Tuloksia SYKEn teema-alueilta 2014 Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus Metsiin liittyviä ekosysteemipalvelu- ja biodiversiteettihankkeita Jukka-Pekka Jäppinen Suomen ympäristökeskus 27.4.2015 Teemavastaavat: Petri Ahlroth & Eeva Furman Muokattu laajemmasta esityksestä, jonka toimittajat: Petteri Vihervaara, Riikka Paloniemi, Jukka-Pekka Jäppinen, Irina Bergström, Minna Pekkonen ja Riku Lumiaro 1
YM strateginen teema 1: Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi Kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvotteleminen EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden valmistelu ja toimeenpano Ympäristöhallinnon kokonaisvaltainen ilmasto- ja energiatehokkuusohjelma ja sen toteuttaminen 2
Maapallon maaperän hiilivarat osataan laskea entistä luotettavammin ilmastonmuutoksen arvioita varten MAAPERÄ Maaperän hiilivarojen tunteminen on tärkeää arvioitaessa maapallon ilmastonmuutosta, koska maan hiilivarasto vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Maaperän hiilimalli Yasso yhdistettiin Max Planck -instituutin ilmastomalliin. paransi merkittävästi maaperän hiilimäärän arvioita eri puolilla maapalloa. Uudella menetelmällä saadaan entistä luotettavampia arvioita maapallon ilmastonmuutoksesta. Max Planck -instituutin ilmastomalli on yksi arvostetuimmista IPCC:n ilmastonmuutosarvioihin käytetyistä malleista. Lisätietoja: jari.liski@ymparisto.fi Maapallon maaperän hiilivarat laskettuna Max Planck -instituutin ilmastomalliin liitetyllä Yasso-mallilla Goll ym. 2014. Strong dependence of CO2 emissions from anthropogenic land cover change on soil carbon parametrization and initial land cover. Global Biogeochemical Cycles (In review). 3
MAAPERÄ Maaperän ja bioenergian tutkimuksen kärkitulokset 2014 Metsäenergiasta saa hiilineutraalia pienellä lisäkustannuksella. Maaperän hiilidioksidipäästöt kasvavat luultua enemmän ilmaston lämmetessä. Maapallon maaperän hiilivarat osataan laskea entistä luotettavammin ilmastonmuutoksen arvioita varten. Puiden juurakot voidaan kartoittaa tarkasti uudella menetelmällä. Suomen peltojen maaperän hiilivarat hupenevat pienen hiilisyötteen vuoksi. Professori Jari Liskin tutkimusryhmä Lisätietoa: jari.liski(at)ymparisto.fi 4
YM strateginen teema 2: Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous Ympäristöhallinnon ohjelma vihreään talouteen siirtymiseksi ja sen toteuttaminen Ympäristönäkökulman vaikuttava integrointi erityisesti maatalous-, metsä-, energia- ja kaivossektorin säädöksiin, strategioihin ja toimintaan sekä arktiseen yhteistyöhön Jätteiden ja ravinteiden kierrätyksen tehostaminen 5
FIBSin Business & Biodiversity Master Class -koulutus Tavoite: lisätä yritysten tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja toimintansa vaikutuksesta siihen. yritykset löytävät liiketoiminnan ja ekosysteemipalveluiden väliset kytkökset. Kukin mukana ollut yritys teki ekosysteemipalvelumallin Mistä ekosysteemipalveluista yritys on riippuvainen ja miten yrityksen toiminta niihin vaikuttaa? Finnish Business & Society, FIBS Vuonna 2014 valmennukseen osallistui FIBS-jäsenyrityksiä: Fazer, Fingrid, Fortum, Lemminkäinen, NCC Roads, Nokian Renkaat, Rudus, TVO ja YIT. Vuoden 2015 yrityksiä haetaan.
