Sivu 1 / 5 GLOBAALI TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vuoden 2011 aikana maailmanlaajuinen velkaongelma kärjistyi erityisesti Euroopassa useamman valtion osalta. Näistä hankalimpaan asemaan joutui ehkä Kreikka, jossa valtion velkaantumista oli peitelty ja salailtu kirjanpidollisilla kikkailuilla. Kun tämä valehtelu lopulta tuli tiensä päähän, niin paljastui velkataakka, joka horjutti koko yhteisvaluutta Euron uskottavuutta. Ongelman mittasuhteiden selvittyä oli selvää, ettei Kreikka mitenkään pystyisi maksamaan koko velkaansa takaisin. Kun ollaan yhteisvaluutassa ja velallinen ei pysty maksamaan velkojansa, niin tämä velallisen epärehellisyys tulee jossain määrin kaikkien ko. valuuttaa käyttävien maksettavaksi. EU:n johtajat yrittivät epätoivoisesti kehittää kaiken maailman ratkaisuja, joilla tuo eräiden tietojen mukaan n. 350 miljardin (350 000 000 000) Euron velka voitaisiin järjestellä uudestaan. Valitettavasti EU:n päätöksen teko kyky on osoittautunut aivan liian hitaaksi, ja ne ratkaisut jotka saatiin aikaiseksi, alimitoitetuiksi. Tätä kirjoitettaessa näyttäisi siltä, että Kreikan velkojen nimellisarvosta leikataan pois jopa n. 60% ja lopuille järjestetään erillinen maksuaikataulu. Näiden lukujen takana lopullisen laskun maksavat aivan tavalliset kreikkalaiset ihmiset, joita odottaa vuosikymmeniä kestävä talouden uudelleen rakennusprojekti. Vaikka Euroopan velkaongelmat ovat osoittautuneet mittaviksi, on maailman talousveturi USA tässäkin suhteessa aivan omassa kastissaan. USA:n tunnettu velkamäärä on tätä kirjoitettaessa yli 15 biljoonaa dollaria (15 000 000 000 000) ja vaikka tämän velan kasvu vauhti näyttäisi hidastuvan, on tässä kehittymässä uusi Kreikka, mutta lähes tuhat kertaa suuremmassa mittakaavassa. Ensimmäiset merkit tämän jättiläismäisen velan vaikutuksista koettiin heinäkuussa 2011, jolloin USA:n valtion maksuvalmius joutui uhatuksi. Tuntuu maalaisjärjen vastaiselta, että kun valtiolta on rahat loppu niin ainoa asia minkä poliitikot saivat päätettyä, oli nostaa velkakattoa eli syventää ongelmaa entisestään. Vaikka USA:n luottoluokitusta on uhattu laskea, on epätodennäköistä, että sen luototusta voitaisiin voimakkaasti rajoittaa puhumattakaan lopettamisesta. Silti maalaisjärki sanoo myös, ettei tämä meno voi jatkua loputtomiin. Siinä suhteessa Kreikka ja USA ovat samanlaisia, että rikkaat ja hyvin toimeentulevat vastustavat kaikkia verojen korotuksia ja katsovat, että velkaongelma ratkeaa valtion kuluja leikkaamalla. Valitettavasti näyttää siltä, että näiden yhteiskuntaluokkien isänmaallisuus katoaa yhtä nopeasti kuin heidän rahansa siirtyvät veroparatiisien pankkiholvien kätköihin turvaan tulevilta myllerryksiltä.
