Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke Sámi ealáhusdoaimma koordineren- ja ovddidanprošeakta LOPPURAPORTTI 28.3.2008
2 Sisältö 1 Hankkeen tausta ja lähtökohdat...3 1.1 Hankkeen taustaa...3 1.2 Saamelaiskäräjien toteuttamat aikaisemmat selvitykset ja hankkeet...3 1.3 Hankealueen kuvaus...3 2 Hankeorganisaatio...4 3 Ajankohta ja kesto, aikataulun toteutuminen...4 4 Toiminnan kuvaus...4 4.1 Tiivistelmä...4 4.2 Elinkeinotoiminnan nykytilan kartoitus...5 4.3 Saamelaiselinkeinojen kehittämissuunnitelma...5 4.4 Uudet hankesuunnitelmat...5 4.4.1 Elinkeinojen kehittäminen saamelaiskulttuurikeskuksessa...5 4.4.2 Saamelaisnuorten innostaminen saamenkäsityön tekemiseen ja oppimiseen...6 4.4.3 Porotalouden tukijärjestelmän uudistamiseen liittyvä projekti...6 4.4.4 Monialainen porotalousyrittäjyys...6 4.4.5 Saamelaismusiikki elinkeinona...7 4.5 Järjestetyt seminaarit...7 4.5.1 Seminaari saamelaisen elinkeinotoiminnan nykytilasta...7 4.5.2 Saamenkäsityö seminaari...7 4.5.3 Min eallin bohccos Elämämme porosta seminaari...8 4.5.4 Saamelaismatkailu- ja kulttuurityöpaja...8 4.5.5 Lex Boazu -työpaja...8 4.6 Yhteydet muihin tahoihin...9 4.7 Hankkeen tiedottaminen...9 5 Tavoitteiden toteutumisen arviointi...10 6 Talous...11 6.1 Suunnitellut ja toteutuneet kustannukset...11 6.2 Hankkeen rahoituslähteet...11 7 Toteutuksen arviointi...12 7.1 Itsekriittinen toteutuksen arviointi...12 7.2 Arvio hankkeen julkisuuden ja näkyvyyden toteutumisesta...12 8 Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset...12 8.1 Pysyvä toiminta hankkeen jälkeen...12 8.2 Saavutettujen tulosten hyödyntäminen...12 8.3 Projektitoiminnan kehittäminen yleisesti...13 9 Muu aineisto...13 2
3 1 Hankkeen tausta ja lähtökohdat 1.1 Hankkeen taustaa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, joilla on oma historia, kieli kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisten kulttuuri perustuu oman alueen ja sen luonnon tuoton monipuoliseen ja kestävään käyttöön saamelaisväestön perustarpeiden tyydyttämiseksi. Poronhoito, kalastus ja metsästys sekä pienimuotoinen maatalous ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, jotka yhdessä saamelaisen paikallisasutuksen kanssa ovat ylläpitäneet saamelaista kulttuuria ja saamen kieltä sekä saamelaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja identiteettiä. Työllistyminen kotiseutualueella luo saamelaisille edellytyksiä kehittää kulttuuriaan, elinolojaan ja aluettaan kulttuurisen itsehallinnon perustalta. Saamelaisten poismuutto kotiseutualueelta uhkaa pirstoa saamelaisyhteisön perustaa, kiihdyttää sulautumista pääväestöön ja heikentää mahdollisuuksia luoda ja kehittää itsehallintoa saamelaisalueella. Saamelaisalueen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke aloitettiin, jotta voitaisiin selvittää saamelaisalueen elinkeinotoiminnan tilaa ja kartoittaa ja koordinoida elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä kuten koulutustarpeita sekä edistää toimijakentän verkostoitumista sekä laatia saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma. Hankkeen tarkoituksena oli osaltaan olla etsimässä ratkaisua saamelaisalueen poismuuton ehkäisemiseen. 