SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA
|
|
- Arttu Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA Hyväksytty saamelaiskäräjien hallituksessa
2 2 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella Lapin maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma ja eräät muut asiakirjat Maakuntaohjelman saamelaisosion toteutuminen kaudella Kehittämisstrategia 2.1. Strategian kulttuurinen SWOT-analyysi Kehittämisvisio Strategiset tavoitteet ja painopistealueet 9 3. Toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet 3.1. Kärkihanke saamelaiskulttuurikeskus osatoimintoineen Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden tukeminen Saamelaisten perinteiset elinkeinot Yritystoiminta ja yrittäjyys Osaaminen ja innovaatioiden edistäminen Saamen kieli Koulutus ja tutkimus Kulttuuri Hyvinvointipalvelujen kehittäminen..20
3 3 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1. Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa Uusi alueiden kehittämislaki (602/02) tuli voimaan Sen 10 :ssä säädetään maakuntaohjelmasta. Pykälän mukaan maakunnan liitto laatii määräaikaisen maakuntaohjelman, joka sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Lapin maakunnassa maakuntaohjelmaan sisältyy saamelaiskulttuuria koskeva osa, jonka valmistelee Saamelaiskäräjät kuten mainitun pykälän 3 momentissa säädetään. Hallituksen esityksessä alueiden kehittämislaiksi (55/2002 vp) erillisen saamelaiskulttuuriosion sisällyttämistä Lapin maakuntaohjelmaan perustellaan saamelaisten perustuslaillisella oikeudella ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan itsehallinnon perustalta. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on erikseen todettu, että kulttuuri-itsehallintoon kuuluu perinteisten saamelaiselinkeinojen suojaaminen Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Suomessa on Saamelaiskäräjien vuonna 2003 keräämien tietojen mukaan noin saamelaista, joista noin asuu saamelaisten kotiseutualueella (jäljempänä saamelaisalue). Saamelaisalue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueen sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Alue on laajuudeltaan km². Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan kolmasosan vähemmistönä alueen noin asukkaasta. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Suomen saamelaisista jo noin 54 % (n. 4290) asuu saamelaisalueen ulkopuolella, heistä 585 ulkomailla. Ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Utsjoki on menettänyt saamelaisväestöä suhteellisesti eniten. Siellä saamelaisten osuus kunnan kokonaisväestöstä on enää noin 58 % kun se vielä neljä vuotta sitten oli yli 70 %. Yli 45 vuotiaista saamelaisista 65 % asuu saamelaisalueella ja alle 45 vuotiaista 63 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Alle kymmenen vuotiaista lapsista 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja vastaavasti yli 75
4 4 vuotiaista yli 90 % asuu saamelaisalueella. Näin ollen reilu enemmistö lapsista, nuorista ja parhaassa työiässä olevista aikuisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamea puhuu vajaa puolet saamelaisista. Pohjoissaamea käyttää % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista. Perustuslaki turvaa saamelaisille Suomen ainoana alkuperäiskansana oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin (PL 17.3 ) ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella (PL ). Saamelaisten kulttuuri ymmärretään perustuslaissa laajasti kulttuurimuotona siihen kuuluvine perinteisine elinkeinoineen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Julkisen vallan tulee sallia ja tukea kansainvälisistä sopimuksista ilmenevien saamelaisten oikeuksien toteutumista alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiseksi heidän omaa kulttuuriperintöään kunnioittaen. Saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa toteuttaa saamelaisten edustuselin, Saamelaiskäräjät (L 974/1995), jonka saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Käräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla valtion varoin. Saamelaiskäräjät ei ole valtion viranomainen, vaan luonteeltaan julkisoikeudellinen oikeushenkilö, alkuperäiskansaedustajisto ja itsehallintoelin, jolle on tarkoitus antaa perustuslaissa säädetyissä asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Käräjät hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevia asioita. Lisäksi käräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaisten perinteinen kulttuuri perustuu oman alueen ja sen luonnon tuoton monipuoliseen ja kestävään käyttöön saamelaisväestön perustarpeiden tyydyttämiseksi. Saamelaisen luonnonkäytön edellytyksenä on ollut luonnon ja eläinten käyttäytymisen vuosituhantinen tunteminen. Saamelaisalueella ihminen elää osana luontoa, joka on herkkää, niukkatuottoista ja hitaasti uudistuvaa tunturi- ja metsäraja-aluetta. Alue soveltuu huonosti luonnonvarojen teollisluontoiseen hyödyntämiseen voimatalouden, kaivostoiminnan ja metsätalouden alalla. Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on monille saamelaisille elämäntapa. Niitä harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinona, toisinaan myös nk. uudenaikaisten elinkeinojen kuten matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella. Saamelaisalueella asuvalle saamelaiselle perheelle onkin tyypillistä toimeentulon koostuminen monista eri tulolähteistä. Suuri osa saamelaisista saa kuitenkin toimeentulonsa pelkästään uudenaikaisista elinkeinoista. Poronhoidolla on silti saamelaisille paitsi suuri kulttuurinen merkitys niin myös huomattava merkitys itsenäisenä elinkeinona. Saamelaiset omistavat 85 % saamelaisalueen poroista (85 000).