FIBSin Business & Biodiversity Master Class -koulutus Finnish Business & Society, FIBS Suunnittelu & toteutus: biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro & kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen, SYKE/LK Viestintätyöpajan veti mainostoimisto Tasku Koulutustilaisuuksissa kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja myös muista organisaatioista ja yrityksistä. Lisätietoa: www.fibsry.fi, Leila Räsänen(at)fibsry.fi jukka-pekka.jappinen(at)ymparisto.fi riku.lumiaro(at)ymparisto.fi
Ekologinen kompensaatio No Net Loss of Biodiversity KOMPENSAATIO TAVOITE Selvitetään lajit ja elinympäristöt, joissa ekologinen kompensaatio on mahdollista. Kompensaation vaikutukset ja mahdollisuudet tarkastellaan eri tasoilla: mekanismi luonnontiede / ekologia lainsäädäntö hallinto talous PILOTTIKOHTEIDEN VALINTA Kuvat Olli Ojala (LK/SYKE)
KOMPENSAATIO Ekologinen kompensaatio Biodiversity Offsetting Helsinki Challenge 2015 SYKEn Luontoympäristökeskus ja Ympäristöpolitiikkakeskus ovat mukana Helsinki Challenge -kilpailussa (http://challenge.helsinki.fi/) kompensaatiomekanismeihin liittyvä STN-tutkimusidea valmisteilla etsitään potentiaalisia yhteistyökumppaneita saadaan näkyvyyttä aiheelle TIIMI: Prof. Markku Ollikainen (Helsingin yliopisto), Prof. Janne Kotiaho (Jyväskylän yliopisto), Prof. Atte Moilanen (Helsingin yliopisto) Olli Ojala, Minna Pekkonen (SYKE/LK), Eeva Primmer, Heli Saarikoski, Jussi Kauppila, Tiina Jääskeläinen (SYKE/PK), Anna Talvitie (UH) Lisätietoa: olli.ojala@ymparisto.fi Kuva: http://challenge.helsinki.fi/blog/offsettinglosses-of-biodiversity-and-ecosystem-services 9
Ekologinen kompensaatio Ekosysteemihotelli pilottihanke Testataan ja kehitetään uusi toimintamalli tilanteisiin, joissa rakennushankkeet ja luontoarvot ovat ristiriidassa. Pilottihankkeessa siirretään paahdeympäristön ekosysteemi tierakennushankkeen ajaksi läheiselle sorakuopalle. Hanke käynnistyi syksyllä 2014 Toteuttajina: SYKE/LK ja Rudus Osarahoitus: Koneen Säätiö KOMPENSAATIO Lisätietoa: petri.ahlroth@ymparisto.fi minna.pekkonen@ymparisto.fi
YM strateginen teema 3: Hyvä ympäristön tila Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimeenpano Kansallisen ilmansuojeluohjelman laatiminen ja toteutuksen käynnistys Rakentamisen laadun parantamisohjelma ja rakennusvalvonnan kehittäminen Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuuden tehostaminen Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen 11
CLIMES-hanke: Impacts of climate change on multiple ecosystem services: processes and adaptation options at landscape scales Suomen Akatemian ja Kiinan tiedeakatemian rahoittama tutkimushanke 2012 2014 (Martin Forsius/SYKE, Bojie Fu/RCEES, Kiina) CLIMES Hanke kehitti menetelmiä ja malleja eräiden keskeisten ekosysteemipalvelujen (hiilen ja typen sidonta, eroosion hillintä, vesitalous, biodiversiteetti-indikaattorit) arviointiin ja mallintamiseen alueellisella tasolla Tavoite: ESLab-työkalu
Spatial data Temporal drivers Models and methods Ecosystem services provided CLIMES-tulokset: kaksi erikoisnumeroa tiedesarjoissa CLIMES Fu, B., Forsius, M. & Liu, J. (eds.) 2013. Special issue: Ecosystem Services: Climate Change and Policy Impacts. Current Opinion in Environmental Sustainability 5/2013 Fu, B. & Forsius, M. (eds.) 2015. Special issue: Ecosystem services modelling in contrasting landscapes. Landscape Ecology Kehitettyjä menetelmiä hyödynnetään jatkossa muissa tutkimushankkeissa ja arviointityössä (TEEB-Suomi, AMAP, IPBES) River basins Municipalities Nature protection areas Land cover, vegetation type, crop variety Soil type, depth Bedrock Topography Lake area, volume, shoreline length Population Building stock Land use change Population change Harvesting Forest and crop growth, litterfall Climate (T, P) Deposition (S, N) Mapping Mass balances Dynamic models Yasso07 INCA-N Economic evaluations C emission trading Substituting water treatment for N retention Statistics on fishing revenue Carbon sequestration and storage in forest, cropland and lakes (grid, municipality, watershed, nature protection area) Nitrogen retention (watershed) Crop pollination by native bumblebees (grid) Rare species (municip.) Base cation balances (grid) Critical load exceedances (grid) Recreational fishing (municipality)
