Ulkopuolella olevat nuoret NÄKÖKULMIA Rauma 5.11.2012 7.11.2012 1
Välittämisen manifesti Nuorten syrjäytyminen on viime aikoina ollut erityisen paljon esillä Julkisessa keskustelussa. Ongelman laajuus ja sen seurausten vakavuus ymmärretään yhteiskunnassamme hyvin. Pelkkä asian puheeksi ottaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme uudenlaisia ratkaisumalleja ja konkreettisia toimia. Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on, että jokainen on ansainnut uuden mahdollisuuden että jokaisen on mahdollista saada elämänsä takaisin raiteilleen. Tässä onnistuakseen monet nuoret tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, ja silti nousu vaatii joskus useamman yrityksen. Siinä mitataan nuoren lähipiirin ja hänen elämässään toimivien ammattilaisten välittämistä. Nuori tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka uskovat häneen eivätkä luovuta hänen suhteensa. Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön tervehdys Rauman Seudun Katulähetys ry:lle 7.11.2012 2
Avaus ulkopuolisuuskeskustelun näkökulmasta Ungas levekår koulutuksen ulkopuolella työelämän ulkopuolella sosiaalinen ulkopuolisuus taloudellinen ulkopuolisuus Terveydellinen ulkopuolisuus Rikollisuus (juridinen ulkopuolisuus) Ungas levekår, Statistisk sentralbyrå, statiska analyser 93/2007, Oslo joulukuu 2007 7.11.2012 3
Lähes 3500 nuorta Ulkopuolella Satakunnassa Kunta 1:0,5 1:1 1:1,2 1:1,5 Eura 66 88 97 110 Eurajoki 29 38 42 48 Harjavalta 63 84 92 105 Honkajoki 12 16 18 20 Huittinen 81 108 119 135 Jämijärvi 9 12 13 15 Kankaanpää 114 152 167 190 Karvia 17 22 24 28 Kiikoinen 11 14 15 18 Kokemäki 59 78 86 98 Köyliö 14 18 20 23 Lavia 14 18 20 23 Luvia 20 26 29 33 Merikarvia 17 22 24 28 Nakkila 48 64 70 80 Pomarkku 17 22 24 28 Pori 1058 1410 1551 1763 Rauma 282 376 414 470 Siikainen 9 12 13 15 Säkylä 27 36 40 45 Ulvila 107 142 156 178 Satakunta 2069 2758 3034 3448 Valtakunta 44952 59936 65930 74920 7.11.2012 4
Nuorisotyöttömyys Satakunnassa Kunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kriisi Eura 5,61 4,47 3,46 3,20 5,57 5,98 4,46 Eurajoki 5,97 5,78 3,57 2,97 4,97 4,48 4,57 Harjavalta 8,05 6,82 5,04 5,63 8,28 9,26 7,69 2 Honkajoki 7,29 5,71 3,13 3,57 6,58 5,23 5,41 Huittinen 5,24 4,04 3,66 3,87 6,62 6,16 5,61 Jämijärvi 7,48 5,56 5,16 5,06 6,21 5,76 3,90 Kankaanpää 8,55 7,37 5,61 5,93 8,08 8,45 6,79 2 Karvia 8,37 6,63 4,76 4,52 7,73 8,47 6,63 2 Kiikoinen 4,55 2,54 1,82 2,73 5,79 5,56 5,51 Kokemäki 6,35 5,82 4,84 4,01 8,82 7,34 6,04 2 Köyliö 3,74 2,79 2,76 2,25 2,58 4,93 4,05 Lavia 9,28 4,47 3,59 4,52 9,70 6,94 6,67 2 Luvia 6,17 5,56 4,13 4,55 8,80 8,37 5,88 Merikarvia 6,16 11,25 3,23 3,69 6,17 7,53 5,42 Nakkila 8,68 2,78 5,17 4,98 9,38 6,97 6,93 2 Pomarkku 7,35 5,39 4,15 4,98 10,59 8,52 6,92 2 Pori 9,31 8,14 6,90 6,00 8,99 8,91 8,39 1 Rauma 8,06 5,63 4,49 3,86 6,20 5,80 5,06 Siikainen 7,84 8,33 6,32 6,19 9,89 6,98 6,19 2 Säkylä 4,36 3,10 2,82 2,09 4,22 5,09 4,57 Ulvila 6,88 5,05 5,15 4,04 7,86 8,54 7,47 2 7.11.2012 5
Vähän polarisaatiosta ja nuorista 7.11.2012 6
Yleiset syyt polarisaatioon Odotusräjähdys kaiken kaikkien pitää olla hyvä Nuoret eksyy laajentuvassa nuoruusvaiheessa Uusi vanhemmuuden kulttuuri vanhemmuudesta > coach/supporter Tanskalainen Noemi Katznelson (Oslo 2012) 7.11.2012 7
Hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä nuorten täytyy pelastaa se! Kaksi haastetta Nuorten polarisaatio Koulutus on tavoite jokaiselle vähintään toinen aste Danmark står på en brændende platform, hvor fremtidens krav til de unge er, at alle skal have en uddannelse (Uddannelseskommissionen 2009:5). Poliittinen vastaus on: Koulutus, koulutus, koulutus! Haasteena: Pitää nuoret koulutuksessa Noemi Katznelson (Oslo 2012) 7.11.2012 8