1.2 Saamelaiskäräjien toteuttamat aikaisemmat selvitykset ja hankkeet Saamelaisten elinolojen kehittäminen, toimenpideohjelma vuosille 1995 1999 Selvitys mahdollisuuksista perustaa saamelaisen elinkeinoelämän kehittämisen taitokeskus, Peter K. Göranson, 2000 Tutkimussuunnitelma, elinkeinot, Jarno Valkonen, 2003 Saamelaismatkailun kehittäminen, esiselvitys, Päivi Magga, 2004 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma 2006 Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa kaudella 2004 2006 ja 2007 2010 1.3 Hankealueen kuvaus Hanke toteutettiin saamelaisalueella, johon kuuluvat Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunta sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunta. Suomessa on Saamelaiskäräjien vuonna 2007 keräämien tietojen mukaan n. 9 350 saamelaista, joista noin 3600 asuu saamelaisalueella ja 650 ulkomailla. Suomen saamelaisista siis noin 62 % asuu muualla kuin saamelaisalueella. 3
4 2 Hankeorganisaatio Yli 45 vuotiaista saamelaisista 57 % asuu saamelaisalueella ja alle 45 vuotiaista vain 29 %. Alle kymmenen vuotiaista lapsista jo yli 73 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaiskäräjät toimi projektin isäntäorganisaationa. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm ja hankepäällikkönä Elen Anne Sara. Hankkeeseen oli nimetty 12-jäseninen ohjausryhmä, jossa saamelaiskäräjien edustajan lisäksi oli edustettuina eri elinkeinot, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inlike Oy, Enontekiön kunta sekä TE-keskus. Ohjausryhmä valvoi hankkeen tarkoituksenmukaista etenemistä ja kustannusten toteutumista rahoitussuunnitelman mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet: Puheenjohtaja Ristenrauna Magga (Petra Magga), Saamelaiskäräjät Varapuheenjohtaja Maria Sofia Aikio (Esko Aikio), luontaiselinkeinot Juha Magga (Inger Länsman), porotalous Marja Näkkäläjärvi-Jomppanen (Petteri Laiti), käsityö Veikko Porsanger (Tiina Sanila), matkailu Veikko Feodoroff (Karen Anna Proksi), muu yritystoiminta Outi Jääskö (Keijo Pirttijärvi) Kari Skyttä (Anne Ristioja), TE-keskus maaseutuosasto Berit-Ellen Juuso (Oula-Matti Palojärvi), Enontekiön kunta Lassi Valkeapää (Maritta Mäenpää), SAKK Janne Seurujärvi/Jaana Seipiharju (Jarmo Siivikko), InLike Oy Tuula Viitanen (Jaana Mertala), TE-keskus työvoimaosasto 3 Ajankohta ja kesto, aikataulun toteutuminen Hankkeen toteutusaika oli 1.5.2006 31.12.2007. Hyväksytyssä hankehakemuksessa projektin toteutusaika on 1.5.2006-31.12.2007, mutta projektipäällikön valintaan kuluneen ajan vuoksi hankkeen toteutuksen aloittaminen viivästyi kuukaudella. Varsinainen toteuttamisaika 9.6.2006-31.12.2007. 4 Toiminnan kuvaus 4.1 Tiivistelmä Hankkeen aikana kartoitettiin saamelaisten elinkeinotoimintaa koskevia oloja sekä valmisteltiin saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma. Yhteistyötä elinkeinonharjoittajien ja muiden saamelaisalueella toimivien tahojen kanssa tehtiin järjestämällä seminaareja ja osallistumalla erilaisiin seminaareihin, neuvotteluihin ja työryhmiin. 4
