Metsäalan palvelut Internetiin

Ryhmähanke Metsäalan palvelut Internetiin Jarmo Lindroos Jouko Örn Metsätehon raportti 120 7.8.2001

Metsäalan palvelut Internetiin Jarmo Lindroos Jouko Örn Metsätehon raportti 120 7.8.2001 Ryhmähanke: Asiasanat: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy ja Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y. metsäpalvelut, Internet, yrittäjä, työvoima Metsäteho Oy Helsinki 2001

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...4 1 ESIPUHE...6 2 TAUSTA...6 3 ESITUTKIMUKSEN TAVOITE...7 4 ESITUTKIMUKSEN KYSELY...7 4.1 Tarvekartoitus...8 4.1.1 Tarve tiedottaa työtehtävistä eri resurssiryhmille...8 4.1.2 Tarve saada tietoa eri resurssiryhmistä...11 4.1.3 Resurssien yhteiskäyttöön kysynnästä ja tarjonnasta tiedottaminen...12 4.2 Tehtäväkartoitus...14 4.3 Sisältökartoitus...17 4.4 Sijaintikartoitus ja sivuston markkinointi...17 4.5 Kustannukset ja rahoitus...18 4.6 Vapaa sana...18 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET...19 LIITTEET: 1. Kyselyn vastausten jakautuma 2. Luokkamalli, tietosisältö 3. Markkinointisuunnitelma 4. Tietoturvasuunnitelma 5. Testaus- ja käyttöönottosuunnitelma 6. Oikeudelliset kysymykset 7. Projektin toteutuksen analyysiraportti Metsäpalvelut Internetiin -demoversio osoitteessa: http://personal.inet.fi/yritys/metsateho/metsapalvelut/index.htm Metsätehon raportti 120 7.8.2001 3

TIIVISTELMÄ Hankkeessa haettiin uutta toimintatapaa perinteiseen metsäalan palveluyritysten sopimusten hankintaan, työsuhteiden luomiseen sekä metsätyövoiman yhteiskäyttöön. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 1 250 puunkorjuuyritystä. Puutavarakuljetusyritysten määrä on noin 920 kpl ja metsäpalveluyrittäjien 500. Metsureita on 5 000, metsäkoneen kuljettajia 4 250 ja metsätoimihenkilöitä noin 5 000 (Savotta 2000 -selvitys). Metsäalan kone- ja kuljetusyrittäjät ovat yleensä paikallisia pienyrittäjiä, joiden liikevaihto on vuodessa noin 1 3 miljoonaa markkaa. Esitutkimuksen tulokset korostivat tiedottamisen tarpeellisuutta toimeksiannettavista urakointi- ja työtehtävistä. Niin ikään tiedon saatavuuden parantamista sekä yrittäjistä että työntekijöistä pidettiin tarpeellisena. Internetiä pidettiin suosituimpana informaatiokanavana. Työvoiman yhteiskäyttöön liittyvässä tiedonvälityksessä Internet koettiin "puskaradion" lisäksi merkittäväksi informaatiokanavaksi yhteiskäytön osapuolten välillä. Yhteiskäytön osapuolina voi metsäalan organisaatioiden lisäksi olla kone-, puutavara-auto- tai metsäpalveluyrittäjä, metsänomistaja, kunta, ulkoilupalveluja tuottava yritys, metsäteollisuuden tuotantolaitos tai muu tuotantolaitos. Metsäpalvelut Internetiin -markkinapaikan toimintamalleista suosituimmaksi koettiin Tori-sivusto. Torilla tarkoitetaan sivustoa, jolla asiakkaat voivat kohdentaa työtilaisuudet yksilöityjen palvelujen kysyntätiedoilla ja toisaalta palvelujen tarjoajien vapaiden resurssien tiedoilla sekä resurssien yhteiskäyttötiedoilla. Asiakkaat voivat lähettää ilmoitusten perusteella myös toiselle asiakkaalle kahdenkeskeisiä palvelujen osto- ja myyntitarjouksia. Työtai urakkasopimuksia ei Torilla solmita. Sopimukset tehdään Torin ulkopuolella perinteisin toimintatavoin. Tori vastaa lähinnä nykyisen avoimen tarjouskilpailun käytäntöä. Toiseksi suosituin sivusto oli asiakkaiden esittelysivusto. Torisivusto sisältää myös esittelyt. Tori- ja esittelysivustojen katsottiin soveltuvan sekä yrittäjille että palkansaajille. Kolmannes vastanneista piti huutokauppasivustoa yrittäjille, mutta ei palkansaajille, soveltuvana. Pörssisivustoja ei nähty markkinapaikkaan soveltuviksi. Metsäpalvelut Internetiin -palvelulle soveltuvaksi isäntäsivustoksi sai kannatusta Metsä-Sanomat. Palvelun tarjoavat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. ja Metsäteollisuus ry sekä erikoispuukaupan osalta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Jakelijana on palvelun toimittanut ja sitä ylläpitävä TietoEnator Oyj. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 4