5 5 Saamelainen paikallisasutus saamelaisalueella ylläpitää saamelaista kulttuuria ja saamen kieltä sekä saamelaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, elämäntapaa ja identiteettiä. Työllistyminen kotiseudullaan luo saamelaisille edellytyksiä kehittää kulttuuriaan, elinolojaan ja aluettaan kulttuurisen itsehallinnon perustalta. Saamelaisten poismuutto kotiseutualueensa ulkopuolelle vastaavasti uhkaa pirstoa ja sen seurauksena murentaa saamelaisyhteisön perustaa, johtaa kielenvaihtoon, kiihdyttää sulautumista pääväestöön ja heikentää mahdollisuuksia luoda ja kehittää itsehallintoa saamelaisalueella Lapin maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma sekä eräät muut asiakirjat Lappiin valmistui toukokuussa 2006 maakuntasuunnitelma, Lappi 2022, joka on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Se on yhteisesti sovittu näkemys Lapin tavoitetilasta vuonna Suunnitelma on ohjeena seutukunnittain laadittavalle maakuntakaavalle ja se antaa myös lähtökohtia lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelmalle, joka ohjaa konkreettista kehittämistyötä. Maakuntasuunnitelmaan on kirjattu myös saamelaisia koskevia asioita. Lappilaisiin arvoihin sisältyy saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus ja lisäksi strategiaosassa on erillinen luku saamelaisten olojen kehittämisestä. Valtioneuvoston vuonna 2000 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan saamelaisalueella turvataan alueidenkäytössä saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen kehittämisedellytykset. Lisäksi muuallakin poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Saamelaiskäräjät hyväksyi maaliskuussa 1998 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman, jota valmisteltiin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Tämä ohjelma päivitettiin helmikuussa Ohjelman tavoitteena on saamelaisalueen luonnonvarojen käyttö ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta kestävästi saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseksi. Ohjelma sisältää useita hanke-esityksiä, jotka sopivat hyvin otettavaksi maakuntaohjelmaan. Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma on otettu huomioon kesäkuussa 2006 hyväksytyssä kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa. Euroopan parlamentti on vuonna 1999 hyväksynyt päätöslauselman (A4-0073/99) arktisten alueiden maatalouden uudesta strategiasta. Sen 31 artikla korostaa, että saamelaiskulttuuria ja poronhoitoa voidaan kehittää saamelaisten omilla ehdoilla yhteisön tuella. Lisäksi artiklat 32 ja 33
6 6 käsittelevät poronhoitoelinkeinon harjoittamisedellytysten turvaamista ja kehittämistä. Suomen vuoden 1994 Euroopan unionin liittymisasiakirjan osana on saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Suomella ja Ruotsilla kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla. Saamelaispöytäkirjan 1 artiklan mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla. Tällainen uudistus voitaisiin siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta. Artiklan 2 mukaisesti pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia, mikä kuitenkin edellyttää kaikkien sopimuspuolten suostumuksen Maakuntaohjelman saamelaisosion toteutuminen kaudella Ohjelmakauden saamelaisosion keskeisin hankekokonaisuus oli Inarin kirkonkylään suunniteltu saamelaiskulttuurikeskus osatoimintoineen. Kulttuurikeskusta on valmisteltu, suunniteltu ja sen eri osatoimintoja kehitetty useilla Euroopan unionin rakennerahastoprojekteilla. Kulttuurikeskus odottaa kuitenkin edelleen valtiovallan rahoituspäätöksiä.
7 7 2. KEHITTÄMISSTRATEGIA 2.1. Strategian kulttuurinen lähtökohta Pohjoisella sirkumpolaarisella (pohjoisnapaa ympäröivä alue) alueella alkuperäiskansat muodostavat vakaimpia pysyvän asutuksen ihmisyhteisöjä. Yhtenä pohjoisista alkuperäiskansoista saamelaisten kulttuuri ja elämäntapa ovat kuitenkin hyvin uhanalaisia globalisoituvan maailman yhdenmukaistavassa paineessa. Saamelaiskäräjien pyrkimyksenä on turvata saamelaiskulttuurin ydinarvojen säilymistä ja kehittymistä nykyaikaiseen elämään sopeutumisessa tavalla, joka vastaa saamelaisten omia tarpeita ja toivomuksia. Suomen perustuslaki ja kulttuurisia ja ihmisoikeuksia turvaavat kansainväliset sopimukset muodostavat oikeudellisen perustan saamelaiskulttuurin suojaksi. Saamelaiskulttuuri muuntuu ja kehittyy sekä ulkoisesta paineesta että omaehtoisesti. Käytännön haasteena saamelaisilla on kulttuurin ydinarvojen säilyttäminen sopeutumisprosessissa ja niiden vieminen eteenpäin murrosaikojen yli siten, että kulttuurisia ydinarvoja ei muutoksessa hukata. Lastenkulttuurin osa-alueet ovat välttämätön voimavara kulttuuristen arvojen siirtämisessä sukupolvelta toiselle. Saamelainen musiikki, erityisesti joiku, saamenkieli ja kertomaperinne, pukuperinne kulttuurisine koodeineen, perinteinen luonnonvarojen käyttö, elinkeinot ja luontosuhde sekä muut sen kaltaiset erityisalueet ovat lujasti kiinnittäneet saamelaisille itselleen läheisiä perinteisen kulttuurin elementtejä saamelaisuuden yleisesti tunnetuiksi ilmentymiksi. Musiikki, elokuva ja media perustuvat uudenaikaiseen tekniikkaan ja kiinnostavat erityisesti lapsia ja nuoria. Ne ovat myös tehokkaita uusia innovaatioita, jotka tarjoavat runsaasti välineitä kielen ja kulttuurin kehittämiseen ja siirtämiseen. Keskeistä on integroida saamelaisten perinteinen osaaminen osaksi modernia yhteiskuntakehitystä. Saamelaisten omille instituutioille on turvattava mahdollisuus osallistua tämän kehityksen ohjaamiseen tavalla, joka on niiden itsensä havaitsemien, tunnistamien ja määrittelemien tarpeiden ja pyrkimysten mukainen. Saamelaisalueella on tuettava ja kehitettävä saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä sekä eräillä alueilla lisäksi pienimuotoista karjataloutta. Niiden rinnalla ja tueksi tulee kehittää sellaista nk. uudenaikaista elinkeinotoimintaa, jota voidaan harjoittaa sopusoinnussa peruselinkeinojen kanssa. Esimerkiksi suuriin ihmismääriin perustuva niin sanottu massamatkailu sopii huonosti tällaiseen strategiseen linjaukseen. Modernia saamelaista elinkeinotoimintaa on saamelaisalueella monipuolistettava ja kehitettävä saamelaisten oman kulttuurin ja sen perinteisen tietämyksen ja osaamisen perustalta peruselinkeinoja täydentäen.
