07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy perhehoidon palkkioiden korottamisen 1.3.2016 alkaen liitteen mukaisesti. Palkkioiden korotuksella vahvistetaan lastensuojelun tavoitetta perhehoidon osuuden kasvattamiseksi lastensuojelun sijaishuollossa. Käsittely Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli perusturvajohtaja. Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Espoon perhehoidon korvaukset 1.3.2016 - Perhehoidon korvaukset 2015 Taustaa Lastensuojelun kehittämisen yhtenä painopisteenä on ollut perhehoidon osuuden kasvattaminen lasten sijaishuollon muotona. terveystoimen vuoden 2016 talousarvioon on varattu määräraha perhehoidon palkkioiden korottamiseksi. Korotusten avulla pystytään vastaamaan vaativampihoitoisten lasten sijaishuollon tarpeisiin ja vähentämään kalliimpaa laitoshoidon osuutta lasten sijaishuollon muotona. Lastensuojelulain muutos vuonna 2012 asetti perhehoidon lasten ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi, silloin kun lapsi tai nuori ei voi asua omassa kotonaan vaan tarvitsee kodin ulkopuolista sijoitusta (Lastensuojelulaki 50 ). Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoidon ja huolenpidon järjestämistä
07.01.2016 Sivu 2 / 2 oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena ja vahvuutena on antaa lapselle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Sijaisvanhemmuus on vaativa tehtävä. Sijaisvanhemmilta ei edellytetä alan koulutusta, vaan heidät valmennetaan tehtäväänsä. Viime vuosina perhehoitoon on sijoitettu aiempaa vaativampihoitoisia ja iältään vanhempia lapsia. Espoon perhehoitoa on järjestelmällisesti lisätty vuoden 2012 jälkeen. Myös sijaisperheiden saamaan tukeen on panostettu ja perhehoidon rakenteet ja prosessit on uudistettu. Lyhytaikaisen perhehoidon eli vastaanottoperhetoiminnan korvaukset on uudistettu 1.7.2013 ja ne ovat kilpailukykyiset ja toiminnan vaativuutta vastaavat. Sen sijaan sijaisperhetoiminnan palkkioita ei ole nostettu vastaamaan useimpien muiden kuntien tasoa muutoin kuin vuosittaisilla indeksikorotuksilla. Uusi perhehoitolaki tuli voimaan 1.4.2015. Uusi laki rajaa sijaisperheissä hoidettavien lasten määrää entisestä seitsemästä lapsesta neljään/sijaisperhe. Luvusta vähennetään perheen omien, alle kouluikäisten lasten määrä. Uuden lain puitteissa sijaisperheiden on mahdotonta nykyisillä palkkioilla jäädä kotiin hoitamaan pitkäaikaisesti perheisiin sijoitettuja lapsia. Perhehoidossa on kuitenkin pidetty tärkeänä ja laadukkaan työn takeena, että ainakin toinen vanhempi pystyisi jäämään kotiin hoitamaan perheeseen sijoitettuja lapsia. Tällä pystymme paremmin varmistamaan sen, että lapsia ei jouduta kriisitilanteissa sijoittamaan pois perheestä laitoshoitoon. Kehittämistyön tuloksena perhehoidossa olevien lasten määrä on viime vuosina Espoossa kasvanut. Perhehoidon osuus sijoituksista oli vuonna 2012 33%, vuonna 2013 35 % ja vuonna 2014 40%. Lapsia perhehoidossa (vastaanotto- ja sijaisperheissä) oli vuonna 2012 208 lasta, vuonna 2013 254 lasta ja vuonna 2014 261 lasta. Vuoden 2015 osalta perhehoidossa on marraskuun lopun tilanteen mukaisesti 282 lasta. Erityisesti lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmäärä on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja tänä päivänä kaikki kiireellisesti sijoitetut alle kouluikäiset lapset sijoitetaan vastaanottoperheisiin. Vuonna 2013 lyhytaikaisessa perhehoidossa oli 62 lasta, vuonna 2014 asiakasmäärä oli 73 lasta ja vuoden 2015 osalta marraskuun loppuun mennessä lyhytaikaisessa perhehoidossa oli ollut 86 lasta asiakkaana. Perhehoidon osuutta sijaishuollossa on pystytty kasvattamaan oikeansuuntaisesti. Kasvusuunnan jatkuminen edellyttää kuitenkin, että uusia vastaanotto- ja sijaisperheitä tulee voida rekrytoida ja valmentaa aiempaa enemmän ja sijaisperheet tarvitsevat tehtävässään myös aiempaa enemmän tukea. Perhehoidon kustannusvertailua Kuusikkokuntien tilastoissa vuodelta 2014 Espoon perhehoidon hoitovuorokausimaksu on 72 e/vrk, laitoshoidon vuorokausimaksu omassa toiminnassa 301 e/vrk ja ostopalveluissa 322 e/vrk. Yksi perhehoidossa