5 Hankkeen aikana myös valmisteltiin uusia suunnitelmia saamelaiselinkeinojen kehittämiseen liittyviin projekteihin. 4.2 Elinkeinotoiminnan nykytilan kartoitus Hankkeen aloitettiin kartoittamalla saamelaisen elinkeinotoiminnan nykytilaa. Aiheesta järjestettiin seminaari saamelaisen elinkeinotoiminnan parissa työskenteleville ja elinkeinotoimintaa rahoittaville tahoille Inarissa 29.11.2006. Elinkeinojen nykytilasta tehty kartoitus on tämän loppuraportin liitteenä 1. Kartoituksessa on käyty läpi mm. poronhoitoa, kalastusta, metsästystä, keräilyä, matkailua ja käsitöitä sekä koulutusta koskevia kehittämistarpeita. Hankkeen aikana nousi esille elinkeinotoiminnan tilan selvittämistä varten tarve tutkia saamelaisten elinkeinorakennetta. Tutkimusta, jossa selvitettäisiin mm. elinkeinorakennetta, elinkeinojen tulonmuodostusta jne., valmisteltiin. Saamelaiskäräjien hallitus antoi luvan syksyllä 2007 pitämässään kokouksessa käyttää vaaliluettelojen tietoja tutkimukseen, mutta Saamelaiskäräjien hallituksen kahden jäsenen vastustuksesta johtuen tutkimusta ei voitu tehdä. 4.3 Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma Hankkeen tuloksena syntyi loppuvuodesta 2007 Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma, jossa konkreettisiksi tavoitteiksi määriteltiin saamelaiseen elinkeinotoimintaan liittyvät uudet kehittämishankkeet, saamelaiseen elinkeinotoimintaan syntyvät uudet työpaikat ja uudet yritykset, saamelaiselinkeinojen ja -yritysten kannattavuuden paraneminen, saamelaiseen elinkeinotoimintaan liittyvän koulutustarjonnan monipuolistaminen ja uusien elinkeinomahdollisuuksien löytäminen ja niiden harjoittamisedellytysten parantaminen. Tarkoituksena on, että Saamelaiskäräjät tulee toteuttamaan kehittämissuunnitelmaa omassa toiminnassaan ja lisäksi kehittämissuunnitelman toimenpiteet pyritään sisällyttämään myös muiden keskeisten kehittämisorganisaatioiden toimintaan ja toimenpideohjelmiin. 4.4 Uudet hankesuunnitelmat Hankkeen yhtenä tavoitteenakin oli uusien hankkeiden käynnistäminen ja hankeideoita on syntynyt. 4.4.1 Elinkeinojen kehittäminen saamelaiskulttuurikeskuksessa Inariin perustettavan saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Tähän liittyy hyvin oleellisena osana myös elinkeinojen kehittäminen. Saamelaiskulttuurikeskus on käytössä vuonna 2012. Kulttuurikeskukseen on yhdeksi toiminnoksi suunniteltu elinkeinojen kehittämiskeskus jonka tavoite on tukea saamelaiselinkeinoja 5
6 ja elinkeinonharjoittajia eri tavoin. Elinkeinokeskusta varten tulee suunnitella miten saamelaiselinkeinoja kehitetään saamelaiskulttuurikeskuksessa eli mikä on mahdollinen toimintamalli ja mitä resursseja tarvitaan. 4.4.2 Saamelaisnuorten innostaminen saamenkäsityön tekemiseen ja oppimiseen Projektin tavoitteena on innostaa saamelaisnuoria saamenkäsityön oppimiseen ja tekemiseen. Nykyisin käsityön tekeminen on vähentynyt varsinkin nuorten keskuudessa, ja vaarana on että perinteinen käsityötaito loppuu kokonaan. Projektin aikana selvitetään rahoitusmahdollisuuksia esim. oppisopimukseen saamenkäsityöalalla jotta perinteiset mallit säilyvät ja siirtyvät vanhemmilta nuorille, järjestetään nuorille matkoja saamelaisten käsityökouluihin, erilaisiin käsityötapahtumiin sekä järjestetään nuorille suunnattuja käsityöpajoja ja kilpailuja sekä kehitetään ja markkinoidaan myös nykyaikaan ja nykyajan ihmisille suunnattuja tuotteita. 