Sivuston toteuttamis-, markkinointi-, käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat varmemmin arvioitavissa vasta eri sijaintipaikoilta ja jakelijoilta tehdyn tarjouskierroksen jälkeen. Loppuraportti liitteineen ja demoversioineen on käytettävissä tarjouspyyntöjen tukimateriaaliksi. Metsäpalvelut Internetiin -palvelun rahoituksessa sekä pelkkä käyttöön perustuva rahoitus että osaksi käyttöön ja käyttäjien taustayhteisöjen budjettirahoitukseen perustuva malli sai yhtä suuren kannatuksen kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Metsä-Sanomat-palvelun hallinnolle ehdotetaan, että se ottaa yhteyttä Koneyrittäjien liittoon, Maaseudun Työnantajaliittoon, Metsäalan Kuljetusyrittäjiin, Metsäalan Toimihenkilöliitto Metoon, Metsähallitukseen, Metsäteollisuus ry:een, MTK:oon, Puu- ja erityisalojen liittoon, Maa- ja metsätalousministeriöön, Työministeriöön, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioon, Yksityismetsätalouden Työnantajiin ja 4H-liittoon. Yhteydenottojen tarkoituksena on selvittää, mitkä tahot katsovat tarkoituksenmukaiseksi osallistua metsäalan verkkoyhteisöön ja vaikuttaa sen sisältöön ja kehittämiseen. Metsä-Sanomien hallinto kokoaa kannanottojen perusteella kehitysryhmän, jonka tehtävänä on määritellä palvelun sisältö, tietoturva- ja vastuukysymykset, linkit ja visuaalinen ilme sekä laatia laajennetulle Metsä-Sanomat-palvelulle markkinointi- ja rahoitussuunnitelmat. Metsäteho Oy:n asiantuntemus sekä esitutkimusraportti liitteineen ja demoversioineen ovat kehitysryhmän käytettävissä. Määrittelyjen perusteella pyydetään tarjoukset palvelun teknisestä toteutuksesta ja käynnistetään verkkoyhteisön markkinointi. Palvelun arvioidaan voivan käynnistyä 1.6.2002. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 5

1 ESIPUHE Tämä, kuten moni muukin metsäalan palvelutoimintaa kehittävä hanke, on peräisin MMT Tore Högnäsin analyyttisestä ideamyllystä. Hänelle lämpimät kiitokset johdattelusta kiintoisan hankkeen pariin. Kiitokset myös MH Harri Rumpuselle, joka on tukenut hankkeen aloittamista ja toteuttamista terävillä ja asian ytimeen osuvilla tausta-aineistoilla ja kommenteilla. Joulukuussa 2000 Metsähallituksessa pidetty asiantuntijakokous loi hyvää taustaa ja henkeä hankkeen toteuttamiselle. Kiitokset kaikille kokoukseen osallistuneille. Varsinaisena hankkeen työmyyränä on ansiokkaasti toiminut Helian Viestintä ja liiketoiminta tietoverkossa -kurssin oppilastyön projektiryhmä. Sen päällikkönä on toiminut Jarmo Lindroos Metsäteho Oy:stä ja jäseninä Jyrki Jaakkola, Merja Leppänen ja Eeva Liimatainen. Heille kiitokset pätevästä työstä. Hankkeessa olivat mukana Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy ja Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y. Projektin johtoryhmään kuuluivat MMT Tore Högnäs Metsähallituksesta puheenjohtajana, Reijo Haaja UPM-Kymmene Metsästä, Kari Immonen Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y:stä, Risto Lilleberg Metsäliitto Osuuskunnasta ja Harri Rumpunen Metsäteollisuus ry:stä. 2 TAUSTA Suomessa toimii tällä hetkellä noin 1 250 puunkorjuuyritystä. Puutavarakuljetusyritysten määrä on noin 920 kpl ja metsäpalveluyrittäjien 500. Metsureita on 5 000, metsäkoneen kuljettajia 4 250 ja metsätoimihenkilöitä noin 5 000 (Savotta 2000 -selvitys). Metsäalan kone- ja kuljetusyrittäjät ovat yleensä paikallisia pienyrittäjiä, joiden liikevaihto on vuodessa noin 1 3 miljoonaa markkaa. Metsäalan ja kuljetusten liikesuhteilla on pitkät perinteet, ja suhteisiin on heijastunut paljon työsuhteelle ominaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteä suhde urakanantajan työnjohtoon, urakanantajan vaikutus logistiseen ohjaukseen sekä se, että urakanantaja tilittää tehdyn työn korvauksen yrittäjälle yrittäjän oman laskutuksen sijasta (Högnäs 2000). Metsäsektorilla, kuten muillakin toimialoilla, työvoiman hankinta on hyvin kirjavaa. Vallitseva tarjouspyyntömenetelmä on rajoitettu (suunnattu) tarjouspyyntö. Vähäisessä määrin käytetään myös avointa tarjouspyyntöä. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 6

