä ja vesikasvillisuuden niittämistä (Hagman 29). 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

N ug/l 12 1 8 6 4 2 Pyhäjärvi, kokonaistyppi 27.2.199 22.8.1991 19.8.1992 17.8.1993 29.8.1994 17.8.1995 27.8.1996 25.8.1997 2.8.1998 19.8.1999 16.8.2 8.8.21 5.8.22 4.8.23 2.8.24 1.8.25 16.8.26 16.8.27 13.8.28 19.8.29 11.8.21 1 m 7-8 m Pyhäjärvi, kokonaisfosfori P ug/l 6 5 4 3 2 1 27.2.199 22.8.1991 19.8.1992 17.8.1993 29.8.1994 17.8.1995 27.8.1996 25.8.1997 2.8.1998 19.8.1999 16.8.2 8.8.21 5.8.22 4.8.23 2.8.24 1.8.25 16.8.26 16.8.27 13.8.28 19.8.29 11.8.21 1 m 7-8 m Kuva 18. Pyhäjärven keskiosan pintaveden ja pohjan läheisen veden kokonaisravinnepitoisuudet vuodesta 199 alkaen. 3.4.2 Averia Averiajärvi kokoaa vedet Vihtijoen yläosan ja Moksijärven alueilta ennen kuin joki laskee Hiidenveden Kirkkojärveen. Valuma-alueella on runsaasti peltoa, jonka eroosioherkkyys on suuri. Vihtijoki laskee Averiajärveen ja jatkaa myös järvestä pois sen eteläosasta. Maksimisyvyydeltään 6-metrinen Averia on sameavetinen ja rehevä järvi. Averiajärven ja Hiidenveden välisellä jokiosuudella on tehty kalataloudellisia kunnostuksia Virtavesien hoitoyhdistyksen toimesta. Järvi on myös hyvä kuhajärvi; se oli yhtenä kohdejärvenä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kuhakantojen geneettisessä kartoituksessa (Säisä ym. 28). Järvessä on kuhan lisäksi myös muuta kalaa, joukossa suuriakin: lokakuussa 21 kalastajan verkkoihin tarttui 16-kiloinen karppi. Averian syvänteen happipitoisuus on ajoittain heikko kesän lämpötilakerrosteisuuden aikaan. Vuodesta 28 lähtien happipitoisuuden ei ole kuitenkaan havaittu laskeneen alle 2 mg/l (kuva 19). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 29

Averia pohjan läheisen veden happipitoisuus Happi ug/l 14 12 1 8 6 4 2 23.8.199 22.8.1991 19.8.1992 17.8.1993 29.8.1994 17.8.1995 27.8.1996 25.8.1997 2.8.1998 19.8.1999 16.8.2 8.8.21 5.8.22 4.8.23 2.8.24 1.8.25 16.8.26 16.8.27 13.8.28 19.8.29 11.8.21 Kuva 19. Averian syvänteen happipitoisuus vuodesta 199 lähtien mitattuna metrin päässä pohjasta. Musta trendiviiva kuvaa happitilanteen lineaarista kehitystä. Pintaveden kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella Averia on rehevä. Jaksolla 27 21 pitoisuudet vaihtelivat fosforilla välillä 27 95 µg/l ja typellä välillä 62 18 µg/l. Ajoittain myös pohjan läheisen veden fosforipitoisuudet ovat hapen vähenemisen myötä nousseet korkeiksi. Tämä lisää järven rehevöitymisherkkyyttä (kuva 2). N ug/l 3 25 2 15 1 5 Averia, kokonaistyppi 23.8.199 22.8.1991 19.8.1992 17.8.1993 29.8.1994 17.8.1995 27.8.1996 25.8.1997 2.8.1998 19.8.1999 16.8.2 8.8.21 5.8.22 4.8.23 2.8.24 1.8.25 16.8.26 16.8.27 13.8.28 19.8.29 11.8.21 pinta pohja Averia kokonaisfosfori P ug/l 2 15 1 5 23.8.199 22.8.1991 19.8.1992 17.8.1993 29.8.1994 17.8.1995 27.8.1996 25.8.1997 2.8.1998 19.8.1999 16.8.2 8.8.21 5.8.22 4.8.23 2.8.24 1.8.25 16.8.26 16.8.27 13.8.28 19.8.29 11.8.21 pinta pohja Kuva 2. Averian keskiosan pintaveden ja pohjan läheisen veden kokonaisravinnepitoisuudet vuodesta 199 alkaen. 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

3.5 Hiidenvesi 3.5.1 Kuvaus järvestä ja kuormitus Hiidenveden laatua tutkittiin vuosina 27 21 yhteistarkkailun puitteissa yhteensä 1 havaintopaikalta, joista viidellä tutkimus oli bakteeriseurantaa (kartta liitteessä 1). Järvellä käytiin 7 kertaa vuodessa. Lisäksi on ollut Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimaa näytteenottoa, Nummelan kaasuputkityömaahan liittyvää näytteenottoa ja Vihdin Kirkonkylän puhdistamon toimeksiannosta tehtävää ravinnenäytteenottoa. Hiidenvesi on rehevä ja luontaisesti savisamea. Rehevyysaste vaihtelee alueittain: yhteistarkkailun piirissä tutkituista alueista Tarttilansalmen ja Veikkolansalmen erottamat Mustionselkä ja Kirkkojärvi ovat muuta järveä huomattavasti rehevämpiä. Nummelanselkä ja erityisesti suurin selkäalue, Kiihkelyksenselkä, edustavat puhtainta Hiidenvettä. Muutos alueelta toiselle näkyy konkreettisesti esimerkiksi veden näkösyvyyden muuttumisena. Jakson 27 21 mittauksissa Kirkkojärven näkösyvyys oli keskimäärin 73 cm, Nummelanselän 9 cm ja Kiihkelyksenselän 93 cm. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna näkösyvyys näyttäisi muuttuneen eniten Kirkkojärvellä, jossa se on kasvanut. Kiihkelyksenselän näkösyvyys näyttäisi sen sijaan pienentyneen (kuva 21). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 31

2,5 Kiihkelyksenselkä 2 metreinä 1,5 1,5 2,5 Nummelanselkä 2 metreinä 1,5 1,5 8.5.73 17.8.73 12.2.74 4.4.74 1.6.74 2.8.74 12.3.75 4.8.75 9.2.76 13.5.76 13.1.76 22.3.77 26.9.77 7.7.83 14.9.83 4.9.7 29.1.7 13.8.8 27.1.8 1.6.9 17.3.1 11.8.1 28.5.68 28.8.68 1.4.7 25.3.71 8.1.73 23.8.73 18.7.74 19.3.75 17.7.75 1.4.76 28.3.77 16.3.78 14.3.79 18.3.8 17.3.82 21.3.83 17.8.83 15.8.84 28.8.85 28.8.86 21.3.88 15.3.89 15.3.9 13.3.91 17.8.92 24.8.93 26.2.8 2.3.9 2,5 Kirkkojärvi 2 metreinä 1,5 1,5 8.5.73 17.8.73 12.2.74 4.4.74 1.6.74 2.8.74 18.3.75 23.1.75 25.5.76 7.6.83 25.8.83 15.8.7 29.1.7 23.7.8 3.9.8 14.5.9 23.7.9 27.1.9 8.6.1 11.8.1 Kuva 21. Hiidenveden kolmen selkäalueen näkösyvyys. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2.3.211. Kuviin on lisätty lineaarinen trendiviiva. Suurin osa Hiidenveden ravinteista tulee jokien, Kuninkaanlahteen laskevan Vanjoen ja Kirkkojärveen laskevan Vihtijoen mukana (taulukko 6). Jakson 27 21 aikana Vihtijoki toi Hiidenveteen vuosittain keskimäärin 3 tonnia fosforia ja 7 tonnia typpeä. Vanjoen osalta vastaavat luvut olivat 6 ja 143. Väänteenjoki puolestaan kuljetti Hiidenvedestä kohti Lohjanjärveä keskimäärin 11 tonnia fosforia ja 29 tonnia typpeä. Väänteenjoen kautta järvestä lähtevä ravinnekuorma oli noin 2 % suurempi kuin Vihti- ja Vanjoen kautta tuleva ravinnekuorma. Tilanne kuitenkin vaihtelee vuosittain sää- ja valumaolosuhteista riippuen; välillä jokien Hiidenveteen tuoma ravinnekuorma on suurempi kuin Väänteen- 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

joen kautta järvestä pois lähtevä. Tulojokien lisäksi Hiidenvettä kuormittavat tietenkin myös sen lähivaluma-alueelta ja ilman kautta laskeumana tulevat ravinteet. Taulukko 6. Hiidenveden ravinnekuormitustietoja. Jokien ja pistekuormituksen kuormitustiedot on laskettu vuosien 27 21 keskiarvona, kokonaiskuormitustieto on laskettu vuosilta 1996 22 (Saarijärvi 23). Kokonaistyppi Kokonaisfosfori keskim. tn/v keskim. tn/v Hiidenveden kokonaiskuormitus (v. 1996-22) 44 27 Vanjoen kuormitus Hiidenveteen (v. 27-21) 143 6 Vihtijoen kuormitus Hiidenveteen (v. 27-21) 7 3 Väänteenjoen kuormitus Hiidenvedestä alavirtaan (v. 27-21) 29 11 Hiidenveden pistekuormitus (v. 27-21) 28,12 Hiidenveden alueella tehtyjen kuormitus- ja taselaskelmien perusteella järveen päätyvä ulkoinen kuormitus (lähivaluma-alueen ja kaukovaluma-alueen kuormitus yhteensä) oli vuosina 1996 22 keskimäärin 27 tonnia fosforia ja 44 tonnia typpeä vuodessa (Saarijärvi 23). Kuormituksen on laskettu olevan yli kaksinkertainen Hiidenveden sietokykyyn nähden (Marttila 23). Kuormitus muodostui pääasiassa maataloudesta ja luonnonhuuhtoutumasta. Fosforin osalta myös haja-asutus oli merkittävä kuormittaja. Uusimman, väitöskirjana valmistuneen kuormitusselvityksen (Niemistö 28) mukaan Kirkkojärven sisäinen kuormitus on 29-kertainen sallittuun määrään nähden ja tilanteen odotetaan pahenevan ilmastomuutoksen myötä. Kuva 22. Hiidenveden liian suuri kuormitus näkyy esimerkiksi leväkukintoina (vasen kuva Nummelanselältä 3.9.29), keväisin vedenpinnalla näkyvä siitepöly (oikea kuva Kiihkelyksenrannoilta 2.5.21) ei liity järven veden laatuun. Hiidenveden alueen pistekuormitus on vain muutaman prosentin verran järven ravinteiden kokonaiskuormituksesta. Vuosina 27 21 puhdistamoilta johdettiin Hiidenveden alueelle fosforia keskimäärin 12 kg ja typpeä 28,5 tonnia vuodessa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 33

3.5.2 Happipitoisuus Veden happitilanne säätelee erityisesti Hiidenveden kaltaisissa rehevissä savisameissa vesistöissä useilla alueilla järven rehevyyskehitystä. Kirkkojärven osalta on moneen otteeseen todettu hapenpuutteen aiheuttavan rehevyyttä kiihdyttävää sisäistä kuormitusta, kun pohjaan jo sedimentoituneet ravinteet vapautuvat takaisin perustuotannon käyttöön (Saarijärvi 23, Niemistö 28). Selvää on, että myös järven muilla rehevimmillä matalilla alueilla tilanne on samankaltainen. Hiidenveden kolmen eniten seuratun selkäalueen Kirkkojärven (kartalla havaintopaikka 5), Nummelanselän (7) ja Kiihkelyksenselän (9) syvänteiden suurimmat syvyydet ovat: Kirkkojärvi 3,5 m, Nummelanselkä 6 m ja Kiihkelyksenselkä 28 m. Happipitoisuus on pohjan tuntumassa ajoittain heikko matalassa Kirkkojärvessä ja syvimmällä alueella Kiihkelyksenselällä. Pitkän ajan seurannan perusteella tilanne näyttäisi kokonaisuutena heikentyneen Kirkkojärvessä ja lievästi myös Nummelanselällä. Kiihkelyksenselän lähes 3 metrin syvänteessä pohjanläheisen veden happipitoisuus näyttäisi sen sijaan pysyneen suunnilleen ennallaan tai parantuneen hieman. Kaikkien kolmen selkäalueen pohjan läheisen veden happipitoisuus on kuitenkin parantunut vuodesta 26 lähtien (kuva 23). 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

14 12 Kirkkojärvi, happipitoisuus pohjan lähellä (mg/l) 1 8 6 4 2 14 12 Nummelanselkä, happipitoisuus pohjan lähellä (mg/l) 1 8 6 4 2 14 12 Kiihkelyksenselkä, happipitoisuus pohjan lähellä (mg/l) 1 8 6 4 2 Kuva 23. Hiidenveden Kirkkojärven, Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän syvänteiden pohjan läheisen veden happipitoisuus 16 197-luvulta alkaen. Kuviin on lisätty lineaarinen trendiviiva. Tietolähde: OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 9.3.211. Kiihkelyksenselän happitilanteen kehittymistä yli 4 vuoden jaksolla voidaan seurata tarkastelemalla myös syvänteen tilavuudella painotettuja happikyllästysprosentteja lämpötilakerrosteisuuden aikaan lopputalvella ja loppukesällä; tilanne muuttuu hieman edellisestä kuvasta kun mukana ovat useamman mittaussyvyyden happipitoisuudet (kuva 24). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 35

Kiihkelyksenselän syvänne, lopputalvi 1 8 Happi kyll.% 6 4 2-63 -65-67 -69-71 -73-75 -77-79 -81-83 -85-87 -89-91 -93-95 -97-99 -1-3 -5-7 -9 Päällysvesi 1-1 m Alusvesi 15-27 m Kiihkelyksenselän syvänne, loppukesä 1 8 Happi kyll.% 6 4 2-63 -65-67 -69-71 -73-75 -77-79 -81-83 -85-87 -89-91 -93-95 -97-99 -1-3 -5-7 -9 Päällysvesi 1-1 m Alusvesi 15-27 m Kuva 24. Hiidenveden syvimmän syvänteen lopputalven ja loppukesän happitilanne tilavuuspainotteisena keskiarvona päällysvedessä ja alusvedessä alkaen vuodesta 1963. Kuvasta käy ilmi, että loppukesä on ollut talvea ongelmallisempi ajankohta sameavetisen rehevän Hiidenveden happitilanteessa. Kesän lämpötilakerrostuneisuuskauden lopulla syvimmän syvänteen alusveden tilanne näytti koko 199-luvun melkoisen heikolta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen tilanne parani ja 2-luvulla tulos on ollut jo varsin tyydyttävä. Myös vuoden 21 aikana happipitoisuus oli syvänteellä loppukesällä talvea heikompi, vaikka kokonaisuutena tilanne oli sekä maalis- että elokuussa tyydyttävä (kuva 25). Kiihkelyksenselkä 9 lopputalvella syvyys (m) Happi ja lämpötila 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 3 Kiihkelyksenselkä 9 loppukesällä Happi ja lämpötila syvyys (m) 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 3 Happi (mg/l) Lämpötila (oc) Happi (mg/l) Lämpötila (oc) Kuva 25. Kiihkelyksenselän syvänteen lopputalven ja loppukesän happipitoisuus ja lämpötila vuonna 21. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Vaikka syvänteen tilanne oli lopputalvella ja loppukesällä tyydyttävä, rasitti vuosi 21 kuitenkin kylmine talvineen ja runsaine kevätvaluntoineen Hiidenveden happitaloutta: seurantajakson 27 21 alimmat pohjan läheisen veden happipitoisuudet mitattiin lähes kaikilla järven mittauspaikoilla vuoden 21 aikana. Poikkeuksena oli Yhdyksennokan havaintopaikka 8 (taulukko 7). Taulukko 7. Hiidenveden havaintopaikkojen pohjan läheisen veden pienin mitattu happipitoisuus jaksolla 27 21. Havaintopaikka Mittaussyvyys PVM Happi Happi m mg/l kyll.% 5 2,5 17.3.21 1, 7 6 3 17.3.21 2,6 2 7 5 11.8.21 6,8 77 8 16 15.8.27 4,1 37 9 27 9.9.21 1,5 13 3.5.3 Ravinnepitoisuudet ja a-klorofyllillä mitattu rehevyys 3.5.3.1 Ravinnepitoisuudet Hiidenveden ravinnepitoisuuksia mitataan näytteenottokaudella (maalis-lokakuu) vuosittain yhteensä kuusi kertaa. Pintavesien ravinnepitoisuuksien perusteella järven tila vaihtelee rehevästä erittäin rehevään. Tarkkailujaksolla 27 21 Hiidenveden eri selkäalueiden pintaveden ravinnepitoisuudet vaihtelivat taulukon 8 mukaisesti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 37

Taulukko 8. Kirkkojärven, Mustionselän, Nummelanselän, Yhdyksennokan ja Kiihkelyksenselän pintaveden fosfori- ja typpipitoisuuksien minimi-, maksimi- ja keskiarvot vuosilta 27 21. Kirkkojärvi 7 Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori, suod. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi µg/l µg/l µg/l µg/l min 35 1,5 57 5 maks 15 26 24 26 keskiarvo 77 8 1131 51 Mustionselkä 6 Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori, suod. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi µg/l µg/l µg/l µg/l min 39 71 11 maks 14 22 1 keskiarvo 77 139 38 Nummelanselkä 7 Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori, suod. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi µg/l µg/l µg/l µg/l min 39 1,5 77 7 maks 75 22 23 48 keskiarvo 51 6 1167 21 Yhdyksennokka 8 Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori, suod. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi µg/l µg/l µg/l µg/l min 31 92 maks 65 19 keskiarvo 41 13 Kiihkelyksenselkä 9 Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori, suod. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi µg/l µg/l µg/l µg/l min 24 1,5 91 5 maks 63 8 14 11 keskiarvo 38 3 1173 26 Rehevimmät alueista ovat Kirkkojärvi ja Mustionselkä, tämä käy selvästi ilmi kokonaisfosforin lukuarvoissa. Rehevyys vähenee hiljalleen kohti Kiihkelyksenselkää. Sama on luettavissa kolmen eniten tutkitun selkäalueen osalta myös pitkän ajan ravinnemittauksista kuvasta 26. Kuvasta ilmenee myös pitoisuuksien kehityksen suunta: Kirkkojärvellä pintaveden fosforipitoisuus on pysynyt keskimäärin ennallaan, mutta typpipitoisuus on pienentynyt. Sama suunta on lievempänä todettavissa myös Nummelanselän diagrammeista. Kiihkelyksenselän fosforipitoisuus näyttäisi sen sijaan laskeneen hieman ja typpipitoisuus pysyneen ennallaan. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kirkkojärvi, fosfori µg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 Kirkkojärvi typpi µg/l 13.2.73 13.2.75 13.2.77 13.2.79 13.2.81 13.2.83 13.2.85 13.2.87 13.2.89 13.2.91 13.2.93 13.2.95 13.2.97 13.2.99 13.2.1 13.2.3 13.2.5 13.2.7 13.2.9 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Nummelanselkä, fosfori µg/l 13.2.73 13.2.75 13.2.77 13.2.79 13.2.81 13.2.83 13.2.85 13.2.87 13.2.89 13.2.91 13.2.93 13.2.95 13.2.97 13.2.99 13.2.1 13.2.3 13.2.5 13.2.7 13.2.9 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kiihkelyksenselkä, fosfori µg/l 29.3.65 29.3.68 29.3.71 29.3.74 29.3.77 29.3.8 29.3.83 29.3.86 29.3.89 29.3.92 29.3.95 29.3.98 29.3.1 29.3.4 29.3.7 29.3.1 13.2.73 13.2.75 13.2.77 13.2.79 13.2.81 13.2.83 13.2.85 13.2.87 13.2.89 13.2.91 13.2.93 13.2.95 13.2.97 13.2.99 13.2.1 13.2.3 13.2.5 13.2.7 13.2.9 4 35 3 25 2 15 1 5 Nummelanselkä, typpi µg/l 13.2.73 13.2.75 13.2.77 13.2.79 13.2.81 13.2.83 13.2.85 13.2.87 13.2.89 13.2.91 13.2.93 13.2.95 13.2.97 13.2.99 13.2.1 13.2.3 13.2.5 13.2.7 13.2.9 3 25 2 15 1 5 Kiihkelyksenselkä, typpi µg/l 29.3.65 29.3.68 29.3.71 29.3.74 29.3.77 29.3.8 29.3.83 29.3.86 29.3.89 29.3.92 29.3.95 29.3.98 29.3.1 29.3.4 29.3.7 29.3.1 Kuva 26. Hiidenveden kolmen eniten seuratun selkäalueen pintaveden (1 m) kokonaisfosforija konaistyppipitoisuudet 196 7 luvuilta alkaen. Kuviin on lisätty lineaarinen trendiviiva. Tietolähde: OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 1.3.211. Pohjan läheltä otetut vesinäytteet antavat kuvan syvänteen pohjan kunnosta: mitä suurempia ravinnepitoisuudet ovat, sitä suurempi on sisäisen kuormituksen ja rehevöitymisen vaara. Syvimpien mittaussyvyyksien kokonaisfosforipitoisuudet olivat seurantajaksolla 27 21 suurimmat Kirkkojärvellä ja Kiihkelyksenselällä. Kaiken kaikkiaan viime vuosina ei ole kuitenkaan ollut kysymys kovin suurista pitoisuuksista (taulukko 9). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 39

Taulukko 9. Kirkkojärven, Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän pohjan läheisen veden fosforija ammoniumtyppipitoisuuksien minimi-, maksimi- ja keskiarvot vuosilta 27 21. Ammoniumtyppi pohjan lähellä vuosina 27-21 min maks keskiarvo Kirkkojärvi 5 56 71 Nummelanselkä 7 46 23 Kiihkelyksenselkä 5 97 21 Kokonaisfosfori pohjan lähellävuosina 27-21 min maks keskiarvo Kirkkojärvi 42 16 82 Nummelanselkä 37 87 5 Kiihkelyksenselkä 52 17 96 Ammoniumtyppipitoisuudet sen sijaan olivat selvästi suurimmat Kirkkojärvellä johtuen jätevesikuormituksesta. Kirkkojärvellä on vuodesta 25 aloitettu Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon velvoitteena pohjan läheisen veden ammoniumtyppipitoisuuden mittaaminen myös talviaikaan. Muilla havaintopaikoilla pitoisuutta mitataan pääasiassa vain kesäkaudella (vuonna 21 mittaus oli MaaMet-tutkimusten vuoksi myös maaliskuussa, se näkyy kuvassa pitoisuuspiikkinä). Kirkkojärven pohjan läheisen veden talvista ammoniumtyppipitoisuutta nostaa osaltaan myös Kirkonkylän puhdistamon purkuvesi; puhdistamon nitrifikaatio ei toimi toivotulla tavalla kylmimpinä kausina, jolloin jäteveden ammoniumtyppeä ei saada hapetettua nitraatiksi. Sama käy ilmi myös kuvasta 27, johon on piirretty diagrammit pohjan läheisen veden kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuuksista pitkällä seurantavälillä. Kuvissa on eri skaalaus Y-akselilla, mutta näyttää siltä, että Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän korkeimmat pitoisuushuiput olisivat vähenemässä. 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

