Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2017

Transkriptio

1 Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2017 Eeva Ranta Marja Valtonen Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 284/2018

2 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 284/2018 Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2017 Tekijä(t): Eeva Ranta, Marja Valtonen, Juha-Pekka Vähä Tarkastaja: Anne Liljendahl, Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni Valokuva(t): LUVY ry Taitto: Sirpa Heikkinen ISBN ISSN Julkaisu on saatavana myös internetistä:

3 Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, LOHJA Puh Sähköposti: Eeva Ranta, Marja Valtonen, Juha-Pekka Vähä Julkaisuaika 06/2018 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 45 Julkaisun nimi Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2017 Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Julkaisu 284/2018 Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun 2017 osallistuivat Vihdin Vesi ja Karkkilan vesihuoltolaitos perustuen jätevesipuhdistamoiden ympäristölupiin. Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelun toimialat olivat mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Hiidenveden kunnostus -hanke. Alueen jokien veden laatu oli useimpien ominaisuuksien osalta heikoimmillaan kevättulvien aikaan ja osittain vielä kevättä selvemmin syksyllä, kun runsaat sateet nostivat valumia ja virtaamia. Saavajoen ja Vanjoen yläosan veden laatu oli jokialueista paras. Eniten ravinteita oli Vihtijoessa ja Vanjoen alaosilla. Karkkilan puhdistamon pistekuormitus ei merkittävästi nostanut Vanjoen ravinnepitoisuuksia. Sen sijaan vaikutus näkyi ajoittain puhdistamon purkuveteen viittaavien bakteerimäärien kasvuna. Vihtijoen veden laatu oli kolmesta joesta heikoin. Merkittävä osa Hiidenveden ravinnekuormituksesta tulee jokien mukana. Kuormitusmalli VEMALAn vuosia koskevien laskelmien mukaan suurin fosfori- ja typpikuormitus kohdistuu Hiidenveden Kiihkelyksenselälle, pienin Retlahdelle. Pistekuormituksen osuus Hiidenveden ravinteiden kokonaiskuormituksesta on muutaman prosentin luokkaa. Sekä Karkkilan että Vihdin kirkonkylän puhdistamot toimivat hyvin vuonna Hiidenveden happitilanteessa ilahduttavaa on, että järven syvimmän alueen, Kiihkelyksenselän lähes 30 metrisen syvänteen pohja on pysynyt hapellisena kesästä 2006 alkaen. Tätä voidaan pitää yhtenä merkkinä Hiidenveden tilan paranemisesta. Heikoimmat happilukemat mitattiin vuonna 2017 Isontalonselältä ja Kirkkojärveltä. Hiidenveden ravinnekuormitus oli pääosin peräisin Vihtijoen valuma-alueelta ja Vanjoen keski- ja alaosilta. Pitoisuudet Hiidenvedessä laimenivat hiljalleen länteen päin mentäessä. Suurimmat pitoisuudet todettiin Kirkkojärvellä, vähiten reheviä olivat Kiihkelyksenselkä ja Retlahti. Hiidenveden syvimmän syvänteen pohjan happitilanteen paranemisen ohella näyttää siltä, että myös järven sameuslukemat ovat pienentyneet ja sinileväkukintojen määrä on vähentynyt, joten valuma-alueella tehdyt kunnostustyöt alkavat tuottaa tulosta. Asiasanat Toimeksiantaja Averia, Hiidenvesi, kuormitus, kunnostus, Pyhäjärvi, Saavajoki, Vanjoki, Vihtijoki, veden laatu Hiidenveden yhteistarkkailutyöryhmä

4 Sisältö 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat Taustatiedot Kuvaus yhteistarkkailualueesta Hiidenvesi, Averia ja Pyhäjärvi Vanjoki Vihtijoki ja Oinasjoki Väänteenjoki Säätila ja jokien virtaamat vuonna Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimet vuonna Vesistökunnostustoimenpiteet vuonna Seurannasta ja kartoituksesta tietoa kunnostustyöhön Aktiivinen tiedottaminen ja verkostoyhteistyö Hiidenveden yhteistarkkailun 2017 tulokset ja tulosten tarkastelu Averia ja Pyhäjärvi Happi Ravinteet ja tuottavuus Muu veden laatu Joet Kiintoaine ja veden väri Ravinteet ph, sähkönjohtavuus, bakteerit Hiidenvesi Happi Ravinteet ja tuottavuus ph, sähkönjohtavuus ja sameus Väri ja kemiallinen hapenkulutus Bakteerit Sinilevät Hiidenveden kuormitus Kuormitus VEMALA-mallin perusteella Hiidenveden yhteistarkkailualueen pistekuormitus vuonna Luparajojen saavuttaminen vuonna Yhteenveto Hiidenveden yhteistarkkailualueen tilasta ja arvio pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutuksista vuonna Averia ja Pyhäjärvi Joet Hiidenvesi Yhteistarkkailun jatkaminen Lähdeluettelo Liitteet Liite 1.1. Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta Liite 1.2. Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet...40 Liite 2. Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina (Marja Valtonen). 44

5 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun 2017 osallistuivat Vihdin Vesi ja Karkkilan vesihuoltolaitos perustuen jätevesipuhdistamoiden ympäristölupiin. Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelun toimialat olivat mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, jota motivoi tarkkailuun osallistumisessa mahdollisuus varavedenottoon Hiidenvedestä ja Hiidenveden kunnostus -hanke. Myös Uudenmaan ELY-keskuksen viranomaistyönä tekemän pintavesiseurannan tuloksia hyödynnettiin yhteistarkkailun raportoinnissa. Eri osapuolten kannalta yhteistarkkailu on ohjelmallisesti perusteltu ja myös kustannustehokkain tapa seurata vesistön tilaa. Yhteistarkkailu pystyy yksittäistarkkailuja ja -seurantoja paremmin tuottamaan tietoa alueellisesti tärkeistä vesistökokonaisuuksista. Pistekuormittajien eli kahden jätevesipuhdistamon osalta yhteistarkkailun tavoitteena on tuottaa aineistoa, jota käytetään selvitettäessä vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia, vaikutusalueen laajuutta ja haittojen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä. Tarkkailututkimuksen perustana on valvovan viranomaisen hyväksymä ohjelma (Uudenmaan ELY-keskus, kirje 521/500 Hevy ). Ohjelmaa on vuosien varrella täydennetty ja päivitetty viranomaisen ja yhteistarkkailutyöryhmän hyväksymällä tavalla. Tarkkailututkimuksella täytetään ympäristöluvissa olevat velvoitteet (taulukko 1). Taulukko 1. Hiidenveden alueen pistekuormittajien lupapäätökset, joihin vesistötarkkailuvelvoitteet perustuvat. Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös Karkkilan vesihuoltolaitos kaupungin jätevedenpuhdistamo Dnro ESAVI/4763/2015 ja ESAVI/3202/2016 Vihdin vesi Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo UUS-2008-Y Kunkin vuoden tilanne ja ohjelma käydään läpi tarkkailua edeltävän vuoden aikana järjestettävässä yhteistarkkailutyöryhmän kokouksessa, jossa ovat edustettuna tarkkailussa mukana olevat toimijat, valvova viranomainen ja tarkkailua suorittava konsultti. Vuoden 2017 tarkkailusta sovittiin pidetyssä kokouksessa. Tarkkailun koordinoinnista Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä vastaa vesistöasiantuntija, näytteenoton tekevät sertifioidut näytteenottajat (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja vesianalyyseistä vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä verkkosivuilta Laboratorio voi tarvittaessa lähettää näytteen tutkittavaksi hyväksymälleen alihankkijalle, jonka tuloksista laboratorio vastaa. Tämän raportin luvun 2.3 on kirjoittanut Hiidenveden kunnostushankkeen hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä ja luvun 4.2 puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Muut tekstiosuudet on kirjoittanut vesistöasiantuntija Eeva Ranta. Edellisen kerran Hiidenveden alueen yhteistarkkailun tuloksia on esitetty vuotta 2016 koskevassa yhteenvetoraportissa (Ranta ym. 2017). Hiidenveden yhteistarkkailu tapahtuu jaksoissa niin, että joka neljäs vuosi mukana ovat fysikaalis-kemiallisten vedenlaatumittausten lisäksi myös kasviplankton ja pohjaeläimet. Vuosi 2017 oli suppean ohjelman vuosi, seuraava laajan tutkimusohjelman vuosi on Vuoden 2017 tarkkailuvuoden tutkimuksiin sisältyi erityisesti rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden määrän sekä veden hygieenisen laadun selvittäminen. 5

6 2 Taustatiedot 2.1 Kuvaus yhteistarkkailualueesta Hiidenvesi, Averia ja Pyhäjärvi Hiidenvesi on Uudenmaan toiseksi suurin järvi, se on ekologiselta tilaltaan tyydyttävä, mutta rehevä ja luontaisesti savisamea ja kuuluu tyypiltään runsasravinteisiin järviin. Hiidenvesi on ollut paleolimnologisten tutkimusten mukaan keskirehevä jo 300 vuotta sitten (Weckström ym. 2011). Vuonna 2015 toteutetussa sedimenttitutkimuksessa selvisi, että Hiidenveden tila on muuttunut rehevämmäksi ja vähähappisemmaksi 1940-luvulta lähtien (Luoto & Rantala 2017). Etelä-Suomen järville tyypilliseen tapaan rehevöitymiskehitys on kiihtynyt viimeisten 50 vuoden aikana lähinnä ihmistoiminnan vaikutuksesta. Hiidenvesi koostuu useista eri altaista, jotka eroavat toisistaan veden laadun ja morfologian suhteen. Yhteistarkkailuohjelman puitteissa on keskitytty neljään altaaseen, jotka ovat Kirkkojärvi, Mustionselkä, Nummelanselkä ja Kiihkelyksenselkä. Vuonna 2017 näytteitä otettiin Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimeksiannosta myös Retlahdelta, Isontalonselältä ja Sirkkoonselältä (kuva 1). Muista alueen järvistä yhteistarkkailussa olivat mukana Vihdin Averia ja Karkkilan Pyhäjärvi. Taulukko 2. Hydro-morfologisia tietoja Hiidenvedestä, Averiasta ja Pyhäjärvestä. Hiidenvesi Averia Pyhäjärvi Pinta-ala km 2 30,3 1,4 1,4 Keskisyvyys m 6,6 3,2 4,2 Suurin syvyys m 33 6,5 11 Tilavuus milj. m ,5 5,9 Teoreettinen viipymä vrk Keskivirtaama m 3 /m 8,9 2,2 3,5 Vedenkorkeus WN43+ 31, ,5 Rantaviivaa km 109,5 7,3 5,6 Valuma-alue km 2 933,9 232,1 367,9 Kuva 1. Hiidenveden selkäalueet MML (Maastotietokanta 1/2016). Hiidenveden välittömässä läheisyydessä oleva pistekuormittaja on Vihdin kirkonkylän puhdistamo Kirkkojärven rannalla (vrt. kartta kuvassa 2). Hiidenvettä on säännöstelty 1970-luvulta lähtien Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen perusteella (no 8/1982 A ). Nykyään järvi toimii Helsingin kaupungin vedenhankinnan varavesijärjestelmän osana. Helsingin kaupungilla on Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta vuonna 2001 myön- 6