Tarjouspyynnöt kohdistuvat yleensä vuosi- tai sitä pidempiaikaisiin sopimuksiin. Palkkatyövoimaa rekrytoidaan kuten muuallakin. Työvoiman yhteiskäyttö on erikoispiirre, joka sisältyy Metsäalan työehtosopimukseen. Yhteiskäytöllä tarkoitetaan, että työntekijä voi olla lainassa toisella työnantajalla, jos työntekijän omalla työnantajalla ei juuri silloin ole työtä hänelle tarjota. Työnantaja voi kuitenkin aina kutsua lainassa olevan työntekijänsä töihin niitä ilmaantuessa. Kehitysodotukset kohdistuvat etenkin lyhytaikaisten urakointitehtävien ja manuaalisten metsätöiden metsäpalvelujen tarjonnan ja kysynnän parempaan kohtaamiseen, jossa on ollut ongelmia. Metsäkone- ja metsäalan kuljetusyrittäjillä sekä metsäalan työnantajilla saattaa olla työllistämistarpeessa olevaa työvoimaa ja kalustoa, joille tehokkaan informointikanavan avulla uskotaan voitavan luoda kysyntää. 3 ESITUTKIMUKSEN TAVOITE Esitutkimuksen tavoitteena on selvittää toteutusedellytykset Internetissä toimivalle markkinapaikalle, joka edistää sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista korjuu-, kuljetus- ja puuntuottamisurakoinnissa ja muissa metsäpalveluissa että metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien, asentajien, metsureiden, toimihenkilöiden ja harjoittelijoiden rekrytointia, työllistymistä ja yhteiskäyttöä. 4 ESITUTKIMUKSEN KYSELY Esitutkimuksen kysely suoritettiin Internetissä olleella kyselylomakkeella viikoilla 7 9/2001. Esitutkimuksessa kartoitettiin alustavasti markkinapaikan tarvetta, tehtävää, sisältöä sekä sijaintia Internetissä. Tarvekartoituksessa selvitettiin ongelmia ja puutteita yrittäjien ja palkansaajien rekrytoinnissa ja yhteiskäytössä sekä Internetin ja muiden tiedotuskanavien roolia niiden kehittämisessä. Tehtäväkartoituksessa kysyttiin Internet-markkinapaikan tehtävää seuraavien vaihtoehtojen puitteissa: Palvelu on 1) palvelujen kysyjiä ja tarjoajia esittelevä sivusto, 2) yksilöityjen palvelujen kysyntää ja tarjontaa rekisteröivä, informoiva ja välittävä tori, 3) niillä kauppaa käyvä huutokauppa tai 4) pörssi. Sisältökartoituksessa analysoitiin Internet-markkinapaikan tietosisältöä edellä olevissa tehtävävaihtoehdoissa. Sijaintikartoituksessa kysyttiin vastaajien kantaa markkinapaikan sijainniksi. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 7

Kysely osoitettiin tutkimukseen osallistuville Metsätehon osakkaille sekä lisäksi Koneyrittäjien liitolle, Metsäalan Kuljetusyrittäjille, Metsäalan toimihenkilöliitolle ja Puu- ja erityisalojen liitolle. Kultakin organisaatiolta toivottiin yksi, mutta riittävän laajapohjaisesti valmisteltu vastaus, joka edustaa organisaation kantaa asetettuihin kysymyksiin. Vastauksia saatiin yhteensä seitsemän, mikä merkitsee 30 prosentin vastausosuutta. Vastaajien joukossa olivat molemmat yrittäjäjärjestöt, yksi metsänhoitoyhdistysten liitto, Metsähallitus ja kolme metsäteollisuuden metsäosastoa. 4.1 Tarvekartoitus Tarvekartoituksessa analysoitiin nykyisen urakoinnin, metsäpalvelujen ja työvoiman rekrytoinnin ja yhteiskäytön ongelmia ja puutteita sekä täydentämis- ja kehittämistarpeita. Kartoituksessa selvitettiin myös mahdollisen markkinapaikan kohteena olevia resurssiryhmiä sekä resurssien yhteiskäyttöä koskevissa kysymyksissä metsäalan, ja myös ulkopuolisia, työnantajia. 4.1.1 Tarve tiedottaa työtehtävistä eri resurssiryhmille Kysyttiin, mille resurssiryhmille tarjolla olevista toimeksiannoista olisi tarpeellista tiedottaa ja mitä tiedotuskanavaa käyttäen. Ryhmät olivat: koneyrittäjät, puutavara-autoyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät, metsurit, metsäkoneen kuljettajat, puutavara-auton kuljettajat, metsäkoneasentajat, metsätoimihenkilöt ja harjoittelijat. Kukin ryhmä, harjoittelijoita lukuunottamatta, oli jaettu vuosisopimusurakointiin ja lyhytaikaiseen urakointiin tai vakinaisiin työsuhteisiin ja lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Tiedotustarve oli luokiteltu seuraavasti: erittäin tarpeellinen, tarpeellinen, ei tarvetta ja ei osaa sanoa. Tiedotuskanavat olivat: lehti-ilmoittelu, Internet, ilmoitustaulu ja puskaradio. Analyysissä tarveluokat erittäin tarpeellinen ja tarpeellinen yhdistettiin yhdeksi luokaksi tarpeellinen (liite 1). 69 % vastaajista katsoi, että tarjolla olevista vuosisopimusurakoista ja vakinaisista työsuhteista on tarve tiedottaa. 73 % katsoi tarpeelliseksi tiedottaa lyhytaikaisista urakoista ja työsuhteista. 48 % vastaajista piti Internetiä ensisijaisena kanavana vuosisopimusurakoista ja vakinaisista työsuhteista tiedotettaessa ja 46 % vastaajista toissijaisena ilmoituskanavana lyhytaikaisista urakoista ja työsuhteista tiedotettaessa. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 8