1 8 6 Kirkkojärvi, pohjan läheinen vesi ammoniumtyppi ja kokonaisfosfori (µg/l) NH4N Kok.P 4 2 25 2 15 1 5 Nummelanselkä, pohjan läheinen vesi ammoniumtyppi ja kokonaisfosfori (µg/l) NH4N Kok.P 1.3.64 1.6.66 1.9.68 29.11.7 28.2.73 31.5.75 31.8.77 3.11.79 28.2.82 31.5.84 31.8.86 3.11.88 28.2.91 31.5.93 31.8.95 3.11.97 29.2. 31.5.2 31.8.4 3.11.6 28.2.9 1.8.78 1.3.8 1.1.81 1.5.83 29.11.84 29.6.86 29.1.88 29.8.89 29.3.91 29.1.92 29.5.94 29.11.95 29.6.97 29.1.99 29.8. 29.3.2 29.1.3 29.5.5 29.11.6 29.6.8 29.1.1 5 4 3 Kiihkelyksenselkä, pohjan läheinen vesi ammoniumtyppi ja kokonaisfosfori (µg/l) Kok.P NH4N 2 1 2.4.63 28.8.68 19.3.74 28.3.77 4.6.79 26.3.81 12.1.82 15.8.84 25.3.86 1.9.87 7.3.89 22.8.9 7.11.91 7.7.93 28.2.95 1.8.96 3.3.98 7.3. 11.2.2 2.3.4 7.3.6 23.7.8 17.3.1 Kuva 27. Hiidenveden kolmen eniten seuratun selkäalueen pohjan läheisen veden kokonaisfosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet 196 7 luvuilta alkaen. Kuviin on lisätty lineaarinen trendiviiva. Kirkkojärven osalta ammoniumtyppipitoisuuden säännöllsen talvimittauksen ajankohta on kehystetty. Tietolähde: OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 1.3.211. Hiidenvedellä on myös suuria alueita, jotka eivät kuulu yhteistarkkailun piiriin ja joista ei ole olemassa ajantasaista vedenlaatutietoa. Näitä ovat esimerkiksi Retlahti, Röylänselkä ja Isontalonselkä. Isontalonselältä kohti Lohjanjärveä laskevan Väänteenjoen vedenlaatuhavaintopaikka on runsaan 7 kilometrin päässä Hiidenvedestä peltovaltaisella valuma-alueella, joten sen ei voi katsoa kuvaavan luotettavasti järvestä lähtevän veden laatua. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 41

3.5.3.2 A-klorofyllin avulla mitattu rehevyys Vesistön rehevyyttä arvioidaan ravinnemäärien lisäksi mm. kasviplanktonin määrän avulla. Tällöin menetelmänä käytetään yleisesti lehtivihreällisen planktonlevästön a-klorofyllipitoisuuden määrittämistä. A-klorofyllin määrä on suoraan verrannollinen levämäärään ja siten rehevyyteen. Kasviplanktonin klorofyllipitoisuuteen vaikuttavat mm. valo, lämpötila, levälajisto ja ravinneolot. Talvella vedessä ei normaaliolosuhteissa juuri ole planktonleviä, joten klorofyllimäärityksiä tehdään pääasiassa avovesikaudella. Vesistöjä voidaan luokitella a-klorofyllipitoisuuden mukaan. Kun pitoisuus on alle 4 µg/l, järvi on vähätuotantoinen eli karu. Yli 1 µg/l:n pitoisuus kertoo järven olevan jo rehevä. Myös a-klorofyllitulosten perusteella Hiidenvesi on rehevä. Kuten ravinnepitoisuuksienkin perusteella tutkituista selkäalueista rehevin on Kirkkojärvi ja vähiten rehevä on Kiihkelyksenselkä. Kirkkojärvellä pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti johtuen lähinnä Vihtijoen vaikutuksesta. Hiidenveden kolmen eri selkäalueen a-klorofyllilukemat ovat viimeisten neljän vuoden aikana olleet tasaisemmat ja pienemmätkin kuin aikaisemmin: vuosien 27 21 mittausten keskiarvot olivat Kirkkojärvellä 27 µg/l, Nummelanselällä 14,5 µg/l ja Kiihkelyksenselällä 1,5 µg/l. Vuosina 2 26 vastaavat lukemat olivat 39,3 µg/l, 26,6 µg/l ja 13,7 µg/l (kuva 28). A-klorofylli µg/l 8 7 6 5 4 3 2 1 A-klorofylli, kasvukauden vuosikeskiarvot 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Kirkkojärvi Nummelanselkä Kiihkelyksenselkä A-klorofylli µg/l 8 7 6 5 4 3 2 1 A-klorofylli, kasvukauden kaikki mittaukset 9.5.27 6.6.27 3.7.27 18.7.27 15.8.27 4.9.27 2.5.28 1.6.28 2.7.28 23.7.28 13.8.28 3.9.28 14.5.29 1.6.29 2.7.29 23.7.29 19.8.29 14.9.29 2.5.21 8.6.21 1.7.21 21.7.21 11.8.21 9.9.21 Kirkkojärvi Nummelanselkä Kiihkelyksenselkä Kuva 28. Hiidenvedeltä kesän kasvukautena mitattujen a-klorofyllipitoisuuksien vuosikeskiarvot vuodesta 1983 (yläkuva) ja kaikki mittaustulokset (6/havaintopaikka/v) vuosilta 27 21 (alakuva). 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

3.5.4 Muu veden laatu Myös muissa Hiidenvedeltä mitatuissa vedenlaatuominaisuuksissa käyvät selvästi ilmi eri selkäalueiden erot. Vihtijoen vaikutus näkyy voimakkaana matalien Kirkkojärven ja Mustionselän alueilla. Niiden veden laatu vaihtelee voimakkaasti ja useiden ominaisuuksien osalta mittausten keskihajonta on suuri (taulukko 1). Taulukko 1. Hiidenveden havaintopaikkojen vedenlaatuominaisuuksia vuosilta 27 21 metrin syvyydestä mitattuna. Sameus Sähkönj. ph Väriluku COD Mn Lämp.koli FNU ms/m mgo 2 /l pmy/1 ml Kirkkojärvi 5 lukumää 12 12 12 11 12 12 keskiarvo 22 15 7,6 85 13 47 keskihajonta 21 1,9,62 28 1,6 76 minimiarvo 8,9 11,8 6,9 6 11 maksimiarvo 8 18 9,3 15 15 22 Mustionselkä 6 lukumää 8 8 8 7 8 8 keskiarvo 17 14 7,5 84 14 37 keskihajonta 12 1,9,57 33 2,4 98 minimiarvo 6,8 11,5 6,9 5 1 maksimiarvo 39 17,1 8,6 15 17 28 Nummelanselkä 7 lukumää 16 17 17 17 13 13 keskiarvo 13 11 7,5 71 11 1,5 keskihajonta 6 1,16 25 1,7 1,8 minimiarvo 6,6 1 7,2 4 8,8 maksimiarvo 27 13,4 7,7 12 15 5 Yhdyksennokka 8 lukumää 8 8 8 8 8 8 keskiarvo 12 11 7,4 78 12 1,9 keskihajonta 7,8 1,2,25 37 1,9 2,2 minimiarvo 5,7 9,8 7 3 9,4 maksimiarvo 28 13,3 7,7 15 16 6 Kiihkelyksenselkä 9 lukumää 17 17 17 17 13 13 keskiarvo 1 1 7,3 72 11 18 keskihajonta 6,74,26 23 2 26 minimiarvo 4,2 8,4 6,8 4 9,3 maksimiarvo 28 11,4 7,7 13 16 8 Kokonaisuudessaan savisameaksi luonnehditun Hiidenveden vesi on sameinta juuri Kirkkojärvellä ja Mustionselällä (kuva 29). Jakson 27 21 aikana sameusarvot olivat molemmilla alueilla suurimmat vuonna 28, jolloin jokien virtaamat olivat suuret vuoden alussa lauhan ja sateisen vuoden 27 jälkeen ja uudelleen vuoden lopulla marras-joulukuussa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 43

FNU 8 7 6 5 4 3 2 1 Sameus, Kirkkojärvi 27 28 29 21 Min. Maks. x FNU 8 7 6 5 4 3 2 1 Sameus, Kiihkelyksenselkä 27 28 29 21 Min. Maks. x Kuva 29. Kirkkojärven ja Kiihkelyksenselän pintaveden (1 m) sameusmittausten minimit, keskiarvot ja maksimit vuosina 27 21. Myös veden sähkönjohtavuus ja ulosteperäisten kolibakteerein määrät ovat pääsääntöisesti suurimmat Kirkkojärven ja Mustionselän alueilla. Tämä johtuu Vihtijoen vaikutuksesta, mutta todennäköisesti myös Kirkkojärveen purettava Kirkonkylän puhdistamon puhdistettu jätevesi nostaa osaltaan näitä vedenlaatuominaisuuksia. Veden bakteeripitoisuudet ovat myös Kiihkelyksenselällä Vanjoen laskupaikan edustalla yleensä suurempia kuin Nummelanselällä. Tämä selittyy Vanjoen tuomalla bakteerikuormituksella, johon osaltaan vaikuttaa Karkkilan jätevedenpuhdistamo (taulukko 9). 4 hiidenveden biologiset tutkimukset vuosina 27 21 4.1 Kasviplankton Kasviplanktonnäytteet Hiidenvedestä otettiin Kirkkojärveltä (havaintopaikka 5), Nummelanselältä (7) ja Kiihkelyksenselältä (9) heinä-, elo- ja syyskuussa 21. Näytteet otettiin 2 metrin kokoomanäytteinä ja analysointi tehtiin ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti. Tulokset on esitetty liitteessä 4 (Palomäki 211). 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Kasviplanktonbiomassa vaihteli välillä 1 8 µg/l. Biomassa ja lajisto ilmensivät voimakasta rehevyyttä Kirkkojärvellä ja oli myös Nummelanselällä ja Kiihkelyksenselällä rehevän vesistön luokkaa. Biomassa oli kaikilla kolmella selkäalueella suurimmillaan heinäkuussa ja pieneni syksyä kohti. Kirkkojärven havaintoasemalla levästön koostumus vaihteli näytteenottokerrasta toiseen enemmän kuin muilla havaintoasemilla: heinäkuussa Kirkkojärven vallitseva leväryhmä oli piilevät, elokuussa piilevien ja nielulevien ohella kultalevät, viherlevät ja silmälevät olivat tärkeimmät leväryhmät. Nummelanselän havaintoasemalla leväbiomassa koostui valtaosin piilevistä ja nielulevistä. Kiihkelyksen havaintoasemalla piilevien osuus biomassasta oli pienempi kuin muilla havaintoasemilla ja tärkein ryhmä olivat nielulevät. Vuoden 26 kasviplanktontutkimukseen verrattuna sinileviä oli vuoden 21 näytteissä erittäin vähän. Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän leväbiomassa oli huomattavasti pienempi kuin vuonna 26, Nummelanselällä se oli pienentynyt jopa alle puoleen (Palomäki 211). 4.2 Pohjaeläimet 4.2.1 Hiidenveden sekä Van- ja Vihtijoen yhteistarkkailun pohjaeläintutkimukset 24 21 Hiidenvesi on monimuotoinen järvi, jonka järvialtaat muodostavat morfologialtaan ja ekosysteemiltään erilaisia ympäristöjä. Näistä järvialtaista seurattiin yhteistarkkailun biologiseen osaan liittyen pohjaeläimistön tilaa Vihdin Kirkkojärvellä, Nummelanselällä ja Hiidenveden syvimmällä pääaltaalla eli Kiihkelyksenselällä. Hiidenveden järvialtaiden lisäksi seurannassa on Hiidenveden Kiihkelyksenselälle laskevan Vanjoki sekä Vihdin Kirkkojärveen laskeva Vihtijoki, joiden tilaa seurattiin jokien koskialueilta otettujen pohjaeläinnäytteiden avulla. Tässä luvussa kerrotaan yhteenvetotuloksia tarkkailuvuosien 24, 26 ja 21 tutkimuksista. Tuloksia vertaillaan myös aikaisempiin yhteistarkkailun pohjaeläintuloksiin ja sen lisäksi huomioidaan myös alueelta saatavaa muuta pohjaeläinaineistoa, Uudenmaan ELY-keskuksen MaaMet-hankkeen tuloksia ja mm. Helsingin yliopiston viimeaikaisia Hiidenveden sulkasääskikartoituksen tuloksia. Pohjaeläintutkimuksista valmistuu myöhemmin erillinen oma julkaisu (Mettinen ja Könönen 211, käsikirjoitus). Yhteistarkkailun pohjaeläinaineistosta vuosilta 24, 26 ja 21 määritettiin yhteensä 25 83 makroskooppista pohjaeläinyksilöä, josta Hiidenveden osuus oli 1 574 yksilöä, Vanjoen 8582 ja Vihtijoen 5927 yksilöä. Pohjaeläinaineistosta tunnistettiin yhteensä 277 lajia tai karkeampaa taksonomista, määritystarkkuuden määräämää eläinryhmää. Kuten yleensäkin, niveljalkaisiin kuuluvat hyönteiset (Insecta) käsittivät suurimman osan pohjaeläintaksoneista. Hyönteisistä erottuivat suurimpina taksonomisina ryhminä vesiperhoset (Trichoptera) ja surviaissääsket (Chironomidae) sekä päivänkorennot (Ephemeroptera). Hyönteisten lisäksi nivelmatoihin kuu- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 45

luvat harvasukamadot (Oligochaeta) olivat monilajisimpia. Nilviäislajisto eli simpukat (Bivalvia) ja kotilot (Gastropoda) oli myös suhteellisen monipuolista. Havaittua kokonaistaksonimäärää (277 taksonia) voidaan pitää suurena, mikä kertoo Hiidenveden alueen pohjaeläimistön monimuotoisuudesta. Merkillepantavaa on erityisesti Vanjoen ja Vihtijoen koskien pohjaeläimistön rikkaus. Näiden jokien pohjaeläimistössä esiintyi muutamia harvinaisina ja harvalukuisina pidettyjä lajeja kuten sudenkorentoihin kuuluva kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia), koskikorentoihin kuuluvat täpläkirjokorri (Diura sp.), raitakalvaskorri (Siphonoperla burmeisteri) sekä Protonemura meyeri, vesiperhosiin kuuluvat juovaharjakas (Chimarra marginata), liekoraspikas (Lype reducta) ja vaskisirvikäs (Sericostoma personatum), ja purokorentoihin kuuluva Cordulecaster boltoni. Vanjoelta ja Vihtijoelta tavatuista koskikorennoista useimmat olivat ympäristönsä suhteen vaateliaita lajeja. Vihtijoen alimman tutkimuskosken, Saukoinkosken, koskikorentolajisto (8 lajia) oli uusmaalaisittain poikkeuksellisen monimuotoinen. Hiidenvedellä lajisto oli tavanomaisempaa, mutta rantavyöhykkeeltä vuonna 21 uudistettu näytteenotto toi esille muutamia harvinaisempia uusia tuttavuuksia alueelta, kuten Petäjäsaaren rannalta havaitut Procloeon bifidum, vesiperhosiin kuuluva Apatania auricula ja sudenkorentoihin kuuluva Sympetrum sp. Petäjäsaaren rannalta löydettiin Gammarus sukuun kuuluvia äyriäisiä, jotka saattavat olla tavallisemmin pohjoisessa Suomessa tavattavaa Gammarus lacustris lajia. 4.2.2 Van- ja Vihtijoen tila Pohjaeläintutkimuksessa arvioitiin jokien tilaa mm. ympäristöhallinnon laatimien ekologisten luokitteluohjeiden pohjalta. Tässä esitellään tutkimuksen antamia alustavia tuloksia kahden pohjaeläinmuuttujan osalta. Niiden antamat tulokset ovat osa ekologista kokonaisarviota. Jokaiselta koskialueelta valittiin ekologiseen tilamäärittelyyn kolme keskeisintä, nopean virtauksen alueen näytettä, joista laskettiin ekologista luokittelua varten jokityypille ominaisten päivänkorento-, koskikorento- ja vesiperhostaksonien lukumäärät (EPT-indeksi) ja jokityypille ominaisten taksonien lukumäärät. Alustavien tulosten mukaan tutkittujen koskialueiden ekologinen tila on EPT- indeksin perusteella parantunut vuonna 26 ja 21 verrattuna vuosiin 1998 ja 24 kaikilla muilla paitsi Vanjoen alimmalla havaintokoskella Kittiskoskessa (Van 4). Vanjoen yläosassa vähiten kuormitetussa ja siten vertailukoskena toimivassa Pitkälänkoskessa (Van 1) indeksit olivat yleensä korkeimmat ilmentäen mm. vuonna 21 parhainta pohjan laatua ja erinomaista ekologista tilaa. Karkkilan puhdistamon purkuvesien alapuolella (Van 2 ja Van 3) koskien pohjan laatu ja ekologinen tila oli keskimäärin myös erinomainen vuonna 21. Vuoden 21 tulosten perusteella Vanjoen alimmalla koskella, Kittiskoskella (Van 4), pohjan ekologinen tila oli tyydyttävä ja sekin EPT-indeksillä mitaten sama kuin 26 ja parempi kuin aikaisempina vuosina 1998 ja 24, taulukko 11 (Mettinen ja Könönen 211, käsikirjoitus). 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Taulukko 11. Jokityypille ominaiset EPT-heimot vuosina 1998, 24, 26 (Van 4 27, MaaMet) ja 21 sekä niiden perusteella tehty arvio Van- ja Vihtijoen ekologisesta tilasta vuosina 1998 21. Koskialue 1998 24 26 21 24-21 Tavoitetila 227 Vertailutila Ekologinen tilaluokka Van 1 1 7 9 15 1,3 8,4 12,6 1,5 Erinomainen Van2 9 9 6 12 9, 8,4 12,6 8,4 Hyvä Van3 9 4 9 1 7,7 8,4 12,6 4,2 Tyydyttävä Van4 6 3 8 8 6,3 8,4 12,6 1,4 Välttävä Vanjoki keskim. 8,5 5,8 8, 11,3 8,3 8,4 12,6 1,4> Huono Vih1 8, 7 12 9 9,3 8,4 12,6 Vih2 8, 9 12 11 1,7 8,4 12,6 Vihtijoki keskim. 7,6 6,2 1, 9,8 8,7 8,4 12,6 Jokityypille ominaisia lajeja on huomattavasti enemmän kuin EPT-indeksissä, koska mukana on taksoneita myös muista ryhmistä kuin päivänkorennoista, koskikorennoista ja vesiperhosista. Luokittelukriteerinä jokityypille ominaisten lajien perusteella saadut arviot Vanjoen ekologisesta tilasta olivat hyvin samankaltaisia kuin EPT-indeksinkin perusteella tehdyt arviot. Näiden molempien indeksien perusteella mm. Karkkilan jätevedenpuhdistamon jätevesillä on ollut vain lievä köyhdyttävä vaikutus pohjan laatuun ja ekologiseen tilaan Vanjoessa, mikä näkyy hieman alentuneina indeksien arvoina välittömästi jätevesipurkuputken alapuolella sijaitsevassa nopean virtaaman pohjalla (Van 2) ja tätä hieman selvemmin noin 7 metriä alempana Maijalankoskessa (Van 3). Kuten EPT-indeksinkin kohdalla, myös jokityypille ominaisilla lajeilla mitattuna ekologinen tila oli heikoin Vanjoen alaosassa Kittiskoskella (Van 4) vuonna 21 ekologinen tila oli kuitenkin tyydyttävä. Kuormituksen kasvu johtuu hajakuormituksen lisääntymisestä varsinkin Vanjoen alaosassa Vanjärven jälkeisellä pitkällä jokijaksolla. Vihtijoessa pohjaeläinseurantakoskia on kaksi, joiden molempien pohjaeläimistö oli suhteellisen monimuotoista. Vihtijoen pohjaeläimistölle oli ominaista erityisesti monimuotoinen ja runsaslukuinen koskikorentofauna, myös uusmaalaisittain arvioituna. Sekä EPT-indeksien että jokityypille ominaisten lajien perusteella Vihtijoen pohjan ekologinen tila oli vuosina 26 ja 21 hyvä erinomainen, kun se oli ollut vuosina 1998 ja 24 vielä tyydyttävä hyvä. Alimman eli Saukoinkosken pohjaeläimistö (Vih 2) oli ollut yleensä hieman monimuotoisempi kuin ylempi koski ja ilmentänyt indekseillä mitaten hieman parempaa ekologista tilaa kuin ylempi koski (Vih 1, Vierelä). Vuonna 24 runsassateinen kesä ja myös voimakkaat virtaamat vielä syksyllä näytteenotonkin aikaan aiheuttivat pohjaeläinkatoa kaikissa koskissa; tämä ilmiö oli nähtävissä myös muualla Uudellamaalla koskiseurantakohteissa vuonna 24. Osittain köyhtynyt tulos selittyy pohja-aineksen ja eläimistön ajautumisella virran mukana, osittain näytteenoton vaikeutumisella. Vuosien 26 ja 21 pohjaeläimistöt muistuttivat enemmän toisiaan. Kuitenkin taksonien lukumäärä oli vuonna 21 useimmilla paikoilla hieman suurempi kuin vuonna 26 ja myös suurempi kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 1998. Taksonien lisääntyminen on tavallisesti merkkinä pohjan ja veden laadun parantumisesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 47