Sivu 2 / 5 KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Eduskuntavaaleissa ryminällä kasvanut Perussuomalaiset saivat ennätysmäärän kansanedustajia Arkadianmäelle. Hallituksen portit eivät kuitenkaan heille auenneet, ilmeisesti muille hallituskumppaneille sopimattomien tavoitteiden vuoksi. Hallituksen muodostaminen oli aikamoinen näytelmä, jossa tyylilajit vaihtelivat tragediasta komediaan. Lopulta saatiin aikaan koalitio, jossa mukana olivat koko vasemmisto ja Kokoomus vahvistettuna heidän puutarha- ja vähemmistöosastoillaan (Vihreät&RKP). Tämä kokoonpano tarkoittaa väistämättä nahkapäätöksiä, joilla ei nykyisiä epäkohtia kuten esim. tuloerojen kasvua ja syrjäytymistä saada vähennettyä. Uusi hallitus on ilmoittanut jatkavansa edeltäjiensä kuntauudistuksia, jotka edetessään tulevat varmasti vaikuttamaan erityisesti Satakunnan tiheään kuntaverkkoon. Yhtä varmaa on, että tätä väistämätöntä kehitystä tullaan vastustamaan kiihkeästi, kuka mistäkin syystä. Suomi on kuitenkin yhä hyvä maa elää ja asua, jota väitettä tukee oman tunteen lisäksi useat tutkimuksetkin. Tutkimuksissa ovat parhaiten pärjänneet erityisesti pohjoismaat, joka ei voi olla sattumaa. Ehkä selittävä yhteinen tekijä on paljon parjattu julkinen sektori ja sen tuottamat hyvinvointipalvelut? LIITTOTASON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen työmarkkinoilla palattiin retro tunnelmissa TUPO:oon. Tämä oli historiallinen suunnanmuutos työnantajapuolen toiminnassa, joka on julistanut useaan otteeseen TUPO:t aikansa eläneiksi. TUPO:ssa saatiin sovittua aikaisempiin liittokohtaisiin ratkaisuihin verrattuna kilpailukykyiset korotukset, mutta on selvää, että liittokohtaiset erityispiirteet eivät näin tule ehkä riittävästi esille. Toisaalta näin pienelle kansantaloudelle on yhteistyö tärkeää, jossa mielessä TUPO:a on pidettävä erittäin tärkeänä ja onnistuneena ratkaisuna. Teamliiton sopimusaloilla vuosi 2011 oli raskas. Vuoden aikana käytiin lähes ennätysmäärä ytneuvotteluita, joista mekin saimme maistaa oman osamme.
Sivu 3 / 5 PAIKALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Joulukuussa 2010 kävimme neuvottelut uudesta tuottavuuspalkkiojärjestelmästä vuodelle 2011. Kun näitä neuvotteluita käytiin, meillä oli jo tieto tulevasta yt-neuvottelusta. Tätä tilannetta vastuullisesti hyödyntämällä onnistuimme saamaan läpi monta merkittävää parannusta palkkiojärjestelmään. Lisäksi saimme läpi erillisen suljettavien osastojen bonusjärjestelmän työrauhaa turvaamaan. Nyt tätä kirjoitettaessa voimme todeta, että nämä sopimukset olivat työntekijöille taloudellisesti niin merkittäviä, että kuluneen vuoden aikana maksetut palkkiot olivat kaikkien aikojen suurimmat. 