Tiedottamisen tarve nähtiin suurimmaksi (100 %) kone- ja puutavaraautoyrittäjien lyhytaikaisten urakoiden yhteydessä. Seuraavaksi eniten tarvetta tiedottamiseen (86 %) nähtiin metsäpalveluyrittäjien urakoiden, metsureiden lyhytaikaisten työsuhteiden ja metsäkoneen kuljettajien vakinaisten työsuhteisen yhteydessä. Vastaajista yli 2/3 oli sitä mieltä, että tiedottaa tulee myös puutavara-auton kuljettajille, metsureille vakinaisista työsuhteista, metsäkoneen kuljettajille lyhytaikaisista työsuhteista, metsätoimihenkilöille vakinaisista työsuhteista ja harjoittelijoille. Noin puolet vastaajista katsoi tarpeelliseksi tiedottaa kone- ja puutavara-autoyrittäjille vuosisopimusurakoista. Vähiten tiedottamisen tarvetta nähtiin metsäkoneasentajien ja metsätoimihenkilöiden lyhytaikaisten työsuhteiden yhteydessä. Näissä ryhmissä myös ei osaa sanoa -vastausten osuus oli suurin (kuva 1). Tarpeellista Ei tarvetta En osaa sanoa 100 % 90 % 80 % % vastauksista 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koneyr, vsu Koneyr. lsu Puut.autoyr. vsu Puut.autoyr. lsu Metsäpalv.yr. vsu Metsäpalv.yr. lsu - Metsuri, vak.ts. - Metsuri, lyhytaik.ts. - Metsäk.kulj. vak.ts. - Metsäk.kulj. lyhytaik.ts. - Puut.auton kulj. vak.ts. - Puut.auton kulj. lyhytaik.ts. - Metsäk.asent. vak.ts. - Metsäk.asent. lyhytaik.ts. - Metsätoimih. vak.ts. Kuva 1. Tiedottamisen tarve eri intressiryhmille. - Metsätoimihenk. lyhytaik.ts. Harjoittelijoille Metsätehon raportti 120 7.8.2001 9

Vastaajat asettivat Internetin ensisijaiseksi tiedotuskanavaksi tai yhtä tärkeäksi jonkin muun kanssa, kun tiedotetaan koneyrittäjille, puutavaraautoyrittäjille, metsäpalveluyrittäjille, metsureille lyhytaikaisissa työsuhteissa, metsäkoneen kuljettajille vakinaisissa työsuhteissa, puutavara-auton kuljettajille vakinaisissa työsuhteissa, metsäkoneasentajille vakinaisissa työsuhteissa, metsätoimihenkilöille tai harjoittelijoille. Internetiä pidettiin ensisijaisen tiedotuskanavana 13 resurssiryhmälle 17 ryhmästä. Lehti-ilmoittelua ja puskaradiota pidettiin ensisijaisena tai yhtä tärkeänä jonkin muun kanssa kuudelle resurssiryhmälle 17 ryhmästä (kuva 2). % vastaajista Lehti 1 Internet 1 Ilm.taulu 1 Puskaradio 1 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koneyr, vsu Koneyr. lsu Puut.autoyr. lsu Puut.autoyr. vsu Metsäpalv.yr. lsu Metsäpalv.yr. vsu Metsuri, vak.ts. Metsäk.kulj. vak.ts. Metsuri, lyhytaik.ts. Puut.auton kulj. vak.ts. Metsäk.kulj. lyhytaik.ts. Metsäk.asent. vak.ts. Puut.auton kulj. lyhytaik.ts. Metsäk.asent. lyhytaik.ts. Metsätoimih. vak.ts. Metsätoimihenk. lyhytaik.ts. Harjoittelijoille Kuva 2. Ensisijaiset tiedotuskanavat eri resurssiryhmille. Toissijaisenakin ilmoituskanavana Internetiä pidettiin selvästi tärkeimpänä. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 10

4.1.2 Tarve saada tietoa eri resurssiryhmistä 66 % vastaajista katsoi tietojen saamisessa palvelun tarjoajista olevan parantamisen varaa, kun kyseessä ovat vuosisopimusurakat tai vakinaiset työsuhteet. 71 % vastaajista katsoi parantamisen varaa olevan, kun kyseessä ovat lyhytaikaiset urakat ja työsuhteet. Eniten parantamisen varaa on tiedonsaannissa kone- ja puutavara-autoyrittäjistä lyhytaikaisessa urakoinnissa, metsäpalveluyrittäjistä, puutavara-auton kuljettajista, metsäkoneen kuljettajista ja harjoittelijoista (kuva 3). % vastaajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Parantamisen varaa Ei ongelmia En osaa sanoa Koneyr, vsu Koneyr. lsu Puut.autoyr. vsu Puut.autoyr. lsu Metsäpalv.yr. vsu Metsäpalv.yr. lsu Metsuri, vak.ts. Metsuri, lyhytaik.ts. Metsäk.kulj. vak.ts. Metsäk.kulj. lyhytaik.ts. Puut.auton kulj. vak.ts. Puut.auton kulj. lyhytaik.ts. Metsäk.asent. vak.ts. Metsäk.asent. lyhytaik.ts. Metsätoimih. vak.ts. Metsätoimihenk. lyhytaik.ts. Harjoittelijoille Kuva 3. Tiedonsaanti eri resurssiryhmistä. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 11