Eroavaisuudet koskialueiden pohjan rakenteessa ja mm säätekijät, virtaamavaihtelut ja monet ekologiset vuorovaikutustekijät aiheuttavat usein suuria vaihteluita tuloksiin, mikä hankaloittaa oikeiden johtopäätösten tekoa. Jokityypille ominaisten EPT-heimojen ja jokityypille ominaisten lajien perusteella saadut ekologiset tila-arviot vastaavat todennäköisesti varsin tyydyttävästi sitä käsitystä, mihin pohjaeläimistön analysoinnilla ja lopullisella kokonaisarviolla päästään. 4.2.3 Hiidenveden Kirkkojärven, Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän tila Hiidenveden pohjoisin ja matalin järviallas Vihdin Kirkkojärvi on sekä erittäin ravinteisen Vihtijoen että Vihdin kirkonkylän puhdistamon kuormituksen kohteena. Merkittävästi suurin osa kuormituksesta Kirkkojärveen tulee Vihtijoen kautta. Kirkkojärven alue on pohjoiseen työntyvän Hiidenveden kapean lahden pohjoisin osa ja luontaisesti rehevin osa koko Hiidenvettä. Tämän lahden eteläinen osa eli Nummelanselkä on Kirkkojärveä syvempi ja yhteydessä Hiidenveden laajaan syvännealueeseen Kiihkelyksenselkään. Kiihkelyksenselällä on luontaisesti myönteinen vaikutus Nummelanselän tilaan, johon samanaikaisesti kuitenkin vielä vaikuttaa Vihtijoen kautta tuleva kuormitus. Vuosien 24, 26 ja 21 syvänteen (4, m) pohjaeläimistön ja siitä lasketun surviaissääskiindeksien (CI ja BQI) perusteella Vihdin Kirkkojärvi on hyvin rehevässä tilassa ja tila on pysynyt samana 199-luvulta lähtien. Syvimmällä (4, m) sekä myös matalammalla pohjalla vallitsee erittäin rehevien sedimenttipohjien pohjaeläimistö eli Chironomus plumosus -tyypin surviaissääsket sekä Potamothrix/Tubifex ja Limnodrilus hoffmeisteri harvasukamadot. Nummelanselällä syvänteen (6,5 m) pohjan tila on ollut hieman parempi vastaten surviaissääski-indeksien ja muun pohjaeläimistön perusteella rehevää pohjaa. Hiidenveden pääaltaalla Kiihkelyksenselällä pohjaeläimistö on ilmentänyt parhainta luokkaa. Pohja ja alusvesi on ollut Kiihkelyksenselällä keskimääräisen rehevää tai rehevää, kuva 3 (Mettinen ja Könönen 211, käsikirjoitus). 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

CI 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Kiihkelyksenselkä, surviaissääski-indeksi CI ja LCI, 1992-29 1992 1995 1998 24 26 29 21 2 m 2,88 2,5 3, 2, 2, 1 m 2,33 3,69 3, 3, 2,4 2 m 2,18 2,3 2,1 2,45 3, 28 m 2,17 2, 2, 2, 2, 2, 15 m hyvin karu karu keskim. rehevä hyvin rehevä Kuva 3. Hiidenveden Kiihkelyksenselän pohjan tila (rehevyys) surviaissääski-indeksien (CI ja LCI, Paasivirta 1997 ja 2) mukaan asteikolla 1 5 hyvin rehevä hyvin karu pohja. Vuonna 24 ja 21 (nolla-tulos) tarkoittaa että, indikaattorilajeja ei esiintynyt näytteissä. Vuonna 29 yksi MaaMet näytteenotto (Uudenmaan ELY-keskus) Kiihkelyksenselän 28 metristä, vuonna 21 näytteet vain 28 ja 15 metristä. Rantavyöhykkeen pohjaeläimistöön perustuvaa ekologista luokittelua ei ole vielä käytettävissä. Pohjaeläimistön ja potkuhaavitulosten perusteella vuonna 21 Kiihkelyksenselän Petäjäsaaren ranta-alue oli pohjaeläimistöltään yhtä monipuolinen kuin Kirkkojärven Vaakilan rantavyöhykkeen alue (molemmissa 56 taksonia). Kuitenkin pohjaeläinlajisto poikkesi niissä toisistaan siten, että Kirkkojärven Vaakilan rannassa oli enemmän päällyslevää ja detritusta hyödyntäviä, rehevämmän pohjatyypin taksoneita kuin Kiihkelyksenselän Petäjäsaaressa. Havaitut eroavaisuudet pohjaeläimistön koostumuksessa viittaavat suurempaan rehevyyteen Vihtijärven Vaakilassa verrattuna Kiihkelyksenselän Petäjäsaaren rantaan. 4.2.4 Sulkasääsket Hiidenvedellä Sulkasääskillä (Chaoborus flavicans) on merkittävä asema Hiidenveden ekosysteemissä ja sen rooli ravintoverkossa eläinplanktonia saalistavana petona voi olla jopa suurempi kuin eläinplanktonia syövillä kaloilla (Liljendahl-Nurminen ym. 23). Sulkasääski on myös tärkeä ravintokohde mm. kuoreelle (Vinni ym. 24). Sulkasääskien runsauden on todettu vaihtelevan Hiidenvedellä hyvin paljon Helsingin yliopiston suorittamien laajojen otantakartoitusten avulla (1999, 27 ja 29, ks. Malinen ym. 28). Kannanvaihteluiden syitä ei hyvin tunneta, mutta arvioiden mukaan sulkasääskien edellisen kesän lisääntymistulos voisi vaikuttaa merkittävästi seuraavan kesän eläinplanktonin määrään ja koostumukseen sekä välillisesti eläinplanktonin ravintokohteena olevaan kasviplanktonin määrään. Siten mm. sinilevien esiintyminen ja runsaus voisi olla riippuvainen sulkasääskien edellisen kesän lisääntymistuloksesta (Malinen ym. 28). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 49

Sulkasääskiä esiintyy sekä pienissä, syvissä metsälammissa, että myös isoilla järvillä. Isommilla järvilläkin esiintymistiheyteen vaikuttaa veden syvyys mutta myös rehevyystaso. Sulkasääski suosii reheviä, syviä (yleensä vähintään 6 7 m syviä) vesiä, missä se pystysuuntaan vaelluksiin kykenevänä eläinlajina kykenee välttelemään esim. saalistavia eläimiä ja saalistamaan itse eläinplanktonia. Yhteistarkkailun (1998, 24, 26 ja 21) ja MaaMet (29) näytteenottojen mukaan sulkasääskiä on esiintynyt tarkkailualueista runsaslukuisena lähinnä vain Kiihkelyksenselällä, missä runsausvaihtelutkin ovat olleet suuria. Näiden tulosten perusteella ei rehevyystasossa voida katsoa tapahtuneen muutoksia, sillä sulkasääskien määrä on joka tapauksessa ollut suuri ja rehevyyttä osoittava eri vuosina. 4.3 Kalat Hiidenveden yhteistarkkailualueen kalastoa on jakson 27 21 aikana tutkittu Hiidenveden Kirkkojärven Mustionselän alueella ja Vanjoella vuonna 27 (Valjus 211a, Valjus 211b) liittyen jätevedenpuhdistamojen lupavelvoitteisiin. Hiidenveden muilla selkäalueilla koeverkkokalastuksia tehtiin vuosina 27 (Vesala ym. 28) ja 21 (Sairanen 21) liittyen EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) mukaiseen biologiseen seurantaan. VPD:n tavoitteena on saavuttaa pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 215 mennessä. Istutusten ja laajojen kalataloudellisten kunnostustöiden myötä Vanjoesta on tullut merkittävä vapakalastuksen virkistyskalastuskohde Uudellamaalla. Joessa esiintyy parikymmentä kalalajia, yleisimpinä kivisimppu ja ahven. Saalislajisto on monipuolisin ja kalojen yksilötiheys suurin joen yläosassa puhdistamon purkualueen yläpuolisilla koskialueilla. Vuonna 27 joen virkistyskalastajien saalis oli 7,9 kg kalastajaa kohti; usein saalis koostui kirjolohista, taimenista ja hauista. Saaliin määrä samoin kuin kalastuspäivien lukumäärä kalastajaa kohti on kuitenkin vähentynyt 199-luvun puolivälin tilanteesta (Valjus 211a). Vaikka pääosa Vanjoen kuormituksesta on peräisin valuma-alueen hajakuormituksesta, näkyy puhdistamon jätevesien kuormitus kuitenkin veden laadussa ja kalaston sekä muun vesieliöstön monimuotoisuuden heikkenemisenä puhdistamon lähialueilla. Karkkilan jätevedenpuhdistamon uudistamisen ja laajentamisen vaikutus joen veden laatuun ja rantojen siisteyteen on osaltaan lisännyt alueen kalataloudellisen virkistyskäytön vaikutuksia. Kalastusalueena Vanjoki sai kalastajiltaan kouluasteikolla arvosanan 7,2. Suurimmaksi kalastushaitaksi ei kuitenkaan koettu veden laatua vaan vähäisiä kalaistutuksia tai niiden kohdistumista vääriin lajeihin. Myös veden määrän vaihtelu sekä kalaveden rauhattomuus ja ilkivalta harmittivat suuresti Vanjoen kalastajia (Valjus 211a). Kirkkojärven Mustionselän vapaa-ajankalastajien saalis oli vuonna 27 26 kg kalastanutta ruokakuntaa kohti. Runsaimmat saalislajit olivat hauki, kuha ja sulkava. Aistinvaraisesti testatut kalat todettiin melko hyviksi tai hyviksi (Valjus 211b). 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Kalastusaktiivisuus alueella oli laskenut edelliseen kolmen vuoden takaiseen tutkimuskertaan verrattuna, mutta saaliin määrässä tai koostumuksessa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alueen kalastusta haittasivat eniten vesistön rehevyyteen liittyvät ilmiöt: leväkukinnat, veden huono laatu ja vesikasvillisuuden runsaus. Reheväksi tiedetyn vesialueen saalis kuitenkin arvioitiin kohtuullisen hyväksi. Vaarana on kuitenkin rehevän elinympäristön suomat edellytykset särkikalakannan menestymiselle ja lisääntymiselle (Valjus 211b). Koeverkkokalastusten perusteella Kiihkelyksenselän kokonaisyksikkösaaliit alenivat hieman vuodesta 27 vuoteen 21 johtuen lähinnä ahvenen saaliin alenemisesta. Myös pasurin, lahnan ja sulkavan saaliit sekä kuhan painosaalis alenivat. Sen sijaan särki ja kuore ovat runsastuneet viimeisten kolmen vuoden aikana ja särki on nykyään Kiihkelyksenselällä ylivoimainen valtalaji (Sairanen 21). Mustionselän saaliin paino puolestaan kasvoi vuonna 21 hieman vuoden 27 tasosta johtuen ahvenen ja useimpien särkikalojen kasvaneista saaliista. Lukumääräsaalis kasvoi sen sijaan merkittävästi, mikä selittyy lähinnä kuhan ja pasurin lukumääräsaaliiden runsastumisella. Vuoden 21 koekalastustulosten perusteella Hiidenveden Kiihkelyksenselän ekologisessa tilassa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 27 jälkeen. Sen sijaan Mustionselän ekologinen tila on kalaston perusteella arvioituna heikentynyt välttävästä välttävän ja huonon rajalle. Tämä johtaa siihen, että koko Hiidenvedelle arvioituna ekologinen tila on kalaston perusteella vuoden 27 jälkeen heikentynyt tyydyttävästä tilaluokasta tyydyttävän ja välttävän rajalle (Sairanen 21). 5 yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen VAIkutuksista hiidenvedellä vuosina 27 21 5.1 Joet 5.1.1 Vanjoki Kuukausittaisten virtaamalukemien ja ravinneanalyysien avulla laadittujen kuormituslaskelmien perusteella Vanjoki toi Hiidenveden Kuninkaanlahteen vuosina 27 21 vuodessa keskimäärin 5 9 kg fosforia ja 143 tonnia typpeä. Vanjoen pistekuormittajan, Karkkilan puhdistamon vuotuinen fosforikuormitus jokeen oli samaan aikaan keskimäärin 96 kg ja typpikuormitus 19 tonnia. Puhdistamon osuus Vanjoen fosforikuormituksesta oli siis noin 1,6 % ja typpikuormituksesta noin 13 %. Voimakkaasti humusvaikutteisen Vanjoen tila on joen yläosilla hyvä, Karkkilan puhdistamon alapuolella pitoisuuksien taso alkaa nousta ja joen alaosilla voimakas hajakuormitus vaikuttaa hallitsevasti veden laatuun. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 51

Karkkilan puhdistamo on jo vuosia toiminut erinomaisesti. Myös jakson 27 21 aikana fosforikuorma aleni hyppäyksenomaisesti: vuonna 27 vesistöön johdettu fosforimäärä oli,6 kg/d, vuosina 28 21 se oli enää,11,18 kg/d. Puhdistamon vesistövaikutusten selvä näkyminen vedenlaatumittauksissa on yleensä varsin satunnaista. Jakson 27 21 aikana jätevettä ilmentävän ammoniumtypen ja ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuuksien nousua havaittiin puhdistamon alapuolisella jokialueella selvimmin tammikuussa 21. Syy on epäselvä, koska tammikuussa puhdistamon kuormitustarkkailutuloksissa ammoniumtyppi ei kuitenkaan ylittänyt laskentajaksolle annettua raja-arvoa. Myös pohjaeläintulosten perusteella hajakuormitus vaikuttaa voimakkaasti Vanjoen alaosan tilaan. Vuoden 21 tulosten mukaan joen yläosan Pitkälänkosken eläimistö indikoi odotetusti parhaita olosuhteita, mutta myös kahden puhdistamon alapuolella sijaitsevan koskialueen pohjaeläimistö ilmensi keskimäärin erinomaista pohjan laatua ja ekologista tilaa. Heikoin pohja löytyi pohjaeläinten perusteella joen alaosan Kittiskoskelta, jossa sielläkin tilanne oli parantunut vuosien 1998 ja 24 tilanteesta (Mettinen ja Könönen 211, käsikirjoitus). Kalastusalueena Vanjoki käy vuosi vuodelta suositummaksi. Enää suurimmaksi haittatekijäksi ei koeta joen veden laatua, vaan riittämättöminä pidettyjä kalaistutuksia, vedenkorkeuden vaihtelua ja jokivarsien kalastuspaikkoihin kohdistuvaa ilkivaltaa. Koekalastusten perusteella runsaimmat kalalajit ovat kivisimppu ja ahven. Virkistyskalastajia houkuttelevat jokivarsille kirjolohet, taimenet ja hauet (Valjus 211a). 5.1.2 Vihtijoki Kuukausittaisten virtaamalukemien ja ravinneanalyysien avulla laadittujen kuormituslaskelmien perusteella Vihtijoki toi Hiidenveden Kirkkojärveen vuosina 27 21 vuodessa keskimäärin 32 kg fosforia ja 7 tonnia typpeä. Vihtijoessa ei ole merkittävää pistekuormitusta, Vakolan maatalousteknologian tutkimuslaitoksen jätevedenpuhdistamon vähäinen kuormitus näkyy pienessä purkupurossa, mutta puron liityttyä joen pääuomaan sen kuormitus häviää Vihtijoen voimakkaaseen hajakuormitukseen. Vihtijoen veden laatu on keskimäärin heikompi kuin Vanjoessa, esimerkiksi kokonaisfosforipitoisuus joen alaosassa oli jaksolla 27 21 noin 3 % suurempi kuin Vanjoen alimmalla havaintopaikalla. Hajakuormituksen voimakkuutta ilmentävät ajoittain korkeiksi nousevat ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuudet, joskaan Vanjoen huippuarvojen mukaisia pitoisuuksia ei jaksolla 27 21 havaittu. Voimakkaasta hajakuormituksesta huolimatta myös Vihtijoen havaintoasemien pohjaeläimistö ilmentää ilahduttavaa elpymistä: vuosina 1998 ja 24 tutkittujen pohjien ekologinen tila oli tyydyttävä hyvä, vuosien 26 ja 21 tulosten perusteella tila oli hyvä erinomainen (Mettinen ja Könönen 211, käsikirjoitus). 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

5.1.3 Hiidenvesi Hiidenvesi on rehevä ja luontaisesti savisamea järvi. Rehevyysaste vaihtelee alueittain: yhteistarkkailun puitteissa tutkituista selkäalueista Tarttilansalmen ja Veikkolansalmen erottamat Mustionselkä ja Kirkkojärvi ovat muuta järveä selvästi rehevämpiä. Nummelanselkä ja erityisesti järven pääallas, Kiihkelyksenselkä, edustavat puhtainta Hiidenvettä. Muutos alueelta toiselle näkyy selvästi vedenlaatutuloksissa, mutta myös konkreettisesti esimerkiksi veden näkösyvyyden muuttumisena: jakson 27 21 mittauksissa Kirkkojärven näkösyvyys oli keskimäärin 73 cm, Nummelanselän 9 cm ja Kiihkelyksenselän 93 cm. Hiidenveden Kuninkaanlahteen pohjoisen suunnasta laskeva Vanjoki ja Kirkkojärveen koillisesta laskeva Vihtijoki tuovat suurimman osan Hiidenveteen tulevasta ravinnekuormasta: jaksolla 27 21 vuodessa keskimäärin 9 tonnia fosforia ja 21 tonnia typpeä (3 % Vihtijoesta 7 % Vanjoesta). Sen lisäksi kuormitusta tulee myös järven lähivaluma-alueelta ja järven omasta pohjasedimentistä sisäisenä kuormituksena alueilla, joilla on rehevyyden aiheuttamia happiongelmia, kuten esimerkiksi Kirkkojärvellä. Kokonaisuutena järven kuormitus on sen sietokykyyn nähden liian suuri. Jaksolla 27 21 Hiidenvettä kuormittivat pistemäisesti Vihdin kirkonkylän yhdyskuntapuhdistamo Kirkkojärven luoteisrannalla sekä pieninä kuormittajina Hopeaniemen kuntoutumiskeskus ja kylpylä Mustionselän itärannalla ja Hiidenpirtin kahvila-ravintola sillan kupeessa Hiidenniemessä E3-tien varressa. Hiidenpirtin kuormitus järveen päättyi vuonna 28. Näiden kolmen puhdistamon vuotuinen yhteenlaskettu kuormitus Hiidenveteen jaksolla 27 21 oli keskimäärin 8 kg fosforia ja 38 kg typpeä. Fosforimäärä oli noin,3 % ja typpimäärä noin 2,7 % Vihtijoen samalla aikajaksolla Hiidenveteen tuomasta ravinnekuormasta. Myös Vihdin kirkonkylän ja Hopeaniemen puhdistamoiden toiminta on Karkkilan puhdistamon tapaan säädetty saneerauksin ja puhdistamon hoidon myötä erittäin hyvälle tasolle. Happipitoisuus on kriittinen tekijä Hiidenveden kaltaisella rehevällä ja leväkukinnoille alttiilla järvellä. Pitkän ajan tarkastelun (196- ja 197-luvuilta lähtien) perusteella pohjien läheisen veden happipitoisuus näyttää kokonaisuutena laskeneen Kirkkojärvellä ja vähän myös Nummelanselällä, mutta pysyneen entisellään Kiihkelyksensellä. Ilahduttavaa kuitenkin on, että vuodesta 26 lähtien tilanne näyttäisi parantuneen kaikilla kolmella selkäalueella. Hiidenveden ravinnepitoisuudet ovat rehevyyttä osoittavia kaikilla tutkituilla alueilla. Pitkän ajan seurannan perusteella pintaveden fosforipitoisuudet ovat pysyneet ennallaan lukuun ottamatta Kiihkelyksenselkää, jossa on havaittavissa lievää pitoisuuksien laskua. A-klorofyllipitoisuuden avulla mitattu rehevyys on viimeisten neljän vuoden aikana ollut Kirkkojärvellä, Nummelanselällä ja Kiihkelyksenselällä pienempi kuin edellisen nelivuotisjakson aikana. Myös kasviplanktontutkimuksen uusimmat tulokset ovat rohkaisevia: vuoden 26 kasviplanktontutkimukseen verrattuna sinileviä oli vuoden 21 näytteissä erittäin vähän ja Nummelan- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 53