7 netty jatkolupa veden johtamiseen Hiidenvedestä Vantaanjokeen. Hiidenvesi on merkittävä virkistysalue sekä paikkakuntalaisille että monille pääkaupunkiseudun asukkaille. Järven rannoilla on runsas tuhat loma-asuntoa. Yleisiä uimarantoja on yhteensä viisi. Taulukossa 3 on esitetty tarkkailupisteet, joissa eri tahot seuraavat vesistön tilaa. Taulukko 3. Hiidenveden yhteistarkkailuun osallistujat ja havaintopaikat. Tarkkailuun osallistuja Havaintopaikka Karkkilan vesihuoltolaitos 11, 12, 13, 14, 9 ja yhteinen taustapiste 8 Vihdin Vesi 4, 5, 6, 9 Ja yhteinen taustapiste 8 Vihdin kunnan ympäristönsuojelu 1, 3 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelu S3, 10 Helsingin seudun ympäristöpalvelut 7 ja yhteinen taustapiste 8 Kuva 2. Hiidenveden yhteistarkkailun alue, pistekuormittajat ja vedenlaatuhavaintopaikat. 7

8 2.1.2 Vanjoki Karjaanjoen vesistöalueen Vanjoen osa-alueeseen (23.04) kuuluva Vanjoki alkaa Karkkilan Pyhäjärvestä ja laskee Hiidenveden Kuninkaanlahteen. Joen pituus on 23 km ja valuma-alueen pinta-ala jokisuusta mitattuna on 480 km 2. Vanjoen valuma-alue on maaperältään suurimmaksi osaksi savea ja hiesua varsinkin alueen etelä- ja keskiosassa. Maaperä aivan jokiuoman tuntumassa on yleensä hienoa hietaa ja kauempana uomasta hiesua ja hiesusavea (Virri 1971). Vanjärven ympärillä on liejua ja liejusavea (Vuorinen 2010). Vanjoen osavaluma-alueesta on viljelysmaata ja muuta maatalousaluetta 13,2 %, metsää 73,1 %, asutusta ja teollisuutta 5,3 % ja vettä 7,4 % (SYKE VALUE, tieto haettu ). Vanjoen virtaama oli vuonna 2017 keskimäärin 6 m 3 /s. Vanjokea kuormittaa joen yläosassa pistemäisesti Karkkilan kaupungin yhdyskuntapuhdistamo. Hajakuormitus on alueella merkittävää. Vanjoen on laskettu tuovan Hiidenveden Kiihkelyksenselälle runsaat 90 % siihen laskevista vesistä (Eloranta ja Kwandrans 2005). Kuva 3. Suurimmassa osassa Vanjokea oli jääpeite helmikuun alussa Kuva: LUVY (Arto Muttilainen) Vihtijoki ja Oinasjoki Hiidenveden Kirkkojärveen laskevan Vihtijoen (Vihtijoen osa-alue 23.09) pituus on noin 30 km ja valuma-alueen pinta-ala on 269 km 2. Alaosassa maaperä on hiesusavea ja aitosavea. Yläjuoksulla maaperä muuttuu karkeaksi hiedaksi ja hiekaksi. Vihtijoen osavaluma-alueesta on viljelysmaata ja muuta maatalousaluetta 19,5 %, metsää 67,2 %, asutusta ja teollisuutta 7,6 % ja vettä 5,5 % (SYKE VALUE, tieto haettu ). Vihtijoen virtaama oli vuonna 2017 keskimäärin 2,9 m 3 /s. Joki virtaa Olkkalassa sijaitsevan Averiajärven kautta ja laskee sitten Olkkalanjokena Hiidenveden Kirkkojärveen. Vihtijoki tuo Kirkkojärveen runsaasti hajakuormitusta, merkittävää pistekuormitusta jokivarressa ei ole. Hiidenveden itäpuolella sijaitsee Koivissillan jätekeskus, jonka alueen vedet laskevat Oinasjokea myöten Hiidenveden Nummelanselän Kopunlahteen. Oinasjoen merkittävin kuormittaja on hajakuormitus. Jätekeskuksen kaatopaikan vesistövaikutuksia tarkkaillaan viranomaisen valvonnassa. Koivissillan alueelta vesistöön lähtevä ravinnekuormitus on pääasiassa typpikuormitusta. Kuormitus on vähentynyt 2000-luvulla; vuosina jätekeskuksen alueelta peräisin olevan typpikuormituksen osuudeksi on arvioitu 1 2 % Oinasjoen alaosan kokonaiskuormituksesta (Loikkanen & Ranta 2016). 8

9 2.1.4 Väänteenjoki Hiidenvesi laskee Väänteenjoen kautta Lohjanjärveen. Väänteenjoki on runsasravinteinen samea joki, joka virtaa peltovaltaisten alueiden läpi noin 10 kilometrin matkan Hiidenveden Sirkkoonselältä Lohjanjärven Pappilanselälle. Väänteenjoen virtaama oli vuonna 2017 keskimäärin 8,2 m 3 /s. Väänteenjoki tuo yhdessä Nummenjoen kanssa suurimman osan Lohjanjärveen päätyvästä ravinnekuormituksesta. 2.2 Säätila ja jokien virtaamat vuonna 2017 Sateisimmat kuukaudet Vihdissä vuonna 2017 olivat loka-, marras- ja joulukuu. Talvi oli vertailujakson keskiarvoa lämpimämpi ja kesä viileämpi. mm Vihti, sademäärät ja lämpötilat vuonna 2017 C sademäärä sade vertailu lämpötila vertailulämpötila tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 4. Vihdin Hiiskulan ja Maasojan mittausasemien sade- ja lämpötilatietoja vuodelta 2017 ja vertailutietoja jaksolta (Ilmatieteen laitos 2017). Kuva 5. Hiidenveden jään paksuus vaihteli maaliskuun puolivälin näytekierroksella välillä cm. Jäällä ei juurikaan ollut lunta. Kuva: LUVY (Arto Muttilainen). Vanjoen virtaamakeskiarvo vuonna 2017 oli 6 m 3 /s, Vihtijoen 2,9 m 3 /s ja Väänteenjoen 8,2 m 3 /s. Virtaamahuiput mitattiin syksyn runsaiden sateiden aikaan (kuva 6). 9

10 Jokien virtaamat vuonna Vanjoki Vihtijoki Väänteenjoki Kuva 6. Vanjoen, Vihtijoen ja Väänteenjoen virtaamat vuonna 2017, Tiedot on haettu (SYKE Avoin tieto). 2.3 Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimet vuonna 2017 Hiidenveden kunnostus -hanke on yleishyödyllinen laaja-alainen vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutusta edistävä vesistökunnostushanke, jonka tavoitteena on että Hiidenvesi valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa ja veden laadun parantumisen myötä vesistö tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita virkistäytymismahdollisuuksia. Hiidenveden kunnostusta on tehty eri toimenpitein jo 1990-luvulta lähtien ja tällä hetkellä käynnissä on hankekausi Hankekauden sopimusrahoittajat ovat Vihti, Lohja, Karkkila, Loppi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Hiidenveden kalastusalue sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Sopimuskumppaneiden rahoitus muodostaa hankkeen perusrahoituksen, jota käytetään omarahoituksena lisärahoituksen hankkimisessa. Hanke saa vuosittain myös valtionavustusta vesienhoitosuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Edellä mainitun perusrahoituksen sekä valtionavustuksen lisäksi vuonna 2017 oli käytettävissä myös ympäristöministeriön myöntämää valtionavustusta käytettäväksi kiintoainekuormituksen hallintaan raakkujen kasvuolosuhteiden ja lohikalojen lisääntymisen turvaamiseksi. Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena oli luoda uusia ja kunnostaa vanhoja elinalueita lohikaloille ja simpukoille mm. kiveämällä, sorastamalla, kaivamalla ja vaellusesteitä poistamalla. Toimenpiteet oli tavoitteena kohdistaa alueille, joissa vedenlaatu ei aseta rajoitteita eliöiden säilymiselle, kunnostetut alueet eivät liety ulkoisen kuormituksen vuoksi tai ulkoista kuormitusta voidaan vähentää ja vedenlaatua parantaa erilaisin toimenpitein. Rahoituksella tehtävät toimenpiteet täydentävät FRESHABIT LIFE IP -hankkeen toimenpiteitä raakun ja lohikalojen elvyttämiseksi Karjaanjoen vesistössä. Vuonna 2017 saatiin lisäksi rahoituspäätös HOLA-lake hankehakemukselle Ykkösakseli ry:n LEADER-ohjelmasta. Hanke on kansainvälinen yhteistyöhanke ( ). Haettu kokonaisrahoitus on , mistä on Hiidenvesihankkeen omarahoitusta. Länsi-Uusimaa Hola Lake on yleishyödyllinen vesienhoidon kehittämis- ja yhteistyöhanke, jossa pääpaino on kalastonhoidollisissa toimenpiteissä ja tutkimuksissa. Hankkeessa vahvistetaan paikallisten toimijoiden osallistumista järvikunnostukseen, tuetaan kotimaisen kalan käyttöä ja kartutetaan tietoa kohdejärvien kalakantojen tilasta Vesistökunnostustoimenpiteet vuonna 2017 Hankkeessa valmistui vuonna 2017 Hiidenveden valuma-alueelle kokonaisuudessaan kahdeksan kosteikkoa ja laskeutusallasta. Kohteista kolme toteutettiin hankkeen perusrahoituksella valtionavustuksen tuella ja viisi ympäristöministeriön rahoituksella lohikalojen ja raakkujen elinalueita parantavina toimenpiteinä. Kokonaisuudessaan Hiidenveden valuma-alueelle on valmistunut 111 kosteikkoa tai laskeutusallasta. Hiidenveden kunnostushankkeessa toteutetuille viidelle kosteikoille on maastoon pystytetty kohteesta kertovia infotauluja. Kosteikkoviestinnän edistämiseksi Hiidenvesi.fi -sivustolle laadittiin ohjeet maastoretkien suunnittelemiseksi ja vierailun edistämiseksi kohteilla. 10