60 % vastaajista piti Internetiä ensisijaisena tiedonsaantia parantavana kanavana. Muuna ensisijaisena tiedonsaantia parantavana kanavana pidettiin vain puskaradiota koneyrittäjien vuosisopimusurakoinnissa ja metsurien työsuhteissa (kuva 4). Lehti 1 Internet 1 Ilm.taulu 1 Puskaradio 1 % vastaajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Koneyr, vsu Koneyr. lsu Puut.autoyr. vsu Puut.autoyr. lsu Metsäpalv.yr. vsu Metsäpalv.yr. lsu Metsuri, vak.ts. Metsuri, lyhytaik.ts. Metsäk.kulj. vak.ts. Metsäk.kulj. lyhytaik.ts. Puut.auton kulj. vak.ts. Puut.auton kulj. lyhytaik.ts. Metsäk.asent. vak.ts. Metsäk.asent. lyhytaik.ts. Metsätoimih. vak.ts. Metsätoimihenk. lyhytaik.ts. Harjoittelijoille Kuva 4. Ensisijaiset tiedonsaantia eri resurssiryhmistä parantavat kanavat. 4.1.3 Resurssien yhteiskäyttöön kysynnästä ja tarjonnasta tiedottaminen Kysymys koski resurssien yhteiskäyttöön kysynnästä ja tarjonnasta tiedottamisen tarvetta eri työnantaja- ja urakanantajatahojen välillä sekä tiedotuskanavia. 67 % vastaajista piti yhteiskäytöstä tiedottamista tarpeellisena. 43 % vastaajista piti Internetiä yhteiskäytöstä tiedottamisessa ensisijaisena tiedotuskanavana ja 57 % piti puskaradiota tärkeimpänä kanavana. Internetiä pidettiin tärkeimpänä toissijaisena yhteiskäytön tiedotuskanavana 48 %:n vastausosuudella. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 12

Tarpeellisimpia ryhmiä (yli 70 % vastauksista), joiden välillä tiedon yhteiskäytöstä pitää kulkea, ovat vastaajien mukaan metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatiot, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset ja metsäkoneyrittäjät. Seuraavaksi tärkeimpinä (yli 50 % vastauksista) nähtiin kunnat, puutavara-autoyrittäjät, metsäpalveluyrittäjät, metsänomistajat, muun kuin metsäalan tuotantolaitokset ja ulkoilupalvelujen tuottajat. Vähiten tärkeänä partnerina (43 % vastauksista) yhteiskäytön tiedottamisessa nähtiin metsäteollisuuden tuotantolaitos (kuva 5). Tarpeellista Ei tarvetta En osaa sanoa % vastaajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ulkoilupalvelujen tuottajaan Metsäteoll.puunhank.organisaatioon Metsähallitukseen Metsänhoitoyhdistykseen Metsäkoneyrittäjään Puutavara-autoyrittäjään Metsäpalveluyrittäjään Metsänomistajaan Metsäteollisuuden tuotantolaitokseen Muuhun tuotantolaitokseen Kuntaan Kuva 5. Tiedottamisen tarpeellisuus resurssien yhteiskäytön osapuolten välillä. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 13

Internetiä pidettiin tärkeimpänä tai samanarvoisena tiedotuskanavana jonkin muun kanavan kanssa tiedottamisessa ulkoilupalvelujen tuottajalle, metsäteollisuuden tuotantolaitokselle, metsäpalveluyrittäjälle, metsänomistajalle ja muulle kuin metsäteollisuuden tuotantolaitokselle. Ensisijaisena kanavana pidettiin puskaradiota, mikä tarkoittaa lähinnä puhelinyhteyksiä osapuolten välillä (kuva 6). Toissijaisena informaatiokanavana Internetin katsottiin olevan kaikissa ryhmissä tärkein tai samanarvoinen muun kanavan kanssa. Lehti 1 Internet 1 Ilm.taulu 1 Puskaradio 1 % vastaajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Metsäteoll.puunhank.organisaatioon Metsähallitukseen Metsänhoitoyhdistykseen Metsäkoneyrittäjään Puutavara-autoyrittäjään Metsäpalveluyrittäjään Metsänomistajaan Metsäteollisuuden tuotantolaitokseen Muuhun tuotantolaitokseen Ulkoilupalvelujen tuottajaan Kuntaan Kuva 6. Resurssien yhteiskäytöstä tiedottamisen ensisijaiset kanavat. 4.2 Tehtäväkartoitus Tehtäväkartoituksella haettiin suunniteltavalle järjestelmälle tarkoituksenmukaista toimintatapaa, joka vastaisi asiakkaiden tarvetta. Tehtäväkartoitus suoritettiin neljän toteutusskenaarion mukaan: Metsätehon raportti 120 7.8.2001 14