selän ja Kiihkelyksenselän planktonlevien kokonaisbiomassa oli vähentynyt, Nummelanselällä jopa puoleen (Palomäki 211, liitteessä 4). Pohjaeläimistön perusteella Kirkkojärven pohjan tila on pysynyt ennallaan, hyvin rehevässä ekologisessa tilassa 199-luvulta lähtien. Nummelanselällä tai Kiihkelyksenselälläkään ei muutosta ole havaittavissa, joskin pohjien ekologinen tila on niissä vähemmän rehevä kuin Kirkkojärvellä (Mettinen ja Könönen 211, käsikirjoitus). Kirkkojärven Mustionselän alueella vuonna 27 tehdyn kalastustiedustelun perusteella kalastusaktiivisuus laski vuoteen 24 verrattuna, mutta saaliin määrässä tai koostumuksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alueelta testatut kalat olivat maultaan virheettömiä (Valjus 211b). Vuonna 21 tehtiin koekalastuksia Mustionselällä ja Kiihkelyksenselällä. Tulosten mukaan Mustionselän ekologinen tila heikkeni välttävästä välttävän ja huonon rajalle. Kiihkelyksenselän ekologinen tila oli kalaston perusteella hyvä. Vaikka Kiihkelyksenselällä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 27 jälkeen, laski muutos Mustionselällä koko Hiidenveden kalaston perusteella arvioidun ekologisen tilan tyydyttävästä tyydyttävän ja välttävän rajalle (Sairanen 21). Hiidenvesi on Uudenmaan toiseksi suurin järvi ja erittäin tärkeä virkistyskäytön kohde. Järven rehevyyskehityksen pysäyttäminen on kaikkien toimijoiden ja järven virkistyskäyttäjien yhteinen huoli. Hiljalleen tuloksia alkaa myös näkyä esimerkiksi veden laadussa ja kasviplanktonissa sekä jokialueiden pohjaeläimistössä. Hiidenveteen vaikuttavat pistekuormittajat ovat hoitaneet leiviskänsä erinomaisesti; puhdistamoita on uudistettu ja säädetty niin, että jätevesien puhdistustulos on ravinteiden osalta jo pysyvästi hyvä. Hajakuormituksen vähentäminen on vaikeampi pala, joka vaatii vuosien systemaattisen työn. Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä työkaluista Hiidenvedellä on järvellä meneillään oleva kunnostushanke: sen puitteissa on toteutettu monenlaisia järven tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Esimerkiksi valuma-alueelle rakennettujen kosteikkojen määrä on Suomen mittakaavassa suuri, yhteensä 78 kappaletta. Kunnostustyö jatkuu edelleen. 6 Hiidenveden yhteistarkkailun jatkaminen Vuosittain kokoontuvan yhteistarkkailutyöryhmän (kuormittajat, valvovat viranomaiset, työn toteuttava konsultti) kokouksen 26.5.21 päätöksen mukaisesti Hiidenveden yhteistarkkailua jatketaan vuonna Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän tutkimusohjelman mukaisesti. Hiidenveden alapuolisen Lohjanjärven yhteistarkkailuohjelmaa ollaan uudistamassa vuoden 211 aikana. Sen valmistuttua, voitaneen ohjelmarunkoa käyttää myös Hiidenveden yhteistarkkailuohjelman uudistamisessa. 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Kirjallisuuslähteet Airix ympäristö. 29. Jätevesien johtaminen Karkkilasta ja Vihdistä Espooseen. Osaraportti II Vaihtoehdot. S. 12 Hagman, A.-M. 29:Karkkilan Pyhäjärven kunnostussuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 14/29. 51 s. Hyytiäinen, U-M. 27 a. Hankesuunnitelma. Hiidenveden kunnostus 28-211-hanke.16 s. Ilmatieteen laitos 27-21: Lohjan Porlan sääaseman sade- ja lämpötilatiedot 27-21. Jaakonaho, O. ja Rantakokko, K. 28: Vanjärven kunnostus, Vihti. Yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus. Tnro: UUS- 28-Y-179. Joensuu, I. 211: Vanjoen ja Olkkalan/Vihtijoen automaattisten näytteenottoasemien mittaustulosten ja käsinäytteiden vertailtavuus vuosina 28-21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö. Käsikirjoitus. Joensuu, I. & Helttunen, S. 211: Hiidenveden kunnostus 28-211- hanke. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 216/211. Joensuu, I., Karonen, M., Kinnunen, T., Mäntykoski, A., Nylander, E. ja Teräsvuori, E. 21: Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/21. 192 s. Uudenmaan ympäristökeskus. Kukkamäki, M. 1995: Hiidenveden säännöstely. Alustus Hiidenvesi-seminaarissa 27.9.1995. Liljendahl-Nurminen, A., Horppila, J. Eloranta, P. Malinen, T. Vinni, M. Alajärvi, E. ja Valtionen, S. 23: The supremacy of invertebrate predators over fish factors behinda the unconventional seasonal dynamics of cladocerans in Lake Hiidenvesi. Arch Hydrobiol. 158: 75-96. Malinen, T., Vinni, M., Tuomaala, A. ja Antti-Poika, P. 28: Kalojen ja sulkasääskien toukkien runsaus Hiidenvedellä vuonna 27. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos, akvaattiset tieteet. 18 s. Marttila, J. 23: Hiidenveden kunnostussuunnitelma. vuosille 23-26. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 133. 55 s. + liite. Mettinen, A. ja Könönen, K 211: Hiidenveden pistekuormittajien pohjaeläintutkimukset vuosina 24-21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Käsikirjoitus. Niemistö, J. 28: Sediment resuspension as a water quality regulator in lakes. Department of Biological and Environmental Sciences. University of Helsinki. ISBN 978-952-92-4435-5. Paasivirta, L. 1997: LCI, litoraalin chironomidi indeksi. Julkaisematon (moniste 1s.). Paasivirta, L. 2: Propsilocerus species in Finland, with a chironomid index for lake sediments. In: Late 2 the Century Research on Chironomidae: an Anthology from the 13th International Symposium on Chironomidae, pp. 599-63. Edited by Odwin Hoffrichter. Shaker Verlag, Aachen 2. Palomäki, A. 211: Hiidenveden kasviplankton vuonna 21. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Moniste 21 s. Penttilä, S. & Kulmala, M. 1999: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Vanjoen ja Vihtijoen valuma-alueilla Vihdissä ja Karkkilassa. Uudenmaan ympäristökeskus - Monisteita 63.46 s. Pimenoff, S. & Vuorinen, E. 28: Kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Vihtijoen valuma-alueella. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 8/28. 95 s. Pöyry Energy Oy 29: Maakaasuputki Mäntsälä-Siuntio. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. 18 s. Ranta, E. 21: Gasum Oy. Hiidenveden Nummelanselän alitukseen liittyvä vesistötarkkailu. Näytteenottojakso 21.9.21 23.11.21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö. Moniste 11 s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 55

Ranta, E. 211: Yhteenveto Koivissillan kaatopaikan pinta- ja pohjavesivesitarkkailusta vuonna 21.Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 237/21. 27 s. +68 liitesivua. Ranta, E: & Valtonen, M. 21: Hiidenveden pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 29. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 21. 58 s. Saarijärvi, E. (toim.) (Vesi-Eko Oy) 23: Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus - Monisteita 136, joulukuu 23, 74 s. Sairanen, S. 21: Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 21. RKTL Moniste 12 s. Säisä, M., Salminen, M., Koljonen M.L. ja Ruuhijärvi, J. 28: Kuhakantojen geneettinen kartoitus: Kuinka suuret ovat kuhakantojemme väliset perinnölliset erot. Riista- ja kalatalous. Selvityksiä, nro 8, 28. 2 s. Uudenmaan ympäristökeskus 28: Vanjärven kunnostus, Vihti. Yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus, moniste 13 s. + liitteet. Valjus, J. 211a: Vanjoen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö. Käsikirjoitus. Valjus, J. 211b: Hiidenveden Kirkkojärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö. Käsikirjoitus. Vesala, S, Ruuhijärvi, J. ja Sairanen, S. 28: Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 27. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 13 s. Vinni, M. Lappalainen, J. Malinen, T. ja Peltonen, H. 24: Seasonal bottlenecks in diet shifts and growth of smelt in a large eutrophic lake. J. Fish Biol. 64: 567-579. Virri, K. 1971: Arkeologisia karttoja 25: Lohja-Vihti. Annales Agriculturae Fenniae, vol. 1, suppl.1. 44 s.+ liitteet. 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 57

liiteluettelo liite 1. Kartat yhteistarkkailualueesta liite 2. Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina 1988-21 (Marja Valtonen) liite 3. Hiidenveden yhteistarkkailualueen vesianalyysitulokset vuodelta 21 Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet liite 4. Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 (Arja Palomäki) 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Liite 1. (1/5) Kartta yhteistarkkailusta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 59

Liite 1. (2/5) Kartat yhteistarkkailusta 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Kartat yhteistarkkailusta Liite 1. (3/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 61

Liite 1. (4/5) Kartat yhteistarkkailusta 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Kartat yhteistarkkailusta Liite 1. (5/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 63

Liite 2. (1/2) Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina 1988-21 HIIDENVEDEN ALUEELLE PISTEMÄISESTI JOHDETTU KUORMITUS v. 1988-21 JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m 3 /d (n=365) VUOSI 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 osuus % Karkkila 4472 3124 3349 3288 348 29 3872 4682 2513 2415 3235 2586 36 263 2297 1617 2577 2554 2256 2511 286 187 244 75,97 Vihti kk 1128 1142 175 941 1 756 849 922 844 63 67 639 683 615 591 476 678 713 763 757 871 666 747 23,26 Hopeaniemi 63 4 4 4 32 35 25 24 35 29 31 17 18,4 17,4 16,2 16,2 16,8 22,3 19,1 19,1 35 26,2 24,9,78 Hiidenpirtti 5 9 8 8 7 12 11 9 9 8 6 6 6,1 6,2 5,5 8,3 7 5,3 5,3 3,5 3,8 Vuorela 4 38 16 17 Rastex 58 86 28 TOT SUM 5766 4439 4516 4294 4519 373 4757 5637 341 382 3942 3248 3768 3269 299 2118 3279 3295 343 3291 377 2562 3212 1, BHK7-KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg O2/d (n=365) VUOSI 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 osuus % Karkkila 41 36 52 48 5 55 5 84 36 3,5 39,9 32,5 37,2 27,2 22,3 4,9 8,3 8,1 7, 7,4 9, 3,1 5,1 45,95 Vihti kk 1,2 2,2 3,5 3,7 4,6 2,9 4,1 3,6 4,1 5,5 2,5 3,2 3, 2,9 3, 2,5 2,9 3,2 4,2 7, 6,9 4, 5,8 52,25 Hopeaniemi,7,3 2,2 1,7,1,39,3,15,11,8,16,6,7,54,79,12,9,8,8,8,11,6,2 1,8 Hiidenpirtti 1,5 4 5,7 5 3,1 3,1 3,7 3,4 2,5 1,8 1,7 3 2,4 1,7 1,4 1,8 1,9,64,3,3,31 Vuorela,3,3,1,2 Rastex 4,5 29,4 1,5 TOT SUM 49,2 72,2 65 58,6 57,8 61,39 58,1 91,15 42,71 37,88 44,26 38,76 42,67 31,85 26,78 9,32 13,19 12,2 11,58 14,51 16,32 7,16 11,1 1, 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Liite 2. (2/2) Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina 1988-21 FOSFORIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg P/d (n=365) VUOSI 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 osuus % Karkkila 3,8 1,7 1,9 1,5 1,6 1,4 1,6 2,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,3 1,,75,44,51,52,48,6,18,11,17 68,91 Vihti kk,2,3,3,3,3,23,16,16,25,26,21,17,25,26,32,25,27,15,85,35,44,3,7 28,37 Hopeaniemi,1,34,2,2,1,25,11,7,6,7,9,11,4,35,41,8,5,8,5,8,8,5,7 2,72 Hiidenpirtti,1,1,1,1,2,3,6,3,3,3,15,6,9,25,91,6,4,6,4,2,13 Vuorela,2,2,2,3 Rastex 4,5 1,13 TOT SUM 8,72 3,15 2,47 1,95 1,93 1,66 1,78 2,27 1,36 1,37 1,33 1,29 1,55 1,27 1,8,7,79,68,57,65,25,14,25 1, TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg N/d (n=365) VUOSI 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 osuus % Karkkila 83 65 79 82 82 8 91 126 57 66,9 78,6 92,5 82,8 84,6 73,5 47 68,8 45,4 47,9 57,8 54 47 51 66,35 Vihti kk 2 23 19 21 24 21 22 24 24 22 18 17 2 18 22 23 26 23 27 28 26 21 25 32,52 Hopeaniemi 2 1,5 1,3 1,1,8 1,1,6,79 1,2 1, 1,2,57,56,57,63,62,57,74,59,76,74,68,87 1,13 Hiidenpirtti,5 1,4 1,2 1,5,9 1,1 1,4 1,3 1,2 1,1 1,,9,95,68,71,8,9,59,74,22,25 Vuorela 1,1 1,1,4,6 Rastex 18 36 6,1 TOT SUM 124,6 128, 17, 16,2 17,7 13,2 115,3 151,8 83,7 9,8 99,2 111,3 14, 13,9 96,8 71,4 96,3 69,7 76,2 86,8 81, 68,7 76,9 1, SUHTEELLISET OSUUDET % v. 21 Vesi BHK7 Fosfori Typpi Karkkila 75,97 45,95 68,91 66,35 Vihti kk 23,26 52,25 28,37 32,52 Hopeaniem,78 1,8 2,72 1,13 YHT. % 1, 1, 1, 1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 65

Liite 3. (1/8) Hiidenveden yhteistarkkailualueen vesianalyysitulokset vuodelta 21 Hiidenvesi (HII) Vihti- ja Vanjoki (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Enterokok. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1ml pmy/1ml 25.1.21 VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Lumi 2 cm; Jää 31 cm; Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1 13,3 91 3,6 4, 12,1 7,3 8 11 <1,5 9 19 21 17 25.1.21 VIVA / 11 Vanjoki 25, Lumi cm; Jää cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T -14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1,2 12,6 86 1,3 <1 7,1 6,9 1 11 <1,5 69 19 13 87 25.1.21 VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Lumi 2 cm; Jää 35 cm; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -14 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s;.1 13,4 92 1,9 2, 8,9 7,1 1 11 1,5 11 15 16 16 25.1.21 VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Lumi 3 cm; Jää 33 cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T -14 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s;.1 13,4 92 3,5 5,8 1, 7,1 1 11 1,7 14 19 21 17 25.1.21 VIVA / 14 Vanjoki,3 Lumi 3 cm; Jää 7 cm; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -11 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 12,5 86 3,5 2,5 1,4 7, 8 11 <1,5 13 21 7 22 7 15 25.1.21 VIVA / 4 Olkkalanjoki,4 Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T -11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1 12,8 88 7,7 4,2 14,1 7,3 1 11 1,7 12 3 71 26 71 33 12 56 25.1.21 VIVA / S3 Saavajoki 1, Lumi 2 cm; Jää 45 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T -14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. m/s;.1 13,4 92 2,5 1,7 7, 6,9 8 11 <1,5 6 27 14 69 15.3.21 VIVA / 1 Pyhäjärvi, Tuorila 4 Näk.syv. 1,5 m; Lumi 3 cm; Jää 58 cm; Klo 13:; Näytt.ottaja ss; Ilman T -7 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.,7 12,7 88 1,3 6,8 6,9 7 9,9 6 1 15 5. 1,8 1,5 76 7. 1,8 8,8 63 1,1 7,9 6,8 1 15 91 16 15.3.21 VIVA / 3 Averia, keskiosa 1 Näk.syv. 1, m; Lumi 3 cm; Jää 58 cm; Klo 14:3; Näytt.ottaja ss; Ilman T -7 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.,4 12,7 88 9,4 13,3 7,3 7 9,6 11 27 16 5. 3,2 7, 52 15 13,9 7, 1 14 15 57 17.3.21 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,8 m; Lumi 1 cm; Jää 59 cm; Klo 9:44; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 1,6 4,8 35 12 16,9 6,9 8 11 19 9 11 26 11 47 11 2.5 3,8 1, 7 18 25,9 6,9 8 14 81 7 98 56 98 74 * = Akkreditoitu menetelmä 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Liite 3. (2/8) Hiidenveden yhteistarkkailualueen vesianalyysitulokset vuodelta 21 Hiidenvesi (HII) Vihti- ja Vanjoki (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Enterokok. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1ml pmy/1ml 17.3.21 HII / 6 Hiidenv. Mustionselkä 11 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 8 cm; Jää 58 cm; Klo 1:8; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1.,9 7,9 56 6,8 15,3 7,1 7 1 14 6 85 1 85 39 28 3. 3,9 2,6 2 26 17,2 6,9 15 14 18 2 1 31 1 84 17.3.21 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 3 cm; Jää 56 cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1.,6 11,7 82 12 13,2,6 7,3 8 11 13 6,7 77 48 22 3. 1,3 5. 2, 9,8 71 14 13,7 7,2 8 11 13 7,6 77 52 22 17.3.21 HII / 8 Hiidenv. Yhdyksennokka 8 Kok.syv. 17, m; Näk.syv.,8 m; Lumi 7 cm; Jää 49 cm; Klo 11:47; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1.,8 12, 84 8,2 11,5 7,2 8 12 12 38 16. 2,8 8,1 6 15 12,7 7,1 8 1 12 57 17.3.21 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv.,9 m; Lumi 1 cm; Jää 49 cm; Klo 11:34; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1.,3 11,6 8 4,2 1,3,43 7, 8 1 12 11 68 24 8 8 5. 2,5 11,3 83 11 1,7 7,3 8 1 11 44 1. 3, 15. 3,2 2. 3,2 8,6 64 17 12,3 7,1 8 11 12 6 25. 3,2 8,1 6 27. 3,6 4,2 32 27 13,9 7, 15 12 13 97 58 11 36 17.3.21 HII / D Hiidenvesi, Hopeaniemen purkuputki, pojoispuoli Lumi 1 cm; Jää 57 cm; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 18 13 17.3.21 HII / E Hiidenvesi, Hopeaniemen purkuputki, eteläpuoli Lumi 1 cm; Jää 57 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 34 22 12.4.21 VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Lumi cm; Jää cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,;.1,4 13,3 92 32 34 8,6 7, 2 21 1,7 22 48 93 14 12.4.21 VIVA / 11 Vanjoki 25, Lumi cm; Jää cm; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,;.1 1,7 12,1 87 17 12 5,8 6,6 2 2 <1,5 14 31 48 18 12.4.21 VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Lumi cm; Jää cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,;.1 1,8 13,3 95 15 21 6,7 6,9 18 2 1,6 15 53 52 12 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 67

Liite 3. (3/8) Hiidenveden yhteistarkkailualueen vesianalyysitulokset vuodelta 21 Hiidenvesi (HII) Vihti- ja Vanjoki (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Enterokok. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1ml pmy/1ml 12.4.21 VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Lumi cm; Jää cm; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,;.1 1,7 12,8 92 3 34 7, 6,9 2 19 1,6 17 6 75 12 12.4.21 VIVA / 14 Vanjoki,3 Lumi cm; Jää cm; Klo 8:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1 2, 11,9 86 46 36 7,2 6,9 2 18 <1,5 18 52 12 86 13 56 12.4.21 VIVA / 4 Olkkalanjoki,4 Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,;.1 2,2 11,9 86 47 29 9,3 7, 15 17 1,5 24 6 16 53 16 1 23 42 12.4.21 VIVA / S3 Saavajoki 1, Lumi cm; Jää cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,;.1 1,6 12,8 91 15 38 5,8 6,5 2 23 1,8 14 34 61 12 2.5.21 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Näk.syv.,6 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 23 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 19,2 7,1 17 2.5.21 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6,2 m; Näk.syv.,7 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 22 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 7,4 7,2 5. 8,6 9,8 84 16 1,4,46 7,2 1 14 14 89 5 13 1. 13,6 9,9 95 16 1,4 7,2 12 14 8,7 85 51 7 2.5.21 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28,7 m; Näk.syv.,8 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 22 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 7,3 13 1. 15,7 1,4 15 13 9,5,4 7,3 1 13 1 74 53 5 27. 5,7 9,2 73 22 1,4 7, 1 13 11 88 68 17 8.6.21 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Näk.syv.,8 m; Klo 11:42; Näytt.ottaja jva, mml; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 17,3 7,3 29 8.6.21 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja jva, mml; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 7,5 24 1. 15,6 9,5 95 1 1,,44 7,5 7 13 21 67 51 <3 5. 12,4 8,6 81 13 9,8 7,2 7 14 15 82 5 3 * = Akkreditoitu menetelmä 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Liite 3. (4/8) Hiidenveden yhteistarkkailualueen vesianalyysitulokset vuodelta 21 Hiidenvesi (HII) Vihti- ja Vanjoki (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Enterokok. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1ml pmy/1ml 8.6.21 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv.,9 m; Klo 11:; Näytt.ottaja jva, mml; Ilman T 14 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 7,6 24 1. 15,4 1,3 13 9,3 9,6,41 7,6 7 14 35 7 48 <3 27. 6,7 8,3 68 19 1,2 6,9 7 13 9,3 86 66 18 8.6.21 HII / D Hiidenvesi, Hopeaniemen purkuputki, pojoispuoli Lumi cm; Jää cm; Klo 11:36; Näytt.ottaja jva, mml; Ilman T 14 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 8.6.21 HII / E Hiidenvesi, Hopeaniemen purkuputki, eteläpuoli Lumi cm; Jää cm; Klo 11:31; Näytt.ottaja jva, mml; Ilman T 14 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 1 1.7.21 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Näk.syv.,9 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 13; -2. 21,5 7,6 35 1.7.21 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Näk.syv. 1, m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; -2. 21,1 7,5 13 1.7.21 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Näk.syv. 1, m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 13; -2. 19,4 7,6 9,8 12.7.21 VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 21,6 8,4 96 5,9 4,4 1,7 7,6 1 13 <1,5 92 14 38 15 12.7.21 VIVA / 11 Vanjoki 25, Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 29 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 24,7 7,4 89 2,7 3,9 5,9 7,1 12 16 <1,5 59 23 21 52 12.7.21 VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 23,5 7,1 84 4,1 3,7 7,6 7,2 12 15 1,8 93 18 26 18 12.7.21 VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 22,7 7,4 86 4,7 5,9 8,4 7,3 1 15 <1,5 11 14 31 14 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 69

Liite 3. (5/8) Hiidenveden yhteistarkkailualueen vesianalyysitulokset vuodelta 21 Hiidenvesi (HII) Vihti- ja Vanjoki (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Enterokok. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1ml pmy/1ml 12.7.21 VIVA / 14 Vanjoki,3 Lumi cm; Jää cm; Klo 8:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 22,7 6,7 77 7,7 6,3 8,8 7,2 1 14 <1,5 11 26 64 37 1 87 12.7.21 VIVA / 4 Olkkalanjoki,4 Lumi cm; Jää cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 23,9 3,7 44 5, 5,2 11,7 7,1 6 14 <1,5 83 <2 16 79 16 7 21 48 12.7.21 VIVA / S3 Saavajoki 1, Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 29 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 21,5 7,7 87 2,1 1,8 6, 7,1 1 13 <1,5 59 14 22 11 21.7.21 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; -2. 24,5 7,6 29 1. 24,5 8 12 <1 12 26 2.5 24,3 82 <2 <1 19 <1 12 28 21.7.21 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,8 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; -2. 24,7 7,5 1 1. 24,7 11 48 43 52 5 5. 23,3 11 42 43 62 6 21.7.21 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; -2. 24,3 7,6 6, 1. 24,3 11 36 55 31 <3 27. 7,3 14 13 88 69 23 11.8.21 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,8 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; -2. 22,5 7,5 31 1. 2,5 7,6 56 11 12,3 7,5 6 13 81 <2 <1 29 <1 85 11 2 2.5 22,3 7,3 84 11 12,3 7,5 6 13 79 <2 <1 27 <1 83 12 11.8.21 HII / 6 Hiidenv. Mustionselkä 11 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,9 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 22,6 7,2 83 7,9 11,5 7,6 6 14 94 <2 <1 29 <1 92 3 3. 22,6 6,9 8 1, 11,5 7,5 6 13 1 <2 <1 36 <1 86 * = Akkreditoitu menetelmä 7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Liite 3. (6/8) Hiidenveden yhteistarkkailualueen vesianalyysitulokset vuodelta 21 Hiidenvesi (HII) Vihti- ja Vanjoki (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Enterokok. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1ml pmy/1ml 11.8.21 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; -2. 21,8 7,5 12 1. 21,8 7,8 89 7,4 1,1,44 7,6 6 12 1 26 39 39 <3 5 5. 21,3 6,8 77 11 1,2 7,4 6 11 1 32 39 37 <3 11.8.21 HII / 8 Hiidenv. Yhdyksennokka 8 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 22,2 7,8 9 5,7 1, 7,6 6 11 11 33 3 16. 9,6 4,5 39 17 1,4 6,9 7 11 13 63 11.8.21 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; -2. 22,9 7,6 7,7 1. 22,9 7,8 91 6,1 1,,42 7,7 6 11 11 19 5 3 <3 1 5. 21,7 7, 8 6, 1, 7,5 6 11 98 24 2. 8,9 4,8 41 15 1,5 7, 6 12 14 23 25. 8,3 4,6 39 27. 8,1 3,9 33 18 1,6 6,9 6 12 13 18 85 79 29 11.8.21 HII / D Hiidenvesi, Hopeaniemen purkuputki, pojoispuoli Lumi cm; Jää cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 4 1 11.8.21 HII / E Hiidenvesi, Hopeaniemen purkuputki, eteläpuoli Lumi cm; Jää cm; Klo 13:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 4 2 11.8.21 VIVA / 1 Pyhäjärvi, Tuorila 4 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; -2. 22,1 16 1. 22,1 8, 92 1,9 6,2 7,4 7 13 51 25 7 5. 17,8 1,7 18 3,1 6,4 6,6 1 16 73 27 7. 13,7,4 4 7,7 6,5 6,6 14 19 84 35 11.8.21 VIVA / 3 Averia, keskiosa 1 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; -2. 21,1 41 1. 21,1 7, 79 7,2 12, 7,5 6 14 92 95 75 5. 2,9 2,5 28 7,6 12,4 7,2 6 14 95 11 11.8.21 VIVA / 4A Olkkalanjoki 4,6 (4A MTTK), yläpuolinen Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 21,7 1 86 11 78 32 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 71