11 Kuva 7. Kosteikkoallas voi merkittävästi pidättää kiintoainesta. Koskenrannan kosteikon tulouomaan kerääntyi lokakuun rankkasateiden aiheuttaman virtaamapiikin jälkeen hiekka-/hiesusärkkä. Kuva: Hiidenveden kunnostus. Lohikalojen, simpukoiden ja muiden virtavesiluonnosta riippuvaisten eliöiden elinalueiden parantamiseksi ja uomaeroosion hallitsemiseksi, hankkeessa tehtiin uomakunnostuksia. Hankkeessa kunnostettiin yhteensä n. 2 kilometriä joki- tai purouomaa kahdeksassa eri kohteessa. Rakennettujen tai kunnostettujen elinalueiden yhteispinta-ala oli yli puoli hehtaaria. Uusia tai kunnostettuja vanhoja kutusoraikkoalueita perustettiin n. 100 kappaletta, yhteispinta-alaltaan noin m 2. Näiden lisäksi poistettiin kaksi pienempää, puroluokan vaellusestettä. Kuva 8. Niemenjoki perattiin aikoinaan uittoa varten ja sitä ilmentävät paikoin korkeatkin perkausvallit. Vasemmassa kuvassa on uoma ennen kunnostusta ja oikealla uoma kunnostuksen jälkeen. Kuva Aki Janatuinen, Silvestris Oy. Hanke järjestää myös maatalouden ympäristöneuvontatilaisuuksia sekä antaa haja-asutuksen jätevesineuvontaa. Vuonna 2017 järjestettiin Hennolan kotieläintilalla Vihdissä kasvinsuojelu- ja torjunta-aine -teemalla seminaari yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen valtakunnallisen VILMA-hankkeen kanssa. Haja-asutuksen jätevesineuvontakohteeksi valittiin Lohjan Vanhakylän alue. Neuvontakauden aikana toteutui 35 neuvontakäyntiä. Suunnitelluista neuvontakäynneistä toteutui 87,5 %. 35:sta kiinteistöstä ympärivuotisia oli 14 ja vapaa-ajan asuntoja 21. Hiidenveden valuma-alueella on noin kiinteistöä, joille on tällä hetkellä toteutettu n. 980 kartoitus- ja neuvontakäyntiä. Määrä vastaa n. 20 % Hiidenveden valuma-alueella sijaitsevista haja-asutusalueen kiinteistöistä Seurannasta ja kartoituksesta tietoa kunnostustyöhön Hiidenveden kunnostus -hankkeelle on laadittu seurantaohjelma, jonka toimenpiteiden on tarkoitus antaa riittävät pohjatiedot kunnostustoimien suunnitteluun ja kunnostustoimien vaikutusten seurantaan. Seurantaohjelman mukaan kunnostusten vaikutuksia Hiidenveden yleiseen tilaan ja veden laatuun arvioidaan erilaisten muuttujien avulla. Valuma-alueella tarvitaan esim. kosteikkojen vaikuttavuuden seurantaa. Hiidenvedellä seu- 11

12 rantarpeita on esitetty veden laadun, järven biologisten tekijöiden kalojen, pohjaeläinten, vesikasvillisuuden ja sulkasääsken osalta. Sulkasääskiseurannan ja siinä tehtyjen lisääntyneiden valkokatka- ja jäännemassiaishavaintojen perusteella Hiidenveden syvännealueiden alusveden ja harppauskerroksen happitilanne on selvästi parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Valkokatka- ja jäännemassiaiskannat olivat vuosina 2016 ja 2017 runsaat ja sulkasääskikannat alhaiset (kuva 9). Kuva 9. Hiidenveden valkokatka- ja jäännemassiaistiheydet (kuva vasemmalla) ja sulkasääskitiheydet jaksolla Hiidenveden kunnostus -hanke ja Vihtijärven-Lapoonjärven suojeluyhdistys selvittivät syksyllä 2017 Vihtijärveen suuntautuvaa vesistökuormitusta. Purojen ainevirtaamien avulla selvitettiin kuormitusta osavaluma-aluekohtaisesti. Osavaluma-alueiden pinta-aloihin suhteutettujen ainevirtaamien perusteella havaittiin, että typen osalta Laihuen pelto-ojan valuma-alueelta kertyy suhteellisesti paljon muita enemmän kuormitusta, kun taas Komijärven valuma-alueelta tulee merkittävästi muita enemmän kiintoainekuormitusta. Fosforin osalta Stenbackanojan valuma-alue on suuripäästöisin, kun taas Laihuen pelto-ojan ja Komijärven ojan valuma-alueen kuormitusluvut ovat fosforin osalta keskimääräisiä. Kalakoskenojan ja Lehmojan valuma-alueet vaikuttaisivat ainevirtaamien perusteella olevan hyvässä kunnossa Aktiivinen tiedottaminen ja verkostoyhteistyö Hiidenveden kunnostus -hankkeen viestinnän tavoitteena on jakaa tietoa hankkeen toimista ja tuloksista, lisätä suuren yleisön tietoisuutta vesistökunnostuksesta ja sen keinoista, omista vaikutusmahdollisuuksista järven tilaan ja Hiidenvedestä virkistysalueena, sekä kannustaa aktiivisuuteen järven tilan parantamiseksi. Perinteisen Hiidenvesi-illan lisäksi, hanke järjesti yhteistyökumppaneineen Suomen luonnon päivänä avoimen yleisötilaisuuden Karkkilan Pitkälänkoskella, missä yleisö pääsi rakentamaan taimenelle kutusoraikkoja, kokeilemaan perhokalastusta, tutustumaan joen vedenalaiseen maailmaan, rakentamaan lohi-taideteosta ja pohtimaan kalakantojen kestävyyttä. Kuva 10. Ministeri Tiilikainen saapui avaamaan Jokijuhlan Karkkilaan. Tapahtuman jokiluonto-rastilla yleisö pääsi haavimaan jokiluonnon asukkaita akvaarioon. 12

13 3 Hiidenveden yhteistarkkailun 2017 tulokset ja tulosten tarkastelu Yhteistarkkailun pistekuormittajien ja vedenlaatuhavaintopaikkojen sijainti on esitetty karttakuvassa 2. Vuoden 2017 analyysitulokset, analyysien määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet on esitetty liitteessä 2. Tuloksista on tehty väliraportit , , ja , jotka toimitettu tarkkailuosapuolille ja valvovalle viranomaiselle. 3.1 Averia ja Pyhäjärvi Hiidenveden lisäksi yhteistarkkailun järviseurannan piirissä ovat Vihdin Averia ja Karkkilan Pyhäjärvi. Niihin ei kohdistu pistemäistä jätevesikuormitusta, mutta molemmat ovat alueellisesti merkittäviä vesistöjä, joten kunnat pitävät niiden tilan säännöllistä seurantaa tärkeänä. Vihdin Olkkalassa olevan Averian ja Karkkilan keskustassa olevan Pyhäjärven rannoilla on runsaasti asutusta ja järvien virkistyskäyttö on vilkasta. Molemmissa järvissä on yleinen uimaranta. Järvien vedestä otetaan näytteet yhteistarkkailun puitteissa lopputalvella ja loppukesällä. Averian ja Pyhäjärven tilaa käsiteltiin normaalia laajemmin vuosiyhteenvedossa 2016 (Ranta ym. 2017) Happi Alin näytesyvyys Averian havaintopaikalla on 5 m ja Pyhäjärvessä 7 m. Heikoimmat happipitoisuudet on kummassakin järvessä mitattu loppukesällä. Averiassa tilanne on vaihdellut, mutta helmikuusta 2015 alkaen pohja on kuitenkin pysynyt hapellisena. Pyhäjärvessä tilanne näyttäisi parantuneen alkaen vuodesta 2012 (kuva 11) Happiptoisuus pohjan lähellä (mg/l) Averia Pyhäjärvi Kuva 11. Averian ja Pyhäjärven happipitoisuus pohjan lähellä alkaen vuodesta Ravinteet ja tuottavuus Averiasta ja Pyhäjärvestä tehtävät ravinneanalyysit ovat kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Ravinteiden pitoisuustaso ilmentää Averiassa selvää rehevyyttä, Pyhäjärvessä lievää rehevyyttä. Kuvassa 12 esitetyllä jaksolla Averian pintaveden fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu näyttäisi laantuneen vuodesta 2015 alkaen. Tämä voi olla yhteydessä lämpimämpiin ja sateisiin syksyihin, jotka ovat kasvattaneet järvien ravinnevalumia ja tasanneet talven ja kesän välistä vaihtelua. 13

14 Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Averia Pyhäjärvi Pintaveden kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Averia Pyhäjärvi Kuva 12. Averian ja Pyhäjärven pintaveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus alkaen vuodesta Myös järvien a-klorofyllipitoisuudet tukevat kokonaisravinteilla mitattua rehevyystasoa. Pyhäjärven a-klorofyllipitoisuus oli 12 µg/l ja Averian 31 µg/l Muu veden laatu Vuoden 2017 talven ja kesän näytteenoton perusteella Averian ja Pyhäjärven veden laatu erosi selvästi myös sameuden ja sähkönjohtavuuden perusteella. Rehevämmän Averian vesi oli sameampaa ja sähkönjohtavuuden lukemat olivat suuremmat kuin Pyhäjärvessä. Myös ulosteperäisten bakteerien määrät olivat Averiassa vähän suuremmat kummassakaan järvessä bakteerit eivät kuitenkaan olleet merkittävä tekijä veden laadussa. 3.2 Joet Vihtijoen, Vanjoen ja Saavajoen kaikkien havaintopaikkojen veden laatua tutkittiin neljä kertaa vuoden 2017 aikana. Havaintopaikoista kaksi on Vihtijoessa, neljä Vanjoessa ja yksi Saavajoessa. Vihtijoen ja Vanjoen alimmilta havaintopaikoilta otettiin näytteitä useammin ja näytteitä otti myös Uudenmaan ELY-keskus niin, että niiltä on olemassa vedenlaatutuloksia kaikilta vuoden kuukausilta. Väänteenjoki on mukana diagrammeissa niinä ajankohtina, kun Vanjoen, Vihtijoen ja Väänteenjoen näytteenotot osuivat samalle kuukaudelle Kiintoaine ja veden väri Jokivesien kiintoainepitoisuudet olivat suurimmillaan huhtikuussa kun kevään virtaamat alkoivat kasvaa ja lokakuussa sateisen syksyn vaikutuksesta. Kiintoainepitoisuudet olivat pienimmät Vanjoen yläosassa havaintopaikoilla 11 ja 12 ja hitaasti virtaavassa Väänteenjoessa (kuva 13). Myös veden väri oli suurimmillaan lokakuussa. Erityisesti Vihtijoen havaintopaikan 1 lukema oli korkea (300), luku on ollut suurempi vain kerran (600, lokakuussa 1991) havaintopaikan vuodesta 1975 jatkuneen historian aikana. 14