YM strateginen teema 4: Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toimeenpano Ekosysteemipalvelujen ja niiden tuottamien hyötyjen kartoittaminen, arvottaminen ja tunnetuksi tekeminen Viherrakenteen ja sinisen rakenteen kehittäminen alueidenkäytössä 14
Ekosysteemipalvelut yhdistävät ekologiset toiminnot ja elementit sosio-taloudelliseen ympäristöön Ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus Biologinen ja fyysinen rakenne tai prosessi (esim. kasvillisuuspeite tai biomassan nettotuotanto) Ekosysteemien toiminnot (esim. hiilen, veden ja ravinteiden kulku) Käyttöä ja hyödyntämistä ohjaavat tai rajoittavat politiikkatoimet Ekosysteemipalvelu (esim. ainespuu, energiapuu, ravinteiden pidätys, maisema) Inhimillinen hyvinvointi (Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen näkökulma) Palvelut, joita arvotamme ja pidämme hyvinvoinnin kannalta tärkeinä (ei sisällä kaikkia mahdollisia ekosysteemipalveluita) Ekosysteemien tuottamat hyödyt (esim. palveluista saatavat hyvinvointi-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset) Ekosysteemien taloudellinen ja muu arvo (esim. markkinahinta, vältetty kustannus, maksuhalukkuus) ESP Eeva Luonnon pääoman hyödyntäminen ja käyttö
OpenNESS, ValuES, Suomen TEEB, SuoEko Ekosysteemipalvelujen arvottaminen Arvot ovat paikkaan ja aikaan sidottuja; arvottaminen edellyttää tapauskohtaista tarkastelua. Tarkasteltu ekosysteemipalvelujen koko kirjoa: tuotantopalvelut, säätely- ja ylläpitopalvelut, kulttuuriset ekosysteemipalvelut. Tutkittu ja kehitetty erilaisia ekologisia, sosiokulttuurisia ja taloudellisia arvottamismenetelmiä. Hankkeita: OpenNESS (1.12.2012 31.5.2017); EU FP7 ValuES (1.9.2014-31.5.2017); Suomen Akatemia Suomen TEEB (2013 2014); YM & SYKE SuoEko (2010 2012); MMM Tuetaan hallitustenvälisen biodiversiteetti- ja ekosysteemipalvelupaneelin (IPBES) työtä. Lisätietoa: heli.saarikoski(at)ymparisto.fi; Jukka-Pekka.Jappinen(at)ymparisto.fi Eeva 16
OpenNESS Ekosysteemipalvelut ja luonnon pääoma, käsitteistä käytäntöön OPENNESS Tutkittu (2012 2017) ja testattu käsitteitä ja eri tilanteisiin soveltuvia menetelmiä, joiden avulla voidaan edesauttaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää käytännön toimintaa eri sektoreilla. Rahoitus: Euroopan Komissio FP7 35 partneria 27 tapaustutkimusta Lisätietoja: Eeva.Furman@ymparisto.fi Heli.Saarikoski@ymparisto.fi Kaupunkitapaustutkimukset: Barcelona, Oslo, Sibbesborg, Trnva ja Vitoria-Gasteiz Lisätietoja: Leena.Kopperoinen@ymparisto.fi Eeva 17
Suomen TEEB TEEB for Finland 2013-2014 TEEB Suosituksia päättäjille miten ekosysteemipalvelut ja niiden perusta, Suomen luonnon monimuotoisuus, tulisi ottaa huomioon osana luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vihreän talouden kehittämistä. Sisältö: tärkeimpien ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja kuvailu, tilan ja kehityssuuntien arviointi, sekä taloudellinen ja muu arvottaminen. Tavoite: Ekosysteemipalvelujen kestävä hallinta Suomen biologisen monimuotoisuuden turvaamista koskevien toimien raportointi EU:lle ja CBD-sopimukselle. Toteuttajat: SYKE, IEEP, MTT (nyk. Luke), PTT, Itä-Suomen, Helsingin ja Lapin yliopistot. Rahoitus: Ympäristöministeriö & SYKE Vetäjä: Jukka-Pekka Jäppinen, SYKE/LK
TEEB Suomen TEEB TEEB for Finland 2013-2014 Yhteenveto alan suomalaisesta tutkimuksesta sekä tärkeimpiin ekosysteemipalveluihin ja niiden tarjontaan vaikuttavista tekijöistä. Arvio eräiden tärkeimpien ekosysteemipalvelujen taloudellisesta merkityksestä sekä luontopääoman kansallisen tilinpidon (natural capital accounting) nykytilasta sekä ehdotuksia tilinpidon edistämiseksi. Katsaus: markkinapohjaisiin ekosysteemipalvelujen säätely- ja hallintakeinoihin esim. ekosysteemipalvelujen tuottamisesta perittävät maksut (PES), luontoarvopankki (Habitat banking) perinteellisempien ohjauskeinojen kehittämistarpeisiin. ekosysteemipalvelujen ja vihreän talouden suhteesta. Ekosysteemipalvelujen tilaa ja kehitystä kuvaavia indikaattoreita (FESSI). Esimerkki ekosysteemipalvelujen arvioinnista ja kartoituksesta Helsinki Uusimaa alueella. Ekosysteemipalvelujen tarkka sijoittaminen kartoille tarjoaa konkreettisen tavan visualisoida ekosysteemipalveluja sekä edistää yhteiskunnalle tärkeimpien alueiden (ns. viherrakenteen) määrittämistä ja turvaamista.