Liite 3. (7/8) Hiidenveden yhteistarkkailualueen vesianalyysitulokset vuodelta 21 Hiidenvesi (HII) Vihti- ja Vanjoki (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Enterokok. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1ml pmy/1ml 11.8.21 VIVA / 4B Olkkalanjoki 4B (VMTTK), alapuolinen Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23;,1 21,2 8,7 87 12 79 16 11.8.21 VIVA / 4C Olkkalanjoki 4C (VMTTK), purkuputki Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 16,9 37 19 11 23 ~56 9.9.21 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 14, 7,6 1 1. 14,3 79 <2 42 7,9 43 48 <3 2.5 12,8 64 <2 <1 6,9 <1 42 4 9.9.21 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 16, 7,6 3,7 1. 16, 9,4 95 6,6 1,5,46 7,6 5 1 15 42 4 3 5. 14, 7,5 73 9,4 1,8 7,3 5 86 32 33 42 9 9.9.21 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 38, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. m/s; -2. 15,6 7,5 5,5 1. 15,6 8,7 87 7,7 1,2,44 7,4 6 11 6,4 53 33 <3 27. 7,7 1,5 13 32 11,2 6,7 12 14 25 78 12 35 4.1.21 VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 5,5 11,8 93 3,6 1,4 14,3 7,5 8 1 <1,5 85 <4 21 16 4.1.21 VIVA / 11 Vanjoki 25, Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 9,2 8,8 77 3, 1,9 7,1 7, 1 16 <1,5 73 15 19 1 4.1.21 VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 8,8 1,4 9 2,2 2,1 8,4 7,2 1 16 <1,5 96 17 22 46 4.1.21 VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 8,5 1,3 88 3,7 2,5 9,2 7,2 1 15 <1,5 11 11 23 34 * = Akkreditoitu menetelmä 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Liite 3. (8/8) Hiidenveden yhteistarkkailualueen vesianalyysitulokset vuodelta 21 Hiidenvesi (HII) Vihti- ja Vanjoki (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli Enterokok. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1ml pmy/1ml 4.1.21 VIVA / 14 Vanjoki,3 Lumi cm; Jää cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 8,3 9,5 81 6,8 3,1 1,3 7,1 1 15 <1,5 11 18 55 35 9 14 4.1.21 VIVA / 4 Olkkalanjoki,4 Lumi cm; Jää cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 8,7 8,5 73 12 6,4 15, 7,3 8 12 <1,5 11 5 49 29 49 57 12 2 4.1.21 VIVA / S3 Saavajoki 1, Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 6,8 1,9 9 1,7 <1 6,9 7,1 1 14 <1,5 57 <4 13 24 26.1.21 HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv.,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. m/s; 1. 2,7 11,6 86 15 15,5 7,6 7 12 14 3 6 73 61 64 1 2.5 2,9 11,5 85 15 15,3 7,6 7 11 13 3 61 55 61 54 26.1.21 HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,9 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 4,9 11,2 87 11 1,5 7,5 7 9,4 1 43 4 5. 4,6 11,3 88 11 1,5 7,5 7 9,7 1 43 26.1.21 HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 9 Kok.syv. 28, m; Näk.syv.,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 7,1 1, 83 13 1,2 7,3 7 9,8 11 46 1 5. 7,1 1, 83 13 1,2 7,3 8 9,7 11 47 2. 7, 1, 82 14 1,2 7,3 8 9,9 11 5 25. 6,5 1, 82 27. 6,3 1, 81 16 1,2 7,3 8 1 12 52 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 73

Liite 4. (1/2) Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 1 / 3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ HIIDENVEDEN KASVIPLANKTON VUONNA 21 1. MENETELMÄT Näytteet otettiin Hiidenveden havaintoasemilta 5, 7 ja 9 heinä-, elo- ja syyskuussa 21. Näytteet otettiin -2 metrin kokoomanäytteinä ja säilöttiin Lugolin-liuoksella. Näytteenoton suoritti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n henkilökunta. Analysointia varten näyte sekoitettiin huolellisesti ja näytepullosta mitattiin 15-4 ml osanäyte 5 ml kyvettiin, joka täytettiin tislatulla vedellä. Näytettä laskeutettiin noin vuorokausi. Näyte analysoitiin käänteismikroskoopilla faasikontrastia käyttäen. Satunnaisilta näkökentiltä laskettiin 6-kertaisella suurennuksella vähintään 5 laskentayksikköä 5-1 näkökentältä. Suuret lajit, rihmamaiset levät ja isot koloniat laskettiin 15-kertaisella suurennuksella kyvetin halkaisijoilta 5 näkökentältä. Runsaimpien taksonien laskentayksiköitä laskettiin kummallakin suurennuksella vähintään 5 kpl. Kolonioina ja rihmoina esiintyviä runsaimpia taksoneja pyrittiin laskemaan 5 kolonian tai rihman verran. Jos kookkaan lajin laskentayksiköitä oli erittäin runsaasti, nekin laskettiin 6-kertaisella suurennuksella. Aiemmin havaintsemattomat suuret taksonit laskettiin puolen kyvetin alalta 15-kertaisella suurennuksella. Laskennassa käytettiin PhytoWin-laskentaohjelmaa, jossa yksilömäärä ja biomassa ilmoitetaan litraa kohti. Tuorebiomassa (käytännössä tilavuus) lasketaan käyttäen Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisterin tilavuuksia. 2. TULOKSET JA TARKASTELU Hiidenveden kasviplanktonbiomassa vaihteli noin 1-8 μg/l (kuva 1). Biomassa, kuten myös lajisto, ilmensi voimakasta rehevyyttä asemalla 5, ja oli muillakin asemilla rehevän vesistön luokkaa. Biomassa oli kaikilla havaintokerroilla suurin asemalla 5, ja oli muilla havaintoasemilla selvästi pienempi. Ero oli suurin heinäkuun alun näytteenottokerralla. Kasviplanktonin ajallinen vaihtelu oli samankaltaista kaikilla havaintoasemilla. Biomassa oli suurimmillaan heinäkuussa ja pieneni syksyä kohti. Asemalla 9 biomassa oli biomassa oli elokuussa ja syyskuussa jokseenkin saman suuruinen. Havaintoasemalla 5 levästön koostumus vaihteli näytteenottokerrasta toiseen enemmän kuin muilla havaintoasemilla. Heinäkuussa vallitseva leväryhmä olivat piilevät, ja nielulevien osuus oli myös merkittävä. Piilevien biomassa koostui valtaosin Aulacoseira-lajeista, joista runsaimpia olivat Aulacoseira subarctica ja A. ambigua. Elokuussa biomassa oli pienentynyt alle puoleen heinäkuuhun verrattuna, ja piilevien osuus oli vähentynyt selvimmin. Piilevien ja nielulevien ohella kultalevät, viherlevät ja silmälevät olivat tärkeimmät leväryhmät. Silmälevien suurempi biomassa muihin havaintoasemiin verrattuna ilmentää kuormituksen vaikutusta havaintoasemalla 5. 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 Liite 4. (2/2) 2 / 3 µg/l Kasviplanktonin biomassa havaintokerroittain 9 8 7 6 5 Sinilevät Kultalevät Silmälevät Muut Nielulevät Piilevät Viherlevät 4 3 2 1 1.7. 11.8. 9.9. 1.7. 11.8. 9.9. 1.7. 11.8. 9.9. Hiidenvesi 5 Hiidenvesi 7 Hiidenvesi 9 Kuva 1. Hiidenveden kasviplanktonin biomassa heinä-syyskuussa 21. µg/l Kasviplanktonin biomassan keskiarvo 5 4 26 29 3 2 1 Hiidenvesi 5 Hiidenvesi 7 Hiidenvesi 9 Kuva 2. Hiidenveden kasviplanktonin heinä-syyskuun biomassan keskiarvo vuonna 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 75

Liite 4. (3/2) Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 Liite 4. (4/2) SAMPLE: PLACE: Hiidenvesi, 5 N E DATE: 1.7.21 DEPTH:.- 2. m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY Arja Palomäki ON 31.3.211 CHAMBER VOLUME=2ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-4/1.5: 1753 units in 5 Kenttiä at 6x 1715 units in 5 Kenttiä at 15x 63 units in 1 Puolipohja at 15x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 APHANOCAPSA SP. 1 16 24 9997 239928 1.15 3.84.5 2 21 APHANOCAPSA SP. 2 35 7 9997 69979.33 21.34.26 2 21 APHANOTHECE MINUTISSIMA KOM.- 1 34 1 9997 9997.48 3.4.4 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 18 9997 179946.86 3.78.5 2 21 SNOWELLA ATOMUS KOMAREK & HIN 1 13 1 9997 9997.5.13. 2 25 ANABAENA SPIROIDES KLEB. 3 3483 16 1 16.1 5.57.7 4 CRYPTOMONADALES 2 24 24 9997 239928 1.15 5.76.7 4 CRYPTOMONAS SP. 1 452 16 9997 159952.76 72.3.89 4 CRYPTOMONAS SP. 2 754 56 9997 559832 2.67 422.11 5.19 4 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 43 9997 429871 2.5 76.44 9.36 4 CRYPTOMONAS SP. 4 2257 5 9997 49985.24 112.82 1.39 4 CRYPTOMONAS SP. 5 4136 4 9997 39988.19 165.39 2.4 4 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 49 9997 489853 2.34 45.7.55 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 5 14282 7141 3.41 26.42.33 35 fields 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 2 82 17 2383 2546921 12.16 28.85 2.57 21 fields 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 3 122 38 9997 379886 1.81 46.35.57 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 23 9997 229931 1.1 3.91.5 6 63 CHRYSOCOCCUS CORDIFORMIS NAUM 25 2 9997 19994.1 4.1.5 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 52 19 9997 189943.91 95.35 1.17 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 33 9997 32991 1.57 37.28.46 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 31 9997 3997 1.48 162.8 1.99 6 63 CHRYSOPHYCEAE 1 33 12 9997 119964.57 3.96.5 6 63 DINOBRYON BAVARICUM IMH. 226 27 625 16875.8 3.81.5 6 63 DINOBRYON SOCIALE EHR. 157 15 625 9375.4 1.47.2 6 63 MALLOMONAS AKROKOMOS RUTTN. 1 11 12 9997 119964.57 121.16 1.49 6 63 MALLOMONAS CAUDATA IWAN.EM.KR 1 3215 3 625 1875.1 6.3.7 6 63 MALLOMONAS PUNCTIFERA KORSH. 377 2 625 125.1 3.85.5 6 63 MALLOMONAS SP. 3 335 4 9997 39988.19 13.4.16 6 63 MALLOMONAS TONSURATA TEIL. 1 67 2 9997 19994.1 13.4.16 6 63 PHAEASTER APHANASTER (SKUJA) B 88 1 9997 9997.5.88.1 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 13 9997 129961.62 2.73.3 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 3 9997 29991 1.43 19.49.24 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 14 9997 139958.67 18.47.23 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 7 9997 69979.33 32.96.41 6 63 SPINIFEROMONAS SP. 1 65 3 9997 29991.14 1.95.2 6 63 SYNURA SP. 1 59 6 9997 59982.29 3.53.38 6 63 UROGLENA SP. 1 15 1 9997 9997.5 1.5.1 6 65 ACANTHOCERAS ZACHARIASII (BRUN 13816 34 625 2125.1 293.59 3.61 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 1 36 228 625 1425.68 51.3.63 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 2 54 375 625 234375 1.12 126.56 1.56 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 3 128 5 625 3125.15 4..49 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 3 236 24 9997 239928 11.45 566.23 6.97 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 4 65 53 9997 529841 2.53 344.4 4.24 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 5 94 17 625 1625.5 9.61.12 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 6 157 3 9997 29991.14 47.9.58 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 2 687 8 625 5.24 34.35.42 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 3 2748 51 625 31875.15 87.59 1.8 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA V. ANGUS 377 321 893 286653 1.37 18.7 1.33 35 fields 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 1 565 285 9997 2849145 13.6 169.77 19.81 6 65 CYCLOSTEPHANOS DUBIUS (FRICKE) 168 24 9997 239928 1.15 385.8 4.75 6 65 CYCLOTELLA GLOMERATA BACHM. 85 36 9997 359892 1.72 3.59.38 6 65 CYCLOTELLA ROSSII HÅKANS. 168 16 9997 159952.76 257.2 3.17 6 65 CYCLOTELLA STELLIGERA (CLEVE&G 791 43 9997 429871 2.5 34.3 4.18 6 65 DIATOMA TENUIS AGARDH 2 24 25 1562 3221 1.53 65.32.8 2 fields 6 65 DIATOMA TENUIS AGARDH 5 896 2 625 125.1 1.12.1 6 65 ENTOMONEIS SP. 2 24 4 625 25.1 6..7 6 65 EUPODISCALES 3 49 6 9997 59982.29 2.94.4 6 65 FRAGILARIA CROTONENSIS KITTON 1 27 3 1 3.1.81.1 6 65 RHIZOSOLENIA ERIENSIS H.L.SM. 3 612 4 625 25.1 1.53.2 6 65 RHIZOSOLENIA LONGISETA ZACH. 2 1758 2 625 125.1 2.2.3 6 65 SKELETONEMA POTAMOS (WEBER) H 1 21 9997 29937 1. 2.99.26 6 65 STEPHANODISCUS HANTZSCHII GRU 1 99 3 9997 29991.14 2.97.4 6 65 STEPHANODISCUS HANTZSCHII GRU 2 454 7 9997 69979.33 31.77.39 6 65 STEPHANODISCUS SP. 3 883 6 9997 59982.29 52.96.65 6 65 STEPHANODISCUS SP. 4 2198 2 9997 19994.1 43.95.54 6 65 SYNEDRA ACUS KÜTZ. 1 882 1 625 625.3 5.51.7 6 65 SYNEDRA ACUS KÜTZ. 3 24 27 625 16875.8 4.5.5 6 65 SYNEDRA ACUS V. ANGUSTISSIMA 2 45 3 625 1875.1.84.1 6 65 SYNEDRA BEROLINENSIS LEMM. 234 189 625 118125.56 27.64.34 6 65 SYNEDRA ULNA (NITZSCH) EHR. 2 576 42 625 2625.13 151.2 1.86 6 65 SYNEDRA ULNA (NITZSCH) EHR. 3 98 1 625 625.3 61.25.75 6 65 TABELLARIA FLOCCULOSA (ROTH) K 5 324 5 1 5. 1.62.2 6 66 DICHOTOMOCOCCUS CURVATUS KORS 4 1 9997 9997.48 4..5 6 66 GONIOCHLORIS MUTICA 262 1 9997 9997.5 2.62.3 6 66 TETRAEDRIELLA JOVETII (BOURR.) 249 1 9997 9997.5 2.49.3 7 71 EUGLENA SP. 1 3224 2 625 125.1 4.3.5 7 71 EUGLENA SPIROIDES LEMM. 11388 6 1 6. 6.83.8 7 71 EUGLENA SUBEHRENBERGII SKUJA 13345 2 1 2. 2.67.3 7 71 PHACUS PLEURONECTES (O.F.MÜLL. 1134 1 625 625. 7.7.9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 77

Liite 4. (5/2) Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 7 71 PHACUS TORTUS (LEMM.) SKV. 11137 3 1 3. 3.34.4 7 71 TRACHELOMONAS SP. 1 94 4 9997 39988.19 36.15.44 7 71 TRACHELOMONAS SP. 2 1592 5 9997 49985.24 79.58.98 7 71 TRACHELOMONAS VOLVOCINOPSIS S 4187 3 9997 29991.14 125.57 1.55 7 73 NEPHROSELMIS OLIVACEA STEIN E 99 11 9997 19967.52 1.89.13 7 74 ACTINASTRUM SP. 118 74 9997 739778 3.53 87.29 1.7 7 74 CHLAMYDOMONAS SP. 4 294 1 9997 9997.5 2.94.4 7 74 CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN. 26 5 9997 49985.24 13..16 7 74 DICTYOSPHAERIUM PULCHELLUM WO 452 4 9997 39988.19 18.7.22 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 12 9997 119964.57 3..4 7 74 LAGERHEIMIA GENEVENSIS (CHOD.) 126 4 9997 39988.19 5.4.6 7 74 MICRACTINIUM PUSILLUM FRES. 368 17 9997 169949.81 62.54.77 7 74 MONOMASTIX SP. 1 31 12 9997 119964.57 3.72.5 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR. 1 9 1 9997 9997.5.9. 7 74 MONORAPHIDIUM DYBOWSKII (WOLOS 2 84 14 9997 139958.67 11.76.14 7 74 MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K 2 92 13 9997 129961.62 11.96.15 7 74 MONORAPHIDIUM MIRABILE (W.&G.S 1 63 2 9997 19994.1 1.26.2 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 16 9997 159952.76 9.44.12 7 74 PEDIASTRUM BORYANUM V. LONGICO 2 524 3 625 1875.1 9.42.12 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 1 1963 2 625 125.1 2.45.3 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 2 524 1 1 1..5.1 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX V. GRACILLIM 524 2 625 125.1 6.28.8 7 74 POLYEDRIOPSIS SPINULOSA (SCHMI 16 1 9997 9997.5 1.6.13 7 74 POLYTOMA SP. 1 HET 31 16 9997 159952.76 48.15.59 7 74 PSEUDOSPHAEROCYSTIS LACUSTRIS 1 172 4 625 25.1 2.68.3 7 74 SCENEDESMUS ARMATUS CHOD. 1 17 1 9997 9997.5 1.7.2 7 74 SCENEDESMUS INTERMEDIUS CHOD. 31 1 9997 9997.5 3.1.4 7 74 SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD. 1 151 2 9997 19994.1 3.2.4 7 74 SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD. 2 31 1 9997 9997.5 3.1.4 7 74 SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH 19 1 9997 9997.5.19. 7 74 TETRAEDRON CAUDATUM (CORDA) HA 2 5 1 9997 9997.5 5..6 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 3 92 52 17237 896324 4.28 82.46 1.1 29 fields 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 4 231 25 9997 249925 1.19 57.73.71 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 5 382 1 9997 9997.5 3.82.5 9 92 FLAGELLATE HETEROTROPHIC BIFLA 5 HET 113 1 9997 9997.5 1.13.1 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 4 65 23 9997 229931 1.1 14.95.18 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 5 92 4 9997 39988.19 3.68.5 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 9 523 3 9997 29991.14 15.69.19 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 76 6142 2.87 38.6.47 2 21 CHROOCOCCALES 6 59982 2.86 32.49.4 2 25 NOSTOCALES 16 16.1 5.57.7 4 CRYPTOPHYTA 392 561316 26.78 1865.5 22.96 6 CHRYSOPHYTA 276 1141828 52.71 544.27 66.95 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 23 229931 1.1 3.91.5 6 63 CHRYSOPHYCEAE 237 192885 9.21 573.95 7.6 6 65 DIATOMOPHYCEAE 2434 8763128 41.83 4853.3 59.73 6 66 TRIBOPHYCEAE 12 119964.57 9.11.11 7 CHLOROPHYTA 248 2229284 1.64 62.23 7.41 7 71 EUGLENOPHYCEAE 26 122939.59 265.24 3.26 7 73 PRASINOPHYCEAE 11 19967.52 1.89.13 7 74 CHLOROPHYCEAE 211 1996378 9.53 326.1 4.1 9 OTHER PHYTOPLANKTON 19 1466153 7. 179.45 2.21 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 19 1466153 7. 179.45 2.21 Total counted: 3531 29491 8125.52 Total autotrophs: 3465 2289199 96.85 831.17 98.84 Total heterotrophs: 66 65982 3.15 94.34 1.16 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 Liite 4. (6/2) SAMPLE: PLACE: Hiidenvesi, 5 N E DATE: 9.9.21 DEPTH:.- 2. m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY Arja Palomäki ON 31.3.211 CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-4/1.5: 129 units in 5 Kenttiä at 6x 1297 units in 5 Kenttiä at 15x 13 units in 1 Puolipohja at 15x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 APHANOCAPSA SP. 1 16 2 6665 1333 1.26 2.13.9 2 21 APHANOCAPSA SP. 2 35 6 6665 3999.38 12.2.54 2 21 CHROOCOCCUS DISPERSUS V. MINOR 66 9 6665 59985.57 3.96.18 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 13 6665 86645.82 1.82.8 2 21 RADIOCYSTIS GEMINATA SKUJA 785 2 67 134..11. 2 21 ROMERIA SP. 2 13 2 6665 1333.13.17.1 2 21 SNOWELLA ATOMUS KOMAREK & HIN 1 13 12 6665 7998.76 1.4.5 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA 1 126 2 6665 1333.13 1.68.7 2 25 ANABAENA CRASSA (LEMM.) KOM.- 6269 4 417 1668.2 1.46.46 2 25 ANABAENA FLOS-AQUAE (LYNGB.) B 5 189 5 417 285.2 3.77.17 2 25 ANABAENA LEMMERMANNII P.RICHT 3 471 8 417 3336.3 1.57.7 2 25 ANABAENA LEMMERMANNII P.RICHT 6 1836 8 417 3336.3 6.12.27 2 25 ANABAENA PLANCTONICA BRUNNTHA 4 7536 3 417 1251.1 9.43.42 2 25 APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) 2 2374 1 417 417..99.4 4 CRYPTOMONADALES 2 24 16 6665 1664 1.1 2.56.11 4 CRYPTOMONAS SP. 1 452 24 6665 15996 1.52 72.3 3.2 4 CRYPTOMONAS SP. 2 754 25 6665 166625 1.58 125.64 5.56 4 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 27 6665 179955 1.71 318.34 14.9 4 CRYPTOMONAS SP. 4 2257 6 6665 3999.38 9.26 3.99 4 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 51 12817 653667 6.2 6.14 2.66 26 fields 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 35 6665 233275 2.21 8.63.38 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 2 82 144 9521 137124 13. 112.42 4.98 35 fields 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 3 122 52 9521 49592 4.69 6.4 2.67 35 fields 4 RHODOMONAS LENS PASCH.&RUTTN. 199 2 6665 1333.13 2.65.12 5 PERIDINIUM SP. 5 16747 1 417 417. 6.98.31 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 4 6665 2666.25.45.2 6 63 CHRYSAMOEBA SP. 785 1 6665 6665.6 5.23.23 6 63 CHRYSIDIASTRUM CATENATUM LAUT 1281 1 6665 6665.6 8.54.38 6 63 CHRYSOCOCCUS CORDIFORMIS NAUM 25 1 6665 6665.6 1.37.6 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 52 33 6665 219945 2.9 11.41 4.89 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 51 1118 56658 5.37 64.2 2.83 3 fields 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 49 6665 326585 3.1 17.8 7.56 6 63 DINOBRYON BAVARICUM IMH. 226 77 417 3219.3 7.26.32 6 63 DINOBRYON DIVERGENS IMH. 153 126 417 52542.5 8.4.36 6 63 DINOBRYON SOCIALE EHR. 157 45 417 18765.18 2.95.13 6 63 DINOBRYON SP. 2 197 3 6665 19995.19 3.94.17 6 63 MALLOMONAS CAUDATA IWAN.EM.KR 1 3215 3 417 1251.1 4.2.18 6 63 MALLOMONAS PUNCTIFERA KORSH. 377 3 417 1251.1 3.85.17 6 63 MALLOMONAS SP. 3 335 2 6665 1333.13 4.47.2 6 63 MALLOMONAS TONSURATA TEIL. 1 67 2 6665 1333.13 8.93.4 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 15 6665 99975.95 2.1.9 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 9 6665 59985.57 3.9.17 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 12 6665 7998.76 1.56.47 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 2 4 6665 2666.25 5.33.24 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 8 6665 5332.51 25.11 1.11 6 63 SPINIFEROMONAS SP. 1 65 3 6665 19995.19 1.3.6 6 63 SYNURA SP. 1 59 16 6665 1664 1.1 54.28 2.4 6 63 UROGLENA SP. 1 15 7 6665 46655.44 4.9.22 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 2 54 3 417 1251.12 6.76.3 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 3 128 4 67 268..34.2 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 2 192 7 417 2919.3.56.2 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 3 236 348 417 145116 1.38 34.25 1.52 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 4 65 1 417 417..27.1 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 5 94 8 417 3336.3 3.2.13 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA V. ANGUS 377 29 417 1293.11 4.56.2 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 1 565 114 417 47538.45 26.86 1.19 6 65 CYCLOTELLA RADIOSA (GRUN.) LEM 2 923 1 6665 6665.6 6.15.27 6 65 CYCLOTELLA ROSSII HÅKANS. 168 18 6665 11997 1.14 192.91 8.54 6 65 CYCLOTELLA STELLIGERA (CLEVE&G 791 5 6665 33325.32 26.36 1.17 6 65 EUPODISCALES 3 49 13 6665 86645.82 4.25.19 6 65 EUPODISCALES 4 135 56 15869 888664 8.42 119.97 5.31 21 fields 6 65 FRAGILARIA CROTONENSIS KITTON 1 27 17 417 789.7 1.91.8 6 65 SKELETONEMA POTAMOS (WEBER) H 1 21 417 83817.79 8.38.37 6 65 STEPHANODISCUS HANTZSCHII GRU 2 454 4 6665 2666.25 12.1.54 6 65 SYNEDRA ACUS KÜTZ. 1 882 18 417 4536.43 39.72 1.76 6 65 SYNEDRA ACUS KÜTZ. 2 16 3 417 1251.1 2..9 6 65 SYNEDRA BEROLINENSIS LEMM. 234 85 417 35445.34 8.29.37 6 65 SYNEDRA ULNA (NITZSCH) EHR. 2 576 2 417 834.1 4.8.21 6 66 DICHOTOMOCOCCUS CURVATUS KORS 4 93 6665 619845 5.88 24.79 1.1 6 66 OPHIOCYTIUM CAPITATUM WOLLE 238 1 417 417..96.4 6 67 GONYOSTOMUM SEMEN (EHR.) DIES. 1 9538 3 67 21. 1.92.8 7 71 EUGLENA CHARKOWIENSIS SVIR. 1976 1 417 417. 7.95.35 7 71 EUGLENA PROXIMA DANG. 155 2 417 834.1 8.8.39 7 71 EUGLENA SP. 1 3224 2 417 834.1 2.69.12 7 71 EUGLENA SPIROGYRA EHR. 2177 7 417 2919.3 6.35.28 7 71 PHACUS PYRUM (EHR.) STEIN 5495 1 417 417. 2.29.1 7 71 PHACUS TORTUS (LEMM.) SKV. 11137 1 67 67..75.3 7 71 TRACHELOMONAS VOLVOCINA EHR. 1766 2 6665 1333.13 23.54 1.4 7 73 NEPHROSELMIS OLIVACEA STEIN E 99 3 6665 19995.19 1.98.9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 79