8 SWOT-analyysi SWOT-analyysillä on kartoitettu saamelaisyhteisön vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Vahvuuksia ja heikkouksia on arvioitu yhteisön sisältä päin ja mahdollisuuksia ja uhkia yhteisön ulkoa käsin. Analyysi antaa hyvän pohjan kehittämisstrategian laatimiselle. Strategialla pyritään vahvistamaan vahvuuksia entuudestaan ja maksimoimaan mahdollisuuksien hyväksikäyttöä sekä toisaalta torjumaan uhkia ja lievittämään heikkouksia. VAHVUUDET HEIKKOUDET - saamelaisten alkuperäiskansa-asema ja saamelaisia koskevat perustuslain säännökset - omaleimainen ja rikas kulttuuri - valtioiden rajat ylittävä saamelainen toimintaympäristö - saamelaisen kulttuurin ekologinen tieto-taito - sukuyhteisö sosiaalisena turvana - kielenelvytyshankkeilla saadut tulokset - saamelaisyhteisön innovatiivinen ilmapiiri - saamelaisten vähemmistöasema - asuminen hajallaan neljän valtion alueella - pitkälle edennyt sulautuminen pääväestöön - poismuutto kotiseutualueen ulkopuolelle - yhteisön pirstoutuminen - Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän hallinnolliset, lainsäädännölliset ja kulttuuriset erot - resurssien vähyys itsehallinnon toteuttamisessa UHAT - perustuslakia toteuttava lainsäädäntö vaillinaista - perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisen heikot oikeudelliset, hallinnolliset, taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset - saamen kielten häviäminen/uhanalaisuus - kielenvaihdoksen nopeutuminen poismuuton seurauksena - ratkaisematon maanomistuskysymys valtion ja saamelaisten välillä saamelaisalueella ja siihen kytkeytyvät ongelmat perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa - jossakin määrin kielteinen julkisuuskuva saamelaisista (Lapissa) - ilmastonmuutos ja globalisaatio MAHDOLLISUUDET - hyvä perustuslaillinen asema - tunnustettu asema Suomen ja Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana - alkuperäiskansojen asemaa ja niiden oikeuksien vahvistamista koskeva myönteinen kansainvälinen kehitys - kansainvälisyys ja kansainväliset suhteet - osa maailmanlaajuista alkuperäiskansayhteisöä - saamelaisen perinteisen tietämyksen hyödyntäminen muuttuvassa yhteiskunnassa
9 Kehittämisvisio ) Saamelaiset alkuperäiskansana elävät ja kehittyvät omalta kieli- ja kulttuuriperustaltaan monikielisessä ja kulttuurisessa yhteiskunnassa hyvässä yhteydessä muihin kulttuureihin. 2) Saamelaisalueesta on kehittynyt elinvoimainen, tunnettu ja omaleimainen alue, joka houkuttelee kilpailukykyisillä elinolosuhteillaan erityisesti saamelaisnuoria asettumaan kotiseudulleen ja yhä enenevässä määrin palaamaan sinne. 3) Saamelaisalue tarjoaa runsaasti työpaikkoja saamen kielen taitoiselle väestölle, erityisesti nuorille. Saamelaiset harjoittavat perinteisiä elinkeinojaan kestävän kehityksen pohjalta oikeudellisesti ja taloudellisesti turvattuna. Suuri osa saamelaisista hankkii toimeentulonsa myös nk. uudenaikaisissa ammateissa. Yhdistelmäelinkeinot ovat yleisiä. 4) Saamen kieltä käytetään tasavertaisesti suomen kielen rinnalla kaikilla elämänalueilla. 5) Yhteistyö naapurimaiden saamelaisten kanssa on vahvaa ja luontevaa Strategiset tavoitteet ja painopistealueet 1) Saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä turvataan ja kehitetään. 2) Saamelaisten omaehtoista ja omaan kulttuurin pohjautuvaa yrittäjyyttä, yritystoimintaa ja innovaatioiden kehittämistä sekä erityisesti perinteiseen tietämykseen nojaavaa osaamista tuetaan ja kehitetään. 3) Saamelaislasten ja nuorten viihtymisen edellytyksiä ja yleisiä elinoloja kehitetään saamelaisalueella ja heidän saamelaista identiteettiään ja kulttuuriaan tuetaan. 4) Saamelaisen käsityön, taiteen ja kulttuurielämän toimintaedellytyksiä parannetaan. 5) Saamelaista informaatiotekniikkaa ja toimintaa sekä saamelaista mediaa ja elokuvatuotantoa vahvistetaan ja kehitetään. 6) Saamen kielen käyttöä ja asemaa palveluissa, koulutuksessa, hallinnossa ja viestintävälineissä vahvistetaan ja saamen kieltä kehitetään vastaamaan nykyyhteiskunnan tarpeita.
10 10 7) Opetuksen saamelaista sisältöä kehitetään esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa. Saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvaa korkean asteen koulutusta ja tutkimusta kehitetään saamelaisista lähtökohdista. 8) Saamelaisten hyvinvointipalveluita kehitetään oman kielen ja kulttuurin perustalta. 9) Saamelaisten tunnettavuutta Suomen ja Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana lisätään.