4.4.3 Porotalouden tukijärjestelmän uudistamiseen liittyvä projekti Porotalous on ollut suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo jonkin aikaa, ja tilanne ei ole edelleenkään kovin ratkaisevasti parantunut, vaikka poronlihan tuottajahinta on pikkuhiljaa noussut parin viime vuoden aikana. Porotalouden vaikean tilanteen ratkaisemiseksi poronhoitajat näkevät yhtenä ehkä tärkeimpänä ratkaisuna tukijärjestelmän muuttaminen. Se on ollut esillä myös tuoreimmassa hallitusohjelmassa. Porotalouden tukijärjestelmää uudistettaessa tulee tehdä laaja selvitystyö, jossa selvitetään mahdollisuuksia muuttaa nykyistä tukijärjestelmää sekä millaisia muutoksia tarvitaan saamelaisporonhoidon kannalta ja millaiset mahdollisuudet olisi yhtenäistää tukijärjestelmät Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Tämä selvitystyö voidaan toteuttaa hankkeena. 4.4.4 Monialainen porotalousyrittäjyys Tällä hetkellä saamelaiselinkeinojen harjoittajia pyritään parantamaan kannattavuutta monialayrittäjyydellä. Esim. poronhoidon osalta se tarkoittaa esim. poronlihan ja muiden tuotteiden jatkojalostusta ja markkinointia, matkailutoimintaa ym. Liitännäiselinkeinojen harjoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista tai järkevää kaikille, riippuen esim. poronhoitotavasta, poronhoitajan asuinpaikasta/sijainnista, tai yksinkertaisesti kaikista ei ole businessmiehiksi ja naisiksi. Hankkeen avulla kartoitetaan poronhoidon parissa työskentelevien halukkuutta ja tarvetta monialaiseen porotalousyrittäjyyteen. Kartoitettavia asioita ovat mm. miten lapset, nuoret ja naiset saadaan yritystoimintaan mukaan, miten saamelaiskulttuuri hyötyy monialayrittäjyydestä ja miten monialainen yrittäjyys vaikuttaa aluetalouteen. 6
7 4.4.5 Saamelaismusiikki elinkeinona Suomen saamelaisalueella ei tällä hetkellä ole tiettävästi yhtään henkilöä/ryhmää, joka elättäisi itsensä kokonaan saamenkielisellä musiikilla. Saamelaismusiikin nykytilaa on kartoitettu ja tarkoituksena olisi käynnistää projekti, jonka tarkoituksena on luoda pysyviä edellytyksiä sille, että tulevaisuudessa saamelainen musiikki tarjoaa monille uusille artisteille sekä yrittäjille/ohjelmapalveluille elinkeinon. Projektin tavoitteena on nostaa saamelaisen perinteisen ja nykyaikaisen musiikin kaupallista arvoa ja luoda edellytyksiä saamelaismuusikoille ja Saamelaismusiikkikeskukselle toimia yrittäjämäisesti saamelaisalueelta käsin. 4.5 Järjestetyt seminaarit 4.5.1 Seminaari saamelaisen elinkeinotoiminnan nykytilasta Seminaari järjestettiin Inarissa 29.11.2006 ja se liittyi saamelaisen elinkeinotoiminnan nykytilan kartoittamiseen. Seminaariin osallistui n. 40 henkilöä. Tiedotus tapahtui YLE Sami radion ja Lapin radion kautta sekä ilmoittamalla Inarilainen -lehdessä. Seminaarin lisäsi eri elinkeinojen toimijoiden keskustelua elinkeinojen tulevaisuudesta, kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Tarkoituksena oli järjestää jatkoseminaari aiheesta, mutta tiukan projektiaikataulun vuoksi omaa erillistä seminaaria ei kyetty järjestämään projektiajan puitteissa. Sen tilalta järjestettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Olles Boazu -hankkeen kanssa Lex Boazu -työpaja, jossa kartoitettiin poronhoitajien näkemyksiä kehitystarpeista. 