Suomen ekosysteemipalveluindikaattorit (FESSI) TEEB www.biodiversity.fi/ecosystemservices Lisätietoa: Ari-Pekka Auvinen, Laura Mononen & Petteri Vihervaara (SYKE/LK) Article submitted to Ecological Indicators: Mononen, L., Ahokumpu, A.-L., Auvinen, A.-P., & Vihervaara, P. 2015. National ecosystem service indicators: measures of social-ecological sustainability.
MAES MAES Eurooppalainen ekosysteemiarvio Painoarvo EU:ssa kasvanut: EU:n BDstrategian päätyökalu vuoteen 2020 asti. Pilotteja eri teemoista: Suomessa kiinnostusta Soil-pilottiin (Luke, GTK, SYKE, HY). H2020 koordinaatiohanke ESMERALDA käynnistyy 2015 EU Marine MAES konsulttityö 2015 Luontodirektiivin raportointitietojen hyödyntäminen, lajiaineistot ja kaukokartoitus tärkeitä BD-näkökulmasta. Tukee alueellisia IPBES-arviointeja, pohjaa GEO-6 työlle. Lisätietoa: Petteri Vihervaara, SYKE/LK Tuore julkaisu: Vihervaara, P., Mononen, L., Auvinen, A.-P., Virkkala, R., Lü, Y., Pippuri, I., Packalen P., Valbuena, R. & Valkama, J. 2015. How to integrate remotely sensed data and biodiversity for ecosystem assessments at landscape scale. Landscape Ecology. The final publication is available at Springer via http://dx.doi.org/10.1007/s10980-014-0137-5 21
LUTU Uhanalaiset luontotyypit (LuTU) Tausta: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (2008) ja Toimintasuunnitelma uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi (2011) Hanke tuottanut tietopohjaa: Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2012 2020 Luontodirektiivin raportointi 2013 Metsälain uudistuksen valmistelu 2013 Soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu 2013 2014 Natura 2000 -tietokannan päivitys 2014 Luonnonsuojelulain uudistamishanke 2014 Luontotyyppien asiantuntijaryhmät: 8 ryhmää: Itämeri, rannikko, sisävedet, suot, metsät, kalliot, tunturit, perinnebiotoopit. Noin 100 eri alojen asiantuntijaa. 22
LUTU Euroopan luontotyyppien arviointi tekeillä Suomen uusi arviointi tulossa Osallistutaan 2014 2016 EUkomission tilaamaan Euroopan luontotyyppien uhanalaisuuden arviointiin. Osallistutaan IUCN:n menetelmän kehittämiseen ekosysteemien uhanalaisuuden arviointiin. Valmistellaan toista Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointia (2016 2017), jonka tulokset julkaistaan 2018. Lisätietoja: Anne Raunio, SYKE/LK anne.raunio@ymparisto.fi 23
Suojelualueet lieventävät ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia lajistoon LINNUT Suojelualueilla keskeinen merkitys lajiston säilyttämisessä ilmaston muuttuessa: Suojelullisesti merkittäviä lintulajeja oli enemmän suojelualueilla kuin suojelemattomilla alueilla ja lajimäärä ja säilyi korkeampana vuosista1974 1989 vuosiin 2006 2010 (Suomen lintuatlas) Pohjoisten lajien (suo- ja tunturilinnut) lajimäärä pieneni. Eteläisten lajien (kosteikkolinnut) lajimäärä kasvoi. Virkkala et al. 2014, Ecol. Evol. 4:2991-3003.