Ulkopuolella olevien nuorten strategiat Haastaa opettajuuden, pedagogiikan ja ohjauksen Charterturisten Charterturisti sellkeä päämäärä ja reitti Rygsæksrejsende reppumatkustaja ei selkeä päämäärä, hakee itsensä mutta osallistuu koulutuksen - prosessisa Blind passager sokea matkustaja päämäärätön seuraa vaan mukana Vagabonden kulkija päämäärätönta, paljon keskeytyksiä, vaikeuksia siirtyä asiasta toiseen, 7.11.2012 9
Mitä nuoret odottavat mielekkäitä ja statusta nostavat tarjoukset ja toiminnot --- mahdollisuuksia missä ei odoteta vain kehitytään laaja koulutus/oppimiskäsite monia polkuja koulutukseen.. vähemmän paineita. enemmän aikaa. tuki ja apu henkilökohtaisiin ongelmiin saada kuulua vertaisryhmiin 7.11.2012 10
Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden ryhmää Syrjäytymiseen liittyy ulkopuolisuus, elämänhallinnan puute ja avuttomuus Suurimmassa vaarassa ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä Vanhempien päihteidenkäyttö ja mielenterveyden ongelmat Perheeseen liittyvät ongelmat (Esim. työttömyys ja taloudelliset ongelmat) Pitkäaikaissairaudet, vammaisuus, neurologiset ongelmat Kyse ei yksinomaan yksilön elinolosuhteista ja elämäntilanteesta vaan laajemmin yhteiskunnallisista olosuhteista Syrjäytyminen siirtyy sukupolvesta toiseen, mutta se ei periydy geneettisestieikä ole yksilön ominaisuus THL Paananen Reija Syrjäytymisen juurilla 1987 syntyneet 7.11.2012 11
Mistä nämä nuoret tulevat? 7.11.2012 12
Peruskoulunsa päättäneet 100,00 90,00 80,00 70,00 91,06 93,14 91,63 Perusopetuksensa päättäneet 2000 vuonna 2008 (66228) 84 % suorittanut jonkinlaisen tutkinnon 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 55,85 56,91 53,24 50,19 49,96 45,99 Koulutuksessa Ulkopuolella Työllinen Muu 40,90 34,76 29,22 29,99 24,02 25,18 17,11 14,85 10,68 11,98 9,58 10,49 7,16 8,68 10,01 4,22 4,51 1,57 2,31 3,24 2,95 2,42 2,41 2,62 0,21 0,33 0,63 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 7.11.2012 13
Akselin otsikko Ylioppilaat - sivutettu ryhmä? 90,00 80,00 Ylioppilaat vuonna 2000 toiminta 2000-2008 70,00 60,00 50,00 40,00 20 % ei jatka yo tutkinnon jälkeen missään 28 % ei ollut vuonna 2008 minkäänlaista yotutkintoa jäkeistä tutkintoa 30,00 20,00 10,00 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Koulutuksessa 43,46 65,62 79,48 81,22 76,35 66,62 55,04 39,90 30,00 Ulkopuolella 15,28 8,06 4,68 4,36 4,90 5,45 6,25 7,40 8,30 Työllinen 30,29 18,61 14,41 13,07 17,10 26,00 36,42 49,50 58,00 Muu 10,98 7,71 1,43 1,34 1,65 1,94 2,29 3,20 3,70 7.11.2012 14
20 30 % aloittaneista keskeyttää ammatillisen koulutuksen Ammatillisen perustutkinnon uudet opiskelijat 2001 (n=47550) Opiskeluvuosia Suorittanut osuus tutkinnon 0,5 v. 89 0,19 1,0 v. 1725 3,63 1,5 v. 427 0,90 2,0 v. 3235 6,80 2,5 v. 1313 2,76 3,0 v. 20140 42,36 56,63 3,5 v. 1431 3,01 4,0 v. 2944 6,19 65,83 4,5 v. 521 1,10 5,0 v. 1260 2,65 69,58 5,5 v. 309 0,65 6,0 v. 759 1,60 71,83 6,5 v. 218 0,46 7,0 v. 6 0,01 72,30 Ei tutkintoa 12321 25,91 Muu tutkinto 852 1,79 47550 100,00 kumulatiivinen osuus 7.11.2012 15
Noin 20 % työttömäksi valmistumisen jälkeen 70,00 60,00 50,00 40,00 52,01 54,64 56,75 55,70 49,11 54,37 56,08 59,81 Ammatillsen perustutkinnon suorittaneet sijoittuminen heti koulutuksen jälkeen 58,63 Työllinen Työtön Muu 30,00 20,00 21,23 20,26 19,15 20,48 22,60 19,80 16,77 13,61 16,50 10,00 3,26 3,50 3,43 2,99 3,92 3,59 4,73 4,96 4,14 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 7.11.2012 16
10 % ajautuu ulkopuolelle 80,00 Ammatillisen perustutkinnon 2000 suorittaneet toiminta 2000-2008 70,00 60,00 56,38 59,36 60,13 60,47 63,87 67,11 69,91 70,78 50,00 52,01 40,00 Koulutuksessa Työelämässä Ulkopuolella Muu 30,00 20,00 10,00 0,00 24,49 18,67 19,36 15,36 8,14 5,59 22,55 22,73 23,58 20,42 15,85 15,18 17,57 13,61 13,04 12,18 15,66 13,95 10,85 11,12 2,24 1,97 2,33 2,67 3,15 3,58 4,15 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 7.11.2012 17
Vähän taustoja 7.11.2012 18