15 Kiintoainepitoisuus (mg/l, karkea) Veden väriluku Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Kuva 13. Jokivesien kiintoainepitoisuus ja veden väri helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuun mittauskerroilla vuonna Kuva näkyi selvästi, kuinka sivu-uomasta virtasi Vanjoen pääuomaan sameaa ja kiintoainepitoista vettä. Kuva havaintopaikan 12 alapuolelta. Kuva: LUVY (Arto Muttilainen) Ravinteet Kevään ja syksyn suuret virtaamat nostivat myös ravinnepitoisuuksia. Vanjokivarressa olevan Karkkilan puhdistamon pistekuormitus ei merkittävästi nostanut joen ravinnepitoisuuksia havaintopaikkojen 11 ja 12 välillä. Heinäkuussa pienen virtaaman aikaan näiden havaintopaikkojen kokonaistypen pitoisuusero ylitti analyysin mittausepävarmuuden, joten oletuksena on, että puhdistamolta purettu jätevesi nosti tuolloin jonkin verran joen typpipitoisuutta (kuva 15). Vastaava ero oli havaittavissa myös ammoniumtypessä. Myös muulloin typpipitoisuudet Karkkilan puhdistamon yläpuolisella pisteellä olivat korkeammat kuin puhdistamon jälkeisellä havaintopaikalla, mutta kumpaankin tulokseen sisältyvän epävarmuuden vuoksi vain heinäkuun näytteenottokerralla ne eroavat varmasti toisistaan Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Kuva 15. Jokivesien kokonaisfosforipitoisuus ja kokonaistyppipitoisuus helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuun mittauskerroilla vuonna

16 3.2.3 ph, sähkönjohtavuus, bakteerit Veden ph oli suurin Vihtijoen havaintopaikalla 1. Jokien veden laatu poikkesi toisistaan erityisesti sähkönjohtavuuden osalta: Vihtijoessa oli selvästi eniten sähkönjohtavuutta nostavia epäorgaanisia suoloja. Vanjoessa lukemat nousivat jokea alaspäin mentäessä kun valuma-alueen koko kasvoi (kuva 16). 7,6 7,4 7,2 7 6,8 6,6 ph Sähkönjohtavuus (ms/m) Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Kuva 16. Jokivesien ph ja sähkönjohtavuus helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuun mittauskerroilla vuonna Vuoden 2017 jokivesinäytteistä analysoitiin ulosteperäistä likaantumista ilmentävät E. colit ja suolistoperäiset enterokokit. Syksyn runsaat sateet aiheuttivat myös bakteerimäärien kasvamista jokivesissä, erityisesti Vanjoen havaintopaikoilla 12, 13 ja 14 mitattiin suuria määriä E. coleja. E. colien ja enterokokkien määräsuhteiden perusteella lokakuun bakteerilikaantuminen oli todennäköisesti ihmisperäistä. Helmikuun ja heinäkuun kohonneet E. colien ja enterokokkien määrät havaintopaikalla 12 voitaneen tulkita johtuviksi Karkkilan puhdistamon jätevesistä (kuva 17) E.coli (pmy/100 ml) Ulosteperäiset enterokokit (pmy/100 ml) Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Kuva 17. Jokivesien E. colien ja enterokokkibakteerien määrät helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuun mittauskerroilla vuonna Väänteenjoesta bakteereita ei mitattu. 3.3 Hiidenvesi Happi Vuoden 2017 mittauksissa todettiin pohjan tuntumasta alle 2 mg/l ja alle 20 % kyllästysasteen olevia happilukemia Kirkkojärvellä helmikuussa, Mustionselällä helmikuussa, Kiihkelyksenselällä helmikuussa ja syyskuussa, Isontalonselällä helmikuussa ja elokuussa ja Sirkkoonselällä elokuussa (kuva 18). Tilanne oli kokonaisuutena vähän heikompi kuin vuonna Heikoimmassa kunnossa järven pohja näyttäisi olevan Isontalonselän 10 metrisellä syvänteellä. Myös matalimman alueen, Kirkkojärven happipitoisuus oli talven näytekerralla jälleen hyvin heikko. 16

17 Happipitoisuus (mg/l) pohjan lähellä Maaliskuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Kuva 18. Hiidenveden havaintopaikkojen pohjan läheisen veden happipitoisuudet vuonna Ilahduttavaa on, että järven syvimmän alueen, Kiihkelyksenselän lähes 30 metrisen syvänteen pohja on pysynyt hapellisena kesästä 2006 alkaen (kuva 19). Tätä voidaan pitää yhtenä merkkinä Hiidenveden tilan paranemisesta. 12 Kiihkelyksenselkä, happi pohjan lähellä (mg/l) Kuva 19. Hiidenveden Kiihkelyksenselän syvänteen pohjan happipitoisuudet jaksolla Ravinteet ja tuottavuus Koko Hiidenvesi on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä. Rehevyys kuitenkin vaihtelee alueittain. Vuoden 2017 fosfori- ja typpimittausten tulokset on esitetty kuvassa 20 ja

18 Kuva 20. Hiidenveden yhteistarkkailun havaintopaikkojen fosforipitoisuus vuonna

19 Kuva 21. Hiidenveden yhteistarkkailun havaintopaikkojen typpipitoisuus vuonna Tulosten perusteella ravinnekuormitus oli pääosin peräisin Vihtijoen valuma-alueelta. Pitoisuudet Hiidenvedessä laimenivat hiljalleen länteen päin mentäessä. Myös Vanjoen keski- ja alaosien fosfori- ja typpipitoisuus poikkesi merkittävästi joen yläosien tilanteesta. Ravinteiden liukoisten komponenttien pitoisuudet olivat Hiidenvedessä pääasiassa normaalit. Poikkeuksena olivat Kirkkojärven maaliskuiset ja osittain heinäkuisetkin tulokset, joissa ammoniumtyppipitoisuus oli korkea sekä pintavedessä että pohjalla. Myös Kiihkelyksenselällä 27 metrissä maaliskuussa ja Isontalonselällä 9 metrissä maalis- ja elokuussa mitattiin koholla olevat ammoniumtyppipitoisuudet. Kirkkojärvellä suuret pitoisuudet voivat johtua osaltaan happipitoisuuden heikkenemisestä, osaltaan myös kirkonkylän puhdistamon jätevesistä peräisin olevasta ammoniumtypestä. Ammoniummuodossa oleva typpi kuluttaa vedessä olevaa happea hapettuessaan nitraattimuotoon. Vesistön tuottavuutta/rehevyyttä mittaavan a-klorofyllipitoisuuden vuoden 2017 tulokset vahvistavat käsitystä Hiidenveden eri selkäalueiden rehevyystasosta: suurimmat pitoisuudet todettiin Kirkkojärvellä ja loppukesällä myös Nummelanselällä. Vähiten rehevä oli Kiihkelyksenselkä. Elokuussa klorofylli mitattiin myös Isontalonselältä, Retlahdesta ja Sirkkoonselältä. Näissä pitoisuus oli suunnilleen Kiihkelyksenselän tasolla. Kirkkojärvellä heinäkuun toisella viikolla havaittu voimakas sinileväkukinta heijastui myös a-klorofyllipitoisuuteen ja korkeaan ph-lukuun. Elokuussa levä kukki Kirkkojärven lisäksi myös Nummelanselällä, jossa sielläkin oli näytteenoton aikaan suuri a-klorofyllipitoisuus (kuva 22). 19

20 A-klorofyllipitoisuus (µg/l) Klorofyllimittauspaikkojen ph Kirkkoj Nummelans Kiihkel Isontalon Retlahti Sirkkoons 8,6 8,4 8,2 8 7,8 7,6 7,4 7,2 7 Kirkkoj Nummelans Kiihkel Isontalon Retlahti Sirkkoons Kuva 22. Hiidenveden rehevyysseurantahavaintopaikkojen klorofylli ja ph kesäkaudella Kuva 23. Lokakuinen aamu Hiidenvedellä. Kuva: LUVY (Arto Muttilainen) ph, sähkönjohtavuus ja sameus Hiidenveden pintaveden ph-mittausten keskiarvo vuonna 2017 oli 7,7. Korkeimmillaan ph oli 8,6 Kirkkojärvellä heinäkuussa. Kahdeksan tai yli olevia lukemia mitattiin myös Nummelanselällä ja Kiihkelyksenselällä. Kesäajan korkein ph johtuu yleensä voimakkaasta levätuotannosta. Alueilla, joissa hapen riittäminen on riskinä voi heikon happipitoisuuden ohella myös korkeaksi nouseva ph aiheuttaa sisäistä kuormitusta. Tämä on todettu esimerkiksi Hiidenveden Kirkkojärvellä (Niemistö 2008). Hiidenveden pintaveden sähkönjohtavuusmittausten keskiarvo vuonna 2017 oli 11,7 ms/m, lukema on Suomen sisävesissä normaali. Suurimmat sähkönjohtavuusluvut mitattiin Kirkkojärvellä ja Mustionselällä, joissa arvoja nostaa Vihtijoen tuoma Hiidenvettä suolaisempi vesi ja osaltaan mahdollisesti myös Vihdin kirkonkylän puhdistamolta Kirkkojärveen purettava vesi. Hiidenvesi kuuluu valuma-alueensa maaperän vuoksi savisameisiin vesistöihin. Järven pintaveden sameusmittausten keskiarvo vuonna 2017 oli 11 FNU. Vielä muutama vuosi sitten keskiarvo oli 15 FNU, joten valuma-alueella tehdyt kunnostustyöt ovat ilmeisesti vaikuttaneet veden sameutta vähentävästi. Suurimmat sameusluvut mitattiin Kirkkojärvellä ja Mustionselällä ja pienimmät Kiihkelyksenselällä ja Retlahdessa. Kuvan 24 mukaan vesi oli vuonna 2017 sameaa erityisesti Vihtijoessa ja Vanjoen alaosilla. Vihtijoen tuoma samea vesi vaikutti Hiidenvedessä Kirkkojärvestä Nummelanselälle saakka. 20

21 Kuva 24. Hiidenveden yhteistarkkailun havaintopaikkojen sameus vuonna Väri ja kemiallinen hapenkulutus Veden väri ja kemiallinen hapenkulutus Hiidenvedessä ilmentävät valuma-alueen humusvaikutteisuutta. Keskiarvo pintaveden kemiallisen hapenkulutuksen arvoissa oli vuoden 2017 mittauksissa 11,1 mgo 2 /l ja veden väriluvuissa 80. Myös näissä vedenlaatuominaisuuksissa suurimmat luvut mitattiin Kirkkojärvellä ja Mustionselällä. Kirkkojärven lokakuinen väri (200) oli poikkeuksellisen korkea, edellisen kerran vastaava luku mitattiin elokuussa Lokakuun 2017 tilanne aiheutui syksyn runsaista sateista: Vihtijoki toi Kirkkojärveen sameaa, ruskeaa ja ravinteikasta vettä Bakteerit Indikaattoribakteerien avulla pyritään osoittamaan mahdollisten suolistoperäisten taudinaiheuttajien esiintymistä vedessä. Hiidenvedestä analysoitiin vuonna 2017 E. colit ja ulosteperäiset enterokokit. Hiidenveden bakteerimäärät olivat pieniä lukuun ottamatta Kiihkelyksenselän maaliskuisia tuloksia (E. coleja 200 pmy/100 ml, enterokokkeja 280 pmy/100 ml). Bakteerit olivat peräisin Vanjoesta, jossa todettiin vastaavia bakteereita talvella 2017 havaintopaikoilla 12, 13 ja 14. Tilanne viitannee Karkkilan puhdistamolta purettavaan jäteveteen ja mahdollisesti myös Vanjoen alaosien hajakuormitukseen. 21