11 11 3. TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET 3.1. Kärkihanke saamelaiskulttuurikeskus osatoimintoineen Inarin kirkonkylään suunnitellun saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on osaltaan luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinotoimintaansa, hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä. Tarkoituksena on myös parantaa mahdollisuuksia levittää ja saada tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Kulttuurikeskukseen tulisi toimitilat Saamelaiskäräjille ja eräille muille hallinnollisille toiminnoille sekä tilat saamelaista kulttuuri- ja elinkeino- sekä opetus- ja tutkimustoimintaa varten. Uusina, pysyvinä toimintoina kulttuurikeskukseen perustettaisiin alkuperäiskansojen elokuvakeskus, saamelaismusiikin keskus, Inarin saamelaiskirjasto ja saamelainen lastenkulttuurikeskus. Kulttuurikeskuksessa harjoitettaisiin myös saamelaista opetus- ja tutkimustoimintaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johdolla. Lisäksi keskukseen on suunniteltu 250-paikkainen auditorio. Nämä eri osatoiminnot yhdessä muodostavat toimivan ja ehjän kokonaisuuden. Kulttuurikeskuksen laajuus on hyöty m²:ä ja kustannusarvio n. 11 miljoonaa euroa. Keskuksen keskeisimmät käyttäjät olisivat Saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Muita käyttäjiä olisivat Inarin kunta, Lapin lääninhallitus ja eräät saamelaisyhdistykset. Tilojen suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota niiden monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen Saamelaisten perinteiset elinkeinot Saamelaisten kotiseutualueen elinkeinotoiminta perustuu luonnon ja luonnonvarojen kestävän käytön ja hoidon menetelmiin. Tavoitteena on, että luonnon vuotuinen tuottokyky ja monimuotoisuus ja luonnonrauha, tunturin, metsämaan, soiden, maaperän ja vesien osalta säilyy hyvänä, mikä luo edellytykset saamelaisten perinteisten ja uusien elinkeinojen harjoittamiselle ja kehittämiselle. Poronhoitoa, kalastusta, metsästystä ja pienimuotoista maataloutta sekä luonnontuotteiden jatkojalostusta ja markkinointia kehitetään tukemalla
12 12 saamelaisia poronhoitajia ja kalastajia ja saamelaisia maatalouden harjoittajia. Erityisesti saamelaisia nuoria pyritään saamaan näiden elinkeinojen harjoittajiksi tukitoimin. Poronhoidon, kalastuksen ja muun alkutuotannon tuotteiden jalostusta ja markkinointia kehitetään yksityisten tai yritysten puitteissa. Tuettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa työllisyystilanne paranee saamelaisalueella muuttoliike kääntyy positiiviseksi nuoret jatkavat perinteisissä ammateissa poro- ja muiden luonnontuotteiden saatavuus ja kysyntä kasvaa yritysten lukumäärä kasvaa ja elinkeinorakenne monipuolistuu. Poronhoito Tavoitteena on tukea ja kehittää poronhoitoa sitä harjoittavien talouksien täyden toimeentulon perustana. Poronhoito nähdään saamelaisena elämänmuotona, johon liittyy lihantuotannon lisäksi koko elämänpiiri kuten sosiaaliset suhteet, asuminen, kulkeminen, luontoympäristön tuntemus, perinteinen tietämys, luonnonkäyttö ja saamelaisten käsityöt. Saamelaisten tulee itse olla kehittämässä poronhoitoa laaja-alaisesti lähtien aina poronhoidon hallinnosta ja rahoituksesta itse käytännön poronhoitotyöhön jatkuen poronlihan jalostukseen ja markkinointiin. poronlihan jatkojalostus siten, että se on mahdollisimman lähellä tuottajia. Tuetaan joko suoraan poronhoitajien pienimuotoisia tai paliskuntien ja/tai poronhoitajien yhteisiä jalostuslaitoksia saamelaisalueen paliskuntia tai saamelaisia poronhoitajia tuottajajärjestön muodostamiseksi poronlihan jakelu ja markkinointi. Porotuotteet markkinoidaan alkuperäismerkinnöin luonnonmukaisina tuotteina (alkuperäiskansaruoka) poronhoidon hallinnon kehittäminen tutkimustoiminta ja projektit, jotka edistävät poronhoitoa erilaiset poronhoitoon liittyvät koulutushankkeet
13 13 Kalastus ja metsästys Tavoitteena on tukea kalastusta ja metsästystä osana saamelaisten yhdistelmäelinkeinotoimintaa, tukea luonnontuotteiden jatkojalostusta ja markkinointia sekä kehittää monialaelinkeinonharjoittamista saamelaisalueella. kalastuselinkeino ja kalojen jatkojalostus kunkin alueen erityispiirteet huomioon ottaen kalastusmatkailu riekonpyynti saamelaisalueen luonnontuotteiden, kuten marjojen, sienien jne. talteenotto ja niiden jatkojalostus sekä markkinointi kala- ja riistakantojen, vesistöjen ja riistaeläinten elinympäristön hoito kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luontaiselinkeinojen harjoittajien toimeentulon kehittämiseen liittyvää koulutus, tutkimus ja yritysneuvonta Pienimuotoinen maatalous Tavoitteena on tukea saamelaisalueella harjoitettavaa maataloutta ja edistää sen elinvoimaisuutta ja kehittää sitä saamelaisalueen olosuhteisiin sopivana elinkeinona. maatalouden elinkelpoisuutta saamelaisalueella edistävät hankkeet koulutus- ja kehitystoiminta Saamenkäsityöt Tavoitteena on tukea saamelaisen perinteisen käsityön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä käsityötaidon siirtymistä sukupolvelta toiselle. Saamenkäsityön toimintaedellytyksiä kehitetään siten, että ne luovat pohjan yrittäjyyden ja työllisyyden parantamiseen. saamenkäsitöiden ja tarve-esineiden tuotanto ja markkinointi