1. Esittely, ja sen lisäksi 2. Tori 3. Huutokauppa ja 4. Pörssi. Esittelyllä tarkoitetaan sivustoa, jolla asiakkaat voivat ilmoittaa yhteys- ja ominaisuustietojaan sekä kysyttäviä tai tarjottavia palveluja ja resurssien yhteiskäyttöä koskevia yleisiä tietoja. Torilla tarkoitetaan sivustoa, jolla asiakkaat voivat kohdentaa työtilaisuudet yksilöityjen palvelujen kysyntätiedoilla ja toisaalta palvelujen tarjoajien vapaiden resurssien tiedoilla sekä resurssien yhteiskäyttötiedoilla. Asiakkaat voivat lähettää ilmoitusten perusteella myös toiselle asiakkaalle kahdenkeskeisiä palvelujen osto- ja myyntitarjouksia. Työ- tai urakkasopimuksia ei Torilla solmita. Sopimukset tehdään Torin ulkopuolella perinteisin toimintatavoin. Tori vastaa lähinnä nykyisen avoimen tarjouskilpailun käytäntöä. Huutokaupassa käydään kauppaa yksilöityjen palveluiden osto- tai myyntitarjouksin lyhytaikaisessa määrättynä aikana toteutettavassa tarjouskilpailussa. Meklarina toimii automaatti. Kaupanteko palvelussa tapahtuu aina asiakkaiden kesken erillisin käyttäjien sopimin ehdoin, eikä sivuston operaattori ole kaupan osapuoli missään suhteessa. Hinta määräytyy rajahinnan sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Palvelu vaatii asiakkailta aktiivisuutta huutokauppatilanteessa. Pörssissä käydään kauppaa yksilöityjen palveluiden osto- tai myyntitarjouksin, jotka voivat sisältää yhden tai useamman yksilöidyn toimeksiannon. Kauppaa pörssissä hoitavat uskotut meklarit, ja toimeksiannot ovat sitovia. Tarjoukseen voi asettaa rajoituksia, joilla kaupan saa tehdä. Jos haluaa, että kaupat tehdään nopeasti, voi kaupan pyytää tekemään päivän hintaan. Kun kaupat on tehty, sopimuspaperit lähtevät molemmille osapuolille. Pörssi tarjoaa ostajille ja myyjille puolueettoman kauppapaikan. Kauppa on julkista, joten kaikki osapuolet saavat tiedon hinnoista ja kauppojen määristä. Kun kauppa on tehty, Pörssin selvitysmenettelyssä varmistetaan, että palvelun kysyjä kohtaa palvelun tarjoajan tai päinvastoin. Järjestelmässä ylempi ostotarjous syrjäyttää alemman ja alempi myyntitarjous ylemmän. Kauppa syntyy, kun osto- ja myyntitarjoukset ovat yhtä suuret. Toimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Kaupankäynnin yksikkö on toimeksianto, eli pienin määrä työtä, jolle voidaan noteerata hinta. Tarjouksia voidaan niputtaa yhteen tietyin edellytyksin. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 15

Vastausten perusteella Tori-vaihtoehto sai eniten kannatusta. 57 % vastaajista piti sitä sekä yrittäjille että palkansaajille soveltuvana ja 43 % vain yrittäjille soveltuvana. 57 % vastaajista piti Esittelysivua sekä yrittäjille että palkansaajille soveltuvana ja 29 % vain yrittäjille soveltuvana. 14 % vastaajista ei katsonut sen lainkaan soveltuvan. 29 % vastaajista piti Huutokauppaa yrittäjille soveltuvana, 0 % palkansaajille soveltuvana ja 71 % vastaajista ei katsonut sen lainkaan soveltuvan. Kaikki vastaajat katsoivat, ettei Pörssi-sivusto sovellu lainkaan tällaiseen markkinapaikkaan (kuva 7). Esittelysivusto Tori Huutokauppa Pörssi 100 % 90 % 80 % 70 % % vastaajista 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % vain yrittäjille vain palkansaajille sopii molemmille ei sovellu Kuva 7. Markkinapaikan toimintatapa. Puunhankintaorganisaatioissa ja Metsähallituksessa 33 % vastaajista katsoi, että piirin tai tiimin tulisi vastata Esittelysivuston ylläpidosta tai yläpitovastuu tulisi jakaa kaikkien organisaatiotasojen kesken asiasisällön mukaan. 43 % vastaajista katsoi, että Torisivuston ylläpidosta tulisi vastata hankintaaluetasoa vastaavan vastuualueen tai ylläpitovastuu tulisi jakaa kaikkien organisaatiotasojen kesken asiasisällön mukaan. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 16