22 3.3.6 Sinilevät Hiidenveden alueelta ilmoitetut sinileväkukinnat näyttäisivät viime vuosina vähentyneet. Vuodelta 2017 tiedossa ovat seuraavat kukinnat: Kirkkojärvi, runsaasti levää Kirkkojärvi, Mustionselkä ja Nummelanselkä kohtalaisesti tai vähän levää (levämäärä väheni Nummelanselälle päin) Nummelanselkä, vähän levää 4 Hiidenveden kuormitus 4.1 Kuormitus VEMALA-mallin perusteella Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyn kuormitusmalli VEMALAn (Huttunen ym. 2018) uusimmat järvikohtaiset laskelmat ovat keskiarvotietoja vuosilta Laskelmien mukaan suurin fosfori- ja typpikuormitus kohdistuu Hiidenveden Kiihkelyksenselälle, pienin Retlahdelle. Kiihkelyksenselälle kuormitusta tulee sekä Vanjoen kautta että myös Hiidenveden itäpuolen altaiden kautta. Kirkkojärven kuormitusta ei VEMALAn tuoreimmassa versiossa ole eritelty, mutta käytännössä luku on varmasti lähellä Kirkkojärveen laskevan Vihtijoen kuormitusta. Typen osalta myös Vihdin Kirkonkylän puhdistamo tuo vähän lisää Kirkkojärven kuormitukseen. Fosforin osalta puhdistamoiden kuormitusluvut ovat niin pienet, etteivät ne selvästi näy kuvan 25 diagrammissa. Fosforikuormitus kg/d Vanjoki Vihtijoki (Kirkkojärvi) Mustionselkä Nummelanselkä Kiihkelyksenselkä Retlahti Isontalonselkä Sirkkoonselkä Kirkonkylän puhdistamo Karkkilan puhdistamo Vanjoki Vihtijoki (Kirkkojärvi) Typpikuormitus kg/d Mustionselkä Nummelanselkä Kiihkelyksenselkä Retlahti Isontalonselkä Sirkkoonselkä Kirkonkylän puhdistamo Karkkilan puhdistamo Kuva 25. Hiidenveden eri altaiden fosfori- ja typpikuormitus jaksolla (värilliset pylväät) ja vertailuna jaksolla (vaaleat pylväät) VEMALA-mallin mukaan. 22

23 Vertailujakson kuormitusluvut on esitetty Taskisen (2014) mukaan. Diagrammien perusteella Hiidenveden altaiden fosforikuormitus olisi pääosin laskenut paitsi Isontalonselän ja Sirkkoonselän osalta. Hiidenveden typpikuormitus olisi sen sijaan selvästi vähentynyt, vaikka jokivesien tuomat typpikuormat näyttäisivät kasvaneen. Puhdistamoiden ravinnekuormitus kattaa vain pienen osan kokonaiskuormituksesta. Kahden vertailujakson välillä puhdistamoiden tuottama ravinnekuormitus on vähentynyt, erityisesti fosforin osalta vähenemä on ollut kummankin puhdistamon osalta merkittävä, noin 60 %. 4.2 Hiidenveden yhteistarkkailualueen pistekuormitus vuonna 2017 Tässä luvussa esitetään Hiidenveden alueelle johdettava pistemäinen jätevesikuormitus kahden tärkeimmän puhdistamon osalta. Nämä puhdistamot ovat Karkkilan kaupungin ja Vihdin kirkonkylän puhdistamot. Kuormitustiedot ovat peräisin puhdistamoiden päästötarkkailun vuosiyhteenvetoraporteista. Tarkkailussa aikaisemmin mukana olleen Hopeaniemen puhdistamon kuormitustietoja vuosilta ei ollut saatavilla. Kuvassa 26 esitetään pistekuormituksen jakaantuminen puhdistamoiden kesken vuonna Karkkilan puhdistamon osuus vesimäärästä oli 77 % ja Vihdin kirkonkylän puhdistamon osuus oli 23 %. % Hiidenveden alueen pistekuormitus, puhdistamoiden %-osuudet vuonna 2017 Vesi BHK7 Fosfori Typpi Karkkila Vihti kk Kuva 26. Hiidenveden alueen pistekuormitus, puhdistamoiden %-osuudet vuonna Puhdistamoilta vesistöön johdetut fosfori- ja typpimäärät jaksolla käyvät ilmi kuvista 27 ja 28. Yksityiskohtaisemmat tiedot vesistöön johdetusta kuormituksesta esitetään liitteessä 2. Karkkilan ja Vihdin kirkonkylän puhdistamoilta johdettiin Hiidenveden alueelle fosforia yhteensä noin 0,25 kg P/d vuonna Alueen puhdistamoilta yhteensä vesistöön johdettu fosforimäärä on ollut viime vuosina tasoa n. 0,2 0,3 kg P/d. Fosforimäärä on vähentynyt huomattavasti kuvassa 27 esitettävän tarkastelujakson alkuvuosien (v ) tasosta, fosforikuormitus väheni tuolloin merkittävästi Karkkilan puhdistamon osalta. kg P/d 0,70 Vesistöön johdettu fosforikuormitus 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0, Karkkila Vihti kk Hopeaniemi Hiidenpirtti Kuva 27. Puhdistamoilta vesistöön johdettu fosforikuorma (kg/d) jaksolla

24 Karkkilan ja Vihdin kirkonkylän puhdistamoilta vesistöön johdettu typpimäärä oli vuonna 2017 yhteensä noin 75 kg N/d. Vuosien aikana vesistöön johdettu typpimäärä on vaihdellut välillä kg N/d (kuva 28). kg N/d Vesistöön johdettu typpimäärä Karkkila Vihti kk Hopeaniemi Hiidenpirtti Kuva 28. Puhdistamoilta vesistöön johdettu typpikuorma (kg/d) jaksolla Kuvassa 29 esitetään vesistöön johdettu BOD-kuormitus jaksolla Vuonna 2017 Karkkilan ja Vihdin kirkonkylän puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD-kuormitus oli yhteensä n. 5,6 kg O2/d. BOD-kuormituksen nykytaso on alhaisempi kuin kuvassa esitetyn jakson alkupuolen vuosina. kg O₂/d Vesistöön johdettu BOD 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Karkkila Vihti kk Hopeaniemi Hiidenpirtti Kuva 29. Puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD-kuorma (kg/d) jaksolla Luparajojen saavuttaminen vuonna 2017 Puhdistamojen käsittelytuloksille on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa ja Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. Karkkilan puhdistamo Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään (Dnro ESAVI/4763/2015 ja ESAVI/3202/2016) myöntänyt Karkkilan kaupungin jätevedenpuhdistamolle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Vuonna 2017 Karkkilan jätevedenpuhdistamon puhdistustulos täytti lupamääräykset kaikilta osin ja myös Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 käsittelytuloksille asetetut vaatimukset saavutettiin (Haimi 2017). Vihdin kirkonkylän puhdistamo Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen Vihdin kirkonkylän puhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamisesta (dnro: UUS-2008-Y ). 24

25 Vuonna 2017 ympäristölupapäätöksessä käsittelytuloksille asetettu vaatimustaso saavutettiin kaikilta muilta osin paitsi ammoniumtypen osalta. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 puhdistusvaatimukset saavutettiin vuonna Hopeaniemen puhdistamo Uudenmaan ympäristökeskus on antanut Hopeaniemen puhdistamolle ympäristölupapäätöksen. Hopeaniemen puhdistamon vuoden 2017 tietoja ei ollut saatavilla. 5 Yhteenveto Hiidenveden yhteistarkkailualueen tilasta ja arvio pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutuksista vuonna Averia ja Pyhäjärvi Kuormitus Vihdin Averiaan ja Karkkilan Pyhäjärveen ei kohdistu pistemäistä jätevesikuormitusta, mutta hajakuormitus on kummassakin järvessä merkittävää. Sekä Averian että Pyhäjärven valuma-alueilla on runsaasti peltoja ja asutusta. Myös virkistyskäyttö on etenkin Pyhäjärvessä runsasta. Veden laatu Ravinteikkaasta Vihtijoesta vetensä saava Averia on samea ja rehevä, ekologiselta tilaltaan välttävä. Pyhäjärven vesi tulee pääasiassa kirkkaasta mutta ruskeavetisestä Saavajoesta, järvi on lievästi tai korkeintaan keskinkertaisesti rehevä, ekologiselta tilaltaan hyvä. Heikoimmat happipitoisuudet on kummassakin järvessä mitattu loppukesällä. Averiassa tilanne on vaihdellut, mutta helmikuusta 2015 alkaen pohja on kuitenkin pysynyt hapellisena. Pyhäjärvessä tilanne näyttäisi parantuneen alkaen vuodesta Ravinteiden pitoisuustaso ilmentää Averiassa selvää rehevyyttä, Pyhäjärvessä lievää rehevyyttä. Averian pintaveden fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu näyttäisi laantuneen vuodesta 2015 alkaen. Tämä voi olla yhteydessä lämpimämpiin syksyihin, jotka ovat kasvattaneet järvien ravinnevalumia ja tasanneet talven ja kesän välistä vaihtelua. 5.2 Joet Kuormitus Karkkilan Pyhäjärveen koillisen suunnasta laskevaan Saavajokeen ei kohdistu pistemäistä jätevesikuormitusta. Myös Vihtijoen ainekuormitus on peräisin hajakuormituksesta. Vanjokeen kohdistuu hajakuormituksen lisäksi pistemäistä jätevesikuormitusta Karkkilan kaupungin yhdyskuntapuhdistamolta, jonka suhteellinen osuus koko Hiidenveden alueen kahden yhdyskuntapuhdistamon pistemäisestä fosforikuormituksesta vuonna 2017 oli 80 % ja typpikuormituksesta 69 %. Karkkilan puhdistamo toimi vuonna 2017 hyvin: käsittelytulokset saavuttivat Korkeimman hallinto-oikeuden ( ) päätöksessä laskentajaksoille vahvistetut raja-arvot sekä Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset. Kuormitusmalli VEMALAn (Huttunen ym. 2018) mukaan Vanjoki toi jaksolla Hiidenveteen fosforia keskimäärin 32 kg/d ja typpeä 750 kg/d. Vastaavat luvut Vihtijoen osalta olivat 23 ja 510 kg/d. Veden laatu Vuoden 2017 aikana jokien veden laatu oli useimpien ominaisuuksien osalta heikoimmillaan kevättulvien aikaan ja osittain kevättä selvemmin uudelleen syksyllä, kun runsaat sateet nostivat valumia ja virtaamia. Saavajoen ja Vanjoen yläosan veden laatu oli jokialueista paras. Jokien vesi alueella oli melko kirkasta, 25