Koulun keskeyttäminen on moninainen ilmiö Kyse moninaisesta ilmiöstä ja pitkästä prosessista Yksittäisen tekijän avulla ei voida ennustaa koulun keskeyttämistä kasaantuminen Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevien välillä on kompleksisia suhteita erilaisia koulun keskeyttämisen prosesseja THL/ Kouluterveyskysely; Erikoistutkija Nina Halme, tutkimusprofessori Marja- Leena Perälä, tutkija Hanne Kivimäki ja yksikön päällikkö Juha Fränti 7.11.2012 19
Taustalla monet tekijät Aikaisempien tutkimusten* perusteella tunnistettiin 21 koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevaa tekijää, jotka liittyivät a) Nuoreen itseensä Henkilökohtaisiin taustoihin Käyttäytymiseen Kouluun b) Hänen perheeseensä Sosioekonomiseen taustaan Vanhempi nuori suhteeseen Koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä esiintyi hieman enemmän pojilla (ka 3,29) kuin tytöillä (ka 3,22) THL Kouluterveyskeysely 7.11.2012 20
Reija Paananen Syrjäytymisen juurilla 7.11.2012 21
THL Reija Paananen 7.11.2012 22
Tämä kaikki maksaa 7.11.2012 23
Mitä tämä maksaa. Esimerkkejä 40 000 nuorta maksaa vuodessa 300 miljoonaa (työmarkkinatuki + asumistuki) 30-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle menetetty työpanos 1,5 miljoona euroa Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 4000 nuorta 6,6 miljardia + 2,5 miljardia hoitokustannukset 7.11.2012 24
Mitä voisimme tehdä? 7.11.2012 25
Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen keskeistä Edellytetään hallinnonalat ylittävää yhteistoimintaa koululla keskeinen rooli Voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen edellyttää, että johdolla on kokonaiskuva kunnan lasten, nuorten ja perheiden palveluista ja hyvinvoinnin tilasta, toimitaan yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan ja käytössä on vaikuttavat menetelmät ja työtavat 7.11.2012 26
NUORISOLAKI Kuntien monialaisilla ryhmillä tärkeä rooli 1. Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi 2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus 3. Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä 4. Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken 7.11.2012 27
SEURANTAVELVOITE? Kaikki kunnan (13) 16-28-vuotiaat Palveluissa (koulutus ym) Palveluissa tukea tarvitsevat Ulkopuolella olevat nuoret Palveluohjaus Välitoimenpide Tarvitsee/haluaa tukea Etsivä nuorisotyö Yhteydenotto Ei Tarvitsee/Ei haluaa tukea 7.11.2012 28
Tarvitaan ohjelmaa tietoa toimivaa rakennetta käsipareja ja resursseja 7.11.2012 29
Tahtoa asennetta ja toimintaa Perheiden hyvinvointi = lasten hyvinvointi Universaalit, tasa-arvoiset palvelut ja koulutus Ei ole yhtä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmää, vaan kaikille lapsille täytyy taata mahdollisuus hyvään elämään Varhainen hyvinvoinnin tukeminen (pois varhaisesta puuttumisesta) Kasvuympäristöjen tuki, suojaavien tekijöiden vahvistaminen Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja vastattava todellisiin tarpeisiin Tarvitaan tahtoa, asennetta ja toimintaa THL Reija Paananen Syrjäytymisen juurilla 7.11.2012 30
VÄLITTÄMISEN MANIFESTI Jokainen meistä Ammattilaiset Kansalaisjärjestöt Julkinen hallinto Poliittinen järjestelmä TIETOA JA TEKOJA KAIKILLA TASOILLA 7.11.2012 31
Tuleeko nivelvaihetta tiivistää? Muut vaihtoehdot 10- luokka Ammatti- Startti Pajat Kansanopistot Jopoluokka 7.11.2012 32
Tarvitaan vaihtoehtoisia polkuja - Tavoitteeseen Kohti ammattia 7.11.2012 33
Ohjauksella ja neuvonnalla tärkeä rooli Tulee luoda paikalliset ja maakunnalliset ohjauksen ja neuvonnan verkostot areenat Nuoret haluavat face to face ja luotettavuutta sekä rinnalla kulkemista Riittävät resurssit ja riittävä aika 7.11.2012 34
Nuorisotoimen panostus Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Monialaiset ryhmät Nk perusnuorisotyö 7.11.2012 35