4.5.2 Saamenkäsityö seminaari Elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke järjesti Inarissa saamenkäsityö seminaarin 16.2.2007. Seminaari oli avoin kaikille ja käsityöntekijöille ja muille asiasta kiinnostuneille ja siitä tiedotettiin Yle Sámi radiossa ja ilmoitustauluilla. Lisäksi Sámi Duodji ry:n jäsenet, käsityöyrittäjät ja käsityöhön liittyville projekteille lähetettiin kutsut. Päivän aikana kartoitettiin saamenkäsitöihin liittyviä kehittämistarpeita käsityöntekijöiden kokemusten ja näkemysten perusteella. Seminaariin osallistui 21 henkilöä. Osallistujat jaettiin neljään työryhmään keskustelemaan käsityöyrittäjyydestä ja verotusasioista, koulutuksesta, uusista työmenetelmistä ja tekniikasta sekä saamenkäsityön nykytilanteesta ja tuotemerkistä. Lisäksi mietittiin keinoja innostaa nuoria saamenkäsitöiden tekemiseen. Seminaarin tuloksena syntyi hankeidea käsityöyrittäjyydestä sekä ehdotus Suomen hallitukselle saamenkäsityön arvolisäverotuksen alentamisesta. 7
8 4.5.3 Min eallin bohccos Elämämme porosta seminaari Elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke järjesti yhteistyössä Olles Boazu hankkeen kanssa Min eallin bohccos seminaarin Inarissa 24. 25.5.2007. Seminaarin ensimmäinen päivä painottui poropolitiikkaan. TE-keskus, hanketoimijat ja poromiehet keskustelivat tulevan EU-rahoituskauden haasteista ja mahdollisuuksista. Alustusten ja puheenvuorojen jälkeen työryhmiin jakaantuneet osallistujat pohtivat poronhoidon tukipolitiikkaa, hanke- ja yritystoimintaa sekä tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä Suomen uuden hallitusohjelman pohjalta. Pohdintojen perusteella laadittiin saamelasien poronhoidon kehittämisen julkilausuma, joka lähetettiin 25.5.2007 sähköpostitse Suomen ministereille. Toisena päivänä käsityöntekijät, käsityöyrittäjät ja käsityönopettajat keskustelivat sisnan käsittelemisestä ja jalostamisesta, käsityöyrittäjyydestä sekä sisnan eri käyttö- ja valmistustavoista. Saamelaisalueen koulutuskeskus esitteli uudistunutta saamenkäsityökisällin ja mestarin ammattitutkintoja sekä Lapin yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Duodji-hankkeesta. Paikalla oli myös Pohjoisimman Lapin Leader ry esittelemässä sisnayrittämisen rahoitusmahdollisuuksia. 4.5.4 Saamelaismatkailu- ja kulttuurityöpaja Hanke teki tiivistä yhteistyötä useiden hankkeiden kanssa, kuten esimerkiksi Rovaniemen kaupungin ja Saamelaiskäräjien yhteisen Kohtaamisia-hankkeen kanssa. Nämä hankkeet järjestivät yhteisen Saamelaismatkailu- ja kulttuurityöpajan 11.6.2007. Työpajaan osallistui 3 saamelaisyrittäjää ja 4 projekti-, elinkeino- ja kulttuurityöntekijää. Osallistujat pohtivat saamelaiskulttuuria matkailun näkökulmasta ja miettivät millä tavoin saamelaiskulttuuria voitaisiin nostaa esille matkailussa ja miten näiden kahden alan yhteistyötä voidaan lisätä. Osallistujamäärä jäi pieneksi, vaikka seminaarista tiedotettiin laajasti. Palautteen perusteella ajankohta seminaarin järjestämiseen oli matkailuyrittäjien kannalta huono ja vastaavia seminaareja toivottiin järjestettävän talviaikaan. 