26 mutta ruskeaa, humusvaikutteisuus tuli selvästi esille. Ravinne- ja suolapitoisuudet tai indikaattoribakteerien määrät ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin muilla tarkkailussa mukana olevilla jokialueilla. Eniten ravinteita oli Vihtijoessa ja Vanjoen alaosilla. Karkkilan puhdistamon pistekuormitus ei merkittävästi nostanut joen ravinnepitoisuuksia. Sen sijaan vaikutus näkyi ajoittain puhdistamon purkuveteen viittaavien bakteerimäärien kasvuna. Vihtijoen veden laatu oli kolmesta joesta heikoin, erityisesti ravinteiden, sameuden, ph:n ja sähkönjohtavuuden osalta luvut olivat suurempia kuin Saavajoessa ja Vanjoessa. Tilanne johtuu valuma-alueiden eroista ja myös voimakkaasta hajakuormituksesta. Vihtijoen bakteerimäärät olivat vuonna 2017 kuitenkin selvästi Vanjokea pienempiä. 5.3 Hiidenvesi Kuormitus Kuormitusmalli VEMALAn (Huttunen ym. 2018) vuosia koskevien laskelmien mukaan suurin fosforija typpikuormitus kohdistuu Hiidenveden Kiihkelyksenselälle, pienin Retlahdelle. Kiihkelyksenselälle kuormitusta tulee sekä Vanjoen kautta että myös Hiidenveden itäpuolen altaiden kautta. Kun verrataan mallin laskemia kuormituksia jaksolla ja näyttää siltä, että Hiidenveden altaiden fosforikuormitus olisi pääosin laskenut paitsi Isontalonselän ja Sirkkoonselän osalta. Typpikuormitus olisi sen sijaan selvästi vähentynyt. Jokivesien tuomat ravinnekuormat näyttäisivät kasvaneen. Puhdistamoiden ravinnekuormitus kattaa vain pienen osan kokonaiskuormituksesta. Kahden vertailujakson välillä puhdistamoiden tuottama ravinnekuormitus on vähentynyt, erityisesti fosforin osalta vähenemä on ollut kummankin puhdistamon osalta merkittävä, noin 60 %. Pistekuormitusta Hiidenveden Kirkkojärveen tuotti Vihdin kirkonkylän puhdistamo, jonka suhteellinen osuus koko Hiidenveden alueen pistemäisestä fosforikuormituksesta vuonna 2017 oli 20 % ja typpikuormituksesta 31 %. Puhdistamon käsittelytuloksille asetettu vaatimustaso saavutettiin kaikilta muilta osin paitsi ammoniumtypen osalta. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 puhdistusvaatimukset saavutettiin vuonna Veden laatu Hiidenveden happitilanne oli kokonaisuutena vähän heikompi kuin vuonna Heikoimmassa kunnossa järven pohja näyttäisi olevan Isontalonselän 10 metrisellä syvänteellä. Myös matalimman alueen, Kirkkojärven happipitoisuus oli maaliskuun 2017 näytekerralla jälleen hyvin heikko. Ilahduttavaa on, että järven syvimmän alueen, Kiihkelyksenselän lähes 30 metrisen syvänteen pohja on pysynyt hapellisena kesästä 2006 alkaen. Tätä voidaan pitää yhtenä merkkinä Hiidenveden tilan paranemisesta. Hiidenveden ravinnekuormitus oli pääosin peräisin Vihtijoen valuma-alueelta ja Vanjoen keski- ja alaosilta. Pitoisuudet Hiidenvedessä laimenivat hiljalleen länteen päin mentäessä. Vesistön tuottavuutta/rehevyyttä mittaavan a-klorofyllipitoisuuden vuoden 2017 tulokset vahvistavat käsitystä Hiidenveden eri selkäalueiden rehevyystasosta: suurimmat pitoisuudet todettiin Kirkkojärvellä ja loppukesällä myös Nummelanselällä. Vähiten rehevä oli Kiihkelyksenselkä. Elokuussa klorofylli mitattiin myös Isontalonselältä, Retlahdesta ja Sirkkoonselältä. Näissä pitoisuus oli suunnilleen Kiihkelyksenselän tasolla. Hiidenveden pintaveden ph oli korkeimmillaan 8,6 Kirkkojärvellä heinäkuussa. Kahdeksan tai yli olevia lukemia mitattiin myös Nummelanselällä ja Kiihkelyksenselällä. Pintaveden sameusmittausten keskiarvo vuonna 2017 oli 11 FNU. Vielä muutama vuosi sitten keskiarvo oli 15 FNU, joten valuma-alueella tehdyt kunnostustyöt ovat ilmeisesti vaikuttaneet veden sameutta vähentävästi. Suurimmat sameusluvut mitattiin Kirkkojärvellä ja Mustionselällä ja pienimmät Kiihkelyksenselällä ja Retlahdessa. Hiidenveden bakteerimäärät olivat pieniä lukuun ottamatta Kiihkelyksenselän maaliskuisia lukemia. Bakteerit olivat peräisin Vanjoesta, jossa todettiin vastaavia bakteereita talvella 2017 Karkkilan puhdistamosta alaspäin. Tilanne viitannee Karkkilan puhdistamolta purettavaan jäteveteen. 26

27 Hiidenveden alueelta ilmoitetut sinileväkukinnat näyttäisivät viime vuosina vähentyneen. Vuodelta 2017 tiedossa on joitakin kukintoja heinäkuun, elokuun ja syyskuun alussa. 6 Yhteistarkkailun jatkaminen Vuosi 2018 on Hiidenveden yhteistarkkailussa laajan ohjelman vuosi. Tarkkailututkimusta toteutetaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Lähdeluettelo Eloranta, P. ja Kwandrans, J. 2005: Diatom-based quality assessment of river and brook waters discharging into Lake Hiidenvesi, SW Finland. Arch. Hydrobiol. Spec. Issues. Advanc. Limnol. 59: Haimi, H. 2017: Karkkilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu, vuosiyhteenveto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Moniste 8 sivua + 7 liitettä. Huttunen, M., Huttunen,.I, Korppoo, M., Vento, T., Rousi, T. ja Vehviläinen, B. 2016: SYKE-WSFS-VEMALA, Koko Suomen kattava kuormituslaskenta typelle, fosforille ja kiintoainekselle. PowerPoint-esitys helmikuu s. Ilmatieteen laitos 2017: Sadanta- ja lämpötilatietoja Vihdin Hiiskulan ja Maasojan mittausasemilta. Karonen, M., Mäntykoski, A., Nylander, E. ja Lehto, K. (toim.) 2016: Vesien tila hyväksi yhdessä. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 132/ s. Loikkanen, H. & Ranta, E. 2016: Vihdin Koivissillan kaatopaikan vesien tarkkailu, yhteenveto vuosilta (käsikirjoitus). Luoto, T. & Rantala, M. 2017: Paleolimnologinen tutkimus Hiidenveden Kiihkelyksenselän ekologisesta ja limnologisesta kehityksestä. Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteen laitos, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos. Raportti 16 s. Niemistö, J. 2008: Sediment resuspension as a water quality regulator in lakes. Department of Biological and Environmental Sciences, University of Helsinki. ISBN , ISBN (PDF). Ranta, E., Valtonen, M. & Ikonen, E. 2017: Hiidenveden alueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 274/ s. Taskinen, A. 2014: Hiidenveden fosfori- ja typpitase jaksolla Suomen ympäristökeskus. Ainetaselaskelma Vihdin veden YVA-selvitystä varten. Virri, K. 1971: Arkeologisia karttoja 25: Lohja-Vihti. Annales Agriculturae Fenniae, vol. 10, suppl s.+ liitteet. Weckström, J., Väliranta, M., Kaukolehto, M. & Weckström, K.2011: Kurkistus Hiidenveden menneisyyteen paleolimnologinen selvitys Kirkkojärveltä ja Mustionselältä. Julkaisu 226/2011. ISBN (nid.) (pdf). 27

28 Liitteet Liite 1.1. Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Liite 1.2. Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 2. Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina (Marja Valtonen) 28

29 Liite 1.1. (1/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 0.1 0,3 YB H 3,8 4,0 13,5 93 7,4 12, VIVA / 11 Vanjoki 25,0 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:42; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 0.1 0,3 YEB H 1,5 2,0 13,1 90 6,9 6, ~ VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 0.1 0,6 YEB H 3,2 3,0 13,6 95 7,2 8, VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:37; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 0.1 0,2 YEB H 5,7 5,3 13,4 92 7,2 8, VIVA / 14 Vanjoki 0,3 Jää 5 cm; Lumi 6 cm; Klo 12:26; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 0.1 0,1 3,0 4,5 12,4 85 7,0 9, VIVA / 4 Olkkalanjoki 0,4 Jää 9 cm; Lumi 1 cm; Klo 13:06; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 0.1 0,4 2,6 8,3 12,8 89 7,3 14, VIVA / S3 Saavajoki 1,0 Jää 16 cm; Lumi 1 cm; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 0.1 0,2 WB H 1,1 1,7 13,6 94 7,1 6, VIVA / 10 Pyhäjärvi Syvänne 10 Jää 45 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 5 cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 0,6 WB H 2,1 12,9 90 7,0 6, ,6 10,9 78 9,0 3,4 WB H 2,1 4,9 37 6,6 8, VIVA / 3 Averia, keskiosa 1 Jää 44 cm; Kok.syv. 6,0 m; Lumi 4 cm; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:58; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 0,8 YEB H 10 11,7 81 7,2 13, ,4 YEB H 13 1,5 11 6,9 15, *Akkreditoitu menetelmä 29