Havaitut linnustonmuutokset ovat ennustettujen muutosten suuntaisia LINNUT Johtopäätökset: Suojelualueet hillitsevät ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia Suojelualueverkon laajuus kussakin elinympäristössä keskeinen tekijä sopeutumisessa ilmastonmuutokseen (Virkkala et al. 2013, Plos One 8, e63376) esim. metsiä suojeltu liian vähän Etelä-Suomessa Aiemmat päätökset suojelualueverkosta on tehty oikeansuuntaisesti suhteessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Havaitun ja ennustetun muutoksen välillä voimakas positiivinen korrelaatio (r=0.877, p<0.001) Virkkala et al. 2014, Ecol. Evol. 4:2991-3003. Virkkala et al. 2013, Biodiv. Cons. 22:459-482. 25
Kosteikkojen hoidon merkitys linnustolle Suomenlahden muuttoreitillä KOSTEIKOT Uhanalaisten kosteikkolintujen määrä kasvoi tuoreimmassa tarkastelussa Vesilinnuilla 5 lajilla (270 %) Kahlaajilla 4 lajilla (80 %) Valtakunnallisesti tärkeimpien lintuvesialueiden suojelupistepistearvo on laskenut 1960-luvulta 1,9 % vuosivauhtia. Tarkastelussa 21 kohdetta Suomenlahden muuttoreitin varrella, jotka olivat mukana Lintulahdet Life hankkeessa: Natura-verkoston SPA-alueita Kohteita hoidettu vuosien 2004 2012 aikana kahtena jaksona. Tarvoitteena muodostaa toimiva suojelualueverkosto. Kuva: Antti Below 26
Kosteikkojen hoidon merkitys linnustolle Suomenlahden muuttoreitillä KOSTEIKOT Kahlaajat hyötyivät hoitotoimista eniten. Kaikki killat hyötyivät jostain hoitotoimesta. Sukeltajasorsat ja kalansyöjät hyötyivät vähiten. Hoitotoimilla suuri merkitys kosteikkolinnustolle ja monimuotoisuuden ylläpidolle. Yhteistyössä: SYKE, LUOMUS, YM, Metsähallitus, ELY-keskukset. Lisätietoja: Markku Mikkola-Roos SYKE/LK markku.mikkola-roos@ymparisto.fi Petteri Lehikoinen: Hoitotoimien vaikutus Etelä-Suomen kosteikkojen linnustoon http://hdl.handle.net/10138/42621 Laajempi merkitys Vaikutus koko muuttoreitin kosteikkolinnustoon - jopa populaatiotasolla Suomen kosteikkojen merkitys voi jatkossa olla suurempi - ilmastonmuutoksen rooli? Hoitotoimien vaikutuksen aikaskaala - jatkuva parannus, mutta nopea heikentyminen On tärkeää, että yhteisiä varoja on käytetty hyödyllisesti - lintujen lisäksi merkittävä hyöty myös ihmisille 27
DYYNIT Hiekkarantojen ja dyynien hoito-opas - uhanalaisen luontotyypin ja lajiston hyväksi Hiekkarannat ja dyynit ovat pinta-alaltaan pieni, mutta lajiston monimuotoisuuden suhteen merkittävä luontotyyppi. Uhkia: Itämeren rehevöityminen, kasvillisuuden umpeenkasvu, kuluminen, rakentaminen, ilmastonmuutos, vieraslaji kurtturuusun leviäminen. Tarve yleistajuiselle hoito-oppaalle! Suunnattu luonnonhoidon asiantuntijoille ja ranta-asukkaille. Luontotyyppien tilan parantaminen (LuTU), rannikkoryhmä Mukana: YM, SYKE/LK, Metsähallitus, Etelä- Pohjanmaan ELY, Åbo Akademi, HY:n harjoittelija Lisätietoja: Terhi Ryttäri, SYKE/LK https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135521 (vain verkossa) 28