Liite 4. (7/2) Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 7 74 ANKISTRODESMUS FUSIFORMIS 132 18 417 756.7.99.4 7 74 CHLOROCOCCALES 1 8 5 1333 6665 6.32 5.33.24 25 fields 7 74 CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN. 26 32 6665 21328 2.2 55.45 2.45 7 74 DACTYLOSPHAERIUM JURISII HIND 33 3 6665 19995.19.66.3 7 74 DICTYOSPHAERIUM SP. 1 18 12 6665 7998.76 1.44.6 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 26 6665 17329 1.64 4.33.19 7 74 ELAKATOTHRIX GENEVENSIS HIND. 2 58 1 6665 6665.6.39.2 7 74 EUDORINA ELEGANS EHR. 1 2143 2 417 834.1 1.79.8 7 74 KIRCHNERIELLA CONTORTA (SCHMID 23 1 6665 6665.63 1.53.7 7 74 LAGERHEIMIA GENEVENSIS (CHOD.) 126 14 6665 9331.88 11.76.52 7 74 MONOMASTIX SP. 1 31 1 6665 6665.6.21.1 7 74 MONORAPHIDIUM DYBOWSKII (WOLOS 2 84 12 6665 7998.76 6.72.3 7 74 MONORAPHIDIUM KOMARKOVAE NYG. 2 73 14 417 5838.6.43.2 7 74 MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K 2 92 3 6665 19995.19 1.84.8 7 74 MONORAPHIDIUM MIRABILE (W.&G.S 1 63 2 6665 1333.13.84.4 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 48 6665 31992 3.3 18.88.84 7 74 PEDIASTRUM BORYANUM (TURP.) ME 296 1 67 67. 1.35.6 7 74 PEDIASTRUM BORYANUM V. LONGICO 2 524 1 67 67..34.1 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 1 1963 1 417 417..82.4 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 2 524 5 417 285.2 1.48.46 7 74 PEDIASTRUM PRIVUM (PRINTZ) HEG 1 452 2 6665 1333.13 6.3.27 7 74 POLYTOMA SP. 1 HET 31 4 6665 2666.25 8.2.36 7 74 PSEUDOSPHAEROCYSTIS LACUSTRIS 1 172 4 417 1668.2 1.79.8 7 74 QUADRIGULA PFITZERI (SCHRÖD.) 1 75 2 417 834.1.6. 7 74 RAPHIDOCELIS SP. 1 4 11 6665 73315.7.29.1 7 74 SCENEDESMUS ACUMINATUS V. TETR 217 1 6665 6665.6 1.45.6 7 74 SCENEDESMUS ARMATUS CHOD. 1 17 1 6665 6665.6 1.13.5 7 74 SCENEDESMUS INTERMEDIUS CHOD. 31 7 6665 46655.44 14.4.62 7 74 SCENEDESMUS SP. 1 25 4 6665 2666.25.67.3 7 74 SCENEDESMUS SP. 4 151 1 6665 6665.6 1.1.4 7 74 SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD. 1 151 1 6665 6665.6 1.1.4 7 74 SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD. 2 31 1 6665 6665.6 2.1.9 7 74 SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH 19 3 6665 19995.19.38.2 7 74 TETRAEDRON MINIMUM V. TETRALOB 56 3 6665 19995.19 1.12.5 7 74 TETRASTRUM KOMAREKII HIND. 1 8 6665 5332.51 5.33.24 7 75 STAURASTRUM LONGIPES (NORDST.) 1767 1 67 67..12.1 8 GYROMITUS CORDIFORMIS SKUJA HET 15 1 6665 6665.6 6.7.3 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 3 92 38 6665 25327 2.4 23.3 1.3 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 4 231 17 6665 11335 1.7 26.17 1.16 9 92 FLAGELLATE HETEROTROPHIC BIFLA 5 HET 113 1 6665 6665.6.75.3 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 4 65 23 6665 153295 1.45 9.96.44 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 5 92 4 6665 2666.25 2.45.11 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 9 523 2 6665 1333.13 6.97.31 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 95 438787 4.16 55.45 2.45 2 21 CHROOCOCCALES 66 426694 4.5 23.11 1.2 2 25 NOSTOCALES 29 1293.11 32.34 1.43 4 CRYPTOPHYTA 382 3419558 32.42 853.34 37.77 5 DINOPHYTA 1 417. 6.98.31 6 CHRYSOPHYTA 1626 3985537 37.78 142.89 46.16 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 4 2666.25.45.2 6 63 CHRYSOPHYCEAE 471 1778816 16.86 511.3 22.63 6 65 DIATOMOPHYCEAE 154 1559598 14.79 53.47 22.28 6 66 TRIBOPHYCEAE 94 62262 5.88 25.76 1.14 6 67 RAPHIDOPHYCEAE 3 21. 1.92.8 7 CHLOROPHYTA 329 213111 2.2 224.36 9.93 7 71 EUGLENOPHYCEAE 16 18818.18 52.38 2.32 7 73 PRASINOPHYCEAE 3 19995.19 1.98.9 7 74 CHLOROPHYCEAE 39 292131 19.83 169.89 7.52 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 1 67..12.1 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA 1 6665.6 6.7.3 9 OTHER PHYTOPLANKTON 85 566525 5.37 69.62 3.8 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 85 566525 5.37 69.62 3.8 Total counted: 2519 15485 2259.34 Total autotrophs: 2462 9854843 93.42 2183.73 96.65 Total heterotrophs: 57 693657 6.58 75.61 3.35 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 Liite 4. (8/2) SAMPLE: PLACE: Hiidenvesi, 5 N E DATE: 11.8.21 DEPTH:.- 2. m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY Arja Palomäki ON 3.4.211 CHAMBER VOLUME=15ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-4/1.5: 893 units in 5 Kenttiä at 6x 881 units in 5 Kenttiä at 15x 139 units in 1 Puolipohja at 15x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 APHANOCAPSA INCERTA (LEMM.) CR 1 29 1 133 133..3. 2 21 APHANOCAPSA SP. 1 16 4 1333 5332.34.85.2 2 21 APHANOCAPSA SP. 2 35 3 1333 3999.25 12.2.34 2 21 APHANOTHECE MINUTISSIMA KOM.- 1 34 2 1333 2666.17.91.3 2 21 APHANOTHECE SP. 2 75 1 1333 1333.8 1..3 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 51 1813 918663 5.81 19.29.54 37 fields 2 21 CHROOCOCCUS MINUTUS (KÜTZ.) NÄ 452 1 1333 1333.8 6.3.17 2 21 CYANODICTYON IMPERFECTUM 3 26 1 1333 1333.8.35.1 2 21 RADIOCYSTIS GEMINATA SKUJA 785 2 133 266..21.1 2 21 ROMERIA SP. 3 21 1 1333 1333.8.28.1 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA 3 327 14 833 11662.7 3.81.11 2 24 PLANKTOTHRIX AGARDHII (GOM.) A 2 1963 4 133 532. 1.4.3 2 25 ANABAENA CRASSA (LEMM.) KOM.- 6269 6 833 4998.3 31.33.88 2 25 ANABAENA LEMMERMANNII P.RICHT 3 471 8 833 6664.4 3.14.9 2 25 ANABAENA MACROSPORA KLEB. 2 2189 3 833 2499.2 5.47.15 2 25 ANABAENA PLANCTONICA BRUNNTHA 4 7536 2 833 1666.1 12.55.35 2 25 ANABAENA SPIROIDES KLEB. 3 3483 9 133 1197.1 4.17.12 4 CRYPTOMONAS SP. 1 452 32 1333 42656 2.7 192.81 5.39 4 CRYPTOMONAS SP. 2 754 2 1333 2666 1.69 21.2 5.62 4 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 11 1333 14663.93 259.39 7.25 4 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 5 1943 95215 6.2 87.6 2.45 35 fields 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 36 1333 47988 3.4 17.76.5 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 2 82 5 1813 965 5.7 73.85 2.6 37 fields 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 3 122 7 1333 9331.59 11.38.32 5 CERATIUM HIRUNDINELLA (O.F.MÜL 44178 2 133 266. 11.75.33 5 PERIDINIUM SP. 4 662 3 833 2499.2 15.15.42 5 PERIDINIUM SP. 5 16747 1 833 833.1 13.95.39 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 3 1333 3999.25.68.2 6 63 CHRYSOCOCCUS CORDIFORMIS NAUM 25 1 1333 1333.8 2.73.8 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 52 19 1333 25327 1.6 127.14 3.55 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 34 1333 45322 2.87 51.21 1.43 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 7 1333 9331.59 48.8 1.36 6 63 CHRYSOPHYCEAE 1 33 11 1333 14663.93 4.84.14 6 63 DINOBRYON BAVARICUM IMH. 226 13 833 85799.54 19.39.54 6 63 DINOBRYON DIVERGENS IMH. 153 71 833 59143.37 9.5.25 6 63 MALLOMONAS AKROKOMOS RUTTN. 1 11 2 833 1666.1 1.68.5 6 63 MALLOMONAS CAUDATA IWAN.EM.KR 1 3215 29 833 24157.15 77.66 2.17 6 63 MALLOMONAS PUNCTIFERA KORSH. 377 24 833 19992.13 61.52 1.72 6 63 MALLOMONAS SP. 3 335 3 1333 3999.25 13.4.37 6 63 MALLOMONAS SP. 4 837 3 1333 3999.25 33.47.94 6 63 MALLOMONAS TONSURATA TEIL. 1 67 3 1333 3999.25 26.79.75 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 4 1333 5332.34 1.12.3 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 5 1333 6665.42 4.33.12 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 11 1333 14663.93 19.36.54 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 1 1333 1333.8 6.28.18 6 63 SPINIFEROMONAS SP. 1 65 1 1333 1333.8.87.2 6 63 SYNURA SP. 1 59 3 1333 3999.25 2.35.57 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 3 128 1 833 833.5 1.66.3 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 3 236 434 833 361522 2.29 85.32 2.38 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 5 94 96 133 12768.8 11.54.32 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 2 687 8 833 6664.4 4.58.13 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA V. ANGUS 377 11 833 9163.6 3.45.1 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 1 565 77 833 64141.41 36.24 1.1 6 65 BACILLARIALES 1 72 27 1333 35991 2.28 25.91.72 6 65 CYCLOSTEPHANOS DUBIUS (FRICKE) 168 1 1333 1333.8 21.43.6 6 65 CYCLOTELLA GLOMERATA BACHM. 85 12 33325 3999 25.29 339.92 9.5 2 fields 6 65 CYCLOTELLA RADIOSA (GRUN.) LEM 2 923 1 1333 1333.8 12.3.34 6 65 CYCLOTELLA STELLIGERA (CLEVE&G 791 11 1333 14663.93 115.98 3.24 6 65 ENTOMONEIS SP. 2 24 1 833 833.1 2..6 6 65 EUPODISCALES 3 49 3 1333 3999 2.53 19.6.55 6 65 FRAGILARIA CROTONENSIS KITTON 1 27 2 133 266.2.72.2 6 65 MELOSIRA VARIANS C.A.AG. 2 5652 1 833 833.5 47.8 1.32 6 65 STEPHANODISCUS HANTZSCHII GRU 1 99 1 1333 1333.84 13.2.37 6 65 STEPHANODISCUS HANTZSCHII GRU 2 454 18 1333 23994 1.52 18.93 3.4 6 65 STEPHANODISCUS SP. 4 2198 1 1333 1333.8 29.3.82 6 65 SYNEDRA ACUS KÜTZ. 1 882 4 833 3332.2 2.94.8 6 65 SYNEDRA ACUS KÜTZ. 2 16 1 833 833.1 1.33.4 6 65 SYNEDRA BEROLINENSIS LEMM. 234 8 833 6664.4 1.56.4 6 65 SYNEDRA ULNA (NITZSCH) EHR. 2 576 6 833 4998.3 28.79.8 6 65 SYNEDRA ULNA (NITZSCH) EHR. 3 98 3 833 2499.2 24.49.68 6 66 DICHOTOMOCOCCUS CURVATUS KORS 4 23 1333 3659 1.94 12.26.34 6 66 OPHIOCYTIUM CAPITATUM WOLLE 238 1 833 833.1 1.92.5 7 71 EUGLENA ALLORGEI DEFL. 5613 3 833 2499.2 14.3.39 7 71 EUGLENA PROXIMA DANG. 155 3 833 2499.2 26.36.74 7 71 EUGLENA SP. 1 3224 9 833 7497.5 24.17.68 7 71 EUGLENA SUBEHRENBERGII SKUJA 13345 1 133 133. 1.77.5 7 71 TRACHELOMONAS VARIANS DEFL. 4156 5 1333 6665.42 277. 7.74 7 71 TRACHELOMONAS VOLVOCINOPSIS S 4187 1 1333 1333.8 55.81 1.56 7 73 NEPHROSELMIS OLIVACEA STEIN E 99 8 1333 1664.67 1.56.29 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 81