30 Liite 1.1. (2/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Jää 43 cm; Kok.syv. 3,5 m; Lumi 1 cm; Näk.syv. 0,9 m; Klo 8:56; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 2,1 YEB H 9,8 8,6 62 7,1 16, ,7 YEB H 10 0,8 6 7,0 21, HII / 6 Hiidenv. Mustionselkä 11 Jää 39 cm; Kok.syv. 4,0 m; Lumi 1 cm; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:43; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 2,1 YEB H 9,5 10,5 76 7,2 14, ,8 YEB H 11 2,0 15 6,9 16, HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Jää 40 cm; Kok.syv. 6,0 m; Lumi 1 cm; Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:56; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 1,8 YEB H 5,9 12,6 91 7,4 11,3 80 9, , , , ,2 YEB H 7,1 12,0 87 7,3 12, HII / 8 Hiidenv. Yhdyksennokka 8 Jää 37 cm; Kok.syv. 17,0 m; Lumi 1 cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:36; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 1,9 YEB H 5,6 12,6 91 7,4 10, , , ,5 YEB H 10 7,7 57 7,1 14, HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 90 Jää 42 cm; Kok.syv. 28,0 m; Lumi 1 cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:57; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. P?; ,0 0, ,6 YEB H 5,9 12,1 84 0,38 7,1 9, ~ ,2 7,1 11,2 81 7,4 10,8 80 9, ,7 10, ,8 8, ,9 11 7,5 56 7,1 12, ,9 6, ,6 YEB H 25 1,8 14 0,87 7,2 14, HII / D Hiidenvesi Hopeaniemi 19 Jää 43 cm; Kok.syv. 1,5 m; Lumi 1 cm; Klo 9:28; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 1,4 YEB H ,7 YEB H 4 4 *Akkreditoitu menetelmä 30

31 Liite 1.1. (3/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l HII / E Hiidenvesi Hopeaniemi 20 Jää 42 cm; Kok.syv. 1,7 m; Lumi 1 cm; Klo 9:33; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 1,3 YEB H ,8 YEB H HII / HII ISO Hiidenvesi Isotalonselkä 6 Jää 40 cm; Kok.syv. 10,0 m; Lumi 1 cm; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:23; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 1,8 YEB H 4,6 14, ,5 10, , , , , , , , , ,5 YEB H 2,1 16 7, HII / HII RET Hiidenvesi Näkkilä 16 Jää 43 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 1 cm; Klo 11:23; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 1,5 YEB H 3,4 13,2 94 7,2 9, , , , , , , , , , , , ,1 YEB H 10,5 78 7, *Akkreditoitu menetelmä 31

32 Liite 1.1. (4/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l HII / HII SIRK Hiidenvesi Sirkkoonselkä 4 Jää 41 cm; Lumi 1 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. P?; 1.0 1,4 YEB H 5,0 14, ,3 10, , , , , , , , , , , , , ,3 YEB H 3,7 28 7, VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:23; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.1 2,4 WB H ,1 96 7,4 10, VIVA / 11 Vanjoki 25,0 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:26; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.1 2,2 WB H 5,8 5,4 11,7 85 7,0 6, VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:43; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.1 2,3 YEB H 9,1 6,5 13,0 95 7,2 7, VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:01; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.1 2,2 YEB H ,0 94 7,2 8, VIVA / 14 Vanjoki 0,3 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.1 2, ,7 85 7,1 9, VIVA / 4 Olkkalanjoki 0,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:42; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.1 2, ,9 87 7,2 11, *Akkreditoitu menetelmä 32

33 Liite 1.1. (5/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l VIVA / S3 Saavajoki 1,0 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:12; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 0.1 2,2 WB H 12 7,2 12,9 94 7,1 6, HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:17; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; ,7 YEB H 7, HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; ,5 YEB H 7, HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 90 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:48; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NW; ,0 YEB H 7, HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:17; Näytt.ottaja amu,; Ilman T 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; ,6 YEB H 8, HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:36; Näytt.ottaja amu,; Ilman T 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; ,2 YEB H 8, HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 90 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:49; Näytt.ottaja amu,; Ilman T 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. E; ,0 YEB H 6,3 11, ,52 8,0 10, ,5 9, ,1 8, ,8 9, ,0 9, ,2 9, ,9 YEB H 11 8,7 72 0,52 7,3 10,9 80 9, HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:04; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SE; ,3 YEB H 7,7 40 *Akkreditoitu menetelmä 33

34 Liite 1.1. (6/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:51; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; ,0 YEB H 7, HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 90 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:33; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; ,0 YEB H 7, HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:07; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; , ,4 YEF H 30 8,6 13, ,8 YEF H 32 13, HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:49; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; , ,8 YEB H 7, , ,3 YEB H HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 90 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:24; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; ,3 YEB H 8,2 10, ,55 8,1 10,8 70 9, < ,8 9, ,8 8, ,6 6, ,7 6, ,6 6, ,0 YEB H 12 5,7 48 0,54 7,0 11, VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:38; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; ,6 YEB H 4,1 5,3 8,7 86 7,5 12, VIVA / 11 Vanjoki 25,0 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:19; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; ,7 WB H 6,8 3,9 8,1 87 7,3 6, *Akkreditoitu menetelmä 34

35 Liite 1.1. (7/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:59; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; ,0 WB H 5,5 4,7 8,0 83 7,2 8, VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:53; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; ,4 WB H 4,6 5,2 8,0 82 7,2 9, VIVA / 14 Vanjoki 0,3 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:34; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; ,7 6,0 6,8 6,9 71 7,1 9, VIVA / 4 Olkkalanjoki 0,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:58; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; ,6 6,2 7,6 4,5 48 7,2 13, VIVA / S3 Saavajoki 1,0 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; ,1 YEB H 3,3 2,8 8,4 84 7,1 6, HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:48; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; , ,6 WB H 16 8,0 85 7,6 13, < ,4 WB H 17 7,4 79 7,5 13, < HII / 6 Hiidenv. Mustionselkä 11 Jää 0 cm; Kok.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:38; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; ,5 GF SLE 14 8,4 91 7,9 13, ,2 GB H 17 7,9 86 7,8 13, HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:13; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; , ,8 YEB H 14 9, ,8 10, <5 67 < , ,8 YEB H 16 7,7 83 7,6 11, < *Akkreditoitu menetelmä 35

36 Liite 1.1. (8/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l HII / 8 Hiidenv. Yhdyksennokka 8 Jää 0 cm; Kok.syv. 17,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:33; Ilman T 18 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,1 YEB H 7,6 8,4 91 7,7 10, , , ,2 YEB H 15 4,3 38 7,0 11,0 80 9, HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 90 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:54; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; ,1 YEB H 7,1 8,3 90 0,56 7,7 10, , < ,8 5,4 7,9 85 7,7 10, , ,9 4, ,6 3, ,2 12 4,2 37 6,9 11, , ,0 4, ,8 YEB H 14 3,7 32 0,55 7,0 11, HII / HII ISO Hiidenvesi Isotalonselkä 6 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:56; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; ,4 YEB H 8,8 8,3 90 7,6 10,8 60 9, < , , , , , , , ,3 YEB H 0,7 7 7, *Akkreditoitu menetelmä 36

37 Liite 1.1. (9/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l HII / HII RET Hiidenvesi Näkkilä 16 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:11; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; ,1 YEB H 6,5 8,6 93 7,7 10, < , , , , , , , , , , , ,4 YEB H 2,9 27 7, HII / HII SIRK Hiidenvesi Sirkkoonselkä 4 Jää 0 cm; Kok.syv. 14,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; ,6 YEB H 7,5 8,1 89 7,6 10,8 60 9, < , , , , , , , , , , , ,3 YEB H 0,4 4 7, VIVA / 10 Pyhäjärvi Syvänne 10 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; , ,1 WB 1,9 8,5 92 7,4 6, ,0 2,7 6,1 64 7,0 7, ,9 WB H 27 0,8 7 6,6 7, VIVA / 3 Averia, keskiosa 1 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:43; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; , ,3 YEB H 7,4 8,8 96 7,7 13, ,4 YEB H 9,9 3,6 39 7,2 13, *Akkreditoitu menetelmä 37

38 Liite 1.1. (10/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:56; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; , ,3 YEB H 15 7,9 14, ,1 < ,3 YEB H 16 14, ,4 < HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:18; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; , ,6 YEB H 8, , ,5 YEB H <5 54 < HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 90 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; , ,4 YEB H 7,7 8,6 86 0,56 7,7 10, ,3 8, ,2 7, ,9 2, ,8 2, ,8 1, ,7 YEB H 14 1,6 14 0,57 7,0 11, VIVA / 1 Vihtijoki 8,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 8:49; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 0.1 9,1 WF H ,7 85 7,3 13, < VIVA / 11 Vanjoki 25,0 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:51; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 0.1 9,5 WB H 3,8 3,9 8,9 78 7,1 7, VIVA / 12 Vanjoki 18,3 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:36; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 0.1 9,7 WB H 8,9 11 9,7 86 7,3 8, VIVA / 13 Vanjoki 7,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 0.1 9,7 WF H ,3 82 7,1 11, , *Akkreditoitu menetelmä 38

39 Liite 1.1. (11/11) Yhteistarkkailun vedenlaatuhavainnot vuodelta 2017 Hiidenvesi (HII) Vihtijoen ja Vanjoen vedenlaatutukimus osana Hiide (VIVA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *Gran-alka *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Ecoliler Enterokok. *Fe Näytepaikka C mg/l FNU mg/l Kyll % mmol/l ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml pmy/100 ml µg/l VIVA / 14 Vanjoki 0,3 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:34; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 0.1 9, ,3 73 7,1 11, , VIVA / 4 Olkkalanjoki 0,4 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:11; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 0.1 9, ,7 76 7,3 15, VIVA / S3 Saavajoki 1,0 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:34; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 0.1 8,9 WB H 18 7,8 9,6 83 7,0 8, , HII / 5 Kirkkojärvi, keskiosa 16 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,2 m; Klo 11:18; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1.0 4,6 WF H 39 9,1 71 7,3 13, ,6 WF H 39 9,0 69 7,3 13, HII / 7 Hiidenv. Raatosaari 9 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1.0 6,3 YEB H 17 10,3 83 7,6 12, , ,2 YEB H 18 10,4 84 7,6 12, HII / 9 Hiidenvesi, syvänne 90 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:42; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1.0 8,9 WB H 10 8,2 70 7,3 10, , ,9 11 8,3 71 7,3 10,8 80 9, , , ,6 11 8,3 71 7,2 10, ,0 8, ,8 WB H 14 8,4 70 7,2 10, *Akkreditoitu menetelmä 39