METSO-ohjelman seuranta ja kehittäminen Hanke: Seuraa METSOn etenemistä Tuottaa erilaisia asiantuntijapalveluja ministeriöille Koordinoi METSOon sisältyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita Vastuullinen johtaja: Kimmo Syrjänen, SYKE/LK Rahoittajat: YM & MMM, kesto ainakin 2016 loppuun www.syke.fi/metso www.metsonpolku.fi METSO = Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2025 29
Vapaaehtoinen ja vuorovaikutteinen metsien suojelu Riikka METSO-ohjelma, etenkin vapaaehtoisuus ja vuorovaikutteisuus, arvostettua. Tärkeitä ajankohtaisia avoimia kysymyksiä: Mikä on ohjelman suhde muuhun luonnonsuojeluun? Kuinka ohjelman kustannustehokkuutta voidaan parantaa? METSO-ohjelmassa maanomistajien rooli keskeinen. Luonnonsuojelu- ja metsäammattilaisten yhteistyö on parantunut; vapaaehtoisen ohjelman menestyksen olennaista. Vapaaehtoisuus ei kuitenkaan tavoita kaikkia metsänomistajia eikä ole kaikkien vaihtoehto. Markkinoinnin haaste; mikä metsänhoitoyhdistysten rooli markkinoinnissa? Kuva: Anna Salomaa Kuva: Anna Salomaa 30
TIKO Tieto, vuorovaikutus ja monimuotoisuusneuvonnan kohdentaminen Vapaaehtoisuus on paitsi maanomistajalähtöisyyttä; myös vuoropuhelua maanomistajien ja luonnonsuojelu- ja metsäammattilaisten välillä. Tarvitaan tutkimuksen ja käytännön monitieteistä vuoropuhelua: retkeilyjä, ryhmäkeskusteluja ja kyselyitä paikkatietotarkasteluja näiden synteesiä Riikka 31 Kuvat: Eeva Primmer, Annika Harlio ja Anna Salomaa
Tieto ja vuorovaikutus monimuotoisuusneuvonnon kohdentamisen tueksi (TIKO) TIKO Tavoitteena monitieteinen synteesi: Luonnonsuojeluarvot metsä- ja maatalousmaiseman rajapinnassa (Zonation). Metsänomistajien tavoitteet ja sopimusalttius. Yhdistetään kartalle erilaiset suojelukiinnostuksen tavat ja luonnonsuojelubiologinen tieto. Riikka Rahoittaja: MMM Kuva: Anni Arponen Partnerit: Luke, Helsingin yliopisto, Varsinais-Suomen ELY, Metsäkeskus Pohjois-Karjala, MTK. 32
METSO tarvitsee uusia kumppaneita, viestintää & kohdennettua markkinointia Tehdyn selvityksen mukaan: Kunnat, seurakunnat ja metsänhoitoyhdistykset tulisi saada kattavammin mukaan METSO-yhteistyöhön. METSOn yhteistoimintaverkostohankkeissa viestintä ja uudet hankekumppanit tuottavat vaikuttavuutta. Tämän pohjalta toteutettu: Mittava tiedotuskampanja METSOn mahdollisuuksista kunnille ja seurakunnille keväällä 2014. Uusien METSO-hankkeiden valintaa painottaen mm. viestinnän ja uusien yhteistyökumppaneiden merkitystä. Alueellisten Zonation-analyysien tulosten jalkautus ELY:jen käyttöön tulosten avulla voidaan mm. markkinoida METSOa arvokkaita kohteita omistaville maanomistajille. 33
METSO-ohjelman arviointi METSO-ohjelmaa arvioidaan yhdessä ohjelman toteuttajien kanssa ohjelman edetessä. Vuonna 2014 keskityttiin kohdennetun markkinoinnin vaikuttavuuteen ja hyväksyttävyyteen sekä metsänhoitoyhdistysten roolin vahvistamiseen METSOssa. Aineistoina: kyselyitä, haastatteluja, ryhmäkeskusteluja, dokumentteja Rahoittaja: YM Toteuttajat: SYKE/YPK ja SYKE/LK, yhdessä METSO-seurantaryhmän kanssa. Lisätietoa: Riikka.Paloniemi@ymparisto.fi Riikka 34