4.5.5 Lex Boazu -työpaja Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanke teki tiivistä yhteistyötä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Kannattava saamelainen poronhoito- Olles Boazu hankkeen kanssa. Yhteistyön tuloksena järjestettiin mm. Lex Boazu työpaja 17.12. 2007. Työpajaan oli kutsuttu poromiehiä ja saamelaisen poronhoidon oikeuksien asiantuntijoita. Työpajassa tuotiin esille ne tärkeimmät aiheet poronhoitoa koskevista säädöksistä, joiden uudistaminen on saamelaiskulttuurin edellytysten kannalta kiireellisintä. Onnekkaan sattuman ansiosta hankkeen Lex Boazu -työpajaan saatiin osallistumaan myös oikeusministeri Tuija Brax, joka paraikaa on valmistelemassa Ilo-sopimuksen 8
9 ratifioinnin vaatimia lakiuudistuksia sekä oikeusministeriön hallintojohtaja Olli Muttilainen ja erityisavustaja Ari Heikkinen. Työpaja ei ollut avoin seminaari, eikä siitä sen vuoksi tiedotettu. Aihe saamelaisoikeudet ja poronhoidon asema on kuitenkin Inarissa kipeä, ja kun osallistumassa oli ministerikin, työpajaa puitiin maakuntalehdessä pitkään. Lex Boazu työpajan työryhmissä osallistujat listasivat esityksiä saamelaisen poronhoidon yleisten ja erityisten toimintaedellytysten säilyttämisen vaatimista säädösuudistuksista. Esityksiä voivat poronhoidon organisaatiot käyttää lausunnoissaan tulevasta saamelaislainsäädännöstä. Esitykset vastaanotti uudistuksia valmisteleva oikeusministeri, joka piti valmistelutyön aikaisia yhteyksiä kenttään tärkeinä. 4.6 Yhteydet muihin tahoihin Hanke toteutettiin yhteistyössä samaan aikaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toteuttamien Sisnaa poronnahkaa- sekä Kannattava saamelainen poronhoito -hankkeiden kanssa. Hankkeet olivat kaikki saamelaiseen elinkeinotoimintaan kuuluvia joten yhteistyö näiden kanssa oli tärkeää ja kannattavaa. Muita yhteistyötahoja olivat Sami Duodji ry, Suomen Porosaamelaiset ry, elinkeinotoimijat ja muut kehittämisestä vastaavat henkilöt kuten esimerkiksi saamelaisalueen kuntien maaseutusihteerit. Yhteistyötä tehtiin myös Rovaniemen kaupungin ja Saamelaiskäräjien yhteisen Kohtaamisia hankkeen kanssa. Yhteistyö tapahtui pääasiassa yhteisinä palavereina ja toimintojen suunnitteluna, yhteisten seminaarien ja tapahtumien järjestämisenä sekä uusien hankkeiden suunnitteluna. 4.7 Hankkeen tiedottaminen Saamelaisen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishanketta esiteltiin erilaisissa elinkeinoihin liittyvissä tapahtumissa ja seminaareissa yrittäjille ja projekteissa mukana olleille henkilöille sekä muulle yleisölle. Hankkeesta tiedotettiin suoraan Sami Duodji ry:n ja Suoma Boazosamit ry:n jäsenille ja saamelaispaliskuntien poroisäntien kautta poromiehille. Hankkeesta ja sen ajankohtaisista asioista kerrottiin Saamelaiskäräjien internetsivuilla, Lapin radiossa ja Yle Sámi radiossa, sekä Inarilaisessa. 9