40 Liite 1.2. (1/4) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Mittausepävarmuus *a-klorofylli SFS 5772:1993 0,2 µg/l > 0,2 µg/l ± 12 % *Alkaliteetti Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard 0,02 mmol/l 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l *Gran-alkaliteetti methods for the examination of water 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi and wastewater, 13th edit SFS 3032: 1976 Skalar menetelmä (muunneltu Berthelot reaction), (SFA) 5 µg/l 5 µg/l > 0,200 mmol/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 4,0 µg/l µg/l ± 18 % > 50 µg/l ± 13 % 5-20 µg/l ± 4,0 µg/l > 20 µg/l ± 19 % *Ammoniumtyppi SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 0,6 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 SFS-EN :1998 *BOD 7 -ATU mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) > 100 mg/l ± 25 % *COD Mn SFS 3036: ,5 mg/l 0,5-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr ISO 15705: mg/l mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) mg/l ± 30 % *COD Cr, liukoinen mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (44 o C) SFS 3016: 2011 *E. coli (37 o C, 18 h) ISO :2012 ( E ) Part 2 *E. coli (44 o C) Sisäinen menetelmä, perustuu SFS 4088: 2001 *Fluoridi SFS-EN ISO :2009 *Fosfaattifosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen fosfaattifosfori *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen kokonaisfosfori *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen kokonaisfosfori *Happi *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h Sisäinen menetelmä MENE7, perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986 Skalar menetelmä , perustuu ISO , (SFA) Sisäinen menetelmä MENE8, perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986 Skalar menetelmä , perustuu ISO , (SFA) Sisäinen menetelmä MENE10,perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990 SFS-EN ISO 6222: ,2 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % 2 µg/l 2-10 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 18 % µg/l ± 15 % µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 2 µg/l 2-10 µg/l ± 1,5 µg/l > 10 µg/l ± 15 % 5 µg/l 3 µg/l 0,2 mg/l 5-20 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 17 % µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 3-20 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 18 % > 50 µg/l ± 10 % ± 8% 40

41 Liite 1.2. (2/4) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidottu ja kokonaiskloori SFS-EN ISO : 2000, muunneltu 0,1 mg/l 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % *Kiintoaine SFS-EN 872:2005 0,5 mg/l 0,5 3 mg/l ± 0,5 mg/l 3 mg/l ± 15 % *Kloridi SFS-EN ISO : mg/l 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % *Kokonaiskovuus *KMnO 4 -luku SF 3003: 1987 SFS 3036: ,05 mmol/l 2 mg/l 0,05-0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l > 0,40 mmol/l ± 12 % 2-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % *Kolimuotoiset bakteerit SFS 3016: 2011 *Kolimuotoiset bakteerit ISO :2012 ( E ) Part 2 *Lämpökestoiset SFS 4088: 2001 kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen SFS 3033: µg/l 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % *Nitraatti- ja nitriittitypen summa SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 µg/l µg/l ± 5,5 µg/l µg/l ± 16 % * Nitraattityppi > 150 µg/l ± 10 % *Nitraatti- ja nitriittitypen summa Skalar menetelmä , perustuu ISO 13395:1996, Determination of nitrite 5 µg/l 5-25 µg/l ± 5 µg/l µg/l ± 17 % * Nitraattityppi nitrogen and nitrite nitrogen and sum of > 200 µg/l ± 10 % both by flow analysis (SFA) and spectrometric detection *Nitriittityppi *Nitriittityppi *ph *Pseudomonas aeruginosa Alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Sameus SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS 3029: 1976 sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 SFS 3028: µg/l Skalar menetelmä , perustuu ISO 1 µg/l 13395:1996, Determination of nitrite nitrogen and nitrite nitrogen and sum of both by flow analysis (SFA) and spectrometric detection SFS 3021: SFS-EN ISO 16266: 2008 SFS-EN ISO 7027:2000 *Sulfaatti SFS-EN ISO : mg/l *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO : µg/l ± 0,9 µg/l > 5 µg/l ± 24 % 1-5 µg/l ± 1 µg/l 5-20 µg/l ± 20 % > 20 µg/l ± 14 % Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % 25 µg/l 0,2 FNU ± 0,2 phyksikköä µg/l ± 12,5 µg/l µg/l ± 15 % > 200 µg/l ± 10 % 0,2-0,4 FNU ± 0,1 FNU 0,4-1,0 FNU ± 25 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 17 % > 7,0 mg/l ± 10 % 41

42 Liite 1.2. (3/4) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888: ms/m > 2 ms/m ± 5 % *Typpi, kokonaispitoisuus (luonnonvesi < µg/l) *Typpi, kokonaispitoisuus *Typpi, kokonaispitoisuus SFS-EN ISO : 1998, SFS-EN ISO 13395: 1997, FIA-tekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Skalar menetelmä , perustuu Kroon, H., "Determination of nitrogen in water; comparison of a continuous flow method with on-line UV digestion with the original Kjeldahl method", Analytica Chimica Acta, 276 (1993) page (SFA) 100 µg/l 1,5 mg/l 50 µg/l µg/l ± 35 µg/l µg/l ± 15 % > 500 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % µg/l ± 35 µg/l > 150 µg/l ± 16 % *Urea *Väri Sisäinen menetelmä MENE46, Koroleff (1979) SFS-EN ISO 7887:2012 0,1 mg/l 2 mg/l Pt 0,10-0,60 mg/l ± 26 % > 0,60 mg/l ± 15 % 2-15 mg/l Pt ± 3 mg/l Pt > 15 mg/l Pt ± 20 % *Väri SFS-EN ISO 7887:2012, Method C 5 mg/l Pt ± 32 % MUUT MENETELMÄT Määritys Menetelmä Absorptiokerroin (400 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (750 nm) Spektrofotometrinen mittaus Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) SFS 3008: 1990 Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Menetelmän määritysraja 0,4 mg/l Mittausepävarmuus ± 8 % ± 8 % Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: ,05 mmol/l Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä SFS 3008: SFS-EN 872:2005 Kenttämääritys Sisäinen menetemlä MENE20 Kenttämääritys 0,05-0,4 mmol/l ± 0,05 mmol/l > 0,4 mmol/l ± 12 % 42

43 Liite 1.2. (4/4) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Lietepitoisuus SFS-EN 872:2005 Lumen paksuus Kenttämääritys Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon Kenttämääritys kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla Muutoksia 43

44 Liite 2. (1/2) Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina (Marja Valtonen) HIIDENVEDEN ALUEELLE PISTEMÄISESTI JOHDETTU KUORMITUS v JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m 3 /d (n=365) VUOSI osuus % Karkkila ,51 Vihti kk ,49 Hopeaniemi ,4 17,4 16,2 16,2 16,8 22,3 19,1 19, ,2 24,9 11,0 8,2 3,1 2,0 13,4 Hiidenpirtti ,1 6,2 5,05 8,3 7 5,3 5,3 3,5 3,8 Vuorela Rastex TOT SUM ,00 BHK7-KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg O2/d (n=365) VUOSI osuus % Karkkila ,5 39,9 32,5 37,2 27,2 22,3 4,9 8,3 8,1 7,0 7,4 9,0 3,1 5,1 5,4 6,5 3,9 3,8 4,3 2,6 3,0 53,57 Vihti kk 1,2 2,2 3,5 3,7 4,6 2,9 4,1 3,6 4,1 5,5 2,5 3,2 3,0 2,9 3,0 2,5 2,9 3,2 4,2 7,0 6,9 4,0 5,8 5,2 3,1 3,2 1,8 2,9 4,3 2,6 46,43 Hopeaniemi 0,7 0,3 2,2 1,7 0,1 0,39 0,3 0,15 0,11 0,08 0,16 0,06 0,07 0,054 0,079 0,12 0,09 0,08 0,08 0,08 0,11 0,06 0,20 0,067 0,055 0,080 0,016 0,25 Hiidenpirtti 1,5 4 5,7 5 3,1 3,1 3,7 3,4 2,5 1,8 1,7 3 2,40 1,7 1,4 1,8 1,9 0,64 0,3 0,03 0,31 Vuorela 0,3 0,3 0,1 0,2 Rastex 4,5 29,4 1,5 TOT SUM 49,2 72, ,6 57,8 61,39 58,1 91,15 42,71 37,88 44,26 38,76 42,67 31,85 26,78 9,32 13,19 12,02 11,58 14,51 16,32 7,16 11,10 10,67 9,66 7,18 5,62 7,45 6,90 5,60 100,00 44

45 Liite 2. (2/2) Hiidenveden yhteistarkkailualueen jätevesikuormitus vuosina (Marja Valtonen) HIIDENVEDEN ALUEELLE PISTEMÄISESTI JOHDETTU KUORMITUS v FOSFORIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg P/d (n=365) VUOSI osuus % Karkkila 3,8 1,7 1,9 1,5 1,6 1,4 1,6 2,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,3 1,0 0,75 0,44 0,51 0,52 0,48 0,60 0,18 0,11 0,17 0,22 0,20 0,15 0,20 0,22 0,17 0,20 80,00 Vihti kk 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,23 0,16 0,16 0,25 0,26 0,21 0,17 0,25 0,26 0,32 0,25 0,27 0,15 0,085 0,035 0,044 0,03 0,07 0,093 0,037 0,082 0,044 0,036 0,11 0,050 20,00 Hopeaniemi 0,1 0,034 0,02 0,02 0,01 0,025 0,011 0,007 0,006 0,007 0,009 0,011 0,004 0,0035 0,0041 0,008 0,005 0,008 0,005 0,008 0,008 0,005 0,007 0,0055 0,0013 0, , ,013 Hiidenpirtti 0,1 0,1 0,1 0,1 0,02 0,003 0,006 0,003 0,003 0,003 0,015 0,006 0,0009 0,0025 0,0091 0,006 0,004 0,006 0,004 0,002 0,013 Vuorela 0,02 0,02 0,02 0,03 Rastex 4,5 1 0,13 TOT SUM 8,72 3,15 2,47 1,95 1,93 1,66 1,78 2,27 1,36 1,37 1,33 1,29 1,55 1,27 1,08 0,70 0,79 0,68 0,57 0,65 0,25 0,14 0,25 0,32 0,24 0,23 0,24 0,27 0,28 0,25 100,00 TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg N/d (n=365) VUOSI osuus % Karkkila ,9 78,6 92,5 82,8 84,6 73, ,8 45,4 47,9 57, ,33 Vihti kk ,67 Hopeaniemi 2 1,5 1,3 1,1 0,8 1,1 0,6 0,79 1,2 1,0 1,2 0,57 0,56 0,57 0,63 0,62 0,57 0,74 0,59 0,76 0,74 0,68 0,87 0,52 0,22 0,098 0,075 0,48 Hiidenpirtti 0,5 1,4 1,2 1,5 0,9 1,1 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,95 0,68 0,71 0,80 0,90 0,59 0,74 0,22 0,25 Vuorela 1,1 1,1 0,4 0,6 Rastex ,1 TOT SUM 124,6 128,0 107,0 106,2 107,7 103,2 115,3 151,8 83,7 90,8 99,2 111,3 104,0 103,9 96,8 71,4 96,3 69,7 76,2 86,8 81,0 68,7 76,9 91,5 78,2 68,1 72,1 74,5 84,0 75,0 100,00 SUHTEELLISET OSUUDET % v Vesi BHK7 Fosfori Typpi Karkkila Vihti kk Hopeanie 0,000 0,00 0,00 0,00 YHT. % 100,00 100,00 100,00 100,00 45

46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, Lohja Puh ISBN ISBN ISSN