Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?

Samankaltaiset tiedostot
Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Esite avuksi viherrakennetta ja maisemaa koskevaan päätöksentekoon ja suunnitteluun kaupunkiseuduilla

Osallistavan suunnittelun haasteet kaupunkimetsissä

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Multicultural Urban Nature - Integrating Multicultural Information in Urban Nature Policy and Planning

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Kaavaprosessi ja kaavojen käsittely Kolarin kunnassa

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Ympäristöoikeudenmukaisuus ja kaupunkiluonto - lähiluonnon terveys ja hyvinvointivaikutukset

HELSINGIN YLEISKAAVA

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Luontoperustaisten terveyspalveluiden ja kansanterveyden edistäminen sääntelymuutoksin

Lataa Julkisesti uskottavat - Pauliina Lehtonen. Lataa

Ekologisten käytävien mittakaavahaaste

Hyvinvointia tukevat työympäristöt

FSD3080. Kaupunkiseutujen viherrakenteen suunnittelu Aineisto-opas

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

Osallistuminen Tampereella

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Luonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kulttuurinen moninaisuus rakennettujen ympäristöjen suunnittelussa

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Vihreä infrastruktuuri

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

Ympäristötieto, riskit, ja epävarmuudet suunnittelussa TUUMA-hankkeen alustavia tuloksia

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Hyvinvointi ja liikkuminen

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

University of Helsinki Designing the Future

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Luonto edistämään terveyttä myös kaupungeissa

KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLINEN PIENTALOALUE, 2.VAIHE

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

OSALLISTAVAN KOULUSUUNNITTELUN MENETELMIÄ menettelytapoja

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

ARK- E2001 Käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun perusteet (2op) klo

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

Strategian viimeistelyn askeleet

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Ranta-asemakaavan alue Joutsan rantaosayleiskaavassa, muutosalue rajattu punaisella

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Rovaniemen maalaiskunta Ylikylän asemakaavan laajennus liikekeskusta varten

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Transkriptio:

Luonnosta voimaa ja hyvinvointia 25.3.2014 Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Ihmisten elämäntyylit, tarpeet, arvostukset moninaisia ja muuttuvia Luonnon kokeminen arkiympäristössä tärkeä monien hyvinvoinnille, mutta mikä riittää kellekin? Metsä, viljelypaikka, taivaan näkeminen? Lähiluonto? Arkielämä voi rajautua asunnon ympärille tai tapahtua lähinnä muualla Tiivistyvissä kaupungeissa tila tiukassa miten saada laadukasta elinympäristöä monille?

Hyvän elinympäristön suunnittelussa tarvitaan tietoa asukkaiden kokemuksista Asukkaat oman elinympäristönsä asiantuntijoita ja heillä oikeus osallistua sen suunnitteluun Osallistuminen vakiintunutta kaavoituksessa ja viheralueiden suunnittelussa, menetelmiä löytyy http://helsinki.asiatkartalle.fi/geoforms/2/#page_2

Hyödynnetäänkö asukkaiden tietoa? Huomiota kiinnitetty osallistumiseen, vähemmän osallistumisen tuotosten hyödyntämiseen Kunnassani kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä 15 % vastanneista kuntalaisista samaa mieltä (Demokratiaindikaattorit 2013) Kamppailu niukasta kaupunkitilasta keiden näkemykset ovat vaikuttavaa tietoa?

Tutkimuksia Helsingin metropoliseudulla Miten asukkaiden kokemuksellista tietoa voidaan sovittaa yhteen ekologisen tiedon kanssa? GreenDecision Luontoalueita koskevan ekologisen ja sosiaalisen tiedon hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa (Suomen Akatemia 2006-2008, HY & METLA) Miten kaupunkiluontoa koskeva suunnittelu voi olla kulttuuriherkkää ja tukea eri kulttuuristen ryhmien integroitumista? Monikulttuurinen kaupunkiluonto (HY/HENVI 2008-2010, HY & SYKE) Miten kaupunkiseutujen suunnittelu monine tasoineen voidaan saada turvaamaan luonnon monenlaisia palveluja ihmisten hyvinvoinnille? ENSURE - Kestävää kaupunkikehitystä ekosysteemipalveluilla (HY/HENVI, IL, METLA, SYKE 2011-2014)

Tutkimusten toteutus: kokemuksellisen tiedon kannalta keskeisimmät aineistot GreenDecision - Asiantuntijahaastattelut (yht. 33): viranhaltijat, luottamushenkilöt, järjestötoimijat, maanomistajat - Tarkemmin ks. Faehnle & Tyrväinen 2013 Monikulttuurinen kaupunkiluonto - Asiantuntijahaastattelut (yht. 32): maahanmuuttajat, maahanmuuttajien kanssa toimivat henkilöt - Tarkemmin ks. Leikkilä ym. 2011 Kestävää kaupunkikehitystä ekosysteemipalveluilla - Eri alojen osatutkimukset - Suunnittelua käsittelevässä osatutkimuksessa asiantuntijahaastattelut (yht. 39): viranhaltijat, järjestötoimijat - http://www.helsinki.fi/henvi/tutkimus/ensuresuom.htm