14 14 käsityöyrittäjyys saamelainen muotoilu ja taidekäsityö materiaalien saatavuus, esikäsittelyprosessit ja välivarastointi tuotekehittely ja innovatiiviset työmenetelmät saamelaisperinteen pohjalta informaation levittäminen koulutus- ja kehitystoiminta Yritystoiminta ja yrittäjyys Tutkimustoiminta ja yritysympäristön kehittäminen Tavoitteena on tukea ja kehittää nykyisiä ja uusia yrityksiä hyödyntämällä perinteistä saamelaista tietämystä ja uutta teknologiaa. Tavoitteena on parantaa yritysten henkilöstön osaamista, lisätä aloittavien yrittäjien valmiuksia sekä järjestää neuvonta- ja tietopalveluja. Lisäksi tuetaan yhteistyötä ja klusteroitumista edistäviä toimintatapoja yritysten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden kesken. yritystoiminnan aloittaminen ja neuvonta yrittäjien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen uuden teknologian käyttöönotto tutkimustiedon hyödyntäminen yritystoiminnassa kulttuuripalvelujen tuotanto ja kulttuuriyrittäjyys yrittäjäkoulutus saamelaiskulttuuriin perustuva uudentyyppinen yrittäjyys yritysten ja organisaatioiden yhteistyö Matkailu Tavoitteena on kehittää saamelaista matkailuelinkeinoa Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman periaatteiden mukaisesti saamelaisten oman kulttuurin ja sen perinteisen tietämyksen ja osaamispääoman perustalta. Matkailu nähdään merkittävänä keinona alueiden työllisyyden ja taloudellisen kehityksen turvaamisessa sekä kulttuurikohteiden säilyttämisessä ja elävöittämisessä. Tavoitteena on edistää matkailua pieniin volyymeihin perustuvana ja mahdollisuuksien mukaan perinteisiä saamelaiselinkeinoja täydentävänä
15 15 elinkeinona (yhdistelmäelinkeinot). Lisäksi panostetaan erityisesti aidon ja korkealaatuisen saamelaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiseen sekä luodaan matkailun saamelainen tuotemerkki. Matkailun kehittyminen tarjoaa monille saamelaisille toimeentulon ja elämisen edellytyksiä kotiseudullaan. ainutlaatuiset ja innovatiiviset saamelaiskulttuuriin perustuvat matkailutuotteet matkailuyritysten tuotekehitys- ja markkinointiverkosto saamelaisen matkailutuotemerkin luominen ja lanseeraus (tunnetuksi tekeminen) luonto- ja kulttuurimatkailu ekomatkailu matkailu saamelaisten kulttuuritapahtumien kanssa rinnakkain Informaatio ja mediat Tavoitteena on edistää ajantasaisen ja oikean tiedon tuottamista ja levittämistä sekä vahvistaa saamen kielen asemaa uuden teknologian avulla. Lisäksi tavoitteena on saamelaiskulttuurin taltioinnin, levittämisen ja esittämisen tehostaminen. Saamelaiskulttuurin tunnettavuuden lisääminen maailmalla ja informaation levittäminen omassa ympäristössä edellyttää eri alojen osaajien yhteistyön kehittämistä. Eri kulttuurialojen asiantuntijoiden kouluttautuminen ja verkostoituminen luo edellytykset saamelaisten av-kulttuurituotteiden tuotantojärjestelmien kehittämiselle. uusien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto tallennus-, esitys- ja levitystoiminta tekijänoikeuksien valvonta saamenkieliset tv-ohjelmat saamelainen elokuvatuotanto saamelainen uusmediatuotanto TV-, elokuva- ja mediakoulutus erityisesti lapsille suunnatut saamenkieliset av-tuotteet
16 16 Muu yritystoiminta Tavoitteena kannustaa yrittäjiä yhteistyöhön ja monialayrittäjyyteen. Tavoitteena on myös tuotannon ja markkinoinnin tehostaminen sekä uuden teknologian monipuolinen hyödyntäminen ja kansainvälisen toiminnan tehostaminen. Lisäksi tavoitteena on tukea laaja-alaisesti mm. poro- ja kalatalousyrittäjyyttä, luontaistuoteyrittäjyyttä, elintarvikeyrittäjyyttä, pienimuotoista puualanyrittäjyyttä, vaate- ja tekstiiliyrittäjyyttä sekä muotoiluyrittäjyyttä ja kulttuuriyrittäjyyttä. Lisäksi tuetaan kaikenlaista alihankintatoimintaa. yritysten perustaminen yritysverkostot monialayrittäjyys kulttuuriyrittäjyys pienimuotoinen luonnonvarojen hyödyntäminen yritystoiminnassa yritysten kansainvälinen toiminta Uudet teknologiat Tavoitteena on kehittää saamelaiseen elinkeinotoimintaan liittyviä uusia teknologioita sekä muita teknisiä ja taloudellisia sovelluksia, joilla saavutetaan mm. kilpailu- ja kustannusetuja, pienennetään maantieteellisten etäisyyksien haittoja ja lisätään tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. digitaalisen tiede- ja taidekeskuksen aikaansaaminen saamelaisen informaatiokeskuksen aikaansaaminen kylmänalueen teknologia poro- ja kalatalouden teknologia lumiteknologiaa vesiteknologiaa jääteknologiaa
17 Osaaminen ja innovaatioiden edistäminen Tavoitteena on integroida saamelaisten perinteinen osaaminen osaksi modernia yhteiskuntaa. Saamelaisten omille instituutioille on turvattava mahdollisuus osallistua tämän kehityksen ohjaamiseen tavalla, joka on niiden itsensä havaitsemien, tunnistamien ja määrittelemien tarpeiden ja pyrkimysten mukainen. Saamen kieli ja kulttuuri liittyvät tiiviisti yhteen ja ovat perustana uusille innovaatioille. Kieli ja kulttuuri kuljettavat mukanaan sukupolvelta toiselle välittyvää tieto-taitoa, jonka hyödyntäminen koulutuksessa, tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä rikastuttaa sekä saamelaista että laajempaa yhteisöä. tta edistää erityisesti Inariin suunniteltu saamelaiskulttuurikeskus, joka on koko saamelaisalueen kehitystä tukeva ja suuntaava vetovoimainen hanke. Kulttuurikeskuksen tavoitteena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinotoimintaansa, hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä. Tarkoituksena on myös parantaa mahdollisuuksia levittää ja saada tietoa saamelaisista alkuperäiskansana Saamen kieli Alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin säilyminen ja kielen käyttömahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla elämän alueilla on elintärkeää saamelaisten tulevaisuuden kannalta. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisessa asemassa eivätkä saamelaisten kielelliset oikeudet toteudu samalla tasolla kuin pääväestön. Oma kieli on kulttuurin keskeisin tunnusmerkki ja sen säilyminen ja kehittyminen luo edellytyksiä sille, että saamelaiset voivat säilyä omana kansanaan myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on tukea saamen kielen säilymistä, kehittymistä ja siirtämistä uudelle sukupolvelle saamen kielen käyttämistä luonnollisena ja näkyvänä osana kaikkia elämänalueita saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista saamen kieleen liittyvää koulutusta, tutkimusta, kielenhuoltoa ja saamenkielisten palveluiden kehittämistä pohjoismaista saamen kieliyhteistyötä
18 18 Tuettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa saamen kieli toimii luonnollisena kommunikoinnin välineenä eri sukupolvien kesken perheissä, lähiyhteisöissä ja koko saamelaisyhteisössä saamen kieltä käytetään laajasti kaikessa viestinnässä (sähköinen ja muu media) saamen kielen opetuksessa on käytössä uuden teknologian ja nykyaikaisen yhteiskunnan tarpeita vastaavaa tasokasta oppimateriaalia saamen kielenhuolto on järjestetty siten, että se on helposti kaikkien saatavilla tietoa saamen kielen asemasta ja vanhempien kotikieltä ja lasten opetuskieltä koskevien ratkaisujen pitkälle tulevaisuuteen ulottuvasta merkityksestä on kaikkien saatavilla kielipesäverkostot ja muut kielenelvytyshankkeet kielenelvytykseen liittyvät koulutushankkeet kaksikielisyyttä ja kielen asemaa koskevat neuvonta- ja tiedotushankkeet opettajakoulutuksen kehittämiseen liittyvät hankkeet saamen kielen tutkimukseen liittyvät hankkeet saamen kielenhuoltoon liittyvät hankkeet saamen kielen käytön edistämiseen eri elämänaloilla liittyvät hankkeet (eri alojen sanasto- ja terminologiahankkeet, saamenkielisen median kehittämiseen liittyvät hankkeet) saamen kielilain toteuttamista tukevat hankkeet saamenkielisen kulttuuriperinnön dokumentointiin ja tallentamiseen liittyvät hankkeet yhteissaamelaisen sanasto- ja tekstitietokannan kehittämiseen liittyvät hankkeet uuden kieliteknologian hyväksikäyttämiseen saamen kielen kehittämisessä liittyvät hankkeet saamen kielen näkyvyyden lisäämistä yhteiskunnassa toteuttavat hankkeet Koulutus ja tutkimus Tavoitteena on tukea saamen kielen, kulttuurin ja identiteetin jatkuvuutta ja elinikäistä oppimista saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen saavutettavuutta pohjoismaista opetusalan yhteistyötä saamelaisiin elinkeinoihin ja yritystoimintaan liittyvää koulutusta
19 19 saamelaisalueella järjestettävää korkean asteen opetusta monitieteellistä saamelaiseen perinteiseen tietämykseen perustuvaa tutkimustoimintaa Tuettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa perheet ja oppilaitokset toimivat läheisessä yhteistyössä saamen kielen ja kulttuurin siirtämisessä uudelle sukupolvelle on turvattu tekniset, taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset saamen kielen, kulttuurin ja saamenkielisen opetuksen antamiseen riippumatta opetusryhmien sijainnista saamelaisille on tarjolla uuden teknologian mahdollistamaa elinkeinoihin ja yritystoimintaan liittyvää monimuotokoulutusta saamelaisille on tarjolla korkeakoulutasoista opetusta omalla alueellaan saamelaiset harjoittavat tutkimustoimintaa omista lähtökohdistaan uuden teknologian soveltaminen koulutukseen em. aloilla saamen kielen ja kulttuurin elvyttämiseen liittyvät hankkeet (kodin, koulun, lähiyhteisön, eri ikäryhmien ja sukupolvien tai eri maissa asuvien saamelaisten yhteistyönä) saamen kielen ja saamenkielisen virtuaaliopetuksen edellytysten luomiseen liittyvät hankkeet (oppimateriaalin valmistaminen, oppimisympäristöjen rakentaminen etäopettajien kouluttamiseen ja digimateriaalien valmistamiseen liittyvät koulutushankkeet, virtuaaliopetuksen tarveselvitykset, virtuaaliopetukseen liittyvä tiedotustoiminta, virtuaaliopetukseen liittyviin hallinnollisiin ratkaisuihin liittyvät selvitykset, selvitykset pohjoismaisista yhteistyömahdollisuuksista) saamelaiseen elinkeino- ja yritystoimintaan liittyvät, erityisesti uutta teknologiaa käyttävät tai monimuoto-opetuksena järjestettävät koulutushankkeet saamelaisiin taiteisiin ja uuteen muotoiluun liittyvät koulutushankkeet saamelaisen korkean asteen koulutuksen kehittämishankkeet saamelaiset tutkimushankkeet Kulttuuri Tavoitteena on kehittää saamelaisalueelle viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyössä luovan osaamisen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen keskittyviä saamelaiskulttuurin innovaatiohautomoverkostoja. Lisäksi tuetaan kulttuurisidonnaisen yritys- ja palvelutoiminnan kehittymistä saamelaisalueella koulutus-, tutkimus- ja yritystoiminnalla.