14.1.2011 Pääluottamusmiehelle luovutettiin neuvottelukutsu, jota olimme osanneet jo odottaa. Kutsu oli ikävistä ikävin eli yt-neuvottelut koskien yhteensä kolmen osaston toiminnan päättämistä. Kutsussa todettiin, että henkilöstövaikutukset ovat yhteensä 15 työntekijää, joista suurin osa toteutetaan irtisanomisilla. Vaikka ammattiosaston luottamushenkilöt olivat valmistautuneet ko. kutsun saapumiseen ja ennakoineet toimintojen supistumisen vaikutuksia eri näkökulmista, oli kutsun lukeminen raskas tehtävä. Hyvän valmistautumisen ansiosta meillä oli jo valmiiksi koottuna neuvotteluryhmä, jolla saataisiin paras mahdollinen tulos aikaiseksi. Ennen kuin ryhmän kokoonpano saatiin sovittua työnantajan kanssa, piti siitä käydä muutama neuvottelu. Taustalla tässä väännössä oli vastapuolen yt-lain tulkinta, jossa ko. ryhmän kokoonpanon pitäisi olla sama kuin tehdaspaikalla olevan neuvottelukunnan. Lopputuloksena saimme omat edustajamme läpi sellaisina kuin esitimme. Toisaalta joudumme ottamaan tulevissa luottamushenkilövalinnoissa huomioon vastapuolen tulkinnan, jonka totesimme olevan yt-lain mukainen. Neuvottelut olivat järjestyksessään kolmannet Harjavallassa ja ne aloitettiin 21.1.2011. Jos tästä määrästä yrittää nähdä jotain hyviä puolia, niin sen saattoi huomata, että työnantajapuoli osasi nyt käydä näitä neuvotteluita niin kuin niitä kuuluu. Uhkailua, kiristystä, kyykytystä tms. ei esiintynyt, vaikkakin välillä oltiin tiukasti erimieltä. Hyvä henki ja tosiasioiden tunnustaminen auttoivat viemään tämän prosessin läpi mahdollisimman pienin mustelmin. Tämänkertainen yt-neuvottelu oli muutenkin poikkeuksellinen, sillä ne kestivät kaikkiaan hieman yli kolme kuukautta päättyen 27.4.2012. Neuvotteluiden lopputuloksena työntekijöiden määrä väheni kaikkiaan 13:sta henkilöllä, joista kaksi vähennettiin irtisanomalla heidän kutsutyösopimuksensa. Kutsutyösopimukset tehtiin 2005 ytneuvotteluiden lopputuloksena, ja niillä pyrittiin antamaan lisää aikaa jäsenillemme löytää itsellensä vaihtoehtoinen ratkaisu työllistyä. Aikaa tällä sopimusmallilla saatiin kaikkiaan lähes 7-vuotta, jonka aikana ko. henkilöt korvasivat merkittävän osan määräaikaisen työvoiman tarpeesta. Nyt toteutettujen osastojen lakkautusten jälkeen Harjavallan tehtaiden määräaikaisen työvoiman tarve vähenee oleellisesti, jonka vuoksi kutsutyösopimuksia ei pystytty enää säilyttämään. Lopuille vähennysten kohteina oleville jäsenillemme voitiin tarjota myös jokin muu ratkaisu, kuin pelkkä suora irtisanominen. Työntekijöistä lopulta kahdelle henkilölle tämä ratkaisu olisi tarkoittanut muuttoa toiselle paikkakunnalle, mikäli he olisivat hyväksyneet työnantajan tarjouksen työskennellä muilla Yara Suomen toimipaikoilla. He kuitenkin valitsivat irtisanomisen ja siihen neuvotellut korvaukset, koska eivät halunneet muuttaa.