Liite 4. (9/2) Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 7 74 COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) 2 3231 2 833 1666.1 5.38.15 7 74 CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN. 26 12 1333 15996 1.1 41.59 1.16 7 74 CRUCIGENIELLA TRUNCATA (G.M.SM 29 8 1333 1664.67 22.29.62 7 74 DICTYOSPHAERIUM PULCHELLUM WO 452 19 1333 25327 1.6 114.48 3.2 7 74 ELAKATOTHRIX GENEVENSIS HIND. 2 58 6 833 4998.3.29.1 7 74 FRANCEIA DROESCHERI (LEMM.) G. 1356 1 1333 1333.8 18.8.5 7 74 FRANCEIA OVALIS (FRANCE) LEMM. 1281 3 1333 3999.25 51.23 1.43 7 74 LAGERHEIMIA GENEVENSIS (CHOD.) 126 2 1333 2666.17 3.36.9 7 74 MICRACTINIUM PUSILLUM FRES. 368 8 1333 1664.67 39.24 1.1 7 74 MONOMASTIX SP. 1 31 11 1333 14663.93 4.55.13 7 74 MONORAPHIDIUM KOMARKOVAE NYG. 1 29 4 833 3332.2.1. 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 3 1333 3999 2.53 23.59.66 7 74 OOCYSTIS SP. 2 196 1 1333 1333.8 2.61.7 7 74 PEDIASTRUM BORYANUM (TURP.) ME 296 1 133 133. 2.67.7 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 1 1963 5 833 4165.3 8.18.23 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 2 524 1 133 133..67.2 7 74 PEDIASTRUM PRIVUM (PRINTZ) HEG 1 452 2 1333 2666.17 12.5.34 7 74 POLYTOMA SP. 1 HET 31 3 1333 3999.25 12.4.34 7 74 SCENEDESMUS ARMATUS CHOD. 4 126 2 1333 2666.17 32.15.9 7 74 SCENEDESMUS INTERMEDIUS CHOD. 31 9 1333 11997.76 36.11 1.1 7 74 SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD. 2 31 4 1333 5332.34 16.5.45 7 74 SIDEROCOELIS ORNATA (FOTT) FOT 77 1 1333 1333.8 9.42.26 7 74 SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH 19 1 1333 1333.8.25.1 7 74 TETRASTRUM KOMAREKII HIND. 1 11 1333 14663.93 14.66.41 7 74 TREUBARIA SETIGERA (ARCHER) G. 14 3 1333 3999.25 5.6.16 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 1 833 833.1.31.1 7 75 CLOSTERIUM GRACILE BREB. 1 417 1 133 133..6. 7 75 CLOSTERIUM PRONUM BREB. 1 2834 1 133 133..38.1 7 75 STAURASTRUM LONGIPES (NORDST.) 1767 3 833 2499.2 4.42.12 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 3 92 47 1333 62651 3.96 57.64 1.61 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 4 231 36 1333 47988 3.4 11.85 3.1 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 4 65 38 1333 5654 3.2 32.93.92 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 5 92 6 1333 7998.51 7.36.21 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 113 112157 7.9 12.66 2.87 2 21 CHROOCOCCALES 81 11414 6.98 44.95 1.26 2 24 OSCILLATORIALES 4 532. 1.4.3 2 25 NOSTOCALES 28 1724.11 56.67 1.58 4 CRYPTOPHYTA 26 326578 2.66 843.8 23.57 5 DINOPHYTA 6 3598.2 4.85 1.14 6 CHRYSOPHYTA 127 7762557 49.1 1492.14 41.68 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 3 3999.25.68.2 6 63 CHRYSOPHYCEAE 335 163737 1.14 53. 14.81 6 65 DIATOMOPHYCEAE 98 581147 36.76 947.28 26.46 6 66 TRIBOPHYCEAE 24 37423 1.94 14.19.4 7 CHLOROPHYTA 186 196353 12.42 891.5 24.9 7 71 EUGLENOPHYCEAE 22 9268.59 399.15 11.15 7 73 PRASINOPHYCEAE 8 1664.67 1.56.29 7 74 CHLOROPHYCEAE 15 176657 11.14 476.64 13.31 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 6 3598.2 5.16.14 9 OTHER PHYTOPLANKTON 127 169291 1.71 28.77 5.83 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 127 169291 1.71 28.77 5.83 Total counted: 198 1589918 3579.73 Total autotrophs: 1855 14817778 93.72 348.1 97.22 Total heterotrophs: 53 99214 6.28 99.63 2.78 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 Liite 4. (1/2) SAMPLE: PLACE: Hiidenvesi, 7 N E DATE: 1.7.21 DEPTH:.- 2. m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY Arja Palomäki ON 29.3.211 CHAMBER VOLUME=2ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-4/1.5: 56 units in 62 Kenttiä at 6x 188 units in 5 Kenttiä at 15x 59 units in 1 Puolipohja at 15x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 APHANOCAPSA SP. 1 16 1 862 862 1.38 1.29.5 2 21 APHANOTHECE MINUTISSIMA KOM.- 1 34 3 862 24186.41.82.3 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 2 862 16124.28.34.1 2 21 ROMERIA SP. 2 13 1 862 862.14.1. 2 21 SNOWELLA ATOMUS KOMAREK & HIN 1 13 1 862 862.14.1. 2 21 WORONICHINIA NAEGELIANA (UNGER 2 2468 2 1 2..49.2 2 24 PHORMIDIUM TENUE (C.A. AG.) AN 3846 1 625 625.1 2.4.1 2 25 ANABAENA FLOS-AQUAE (LYNGB.) B 5 189 34 625 2125.36 38.44 1.56 2 25 ANABAENA LEMMERMANNII P.RICHT 3 471 2 625 125.2.59.2 2 25 ANABAENA LEMMERMANNII P.RICHT 6 1836 1 1 1.2 1.84.7 2 25 ANABAENA MUCOSA LEGN.&ELOR.,1 4197 7 1 7.1 2.94.12 2 25 APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) 2 2374 7 625 4375.7 1.39.42 2 25 APHANIZOMENON YEZOENSE WATANA 1256 3 625 1875.3 2.35.1 4 CRYPTOMONAS SP. 1 452 1 862 862 1.38 36.44 1.48 4 CRYPTOMONAS SP. 2 754 51 862 411162 7.4 31.2 12.58 4 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 29 862 233798 4. 413.59 16.78 4 CRYPTOMONAS SP. 4 2257 4 862 32248.55 72.78 2.95 4 CRYPTOMONAS SP. 5 4136 1 862 862.14 33.34 1.35 4 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 23 862 185426 3.17 17.6.69 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 29 862 233798 4. 8.65.35 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 2 82 84 862 67728 11.59 55.53 2.25 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 3 122 12 862 96744 1.66 11.8.48 4 RHODOMONAS LENS PASCH.&RUTTN. 199 1 862 862.14 1.6.7 5 PERIDINIUM SP. 3 2989 1 625 625.1 1.87.8 5 PERIDINIUM SP. 5 16747 1 625 625.1 1.47.42 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 1 9 3 862 24186.41.22.1 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 83 862 669146 11.45 11.38.46 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 52 4 862 32248.55 16.19.66 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 1 22 1 862 862.14.18.1 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 6 862 48372.83 5.47.22 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 1 862 862.14 4.22.17 6 63 DINOBRYON BAVARICUM IMH. 226 3 625 1875.3.42.2 6 63 DINOBRYON SOCIALE EHR. 157 12 625 75.13 1.18.5 6 63 MALLOMONAS AKROKOMOS RUTTN. 1 11 2 862 16124.28 16.29.66 6 63 MALLOMONAS CAUDATA IWAN.EM.KR 1 3215 1 625 625.1 2.1.8 6 63 MALLOMONAS PUNCTIFERA KORSH. 377 12 625 75.13 23.8.94 6 63 MALLOMONAS SP. 3 335 4 862 32248.55 1.8.44 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 1 862 862 1.38 1.69.7 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 11 862 88682 1.52 5.76.23 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 8 862 64496 1.1 8.51.35 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 2 4 862 32248.55 6.45.26 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 1 862 862.14 3.8.15 6 63 SPINIFEROMONAS SP. 1 65 6 862 48372.83 3.14.13 6 63 SYNURA SP. 1 59 2 862 16124.28 8.21.33 6 63 UROGLENA SP. 1 15 36 862 29232 4.97 3.47 1.24 6 65 ACANTHOCERAS ZACHARIASII (BRUN 13816 41 625 25625.44 354.4 14.36 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 2 54 139 625 86875 1.49 46.91 1.9 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 3 128 15 625 65625 1.12 84. 3.41 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 3 236 941 125 117625 2.13 277.6 11.26 25 fields 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 5 94 282 625 17625 3.2 159.33 6.46 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 2 687 42 625 2625.45 18.3.73 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 3 2748 3 625 1875.32 51.52 2.9 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 4 4924 12 625 75.13 36.93 1.5 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA V. ANGUS 377 22 625 1375.24 5.18.21 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 1 565 18 625 675 1.16 38.14 1.55 6 65 CYCLOTELLA RADIOSA (GRUN.) LEM 2 923 1 862 862.14 7.44.3 6 65 CYCLOTELLA STELLIGERA (CLEVE&G 791 4 862 32248.55 25.51 1.3 6 65 ENTOMONEIS SP. 2 24 3 625 1875.3 4.5.18 6 65 FRAGILARIA CROTONENSIS KITTON 1 27 3 1 3.5.81.3 6 65 RHIZOSOLENIA ERIENSIS H.L.SM. 3 612 4 625 25.4 1.53.6 6 65 RHIZOSOLENIA LONGISETA ZACH. 2 1758 43 625 26875.46 47.25 1.92 6 65 STEPHANODISCUS HANTZSCHII GRU 1 99 2 862 16124.28 1.6.6 6 65 STEPHANODISCUS SP. 3 883 1 862 862.14 7.12.29 6 65 SYNEDRA ACUS KÜTZ. 1 882 3 625 1875.3 1.65.7 6 65 SYNEDRA ULNA (NITZSCH) EHR. 2 576 2 625 125.2 7.2.29 6 65 TABELLARIA FLOCCULOSA V. ASTER 153 9 1 9.2 1.38.6 7 71 EUGLENA SP. 1 3224 1 625 625.1 2.2.8 7 71 TRACHELOMONAS SP. 1 94 1 862 862.14 7.29.3 7 74 ANKYRA JUDAYI (G.M.SM.) FOTT 71 3 862 24186.41 1.72.7 7 74 BOTRYOCOCCUS SP. 3 8584 1 625 625.1 5.37.22 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 6 862 48372.83 1.21.5 7 74 KIRCHNERIELLA CONTORTA (SCHMID 23 8 625 5.9.12. 7 74 MICRACTINIUM PUSILLUM FRES. 368 7 862 56434.97 2.77.84 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR. 1 9 1 862 862.14.7. 7 74 MONORAPHIDIUM DYBOWSKII (WOLOS 2 84 1 862 862.14.68.3 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 9 862 72558 1.24 4.28.17 7 74 PEDIASTRUM BORYANUM V. LONGICO 2 524 1 625 625.1 3.14.13 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX V. GRACILLIM 524 1 625 625.1 3.14.13 7 74 PEDIASTRUM PRIVUM (PRINTZ) HEG 1 452 1 862 862.14 3.64.15 7 74 POLYTOMA SP. 1 HET 31 1 862 862 1.38 24.27.98 7 74 PSEUDOSPHAEROCYSTIS LACUSTRIS 1 172 3 625 1875.3 2.1.8 7 74 SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD. 1 151 1 862 862.14 1.22.5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 83

Liite 4. (11/2) Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 1 625 625.1.24.1 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 3 92 5 862 431.69 3.71.15 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 4 231 2 862 16124.28 3.72.15 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 4 65 8 862 64496 1.1 4.19.17 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 83 168329 2.88 62.1 2.52 2 21 CHROOCOCCALES 19 137254 2.35 3.15.13 2 24 OSCILLATORIALES 1 625.1 2.4.1 2 25 NOSTOCALES 63 345.52 56.55 2.29 4 CRYPTOPHYTA 244 1967128 33.67 96.82 38.98 5 DINOPHYTA 2 125.2 12.34.5 6 CHRYSOPHYTA 234 325193 55.66 1337.13 54.24 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 86 693332 11.87 11.59.47 6 63 CHRYSOPHYCEAE 124 791452 13.55 147.87 6. 6 65 DIATOMOPHYCEAE 1824 1767146 3.25 1177.66 47.77 7 CHLOROPHYTA 56 33248 5.69 81.16 3.29 7 71 EUGLENOPHYCEAE 2 8687.15 9.3.38 7 74 CHLOROPHYCEAE 53 323168 5.53 71.62 2.91 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 1 625.1.24.1 9 OTHER PHYTOPLANKTON 15 1293 2.7 11.63.47 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 15 1293 2.7 11.63.47 Total counted: 2434 584247 2465.17 Total autotrophs: 241 55761 95.45 2423.85 98.32 Total heterotrophs: 33 26646 4.55 41.33 1.68 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 Liite 4. (12/2) SAMPLE: PLACE: Hiidenvesi, 7 N E DATE: 9.9.21 DEPTH:.- 2. m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY Arja Palomäki ON 29.3.211 CHAMBER VOLUME=4ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-4/1.5: 69 units in 5 Kenttiä at 6x 164 units in 5 Kenttiä at 15x 448 units in 1 Pohja at 15x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 APHANOTHECE MINUTISSIMA KOM.- 1 34 1 4999 4999.14.17.2 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 2 4999 9998.28.21.2 2 21 MICROCYSTIS AERUGINOSA (KÜTZ.) 2 6542 1 312 312.1 2.4.2 2 21 MICROCYSTIS BOTRYS TEIL. 1 877 8 25 2.1 1.74.17 2 21 MICROCYSTIS FLOS-AQUAE (WITTR 4 26167 2 312 624.2 16.33 1.62 2 21 RADIOCYSTIS GEMINATA SKUJA 785 2 25 5..4. 2 21 WORONICHINIA NAEGELIANA (UNGER 2 2468 9 312 288.8 6.93.69 2 25 ANABAENA CRASSA (LEMM.) KOM.- 6269 4 312 1248.4 7.82.77 2 25 ANABAENA LEMMERMANNII P.RICHT 3 471 4 312 1248.4.59.6 2 25 ANABAENA SP. 'TWISTED' 6 138 5 312 156.4 2.4.2 2 25 APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) 2 2374 84 312 2628.75 62.22 6.16 4 CRYPTOMONAS SP. 1 452 24 4999 119976 3.42 54.23 5.37 4 CRYPTOMONAS SP. 2 754 64 4999 319936 9.11 241.23 23.87 4 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 2 4999 9998 2.85 176.86 17.5 4 CRYPTOMONAS SP. 4 2257 4 4999 19996.57 45.13 4.46 4 CRYPTOMONAS SP. 5 4136 2 4999 9998.28 41.35 4.9 4 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 13 4999 64987 1.85 5.98.59 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 99 4999 49491 14.1 18.31 1.81 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 2 82 266 4999 1329734 37.88 19.4 1.79 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 3 122 27 4999 134973 3.85 16.47 1.63 5 GYMNODINIUM SP. 3 183 2 4999 9998.28 1.83.18 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 44 4999 219956 6.27 3.74.37 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 52 2 4999 9998.28 5.2.5 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 1 22 4 4999 19996.57.44.4 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 13 4999 64987 1.85 7.34.73 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 2 4999 9998.28 5.23.52 6 63 DINOBRYON DIVERGENS IMH. 153 7 312 2184.6.33.3 6 63 MALLOMONAS AKROKOMOS RUTTN. 1 11 4 4999 19996.57 2.2 2. 6 63 MALLOMONAS CAUDATA IWAN.EM.KR 1 3215 3 312 936.3 3.1.3 6 63 MALLOMONAS PUNCTIFERA KORSH. 377 1 4999 4999.14 15.38 1.52 6 63 MALLOMONAS SP. 3 335 6 4999 29994.85 1.5.99 6 63 MALLOMONAS SP. 4 837 1 4999 4999.14 4.18.41 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 2 4999 9998.28.21.2 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 5 4999 24995.71 1.62.16 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 8 4999 39992 1.14 5.28.52 6 63 SYNURA SP. 1 59 6 4999 29994.85 15.27 1.51 6 65 ACANTHOCERAS ZACHARIASII (BRUN 13816 1 312 312.1 4.31.43 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 3 128 8 25 2.1.26.3 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA V. ANGUS 377 2 312 624.2.24.2 6 65 AULACOSEIRA ISLANDICA (O.MÜLL. 3184 8 25 2.1.64.6 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 1 565 23 312 7176.2 4.5.4 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 3 121 3 312 936.3.96.9 6 65 EUPODISCALES 3 49 12 4999 59988 1.71 2.94.29 6 65 FRAGILARIA CROTONENSIS KITTON 1 27 3 25 75.21 2.2.2 6 65 RHIZOSOLENIA LONGISETA ZACH. 2 1758 3 312 936.3 1.65.16 6 65 STEPHANODISCUS SP. 5 515 1 4999 4999.14 25.74 2.55 6 65 SYNEDRA SP. 3 28 1 312 312.1.9.1 7 71 TRACHELOMONAS VOLVOCINA EHR. 1766 1 4999 4999.14 8.83.87 7 74 ANKYRA JUDAYI (G.M.SM.) FOTT 71 1 4999 4999.14.35.4 7 74 BOTRYOCOCCUS SP. 3 8584 2 25 5..43.4 7 74 COELASTRUM ASTROIDEUM 2 1528 1 4999 4999.14 7.64.76 7 74 COELASTRUM MICROPORUM NÄG. 3215 2 25 5..16.2 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 4 4999 19996.57.5.5 7 74 EUDORINA ELEGANS EHR. 1 2143 2 312 624.2 1.34.13 7 74 KIRCHNERIELLA LUNARIS (KIRCHN. 1 6 112 25 28.8.2. 7 74 OOCYSTIS BORGEI SNOW 1415 1 4999 4999.14 7.7.7 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 15 4999 74985 2.14 4.42.44 7 74 OOCYSTIS SP. 2 196 2 4999 9998.28 1.96.19 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 4 1134 2 25 5..57.6 7 74 PLANKTOCOCCUS SPHAEROCYSTIFORM 1 293 2 312 624.2 1.31.13 7 74 POLYTOMA SP. 1 HET 31 7 4999 34993 1. 1.53 1.4 7 74 SCHROEDERIA SETIGERA (SCHRÖD.) 88 6 4999 29994.85 2.64.26 7 74 TREUBARIA SETIGERA (ARCHER) G. 14 1 4999 4999.14.7.7 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 1 312 312.1.12.1 7 75 CLOSTERIUM GRACILE BREB. 2 179 4 25 1..18.2 7 75 STAURASTRUM ANATINUM COOKE&WI 974 2 312 624.2 5.66.56 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 3 92 3 4999 14997.43 1.38.14 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 4 65 13 4999 64987 1.85 4.22.42 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 122 49255 1.4 1.13 9.91 2 21 CHROOCOCCALES 25 18991.54 27.46 2.72 2 25 NOSTOCALES 97 3264.86 72.67 7.19 4 CRYPTOPHYTA 519 2594481 73.91 78.6 7.1 5 DINOPHYTA 2 9998.28 1.83.18 6 CHRYSOPHYTA 47 57625 16.42 14.2 13.87 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 44 219956 6.27 3.74.37 6 63 CHRYSOPHYCEAE 64 27366 7.78 93.57 9.26 6 65 DIATOMOPHYCEAE 362 83183 2.37 42.89 4.24 7 CHLOROPHYTA 168 2195 5.7 54.43 5.38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 85

Liite 4. (13/2) Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 7 71 EUGLENOPHYCEAE 1 4999.14 8.83.87 7 74 CHLOROPHYCEAE 16 19416 5.53 39.64 3.92 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 7 136.3 5.96.59 9 OTHER PHYTOPLANKTON 16 79984 2.28 5.6.55 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 16 79984 2.28 5.6.55 Total counted: 1297 351118 11.79 Total autotrophs: 1277 341138 97.15 994.28 98.37 Total heterotrophs: 2 9998 2.85 16.51 1.63 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 Liite 4. (14/2) SAMPLE: PLACE: Hiidenvesi, 7 N E DATE: 11.8.211 DEPTH:.- 2. m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY Arja Palomäki ON 28.3.211 CHAMBER VOLUME=15ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-4/1.5: 531 units in 7 Kenttiä at 6x 1271 units in 5 Kenttiä at 15x 33 units in 1 Puolipohja at 15x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 APHANOCAPSA SP. 1 16 1 9521 9521.15.15.1 2 21 APHANOTHECE MINUTISSIMA KOM.- 1 34 4 9521 3884.61 1.29.7 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 22 9521 29462 3.33 4.4.22 2 21 CHROOCOCCUS MINUTUS (KÜTZ.) NÄ 452 3 9521 28563.45 12.91.66 2 21 CYANODICTYON IMPERFECTUM 3 26 1 9521 9521.15.25.1 2 21 SNOWELLA ATOMUS KOMAREK & HIN 1 13 4 9521 3884.61.5.3 4 CRYPTOMONAS SP. 1 452 27 9521 25767 4.9 116.19 5.92 4 CRYPTOMONAS SP. 2 754 23 9521 218983 3.48 165.11 8.41 4 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 9 9521 85689 1.36 151.58 7.73 4 CRYPTOMONAS SP. 4 2257 2 9521 1942.3 42.98 2.19 4 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 25 9521 23825 3.78 21.9 1.12 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 74 9521 74554 11.2 26.7 1.33 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 2 82 199 9521 1894679 3.11 155.36 7.92 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 3 122 11 9521 14731 1.66 12.78.65 5 CERATIUM HIRUNDINELLA (O.F.MÜL 44178 5 133 665.1 29.38 1.5 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 5 9521 4765.76.81.4 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 52 1 9521 9521.15 4.78.24 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 14 9521 133294 2.12 15.6.77 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 1 9521 9521.15 4.98.25 6 63 MALLOMONAS CAUDATA IWAN.EM.KR 1 3215 4 833 3332.5 1.71.55 6 63 MALLOMONAS PUNCTIFERA KORSH. 377 2 833 1666.3 5.13.26 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 5 9521 4765.76 1..5 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 9 9521 85689 1.36 5.57.28 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 2 1 9521 9521.15 1.9.1 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 1 9521 9521.15 4.48.23 6 63 SYNURA SP. 1 59 1 9521 9521 1.51 48.46 2.47 6 65 ACANTHOCERAS ZACHARIASII (BRUN 13816 19 833 15827.25 218.67 11.14 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 3 128 2 833 1666.26 21.32 1.9 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 3 236 492 119 58548 9.3 138.17 7.4 35 fields 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 5 94 69 833 57477.91 51.96 2.65 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 2 687 31 833 25823.41 17.74.9 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 3 2748 115 833 95795 1.52 263.24 13.42 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 4 4924 12 833 9996.16 49.22 2.51 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 5 794 4 133 532.1 4.22.22 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA V. ANGUS 377 38 833 31654.5 11.93.61 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 1 565 12 833 84966 1.35 48.1 2.45 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 3 121 2 833 1666.3 1.7.9 6 65 BACILLARIALES 1 72 1 9521 9521.15.69.3 6 65 CYCLOSTEPHANOS DUBIUS (FRICKE) 168 1 9521 9521.15 15.31.78 6 65 CYCLOTELLA RADIOSA (GRUN.) LEM 2 923 1 9521 9521.15 8.79.45 6 65 CYCLOTELLA STELLIGERA (CLEVE&G 791 3 9521 28563.45 22.59 1.15 6 65 ENTOMONEIS SP. 2 24 3 833 2499.4 6..31 6 65 FRAGILARIA CROTONENSIS KITTON 1 27 37 833 255731 4.6 69.5 3.52 6 65 FRAGILARIA CROTONENSIS KITTON 2 45 4 833 3332.53 14.99.76 6 65 MELOSIRA VARIANS C.A.AG. 1 2773 2 133 266..74.4 6 65 RHIZOSOLENIA ERIENSIS H.L.SM. 3 612 1 833 833.1.51.3 6 65 RHIZOSOLENIA LONGISETA ZACH. 2 1758 3 833 2499.4 4.39.22 6 65 SYNEDRA ACUS KÜTZ. 3 24 2 133 266..64.3 6 65 SYNEDRA BEROLINENSIS LEMM. 234 5 133 665.1.16.1 6 65 SYNEDRA ULNA (NITZSCH) EHR. 2 576 4 133 532.1 3.6.16 7 71 EUGLENA CHARKOWIENSIS SVIR. 1976 1 133 133. 2.54.13 7 71 EUGLENA SP. 1 3224 1 833 833.1 2.69.14 7 71 EUGLENA SPIROGYRA EHR. 2177 1 833 833.1 1.81.9 7 71 TRACHELOMONAS VOLVOCINA V. VOL 697 1 9521 9521.15 6.64.34 7 73 NEPHROSELMIS OLIVACEA STEIN E 99 4 9521 3884.61 3.77.19 7 74 ANKYRA JUDAYI (G.M.SM.) FOTT 71 8 9521 76168 1.21 5.41.28 7 74 COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) 2 3231 2 833 1666.3 5.38.27 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 2 9521 1942.3.48.2 7 74 ELAKATOTHRIX GENEVENSIS HIND. 2 58 1 9521 9521.15.55.3 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 5 9521 4765.76 2.81.14 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 1 1963 2 833 1666.3 3.27.17 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 2 524 3 833 2499.4 12.55.64 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX V. GRACILLIM 524 5 133 665.1 3.34.17 7 74 POLYTOMA SP. 1 HET 31 1 9521 9521 1.51 28.66 1.46 7 74 SCENEDESMUS ACUMINATUS V. TETR 217 1 9521 9521.15 2.7.11 7 74 SCENEDESMUS ARMATUS CHOD. 3 42 1 9521 9521.15 3.83.2 7 74 SCENEDESMUS DENTICULATUS LAGE 2 1128 1 9521 9521.15 1.74.55 7 74 SCENEDESMUS QUADRICAUDA (TURP. 2 1182 1 133 133..16.1 7 74 SCENEDESMUS SP. 1 25 1 9521 9521.15.24.1 7 74 TETRAEDRON MINIMUM (A.BRAUN) H 256 1 9521 9521.15 2.44.12 7 74 TREUBARIA SETIGERA (ARCHER) G. 14 2 9521 1942.3 2.67.14 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 1 133 133..5. 7 75 CLOSTERIUM PRONUM BREB. 1 2834 1 133 133..38.2 7 75 STAURASTRUM ANATINUM COOKE&WI 974 2 133 266. 2.41.12 8 GYROMITUS CORDIFORMIS SKUJA HET 15 1 9521 9521.15 9.57.49 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 3 92 23 9521 218983 3.48 2.15 1.3 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 4 231 2 9521 1942.3 4.4.22 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 4 65 6 9521 57126.91 3.71.19 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 5 92 3 9521 28563.45 2.63.13 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 87