Sivuston toimintaperiaatetta ja tietosisältöä on havainnollistettu markkinapaikkademossa: http://personal.inet.fi/yritys/metsateho/metsapalvelut/index.htm. 4.3 Sisältökartoitus Sisältökartoituksella pyrittiin löytämään ne tiedot, jotka tulee sisällyttää kehitettävään järjestelmään. Kyselyn vastauksia on hyödynnetty sivuston tietosisällön suunnittelussa. Tietosisältö on dokumentoitu liitteenä 2 olevaan Luokkamalliin. 4.4 Sijaintikartoitus ja sivuston markkinointi Sijaintikartoituksessa selvitettiin vastaajien kanta markkinapaikan sijaintiin. Sijaintivaihtoehtoina olivat 1. itsenäinen sivusto tai että 2. sivusto liitetään johonkin olemassa olevaan kokonaisuuteen. 86 % vastaajista katsoi, että sivusto tulisi liittää johonkin olemassa olevaan sivustoon. Yli puolet vastaajista ehdotti sivuston sijaintipaikaksi Metsäsanomia. Metsätehoa pidettiin myös mahdollisena sijaintipaikkana. Myös sivuston hajauttamista resurssiryhmittäin ehdotettiin. Omaa portaaliakin sivustolle ehdotettiin. Sijaintia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon sekä palvelun isännöinti että jakelu. Isäntä on oikeudellisessa vastuussa palvelun sisällöstä, ja jakelija vastaa fyysisestä toteutuksesta. Metsäpalvelut Internetiin -palvelu tarvitsee luotettavan isännän, joka nauttii työntekijöiden ja työnantajien luottamusta, sillä palvelun sivustoilla tullaan harjoittamaan liiketoimintaa urakkasopimusten muodossa, ja palvelu on käyttäjiensä markkinointikanava. Metsä-Sanomat on puun myyjien ja ostajien kanssa kehitetty palvelu puukauppaan, metsien käsittelyyn ja metsään liittyvään tiedonvälitykseen. Palvelu on tarkoitettu metsänomistajille, metsänhoitoyhdistyksille ja puun ostajille sekä alan tiedottajille. Palvelu soveltunee isännöintiin, kunhan palvelun hallintoa on ensin täydennetty yrittäjä- ja palkansaajaosapuolten edustajilla. Palvelun ensisijaisena tavoitteena on saada puukaupan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan nykyistä paremmin toisensa sekä alentamaan kynnystä käynnistää kaupankäynti. Palvelu avaa aivan uusia näkymiä ja monipuolistaa puukaupan toimintaympäristöä. Metsä-Sanomat-palvelun tarjoavat: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. ja Metsäteollisuus ry sekä erikoispuukaupan osalta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Jakelijana on palvelun toimittanut ja sitä ylläpitävä TietoEnator Oyj. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 17

Sijaintipaikan lisäksi sivuston käytettävyyttä voidaan tehostaa onnistuneilla linkityksillä. Sivusto tulisi saada sekä metsäalan että työvoiman yhteiskäytölle tärkeiden alan ulkopuolisten yhteisöjen ja yritysten sekä kuntien linkkilistoille. Linkitys työvoimahallinnon sivustoille on erityisen tärkeä. Sivuston laadinnassa on otettava huomioon, että se löytyy helposti Internetin hakukoneilla. Sivuston tunnetuksi tekeminen edellyttää tehokasta markkinointia ja hankkeen asettajien sitoutumista tehtäväänsä. Markkinointia on hahmoteltu liitteenä 3 olevassa Markkinointisuunnitelmassa. 4.5 Kustannukset ja rahoitus Toteutus-, käyttö- ja ylläpitokustannuksista voidaan muodostaa varmempi käsitys vasta tarjouspyyntöjen perusteella. Tarjouspyyntöjen liitteenä voidaan käyttää loppuraportin liitteitä, kuten edellä mainittuja liitteitä 2 ja 3, sekä lisäksi liitettä 4 Tietoturvasuunnitelma, liitettä 5 Testaus- ja käyttöönottosuunnitelma ja liitettä 6 Raportti verkkopalvelun oikeudellisista seikoista sekä Metsäpalvelut Internetissä -demoversiota. Sivuston markkinointikustannukset riippuvat myös jossain määrin sijaintipaikasta ja linkityksistä. Tunnettu, paljon käytetty portaali edellyttää vähemmän markkinointikustannuksia kuin tuntematon mahdollisesti aloitteleva portaali. Vastaajista 43 % kannatti sitä, että sivusto rahoitetaan ilmoituksilla. 14 % vastaajista katsoi rahoituksen tarkoituksenmukaiseksi sivuston käyttäjien etujärjestöjen budjettirahoituksella ja 43 % näiden yhdistelmällä. 4.6 Vapaa sana "Alan toimijat paikallistasolla tuntevat yleensä potentiaaliset yhteistyökumppanit. Tämän vuoksi puskaradio on yleisin kanava. Nettipohjainen pankki toimii, jos on netin käyttäjiä. Tämä on pullonkaula. Sähköposteja ei lueta kuukausiin. Tämä on nähty mm. Metsäsanomien puukauppapaikoilla." "Vastauksien luokittelu ei välttämättä kuvaa oikeaa asiantilaa, mutta tuskinpa essee-vastauksetkaan olisivat kattavampia." "Muulla tuotantolaitoksella on tässä vastauksessa tarkoitettu toista kuljetusalan yritystä, sellaista, joka ei toimi puutavaran kuljetuksissa. Yhteydenpidon tarve asiakaspuoleen tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että puunhankintaorganisaatio voisi olla esimerkiksi tiedon välittäjänä yrittäjien kesken työvoiman yhteiskäytössä." Metsätehon raportti 120 7.8.2001 18