Sivu 4 / 5 Lopputuloksesta voidaan sanoa, että valitsemamme strategia oli oikean suuntainen. Emme yrittäneet lähteä kiistämän suljettavien osastojen lopettamisperusteita, vaan keskityimme maksimoimaan tukipaketit, palkkiosopimukset ja minimoimaan osastojen toiminnan lopettamisista aiheutuvat vähennystarpeet. Vähennettävien osalle pyrimme löytämään jokaiselle jäsenellemme vaihtoehtoisen ratkaisun suoran irtisanomisen tilalle. Vaikka neuvottelukutsua lukiessa nämä tavoitteet tuntuivat utopistisilta, niin niissä onnistuttiin kuitenkin varsin hyvin. Vuoden 2011 palkkiojärjestelmän laskennassa sattui muutamia virheitä, jotka olivat maksajan kannalta epäedullisia. Kun havaitsimme nämä virheet, kerroimme niistä vastapuolen neuvottelijoille. Lienevätkö kyseessä hyvät yhteistyösuhteemme tai juohevasti ja häiriöttä läpi viety yt-prosessi, mutta työnantaja ei halunnut lähteä näitä virheitä takaisin perimään. Kokemus on näyttänyt toteen sen, että ammattiosaston neuvottelijoiden on huolehdittava toimivien keskusteluyhteyksien säilymisestä ja kehittymisestä työnantajaa kohtaan. Lyhytaikaisia pikavoittoja voi yrittää ottaa, mutta mitään pysyvää työskentelyolosuhteiden ja -ehtojen kehitystä sillä ei koskaan voida saada aikaan. Pitkäjänteinen työ toimipaikkamme kehittämiseksi vaatii myös vastapuolen huolien kuuntelemista ja ei aina niin kivojen päätösten tekemistä. Edellä kuvattu laskentavirheen huomioimatta jättäminen osoittaa, että olemme kyenneet saavuttamaan vähintäänkin tyydyttävän tason näiden suhteiden osalta. HALLINTO- JA KOKOUSTOIMINTA Syyskokouksessa 2010 valittiin osastomme puheenjohtajaksi vuodeksi 2011 yksimielisesti Vesa Vieno, sekä hallitukseen 6 varsinaista ja 6 varajäsentä. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi Jorma Selin, sihteeriksi ja opintosihteeriksi Raimo Puotiniemi, taloudenhoitajaksi Antti Loimainen sekä nuorisovastaavaksi Mikko Laine. Antin siirtyessä yt-neuvotteluiden yhteydessä töihin Uuteenkaupunkiin valittiin taloudenhoitajaksi Raimo Puotiniemi 1.5.2011 alkaen. Hallitus piti kertomusvuonna yhteensä kuusi (6) kokousta. HUVI- JA RETKEILYTOIMINTA Retkeilytoiminta jatkui perinteisillä Teamliiton talvipäivillä, entiseen tapaan.
Sivu 5 / 5 TIEDOTUS- JA KOULUTUSTOIMINTA Vuoden 2011 aikana tiedotustoimintaa hoidettiin aikaisempien vuosien tapaan web-sivujen kautta. Hallituksen jäsenten välinen luottamuksellinen viestintä hoidettiin ammattiosaston intra-sivujen kautta. Ammattiosaston yt-neuvotteluryhmän jäsenet osallistuivat Teamliiton järjestämään ytneuvottelukurssiin 11 13.2.2011 Mikkelissä. Muu koulutustoiminta oli telakalla yt-neuvotteluiden viedessä suurimman osan käytettävissä olevasta energiasta ja vapaa-ajasta. YHTEISTYÖ Osastomme osallistui aktiivisesti uuden Peruskemian yhteistyöryhmän perustamiseen. Tällä yhteistyömuodolla pyritään saamaan aikaan saman sopimusalan ammattiosastoille yhteistyökanava, jolla mm. hyviä käytäntöjä halutaan levittää laajemmin käytettäväksi. Yhteistyöryhmä järjesti perustavan kokouksen marraskuussa Tampereella. Osastomme otti osaa SAK:n Harjavallan Seudun Paikallisjärjestön ja KSL:n ja TSL:n opintojärjestöjen toimintaan. Myös yhteistyö Yara Suomen muiden toimipaikkojen ammattiosastojen kanssa jatkui tiiviinä. Perinteinen neljän tehtaan ammattiosastojen tapaaminen pidettiin onnistuneesti Uudessakaupungissa. Yhteistyö Suurteollisuuspuiston muiden ammattiosastojen kanssa on jatkunut, vaikkakin hieman epävirallisemmissa merkeissä. Lisäksi yhteistyösuhteemme ammattiliittoihin, keskusjärjestöön ja muihin yhteiskunnallisiin vaikuttajiin ovat olleet aktiivisia. LOPUKSI Hallitus haluaa kiittää kaikkia toiminnassa mukana olleita ja toivoo jäsenistöllemme menestystä tuleville vuosille. HALLITUS