Haasteena kokemuksellisen tiedon epäselvä asema suunnittelussa Ei yhteistä käsitystä siitä, missä vaiheessa asukkaiden kokemuksellista tietoa kuuluu käyttää Suunnittelun osapuolilla erilaisia käsityksiä myös siitä, miten asukkaiden kokemuksia tulee ottaa huomioon suhteessa ekologiseen tietoon - Tunnistettiin neljä ajattelutapaa Laki velvoittaa ekologisen tiedon hyödyntämiseen, mutta sallii monia tulkintoja osallistumisessa tuotetun tiedon käytöstä Asiantuntijatiedon arvostuksen perinne Bäcklund 2007, Faehnle ym. 2014

Miten asukkaiden kokemukset auttavat suunnittelemaan hyvää ympäristöä? Mistä asioista asukkailta tarvitaan tietoa? - Tunnistettiin yhdeksän aihepiiriä, mm. paikallishistoria, toivotut tulevaisuudet Tietotarpeet eri vaiheissa - Yksittäinen prosessi: mm. pohjaselvitykset, priorisointi - Suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmä: mm. arvot politiikkatasolla Faehnle 2014, Faehnle ym. 2014

Miten saada kaupunki luontoineen palvelemaan eri ryhmien hyvinvointia entistä paremmin? Tietoinen osallistaminen osana suunnittelun kokonaisuutta: huomio asukkailta saatavan tiedon sisältöön ja osallistamisen kohdentamiseen Ajattelun avarrus: erilaisia asiantuntemuksia tarvitaan, kokemuksellistakin hyvää luontokokemusta ei voi määrittää ekologisilla indikaattoreilla Kulttuurienvälisen keskustelun mahdollistaminen myös osallistumiskulttuurit moninaisia Arviointi ja jatkuva oppiminen

Kokemuksellinen tieto tehokäyttöön Välineitä laadukkaan vuorovaikutteisen suunnittelun tueksi Vuorovaikutteisen suunnittelun onnistumisen kriteerit avuksi suunnitteluprosessin valmisteluun ja arviointiin Typologia tarpeista asukkaiden kokemukselliselle tiedolle Sisältö: mistä asioista tietoa tarvitaan? Käyttötavat: miten tieto liittyy suunnittelun eri vaiheisiin? Ajattelutapatyypit avuksi esim. keskusteluihin siitä, miten ekologista ja kokemuksellista tietoa voisi painottaa erilaisilla alueilla Faehnle & Tyrväinen 2013, Faehnle 2014, Faehnle ym. 2014

Kokemukset osa kokonaisuutta: viherrakenne tuottamaan monia hyvinvointihyötyjä samanaikaisesti Puhdas vesi Raaka-aineet Melun torjunta Virkistys Ravinto Pölytys Hulevesien hallinta Elpyminen Paikan henki Hiilensidonta Geenivaranto Puhdas ilma Kasvatus, tiedon luonti Viilennys Tuholaisten torjunta Estetiikka Kulttuuriperintö Kuva: Vesa Kuusava

Mitä tietoa tarvitaan missäkin vaiheessa? Valmisteilla opas: Urbaanin vihreän mittakaavat opas suunnitteluun Ekosysteemipalvelu Hiilensidonta Suuri hiilensidontakapasiteetti Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Laajat metsäalueet Kasvatus, tiedon tuotanto Opetusmetsät Ravinnonhankintataidot Toimiva valumaalue > kalavedet Kouluverkko, sopivien metsien saavutettavuus Viljelypalstat Turvallinen reitti koululta Pääsy rantaan Viilennys Tiivis rakennettu ympäristö kesäkuumalla Viheralueet keskustoissa Katupuut, tonttivihreä Ks. esitys Ympäristötiedon foorumin seminaarissa 19.11.2013: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2013/ytf/sivut/default.aspx

Kiitos! maija.faehnle [at] ymparisto.fi

Lähteet Bäcklund, P. 2007. Tietämisen politiikka. Kokemuksellinen tieto kunnan hallinnassa. Väitöskirja. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki. Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, S. Oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. Faehnle, M. 2014. Collaborative planning of urban green infrastructure need, quality, evaluation and design. Väitöskirja. Department of Geosciences and Geography A 26. Helsingin yliopisto. Ilmestyy 5/2014. Faehnle, M., Tyrväinen, L. 2013. A framework for evaluating and designing collaborative planning. Land Use Policy 34, 332 341. Faehnle, M., Bäcklund, P., Tyrväinen, L., Niemelä, J., Yli-Pelkonen, V. 2014. How can residents' experiences inform planning of urban green infrastructure? Case Finland. Käsikirjoitus arvioitavana. Leikkilä, J., Faehnle, M. & Lyytimäki, J. (toim.) 2011. Maahanmuuttajat kaupunkiluontoa koskevassa suunnittelussa Kohti interkulttuurista kaupunkia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2011.