SUOT Soidensuojelun täydennysohjelma parantaa soiden ja soidensuojelun tilaa Suoluonnon tila on heikko ja heikentyy edelleen, erityisesti Etelä-Suomessa. Soidensuojelun täydennysohjelma täydentää nykyisen suojelualueverkoston alueellisia ja ekologisia puutteita. Valmistelussa mukana noin 1 600 aluetta, n. 300 000 ha. Paikkatietotarkastelut keskeisessä roolissa kartoituskohteiden valinnassa ja tulosten analysoinnissa. Kuva: Kaisu Aapala, SYKE 35
SUOT Soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu Hallitusohjelman toteutusta tukeva hanke. Ympäristöministeriön asettama Soidensuojelutyöryhmä, mukana 13 tahoa, toimikausi 9/2012 12/2014, jatkoaika 1/2015 9/2015 Rahoitus: Ympäristöministeriö Lisätietoa: www.ym.fi/soidensuojeluohjelma Soidensuojelutyöryhmän sihteeri: Kaisu Aapala (SYKE/LK) 36
Luonnonkukkien päivänä lumouduttiin kasveista Kesäkuun toisena sunnuntaina 15.6.2014 järjestettiin 98 kasviretkeä ympäri maata, joihin osallistui 1 700 retkeläistä. Kasvit kiinnostivat ja herättivät ihastusta myös nuorten retkeilijöiden keskuudessa retkipalaute oli erittäin myönteistä. Retkeläisistä huolehti yli 130 vapaaehtoista kasviopasta. Teemalajiksi oli valittu Tasavallan presidentti Sauli Niinistön lempikukka valkolehdokki. LUONNONKUKAT Presidenttipari Luonnonkukkien päivän kasviretkellä Naantalissa
SUOMEN LUONNON PÄIVÄ Suomen luonnon päivä innosti kansalaisia ulos luontoon ympäri Suomea Toista luonnon päivää vietettiin lämpimässä ilmapiirissä 30.8.2014 sää suosi retkeilyä ja ulkona olemista. Tapahtumakirjo on lisääntynyt ja luontoa juhlistettiin 107 tapahtumassa, joihin osallistui yli 11 200 suomalaista. Lisäksi moni suomalainen lähti omin päin luontoon juhlistamaan päivää sienestyksen, ulkoilun ja hyvän seuran merkeissä. Hyvä medianäkyvyys: Facebook yli 3 100 seuraajaa Suomen luonnon päivästä kirjoitettiin yli sata artikkelia. YLE lähetti kuusi tuntia suoraa radioohjelmaa Haltian päätapahtumasta. Tapahtuman suojelija Jenni Haukio esittää tervehdyksensä
Ohjauskeinovalikoima POLICYMIX EU/FP7 hanke 2010-2014 Kilpailun vääristämistä koskevat säännökset estävät valtionavun käytön luontotavoitteisiin Riikka P Ohjauskeinovalikoiman institutionaalisia rajoitteita ja mahdollisuuksia Kartoittavan tarkastelu Kirjallisuus ja dokumentit Ohjaukset vaikutusmekanismit Vaikutusten testaaminen Maanomistajakysely Uudella taloudellisella ohjauskeinolla ei voi kokonaan muuttaa hallinnonalojen työnjakoa, joka pohjaa erilaisiin normeihin metsien käytöstä Taloudellisen korvauksen sisältävä sopimus ei ole innostanut yhteiskunnan odotuksia ja suojelun moraalisia perusteluita tärkeinä pitäviä metsänomistajia Primmer, E., Paloniemi, R., Similä, J., Barton, D.N. 2013. Evolution in Finland's forest biodiversity conservation payments and the institutional constraints on establishing new policy. Society & Natural Resources 26(10), 1137-1154. Raitanen, E., Similä, J., Siikavirta, K., Primmer, E. 2013. Economic Instruments for Biodiversity and Ecosystem Service Conservation & the EU State Aid Regulation. European Environmental & Planning Law 10(1), 6-28. Primmer, E., Paloniemi, R., Similä, J., Tainio A. 2014. Forest owner perceptions of institutions and voluntary contracting for biodiversity conservation: Not crowding out but staying out. Ecological Economics 103, 1-10.