10 5 Tavoitteiden toteutumisen arviointi Saamelaisen elinkeinotoiminnan kartoitus sekä elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma olivat hankkeen päätavoitteita ja niissä onnistuttiin hankkeen aikana. Elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma viedään saamelaiskäräjille hyväksyttäväksi vuoden 2008 aikana. Elinkeinotoiminnan kartoitus on puutteellinen elinkeinorakennetta koskevan tutkimuksen osalta, sillä tutkimukseen tarvittavia osoitteita ei saatu käyttöön. Koulutustarpeiden selvitys jäi myös kesken, sillä aikaisemmin tehtyjä koulutustarveselvityksiä oli vaikea löytää, ja toisaalta elinkeinoharjoittajat eivät itse osanneet arvioida omia koulutustarpeitaan. Hyvänä asiana ohjausryhmä näki, että esille nousseet koulutustarpeet välitettiin suoraan koulutusta tarjoavalle SAKK:lle. Yhteistyöverkosto toimijoiden välillä vahvistui projektin aikana mm. poronhoidon, käsityön ja eri viranomaistahojen välillä. Yhteistyöverkostot ovat olleet lähinnä eri projektitoimijoiden välisiä verkostoja. Yhteistyöverkoston luomiseen hankkeen kesto oli liian lyhyt joten keskityttiin olemassa olevien verkostojen vahvistamiseen ja uusien pohjustamiseen mm. herättämällä keskustelua eri toimijoiden välillä. Uusia kehittämisprojekteja hankkeen edetessä nousi useita esille, mutta vain muutama saatiin paperille asti. Yhteen uuteen hankkeeseen Saamelaismusiikin tuotteistaminen haettiin rahoitusta 5.10.2007 haussa. Eräs syy hakemusten realisoitumisen vähyyteen oli EU-ohjelmakauden vaihtumisen aiheuttama epävarmuus toimijoissa. Pysyvien yhteistyöverkostojen luominen ei ole ehkä täysin onnistunut koska menneen ohjelmakauden aikana toteutetut projektit päättyvät viimeistään 31.12.2007, jonka jälkeen pysyvästä toiminnasta ei voi olla varma. Toisaalta projektien välinen yhteistyö on samalla lisännyt myös toteuttavien organisaatioiden yhteistyötä, jolloin voidaan olettaa että niiden välinen yhteistyö jatkuu projektien jälkeenkin. Yhteistyöverkostojen luomista ovat vaikeuttaneet saamelaisalueen pitkät välimatkat. Uusien kehittämishankkeita ei ole käynnistynyt vielä hankkeen aikana, mutta hankesuunnitelmia on kirjoitettu, ja pyritään käynnistämään v. 2008. Ohjelmakauden vaihtuminen on myös jonkin verran vaikuttanut uusien hankkeiden käynnistymisen hidastumiseen, kun rahoitusasiat muuttuivat ja esim. edellytykset hankkeiden rahoitukselle ovat vasta viimeisten kuukausien aikana selkiytyneet. 10
11 6 Talous 6.1 Suunnitellut ja toteutuneet kustannukset 2006 Budjetti Toteutuneet Palkat ja sivukulut 31 200,00 20 503,80 Ostopalvelut, palkkiot ja sivukulut 12 000,00 2 753,57 Matkakulut 6 000,00 2 738,82 Muut kustannukset, vuokrat 1 200,00 270,42 Muut kustannukset, toimistokulut 2 000,00 2 413,09 Muut kulut 1 000,00 1 900,52 Kokonaiskustannukset 53 400,00 30 580,22 2007 Budjetti Toteutuneet Palkat ja sivukulut 48 800,00 58 083,55 Ostopalvelut, palkkiot ja sivukulut 13 000,00 11 198,53 Matkakulut 6 500,00 9 171,34 Muut kustannukset, vuokrat 0,00 683,92 Muut kustannukset, toimistokulut 4 500,00 3 407,07 Muut kulut 3 800,00 3 051,35 Kokonaiskustannukset 76 600,00 85 595,76 2006-2007 Budjetti Toteutuneet Palkat ja sivukulut 80 000,00 78 587,35 Ostopalvelut, palkkiot ja sivukulut 25 000,00 13 952,10 Matkakulut 12 500,00 11 910,16 Muut kustannukset, vuokrat 1 200,00 954,34 Muut kustannukset, toimistokulut 6 500,00 5 820,16 Muut kulut 4 800,00 4 951,87 Kaikki kustannukset yhteensä 130 000,00 116 175,98 6.2 Hankkeen rahoituslähteet Hankkeelle myönnettiin julkinen rahoitus 100 % hyväksyttävistä kustannuksista, enintään 130.000,00 euroa. Rahoituksesta puolet oli EU-rahoitusosuutta ja puolet valtion rahoitusosuutta. Muuta rahoitusta ei ollut Määrärahaa jäi käyttämättä 13 824,02 euroa lähinnä siitä syystä, että projektiin suunniteltu elinkeinotutkimus jäi toteuttamatta. 11