Liite 4. (15/2) Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 35 333235 5.3 19.5.99 2 21 CHROOCOCCALES 35 333235 5.3 19.5.99 4 CRYPTOPHYTA 37 352277 55.98 691.98 35.27 5 DINOPHYTA 5 665.1 29.38 1.5 6 CHRYSOPHYTA 133 173298 27.53 176. 54.84 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 5 4765.76.81.4 6 63 CHRYSOPHYCEAE 48 4488 6.43 12.8 5.2 6 65 DIATOMOPHYCEAE 1277 1279613 2.33 973.11 49.59 7 CHLOROPHYTA 58 37758 5.89 14.87 5.34 7 71 EUGLENOPHYCEAE 4 1132.18 13.67.7 7 73 PRASINOPHYCEAE 4 3884.61 3.77.19 7 74 CHLOROPHYCEAE 46 32822 5.1 84.58 4.31 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 4 532.1 2.84.14 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA 1 9521.15 9.57.49 9 OTHER PHYTOPLANKTON 34 323714 5.14 3.89 1.57 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 34 323714 5.14 3.89 1.57 Total counted: 1833 6292761 1962.17 Total autotrophs: 1797 5955 94.55 192.5 96.94 Total heterotrophs: 36 342756 5.45 6.13 3.6 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 Liite 4. (16/2) SAMPLE: PLACE: Hiidenvesi, 9 N E DATE: 1.7.21 DEPTH:.- 2. m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY Arja Palomäki ON 3.3.211 CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-4/1.5: 649 units in 5 Kenttiä at 6x 611 units in 5 Kenttiä at 15x 9 units in 1 Puolipohja at 15x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 WORONICHINIA NAEGELIANA (UNGER 2 2468 3 67 21..5.3 2 24 PHORMIDIUM TENUE (C.A. AG.) AN 3846 6 67 42.1 1.55.9 2 25 ANABAENA FLOS-AQUAE (LYNGB.) B 5 189 22 417 9174.17 16.6.97 2 25 ANABAENA LEMMERMANNII P.RICHT 3 471 1 417 417.1.2.1 2 25 ANABAENA MUCOSA LEGN.&ELOR.,1 4197 5 417 285.4 8.75.51 2 25 ANABAENA PLANCTONICA BRUNNTHA 4 7536 3 417 1251.2 9.43.55 2 25 APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) 2 2374 4 417 1668.3 3.96.23 4 CRYPTOMONAS SP. 1 452 2 6665 1333.25 6.3.35 4 CRYPTOMONAS SP. 2 754 56 6665 37324 7.4 281.42 16.47 4 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 39 6665 259935 4.9 459.83 26.91 4 CRYPTOMONAS SP. 4 2257 4 6665 2666.5 6.17 3.52 4 CRYPTOMONAS SP. 5 4136 1 6665 6665.13 27.57 1.61 4 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 13 6665 86645 1.63 7.97.47 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 46 6665 3659 5.78 11.34.66 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 2 82 115 6665 766475 14.45 62.85 3.68 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 3 122 19 6665 126635 2.39 15.45.9 4 RHODOMONAS LENS PASCH.&RUTTN. 199 11 6665 73315 1.38 14.59.85 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 1 9 5 6665 33325.63.3.2 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 59 8331 491529 9.27 8.36.49 4 fields 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 52 26 6665 17329 3.27 86.99 5.9 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 7 6665 46655.88 5.27.31 6 63 DINOBRYON BAVARICUM IMH. 226 12 417 54.9 1.13.7 6 63 MALLOMONAS CAUDATA IWAN.EM.KR 1 3215 4 417 1668.3 5.36.31 6 63 MALLOMONAS PUNCTIFERA KORSH. 377 2 417 834.2 2.57.15 6 63 MALLOMONAS SP. 3 335 4 6665 2666.5 8.93.52 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 5 6665 33325.63.7.4 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 6 6665 3999.75 2.6.15 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 7 6665 46655.88 6.16.36 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 4 2 5 6665 33325.63 6.67.39 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 1 6665 6665.13 3.14.18 6 63 SPINIFEROMONAS SP. 1 65 3 6665 19995.38 1.3.8 6 63 SYNURA SP. 1 59 1 6665 6665.13 3.39.2 6 63 UROGLENA SP. 1 15 153 175 164475 31.1 172.7 1.11 31 fields 6 65 ACANTHOCERAS ZACHARIASII (BRUN 13816 22 417 9174.17 126.75 7.42 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 2 54 1 417 417.79 22.52 1.32 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 3 128 117 417 48789.92 62.45 3.65 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 3 236 11 417 42117.79 9.94.58 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 5 94 7 417 2919.6 2.64.15 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 2 687 18 417 756.14 5.16.3 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 3 2748 35 417 14595.28 4.11 2.35 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 4 4924 7 417 2919.6 14.37.84 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA V. ANGUS 377 42 417 17514.33 6.6.39 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 1 565 38 417 15846.3 8.95.52 6 65 CYCLOTELLA RADIOSA (GRUN.) LEM 2 923 2 6665 1333.25 12.3.72 6 65 EUPODISCALES 3 49 1 6665 6665.13.33.2 6 65 RHIZOSOLENIA LONGISETA ZACH. 2 1758 62 417 25854.49 45.45 2.66 6 65 SYNEDRA BEROLINENSIS LEMM. 234 3 417 1251.2.29.2 6 65 SYNEDRA ULNA (NITZSCH) EHR. 2 576 3 417 1251.2 7.21.42 7 74 BOTRYOCOCCUS SP. 2 352 3 417 1251.2 3.82.22 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 9 6665 59985 1.13 1.5.9 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR. 1 9 3 6665 19995.38.18.1 7 74 MONORAPHIDIUM DYBOWSKII (WOLOS 2 84 3 6665 19995.38 1.68.1 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 11 6665 73315 1.38 4.33.25 7 74 POLYTOMA SP. 1 HET 31 5 6665 33325.63 1.3.59 7 74 SCENEDESMUS ARMATUS CHOD. 2 21 4 6665 2666.5 5.36.31 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 3 92 17 6665 11335 2.14 1.42.61 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 4 65 6 6665 3999.75 2.6.15 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 44 15198.29 4.97 2.4 2 21 CHROOCOCCALES 3 21..5.3 2 24 OSCILLATORIALES 6 42.1 1.55.9 2 25 NOSTOCALES 35 14595.28 38.93 2.28 4 CRYPTOPHYTA 36 23949 38.45 947.22 55.43 6 CHRYSOPHYTA 858 2861765 53.95 68.63 39.83 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 64 524854 9.89 8.66.51 6 63 CHRYSOPHYCEAE 236 285481 39.32 36.91 17.96 6 65 DIATOMOPHYCEAE 558 25143 4.74 365.7 21.36 7 CHLOROPHYTA 38 234526 4.42 26.89 1.57 7 74 CHLOROPHYCEAE 38 234526 4.42 26.89 1.57 9 OTHER PHYTOPLANKTON 23 153295 2.89 13.2.76 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 23 153295 2.89 13.2.76 Total counted: 1269 534274 178.73 Total autotrophs: 1251 518434 97.74 169.73 98.95 Total heterotrophs: 18 11997 2.26 18. 1.5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 89

Liite 4. (17/2) Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 SAMPLE: PLACE: Hiidenvesi, 9 N E DATE: 9.9.21 DEPTH:.- 2. m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY Arja Palomäki ON 3.3.211 CHAMBER VOLUME=3ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-4/1.5: 625 units in 5 Kenttiä at 6x 135 units in 5 Kenttiä at 15x 23 units in 1 Puolipohja at 15x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 MICROCYSTIS AERUGINOSA (KÜTZ.) 3 1383 1 67 67..88.7 2 21 MICROCYSTIS BOTRYS TEIL. 1 877 2 67 134. 1.17.1 2 21 MICROCYSTIS FLOS-AQUAE (WITTR 1 3366 4 67 268.1.9.8 2 21 MICROCYSTIS FLOS-AQUAE (WITTR 3 1383 1 67 67..88.7 2 21 MICROCYSTIS SP. 4 77 1 417 417.1.29.2 2 21 ROMERIA SP. 3 21 1 6665 6665.16.14.1 2 21 WORONICHINIA NAEGELIANA (UNGER 2 2468 11 67 737.2 1.82.15 2 24 PHORMIDIUM TENUE (C.A. AG.) AN 3846 3 417 1251.3 4.81.4 2 25 ANABAENA CRASSA (LEMM.) KOM.- 6269 1 417 417.1 2.61.22 2 25 APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) 2 2374 1 67 67..16.1 4 CRYPTOMONAS SP. 1 452 3 6665 19995.47 9.4.76 4 CRYPTOMONAS SP. 2 754 23 6665 153295 3.62 115.58 9.67 4 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 22 6665 14663 3.46 259.39 21.7 4 CRYPTOMONAS SP. 5 4136 1 6665 6665.16 27.57 2.31 4 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 2 6665 1333.31 1.23.1 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 53 6665 353245 8.34 13.7 1.9 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 2 82 286 6665 19619 44.99 156.31 13.8 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 3 122 37 6665 24665 5.82 3.9 2.52 5 GYMNODINIUM HELVETICUM PEN. 14771 6 67 42.1 5.94.5 5 PERIDINIUM SP. 5 16747 1 67 67. 1.12.9 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 31 6665 26615 4.88 3.51.29 6 63 CHRYSOCOCCUS CORDIFORMIS NAUM 25 1 6665 6665.16 1.37.11 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 52 8 6665 5332 1.26 26.77 2.24 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 2 113 3 6665 19995.47 2.26.19 6 63 CHRYSOCOCCUS SP. 3 523 1 6665 6665.16 3.49.29 6 63 MALLOMONAS CAUDATA IWAN.EM.KR 1 3215 3 417 1251.3 4.2.34 6 63 MALLOMONAS PUNCTIFERA KORSH. 377 5 417 285.5 6.42.54 6 63 MALLOMONAS SP. 3 335 6 6665 3999.94 13.4 1.12 6 63 MALLOMONAS TONSURATA TEIL. 1 67 1 6665 6665.16 4.47.37 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 8 6665 5332 1.26 1.12.9 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 1 6665 6665.16.43.4 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 9 6665 59985 1.42 7.92.66 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 1 6665 6665.16 3.14.26 6 63 SYNURA SP. 1 59 82 6665 54653 12.9 278.18 23.28 6 63 UROGLENA SP. 1 15 1 6665 6665.16.7.6 6 65 ACANTHOCERAS ZACHARIASII (BRUN 13816 14 417 5838.14 8.66 6.75 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 3 128 8 67 536.1.69.6 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 3 236 7 417 2919.7.69.6 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 4 65 2 67 134..9.1 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 2 687 8 417 3336.8 2.29.19 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 3 2748 1 417 417.1 11.46.96 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 1 565 66 417 27522.65 15.55 1.3 6 65 CYCLOTELLA STELLIGERA (CLEVE&G 791 1 6665 6665.16 5.27.44 6 65 EUPODISCALES 3 49 8 6665 5332 1.26 2.61.22 6 65 FRAGILARIA CROTONENSIS KITTON 1 27 17 67 1139.27 3.8.26 6 65 RHIZOSOLENIA LONGISETA ZACH. 2 1758 7 417 2919.7 5.13.43 6 65 STEPHANODISCUS SP. 4 2198 1 6665 6665.16 14.65 1.23 6 65 STEPHANODISCUS SP. 5 515 1 6665 6665.16 34.32 2.87 6 67 GONYOSTOMUM SEMEN (EHR.) DIES. 1 9538 1 67 67..64.5 7 74 COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) 1 577 3 67 21..12.1 7 74 COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) 2 3231 2 67 134..43.4 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 1 6665 6665.16.17.1 7 74 EUDORINA ELEGANS EHR. 1 2143 6 67 42.1.86.7 7 74 GLOEOTILA SP. 1 85 1 417 417.1.35.3 7 74 MONORAPHIDIUM DYBOWSKII (WOLOS 2 84 6 6665 3999.94 3.36.28 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 1 6665 6665.16.39.3 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 1 1963 1 67 67..13.1 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 2 524 1 67 67..34.3 7 74 PLANKTOCOCCUS SPHAEROCYSTIFORM 1 293 4 67 268.1.56.5 7 74 POLYTOMA SP. 1 HET 31 3 6665 19995.47 6.2.5 7 74 SCHROEDERIA SETIGERA (SCHRÖD.) 88 1 6665 6665.16.59.5 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 1 67 67..3. 7 75 CLOSTERIUM PRONUM BREB. 1 2834 1 67 67..19.2 7 75 CLOSTERIUM PRONUM BREB. 2 8965 1 67 67..6.5 7 75 STAURASTRUM ANATINUM COOKE&WI 974 1 67 67..61.5 7 75 STAURASTRUM SP. 3 3157 1 67 67..21.2 8 STELEXOMONAS DICHOTOMA LACK. HET 71 2 6665 1333.31.95.8 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 3 92 8 6665 5332 1.26 4.91.41 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 4 231 2 6665 1333.31 3.8.26 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 4 65 9 6665 59985 1.42 3.9.33 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 26 19.24 13.66 1.14 2 21 CHROOCOCCALES 21 8355.2 6.8.51 2 24 OSCILLATORIALES 3 1251.3 4.81.4 2 25 NOSTOCALES 2 484.1 2.77.23 4 CRYPTOPHYTA 427 2845955 67.16 612.27 51.23 5 DINOPHYTA 7 469.1 7.6.59 6 CHRYSOPHYTA 465 1155227 27.26 534.31 44.71 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 31 26615 4.88 3.51.29 9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 Liite 4. (18/2) 6 63 CHRYSOPHYCEAE 13 816466 19.27 353.67 29.59 6 65 DIATOMOPHYCEAE 33 13279 3.12 176.49 14.77 6 67 RAPHIDOPHYCEAE 1 67..64.5 7 CHLOROPHYTA 44 85624 2.2 14.95 1.25 7 74 CHLOROPHYCEAE 39 85289 2.1 13.32 1.11 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 5 335.1 1.64.14 8 CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA 2 1333.31.95.8 9 OTHER PHYTOPLANKTON 19 126635 2.99 11.88.99 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 19 126635 2.99 11.88.99 Total counted: 99 423733 1195.8 Total autotrophs: 983 419675 98.9 1186.89 99.31 Total heterotrophs: 7 46655 1.1 8.19.69 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 91

Liite 4. (19/2) Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 SAMPLE: PLACE: Hiidenvesi, 9 N E DATE: 11.8.21 DEPTH:.- 2. m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY Arja Palomäki ON 1.4.211 CHAMBER VOLUME=4ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-4/1.5: 713 units in 5 Kenttiä at 6x 861 units in 5 Kenttiä at 15x 131 units in 1 Puolipohja at 15x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 APHANOCAPSA SP. 1 16 1 4999 4999.1.8.1 2 21 APHANOTHECE MINUTISSIMA KOM.- 1 34 3 4999 14997.31.51.5 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM 2 21 6 4999 29994.62.63.6 2 21 CYANODICTYON IMPERFECTUM 3 26 5 4999 24995.51.65.6 2 21 MICROCYSTIS AERUGINOSA (KÜTZ.) 2 6542 2 312 624.1 4.8.4 2 21 MICROCYSTIS BOTRYS TEIL. 1 877 2 5 1..87.9 2 21 MICROCYSTIS FLOS-AQUAE (WITTR 1 3366 6 312 1872.4 6.3.62 2 21 MICROCYSTIS NOVACEKII 19625 1 5 5..98.1 2 21 ROMERIA SP. 1 6 1 4999 4999.1.3. 2 21 WORONICHINIA NAEGELIANA (UNGER 2 2468 7 312 2184.4 5.39.53 2 25 ANABAENA FLOS-AQUAE (LYNGB.) B 5 189 2 312 624.1 1.13.11 2 25 ANABAENA LEMMERMANNII P.RICHT 3 471 4 5 2..9.1 4 CRYPTOMONAS SP. 1 452 1 4999 4999 1.3 22.6 2.22 4 CRYPTOMONAS SP. 2 754 21 4999 14979 2.16 79.15 7.76 4 CRYPTOMONAS SP. 3 1769 9 4999 44991.92 79.59 7.81 4 CRYPTOMONAS SP. 4 2257 3 4999 14997.31 33.85 3.32 4 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET 92 26 4999 129974 2.67 11.96 1.17 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 1 37 55 7141 392755 8.7 14.53 1.43 35 fields 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 2 82 429 7141 363489 62.92 251.21 24.64 35 fields 4 RHODOMONAS LACUSTRIS PASCH.&R 3 122 56 4999 279944 5.75 34.15 3.35 5 CERATIUM HIRUNDINELLA (O.F.MÜL 44178 19 5 95.2 41.97 4.12 5 PERIDINIUM SP. 5 16747 8 312 2496.5 41.8 4.1 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP. 2 17 28 4999 139972 2.87 2.38.23 6 63 CHRYSOCOCCUS CORDIFORMIS NAUM 25 1 4999 4999.1 1.2.1 6 63 CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH. 52 3 4999 14997.31 7.53.74 6 63 MALLOMONAS CAUDATA IWAN.EM.KR 1 3215 4 312 1248.3 4.1.39 6 63 MALLOMONAS SP. 3 335 2 4999 9998.21 3.35.33 6 63 MALLOMONAS TONSURATA TEIL. 1 67 2 4999 9998.21 6.7.66 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 1 21 1 4999 4999.1.1.1 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 2 65 2 4999 9998.21.65.6 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 3 132 3 4999 14997.31 1.98.19 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP. 5 471 1 4999 4999.1 2.35.23 6 63 SPINIFEROMONAS SP. 1 65 2 4999 9998.21.65.6 6 63 SYNURA SP. 1 59 7 4999 34993.72 17.81 1.75 6 65 ACANTHOCERAS ZACHARIASII (BRUN 13816 18 312 5616.12 77.59 7.61 6 65 ASTERIONELLA FORMOSA HASS. 3 128 8 312 2496.5 3.19.31 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 2 192 4 312 1248.3.24.2 6 65 AULACOSEIRA AMBIGUA (GRUN.) SI 3 236 233 312 72696 1.49 17.16 1.68 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 2 687 19 312 348.7 23.36 2.29 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 3 2748 116 312 36192.74 99.46 9.76 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 4 4924 67 5 335.7 16.5 1.62 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA (EHR.) S 5 794 12 5 6.1 4.76.47 6 65 AULACOSEIRA GRANULATA V. ANGUS 377 28 312 8736.18 3.29.32 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 1 565 114 312 35568.73 2.1 1.97 6 65 AULACOSEIRA SUBARCTICA (O.MÜLL 3 121 2 312 624.1.64.6 6 65 BACILLARIALES 1 72 1 4999 4999.1.36.4 6 65 CYCLOTELLA STELLIGERA (CLEVE&G 791 1 4999 4999.1 3.95.39 6 65 EUNOTIA ZASUMINENSIS (CAB.) KÖ 264 12 312 3744.8.99.1 6 65 FRAGILARIA CROTONENSIS KITTON 1 27 152 312 47424.97 12.8 1.26 6 65 RHIZOSOLENIA LONGISETA ZACH. 2 1758 17 312 534.11 9.32.91 6 65 STEPHANODISCUS SP. 4 2198 1 4999 4999.1 1.99 1.8 6 65 SYNEDRA ULNA (NITZSCH) EHR. 2 576 1 312 312.1 1.8.18 6 65 SYNEDRA ULNA (NITZSCH) EHR. 3 98 1 312 312.1 3.6.3 7 74 ANKYRA JUDAYI (G.M.SM.) FOTT 71 7 4999 34993.72 2.48.24 7 74 BOTRYOCOCCUS SP. 2 352 1 5 5..15.1 7 74 CHLAMYDOCAPSA PLANCTONICA (W.& 1 1766 4 312 1248.3 2.2.22 7 74 COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) 1 577 5 5 25.1.14.1 7 74 COELASTRUM SPHAERICUM NÄG. 2872 1 312 312.1.9.9 7 74 DIDYMOCYSTIS SP. 25 1 4999 4999.1.12.1 7 74 MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K 2 92 1 4999 4999.1.46.5 7 74 OOCYSTIS SP. 1 59 5 4999 24995.51 1.47.14 7 74 PEDIASTRUM DUPLEX MEYEN 2 524 1 312 312.1 1.57.15 7 74 POLYTOMA SP. 1 HET 31 3 4999 14997.31 4.51.44 7 74 SCHROEDERIA SETIGERA (SCHRÖD.) 88 3 4999 14997.31 1.32.13 7 75 CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE 377 3 312 936.2.35.3 7 75 STAURASTRUM ANATINUM COOKE&WI 974 3 312 936.2 8.49.83 7 75 STAURASTRUM LONGIPES (NORDST.) 1767 1 312 312.1.55.5 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 3 92 2 4999 9998.21.92.9 9 92 FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE 4 231 1 4999 4999.1 1.15.11 9 92 MONAD AUTOTROPHIC 4 65 9 4999 44991.92 2.92.29 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 4 85638 1.76 2.75 2.4 2 21 CHROOCOCCALES 34 84814 1.74 19.53 1.92 2 25 NOSTOCALES 6 824.2 1.22.12 4 CRYPTOPHYTA 69 481119 83.82 527.4 51.7 5 DINOPHYTA 27 3446.7 83.77 8.22 6 CHRYSOPHYTA 953 534423 1.98 358.1 35.13 6 62 PRYMNESIOPHYCEAE 28 139972 2.87 2.38.23 6 63 CHRYSOPHYCEAE 28 121224 2.49 46.16 4.53 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Hiidenveden kasviplanktontutkimus vuonna 21 Liite 4. (2/2) 6 65 DIATOMOPHYCEAE 897 273227 5.61 39.56 3.37 7 CHLOROPHYTA 39 14336 2.14 24.74 2.43 7 74 CHLOROPHYCEAE 32 12152 2.1 15.34 1.51 7 75 CONJUGATOPHYCEAE 7 2184.4 9.4.92 9 OTHER PHYTOPLANKTON 12 59988 1.23 5..49 9 92 MONADS AND FLAGELLATES 12 59988 1.23 5..49 Total counted: 168 486895 119.4 Total autotrophs: 1651 4723979 97.2 12.92 98.38 Total heterotrophs: 29 144971 2.98 16.47 1.62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211 93

Kuvailulehti 94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 221/211

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 811 Lohja Puh. (19) 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-25-56-4 (nid.) ISBN 978-952-25-57-1 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)