07.01.2016 Sivu 3 / 3 oleva lapsi vastaa siis kustannuksiltaan noin neljää laitoshoidossa olevaa lasta. Esitettyjen korotusten jälkeen perhehoidon kustannus olisi noin 78 e/vrk. Espoon perhehoito on ostanut muutamalle lapselle perhehoitoa ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Ostot on tehty tilanteissa, joissa omat sijaisperheemme eivät ole riittäneet. Ostopalveluperhehoidon kustannukset ovat noin 2,5 kertaa korkeammat kuin omana toimintana tuotetun perhehoidon kustannukset. Perhehoidon ostopalvelutoiminta on laajentunut viime vuosina ja lisää yksityisiä palveluntuottajia on tullut kilpailemaan sijaisperheistä. Tähän kilpailuun pystymme vastaamaan parantamalla Espoon perhehoidon mainetta, vahvistamalla sijaisperheiden tukea ja koulutusta, korottamalla palkkiomme kilpailukykyisiksi sekä vahvalla rekrytointiin panostuksella. Esimerkkilaskelmia: 8 v tyttö sijoitetaan seuraavaksi 10 vuodeksi omaan perhehoitoon vuosikustannus 27 000 e kokonaiskustannus 270 000 e oma perhehoito 2016 vuosikustannus 28 500 e kokonaiskustannus 285 000 osto perhehoitoon vuosikustannus 62 500 kokonaiskustannus 625 000 laitoshoitoon omatoiminta vuosikustannus 110 000 kokonaiskustannus 1 100 000 laitoshoitoon ostopalvelut vuosikustannus 104 000 kokonaiskustannus 1 040 000 Sisarukset 5 v, 7 v ja 10 v sijoitetaan täysi-ikäisyyteen saakka omaan perhehoitoon vuosikustannus 81 000 e kokonaiskustannus 2 592 000 e oma perhehoito 2016 vuosikustannus 85 000 e kokonaiskustannus 2 730 000 osto perhehoitoon vuosikustannus 187 500 kokonaiskustannus 6 000 000 laitoshoitoon omatoiminta vuosikustannus 330 000 kokonaiskustannus 10 560 000 laitoshoitoon ostopalvelut vuosikustannus 312 000 kokonaiskustannus 9 990 000 Perhehoidon uudet korvaukset Sijaisperheiden hoitopalkkioiden korottaminen on hyvä mahdollisuus muuttuneessa tilanteessa turvata toisen vanhemman jääminen kotiin
07.01.2016 Sivu 4 / 4 hoitamaan sijaislapsia. Perhehoidossa edellytetään toisen vanhemman kotiin jäämistä vuodeksi lapsen muuttaessa perheeseen. Usein lapsen etu on vanhemman pidempiaikainen kotona olo. Espoon perhehoidossa on paljon hyviä, sitoutuneita perheitä, joissa kumpikin vanhempi on ollut kotona hoitamassa jopa seitsemää sijoitettua lasta. Uusi laki ei mahdollista enää kuin 4 lapsen sijoituksen, mutta tällöinkin joidenkin lasten haastava tilanne edellyttäisi kummankin vanhemman kotona oloa ja se on esim. joidenkin sisarussarjojen osalta perhehoidon jatkamisen edellytys. Perhehoidon hoitopalkkioiden noston kustannusvaikutus nykyisillä lapsimäärillä on noin 450 000 euroa vuonna 2016. Tavoitteena on lisätä perhehoitoa ja samalla vähentää laitoshoidon moninkertaisia kustannuksia. Tavoitteena on, että perhehoitoon tulee vuoden 2016 aikana 20 uutta lasta ja kokonaisasiakasmäärä kasvaisi reilulla kymmenellä. Tällöin kustannukset hoitopalkkioiden osalta nousevat noin 675 000 euroa vuonna 2016. Kustannukset on laskettu kokovuotisina. Korotuksia esitetään 1.3.2016 alkaen, jolloin kustannusvaikutukset vuoden 2016 osalta jäävät pienemmiksi. Hoitopalkkiokorotusten yhteydessä teemme muutoksen lasten vammaistukien perintään. Tällä hetkellä sijaisperheet saavat lapsen vammaistuen ja sen lisäksi samansuuruisen korotetun hoitopalkkion. Uudessa mallissa perimme vammaistuista 60 % kunnalle ja 40 % lapsen itsenäistymisvaroiksi. Sijaisperhe saa jatkossa saman summan kuin ennen lapsen vaikeahoitoisuudesta, eli korotamme vastaavasti sijaisperheen saamaa korotettua hoitopalkkiota. Kustannuserotus vammaistukien perintään liittyen vuosien 2015 ja 2016 välillä on noin 35 000 ja nettotuloerotus noin 21 000. Tiedoksi
07.01.2016 Sivu 5 / 5