12 7 Toteutuksen arviointi 7.1 Itsekriittinen toteutuksen arviointi Kokonaisuutena hanke oli onnistunut ja vastasi pääpiirteissään sille asetettuja tavoitteita. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja toteuttamisen piiriin kuuluvat asiat olivat laajoja ja niiden laajempaan toteuttamiseen olisi tarvittu enemmän henkilöresursseja. Järjestetyt seminaarit ovat onnistuneet herättämään keskustelua niin alojen sisällä kuin eri alojen kesken. Seminaarien ja työpajojen tuloksena on noussut esille elinkeinojen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja ehdotuksia. 7.2 Arvio hankkeen julkisuuden ja näkyvyyden toteutumisesta Hanke on alueellisesti näkynyt ja kuulunut mediassa. Etenkin YLE Sami Radio on kertonut hankkeesta lähetyksissään mm. haastattelemalla useasti projektipäällikköä hankkeesta ja kulloinkin ajankohtaisista asioista. Seminaarit ovat saaneet julkisuutta Lapin kansassa, etenkin Lex Boazusta kirjoitettiin useasti Lapin kansassa. 8 Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset 8.1 Pysyvä toiminta hankkeen jälkeen Hankkeen aikana nousi esille tarve saamelaisalueen elinkeinojen koordinoinnille ja ohjaukselle. Eräänä ratkaisuna nähtiin ns. elinkeinokoordinaattorin tehtävän perustaminen. Elinkeinokoordinaattorin tehtäviin kuuluisi mm. neuvontaohjaustuki ja palveluiden kehittäminen (esim. koulutuspalvelut). Hankkeen aikana neuvoteltiin Lapin TE-keskuksen kanssa saamelaiselinkeinokoordinaattoriasian edistämisestä. Työn voisi mahdollisesti hoitaa ostopalveluna Yritys- Suomi hankkeeseen. Lapin TE-keskus toimii työn tilaajana ja Saamelaiskäräjät tuottajana. Hankkeen päättymisen jälkeen haetaan Työministeriöltä rahoitusta saamelaisasiamiesviran/elinkeinokoordinaattorin perustamisesta. 8.2 Saavutettujen tulosten hyödyntäminen Hankkeessa valmisteltua Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelmaa tullaan toteuttamaan Saamelaiskäräjien toiminnassa ja siinä mainittuja toimenpiteitä pyritään sisällyttämään myös muiden keskeisten kehittämisorganisaatioiden toimintaan ja toimenpideohjelmiin. 12
13 Hankkeen aikana esille nousseisiin kehittämishankkeisiin etsitään yhteistyökumppaneita/toteuttajia ja suunnitelmien pohjalta tehdään rahoitushakemukset. 8.3 Projektitoiminnan kehittäminen yleisesti Saamelaisia asuu neljän valtion alueella ja se tekee saamelaisiin liittyvistä projekteista haastavampia. Projektitoiminnassa yhteistyö naapurimaiden kanssa tulisi olla luonnollista ja siitä aiheutuvat kulut myös tukikelpoisia. Projektitoiminta tulisi muutenkin olla käytännönläheisempää, tai ainakin tulisi olla riittävästi resursseja esim. useamman työntekijän palkkaamiseen kenttätyöskentelyä varten. 9 Muu aineisto Loppuraportin liitteenä ovat hankkeessa valmisteltu saamelaiselinkeinojen nykytilanteen kartoitus (liite 1) ja Saamelaisen elinkeinotoiminnan kehittämissuunnitelma (liite 2) sekä järjestettyjen seminaarien raportit (liitteenä 3 7). Hankkeen aikana tehdyt uudet hankesuunnitelmat löytyvät Saamelaiskäräjien arkistosta. 13