20 20 Saamelaisalueen innovaatio- ja osaamisverkostot vahvistavat edellytyksiä alue- ja paikallistason toimijoiden välisen raja-alueyhteistyön kehittämiseksi ja kansainvälisen toiminnan lisäämiseksi. Tavoitteena on myös suunnitella ja toteuttaa harvaanasutuille alueille strateginen innovaatiojärjestelmä, joka soveltuu alkuperäiskansan kulttuurin säilyttämiseen ja hyödyntämiseen ja toisaalta sen integroitumiseen modernin yhteiskunnan osaksi. Innovaatiojärjestelmä keskittyy kulttuurien ydinarvojen (=kulttuuriperinteen) ilmentymien tunnistamiseen, säilyttämiseen sekä edelleen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Saamelaisilla ydinarvoilla tässä tarkoitetaan saamelaisuuden ulkoisia ja sisäisiä ilmentymiä, esim. joikuperinne saamelainen taide saamen kieli kertomaperinne pukuperinne ja käsityöt kulttuurisine koodeineen perinteinen luonnonvarojen käyttö elinkeinot perinteinen luontosuhde nk. hiljainen tieto perinteisen tiedon kerääminen ja tallentaminen kulttuuriperinnön turvaaminen itsehallinnon perustalta kulttuurituotannon ja -yrittäjyyden edistäminen taide- ja kulttuuritapahtumat konsertit ja muut musiikkitapahtumat näyttelytoiminta taiteilijoiden työtilat ja -välineet uusien teknologioiden hyödyntäminen digitaalinen julkaisutoiminta lasten- ja nuorten taide- ja kulttuurihankkeet yhteistyöverkostojen muodostaminen 3.4. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Tavoitteena on kehittää saamelaisista lähtökohdista hyvinvointipalveluja sekä niihin liittyvää tutkimusta, koulutusta ja arviointia. Näitä palveluja kehitetään erityisesti saamelaisalueella. Saamelaisväestölle turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet saada korkeatasoisia sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityisperuspalveluja.
21 21 Valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysohjelmissa ja -hankkeissa huomioidaan saamelaisväestön erityistarpeet. Tavoitteena on saada eri sosiaali- ja terveysalan ohjelmiin saamelasiosiot erillisinä hankkeina. Tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja laadun edistämistä, saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistä saamelaisperheiden hyvinvointia saamelaisvanhusten palvelujen kehittämistä saamenkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuutta ja osaamista saamen kielissä ja kulttuurissa saamelaisten työttömyyteen liittyvän syrjäytymiskehityksen ehkäisyä saamelaisväestölle suunnattua ennalta ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa saamelaista päihdetyötä perus- ja erikoispalveluiden saatavuutta parantavien teknologiapalveluiden kehittämistä saamelaisten vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä alkuperäiskansojen kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä pohjoismaista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhteistyötä Tuettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa saamenkielisillä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailla ja potilailla, erityisesti ikääntyvillä, on mahdollisuus saada saamenkielisiä palveluita saamelaisvanhuksilla on mahdollisuus elää elämänsä omassa kulttuuriyhteisössään saamelaisille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat samaa tasoa valtaväestön palvelujen kanssa saamelaista varhaiskasvatusta toteutetaan saamelaisten arvojen pohjalta omaishoidon tukijärjestelmää kehitetään osana saamelaisväestölle suunnattuja palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaaminen saamen kielessä ja kulttuurissa lisääntyy kynnys hakea päihdehuollon palveluja madaltuu saamelaisväestölle kehitetään ohjaus- ja neuvontapalveluita, mm. etä- ja verkkopalveluina saamelaisväestölle suunnatut hyvinvointipalvelut järjestetään kokonaisvaltaisesti ja lähipalveluina saamelainen hyvinvointistrategia 2015 hanke saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämis- ja tutkimusyksikön käynnistäminen
22 22 saamelaisen perhekeskustoiminnan käynnistäminen saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon erityisryhmille suunnatun materiaalin tuottaminen sosiaali- ja terveysalan saamenkielisen tiedotusmateriaalin kehittäminen saamelaisväestölle suunnattujen pienimuotoisten yksityisten hoiva- ja kotipalveluyritysten perustaminen saamelaisväestön sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisevään työhön liittyvät hankkeet vanhusten koti- ja laitospalvelujen ja omaishoidon kehittäminen saamelaisen päihdeohjelman laatiminen ja sen toteuttamista tukevat hankkeet saamelaisten perinteisten elinkeinojen piirissä työskentelevien sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen saamelaisten kuntoutus- ja liikuntapalvelujen kehittäminen saamelaisten työttömyyteen liittyvän syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät hankkeet saamelainen hyvinvointiasiamiestoiminta saamelaiskulttuuriin liittyvän sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan käynnistäminen saamelaisten vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehtävät yhteistyöhankkeet ***********
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA 2004-2007 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 17.12.2004 2 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella
Lisätiedot3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:
1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393
LisätiedotSaamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA 2008-2011 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 2.-3.6.2008 SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA 2008-2011 2 (17) SISÄLLYS 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3 1.1. Saamelaisten asema
LisätiedotSAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA
SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA 2004-2006 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 15.2.2003 1 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa.
LisätiedotAihe: Eduskuntavaalit 2015
Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotSaamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät
Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti
LisätiedotUtsjoen kuntastrategia 2025
Utsjoen kuntastrategia Kunnanvaltuusto 15.5.2017 Utsjoen kuntastrategia 15.5.2017 1 Visio Utsjoki on saamelaisia perinteitä kunnioittava ja rohkeasti tulevaisuuteen suuntaava kunta. Kunnan elinvoimaisissa
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotJokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia
Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,
LisätiedotSAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA
ESITYS 1 (7) 5.3.2014 Dnro:232/D.a.5/2014 Lapin liitto Mervi.nikander@lapinliitto.fi PL 8056 96101 Rovaniemi Asia: SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA 2014 2017 (Lappi-sopimus) Viite: Laki
Lisätiedots Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6
kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotESITYS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET
1 ESITYS 30.5.2012 Dnro 315/D.a.5/2012 LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2014 SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET TEEMA 7. SAAMELAISKULTTUURI KOLTTAKULTTUURIKESKUSHANKE Sevettijärvelle suunnitellaan
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040
LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus
LisätiedotKunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa
Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N
LisätiedotSaamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu
Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopisto, alkuperäiskansojen tutkimus MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ seminaari 5.10.2016
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotSaamelainen perhepalveluiden asiakkaana:
Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: kulttuurinen konteksti ja hyvät käytännöt 3.10.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaiset; alkuperäiskansa neljän valtion
LisätiedotSÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT
1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan
LisätiedotPaKaste -hankkeen seurantaraportointi
PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta
LisätiedotLAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.
LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät
LisätiedotPORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä
PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti
LisätiedotSPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA
SPIRIT OF INARI 1.11.2018 LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA Johanna Liinamaa, toiminnanjohtaja Leader Pohjoisin Lappi ry LAPIN LEADER-RYHMÄT Lapin Leader-ryhmät Leader Peräpohjola (51) Simo, Keminmaa,
LisätiedotSaamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
LisätiedotSaamelainen paikallinen kehittäminen
Saamelainen paikallinen kehittäminen esiselvitys 2.10.2016 Saamelainen paikallinen kehittäminen Hakija, yhteyshenkilö ja toteutusaika Hankkeen hakijana toimii Pohjoisimman Lapin Leader ry. Hankkeen yhteyshenkilö
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotOpinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen
LisätiedotAsia: Saamelaiskäräjien lausunto Viite: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LAUSUNTO 1 (5) 17.1.2013 Dnro: 43/D.a.2/2013 Ympäristöministeriö Kirjaamo Sähköposti: kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto Viite: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi
LisätiedotLausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset
Lausunto OKM/6/300/2011 30.03.2012 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite OM 32/49/2011 Asia Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169
LisätiedotPUHE 1 (6) Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki!
PUHE 1 (6) 22.09.2008 Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki! Seminaarin teema kieli ja perinteistieto on luonteva yhdistelmä. Kyseessä on oikeastaan saman asian kaksi puolta kielen avulla siirrämme perinteistietouttamme
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020
ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotMUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen
MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-
LisätiedotMuhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025
Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025 Kehyskuntien elinvoima- analyysin 2015-2018 vahvuudet Muhoksella Väestön keski- ikä (38,7)valtakunnan (42,7)keskitasoa matalampi. Syntyvyys 11,9 lasta/ 1000 asukasta
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotInterreg Pohjoinen 2014-2020
Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus
LisätiedotLaki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus
Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista
LisätiedotSaamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen
Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotSaamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari
Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotSUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA
1 (5) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA TULEVAISUUSFOORUMI: ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN SOPEUTUMINEN, 19.4.2010
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotLuovan talouden kehittämishaasteet
Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotSámiSoster ry PL 71 99870 Inari
1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotSAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA
3.4.2008 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA sisällysluettelo 1. KILPAILUKUTSU 2. KILPAILUTEKNISET TIEDOT 3. KILPAILUTEHTÄVÄ 4. EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 1 2 1. KILPAILUKUTSU 1.1 KILPAILUN
LisätiedotEAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008
EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala
LisätiedotSuomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju
Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN
SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista
LisätiedotLappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto
Lappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma 2018-2021 Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Aluekehittämisen kuva kirkkaana uuteen maakuntaan Teemme maakuntaohjelman tilanteessa, jossa Lapilla menee taloudellisesti
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotLain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,
LisätiedotLapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624
1 PL 71 99871 INARI 30.1.2007 Viite: Selvitys: Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 Sámi Nuorat Ovttas - Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana 1. Hankkeen
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotALKUPERÄISKANSAT. KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala
ALKUPERÄISKANSAT KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala Kulttuurinen approriaatio / kulttuurinen väärinkäyttö?! https://www.theguardian.com/film/filmblog/2016/sep/26/moanapolynesia-disney-cultural-blunders
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotLAUSUNTO 1 (12) Dnro 491/D.a.6/2008. Inarin kunta Piiskuntie Ivalo. Viite: Lausuntopyyntönne
LAUSUNTO 1 (12) 11.11.2008 Dnro 491/D.a.6/2008 Inarin kunta Piiskuntie 2 99800 Ivalo Viite: Lausuntopyyntönne 25.9.2008 LAUSUNTO INARIN KUNNAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMASTA Saamelaiskäräjät
LisätiedotAsia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ
LAUSUNTO 1 (8) 23.5.2013 Dnro:325/D.a.2/14 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 15.4.2014. Varhaiskasvatusta
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017
ESITYS Sivu 1/5 Dnro:310/D.a.2/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 Saamelaiskäräjät
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005
SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla
LisätiedotPUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa
Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0156/153. Tarkistus. Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta
21.3.2019 A8-0156/153 153 Johdanto-osan 5 kappale (5) Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen edellyttää, että on olemassa kukoistavia ja joustavia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, jotka
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
Lisätiedotduodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)
duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotHE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta
HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta
LisätiedotSaKaste Saamelaisten sosiaali- ja
SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden l kehittämisrakenne -hanke PaKaste 2 osahanke 1.10.2011-31.10.2013 Saamelaiskäräjät, Poske saamelaisyksikkö Kolpeneen kuntayhtymä, Saamelaisten kotiseutualueen
LisätiedotSAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävät- kehittämishanke Kristiina Magga 11.10.2017 Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017
LisätiedotJärvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus
Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja
LisätiedotUtsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap
LisätiedotLUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA
LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotYhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila
Yhteistyöhankkeet Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 8.4.2015 Yhteistyö Vastaa sisällöltään elinkeinojen kehittämishanketta Koskee maaseudun kaikkia toimialoja Hankkeessa edellytetään
LisätiedotAlueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotThe Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443)
1 The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) Programme of Work on Article 8 (j) and related provisions (Artikla 8 (j) työryhmä) 1. Artikla 8 (j) työryhmä,
LisätiedotVANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus
VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN Valmistelun tilannekatsaus Hannu Linjakumpu Yksikön päällikkö Lapin ELY-keskus Levi 5.12.2013 CAP-uudistus kesäkuussa 2013 Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
Lisätiedot