5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET Hankkeessa haetaan uutta toimintatapaa perinteisen metsäalan palveluyritysten sopimusten hankintatapaan ja urakointi- sekä työsuhteiden luomiseen ja metsätyövoiman yhteiskäyttöön. Kehitysodotukset kohdistuvat etenkin lyhytaikaisten urakointitehtävien ja manuaalisten metsätöiden metsäpalvelujen tarjonnan ja kysynnän parempaan kohtaamiseen, jossa on ollut ongelmia. Esitutkimuksen perusteella nähdään erittäin tarpeellisena tiedottaa toimeksiannettavista urakointi- ja työtehtävistä. Niin ikään tiedon saatavuuden parantamista sekä yrittäjistä että työntekijöistä pidetään tarpeellisena. Internetiä pidetään suosituimpana informaatiokanavana. Työvoiman yhteiskäyttöön liittyvässä tiedonvälityksessä Internet koettiin "puskaradion" lisäksi merkittäväksi informaatiokanavaksi yhteiskäytön osapuolten välillä. Yhteiskäytön osapuolina voi metsäalan organisaatioiden lisäksi olla kone-, puutavara-auto- tai metsäpalveluyrittäjä, metsänomistaja, kunta, ulkoilupalveluja tuottava yritys, metsäteollisuuden tuotantolaitos tai muu tuotantolaitos. Metsäpalvelut Internetiin -markkinapaikan toimintamalleista suosituimmaksi koettiin Tori-tyyppinen sivusto. Torilla tarkoitetaan sivustoa, jolla asiakkaat voivat kohdentaa työtilaisuudet yksilöityjen palvelujen kysyntätiedoilla ja toisaalta palvelujen tarjoajien vapaiden resurssien tiedoilla sekä resurssien yhteiskäyttötiedoilla. Asiakkaat voivat lähettää ilmoitusten perusteella myös toiselle asiakkaalle kahdenkeskeisiä palvelujen osto- ja myyntitarjouksia. Työ- tai urakkasopimuksia ei Torilla solmita. Sopimukset tehdään Torin ulkopuolella perinteisin toimintatavoin. Tori vastaa lähinnä nykyisen avoimen tarjouskilpailun käytäntöä. Toiseksi suosituin sivusto oli asiakkaiden esittelysivusto. Torisivusto sisältää myös esittelyt. Tori- ja esittelysivustojen katsottiin soveltuvan sekä yrittäjille että palkansaajille. Kolmannes vastanneista piti Huutokauppasivustoa yrittäjille, mutta ei palkansaajille, soveltuvana. Pörssisivustoja ei nähty markkinapaikkaan soveltuviksi. Metsäpalvelut Internetiin -palvelulle soveltuvaksi isäntäsivustoksi sai kannatusta Metsä-Sanomat. Palvelun tarjoavat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. ja Metsäteollisuus ry sekä erikoispuukaupan osalta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Jakelijana on palvelun toimittanut ja sitä ylläpitävä TietoEnator Oyj. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 19

Sivuston toteuttamis-, markkinointi-, käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat varmemmin arvioitavissa vasta eri sijaintipaikoilta ja jakelijoilta tehdyn tarjouskierroksen jälkeen. Loppuraportti liitteineen ja demoversioineen on käytettävissä tarjouspyyntöjen tukimateriaaliksi. Metsäpalvelut Internetiin -palvelun rahoituksessa sekä pelkkä käyttöön perustuva rahoitus että osaksi käyttöön ja käyttäjien taustayhteisöjen budjettirahoitukseen perustuva malli saivat yhtä suuren kannatuksen kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Metsä-Sanomat-palvelun hallinnolle ehdotetaan, että se ottaa yhteyttä Koneyrittäjien liittoon, Maaseudun Työnantajaliittoon, Metsäalan Kuljetusyrittäjiin, Metsäalan Toimihenkilöliitto Metoon, Metsähallitukseen, Metsäteollisuus ry:een, MTK:oon, Puu- ja erityisalojen liittoon, Maa- ja metsätalousministeriöön, Työministeriöön, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioon, Yksityismetsätalouden Työnantajiin ja 4H-liittoon. Yhteydenottojen tarkoituksena on selvittää, mitkä tahot katsovat tarkoituksenmukaiseksi osallistua metsäalan verkkoyhteisöön ja vaikuttaa sen sisältöön ja kehittämiseen. Kannanottojen perusteella Metsä-Sanomien hallinto kokoaa kehitysryhmän, jonka tehtävänä on määritellä palvelun sisältö, tietoturva- ja vastuukysymykset, linkit ja visuaalinen ilme sekä laatia laajennetulle Metsä-Sanomat-palvelulle markkinointi- ja rahoitussuunnitelmat. Metsäteho Oy:n asiantuntemus, esitutkimusraportti liitteineen ja demoversioineen ovat kehitysryhmän käytettävissä. Määrittelyjen perusteella pyydetään tarjoukset palvelun teknisestä toteutuksesta ja käynnistetään verkkoyhteisön markkinointi. Palvelun arvioidaan voivan käynnistyä 1.6.2002. Metsätehon raportti 120 7.8.2001 20