SCALES Riikka Politiikkakeinojen yhteisvaikutukset eri mittakaavoissa olennaisia (SCALES) Tutkitaan ohjausmekanismeja Lainsäädäntöä, kannustimia, osallistavia menetelmiä ja suunnittelua. Tutkitaan ekologisia, taloudellisia, sosio-kulttuurisia ja institutionaalisia vaikutuksia osana keinovalikoiman kokonaisuutta. Ohjauskeinoja ja niiden yhteisvaikutuksia on tarkasteltava samanaikaisesti eri mittakaavatasoilla ja yli sektorirajojen. Uusien innovatiivisten politiikkakeinojen ja vanhojen kokonaisuus tärkeää vaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden kannalta. 40
SCALES SCALES -hanke Luonnonsuojelun mittakaavoihin keskityttiin vuonna 2014 päättyneessä SCALES -hankkeessa: Securing the Conservation of biodiversity across Administrative Levels and spatial, temporal, and Ecological Scales Rahoitus: Euroopan Komissio (FP7) 90 partneria pääasiasta Euroopasta Lisätietoa: Riikka.Paloniemi@ymparisto.fi (SYKE/PK), Risto.Heikkinen@ymparisto.fi (SYKE/LK) Riikka 41
Riikka Viherrakenne huomioitu maakuntakaavoituksessa paikkatietomenetelmin Ekosysteemipalveluiden tarjonta (alla) ja kysyntä kartoitettiin paikkatietoanalyysein Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan viherrakenne-teeman valmistelun yhteydessä EKOUUMA
EkoUuma - Uudenmaan maakunnan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut EKOUUMA Tunnistettu Uudenmaan viherrakenteen avainalueet ekosysteemipalveluiden tarjonnan ja kysynnän perusteella. Sovellettu GreenFramemenetelmää. Arvioitu myös viherrakenteeseen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvia muutosvoimia. Riikka Toteutettu yhteistyössä Suomen TEEB -hankkeen kanssa. Rahoitus: Uudenmaan liitto, YM ja SYKE (2013-2014). Loppuraportti kevättalvella 2015. Lisätietoja: Leena.Kopperoinen@ymparisto.fi, SYKE/PK Pekka.Itkonen@ymparisto.fi, SYKE/PK 43
Luonnon aineettomat hyödyt näkyville maankäytön suunnittelussa MAANKÄYTTÖ Luonnon tarjoamia mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja erilaisia aineettomia merkityksiä ja arvoja ihmisille kutsutaan kulttuurisiksi ekosysteemipalveluiksi. ESTIMAP-mallilla voidaan kartoittaa kulttuurisia ekosysteemipalveluita parhaiten tuottavat alueet suhteessa niiden läheisyyteen. Ihmisille arvokkaat ja merkitykselliset luonnon kohteet saadaan paikannettua osallistavilla paikkatietomenetelmillä. Karttapohjaisella HARAVA-kyselyllä voidaan tavoittaa suuria määriä ihmisiä. Paikallisissa tilaisuuksissa, kuten kaavanäyttelyssä Sipoossa, saadaan kerättyä kohdennetusti tietoa joko digitaalisesti tai paperikartalle. Uusilla menetelmillä saadaan luonnon aineettomat hyödyt näkyviksi maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Riikka 44
Urban-rural Continuum impact assessment and sustainable planning tool utility testing in Finland and Scotland ConTest Testattu ESTIMAP-mallin soveltuvuutta maankäytön suunnitteluun. ESTIMAP perustuu Recreation Opportunity Spectrum (ROS) menetelmään. Laajennettu ESTIMAP-malli luonnon tarjoamien virkistysmahdollisuuksien lisäksi muidenkin kulttuuristen ekosysteemipalveluiden arvioimiseen. Toteutus: 2013 2014 Rahoitus: EU FP7 LIAISE Lisätietoja: Leena.Kopperoinen@ymparisto.fi Arto.Viinikka@ymparisto.fi Riikka 45
Säilyvätkö maankäytön suunnittelulle alussa asetetut tavoitteet läpi suunnitteluprosessin? Ekosysteemipalvelukäsitteen on ajateltu edistävän luonnon tuottamien hyötyjen kokonaisvaltaista ymmärtämistä maankäytön suunnittelussa. Suunnittelulle voidaan asettaa tavoitteita luontoarvojen säilyttämiseksi ja ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseksi kestävällä tavalla. Asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan välttämättä siirry suunnitteluprosessissa vaiheesta toiseen. MAANKÄYTTÖ Kuvat: copyright Sipoon kunta Riikka 46
Riikka BESAFE Biodiversity and ecosystem services: Arguments for our future environment BESAFE Tutkittu erilaisten luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ekosysteemipalveluihin liittyvien argumenttien vaikuttavuutta eri tasojen päätöksenteossa ja miten argumentit siirtyvät tasolta toiselle. Yhdyskuntasuunnittelutapaus: Sibbesborgin osayleiskaavoitusprosessi Sipoossa. Rahoitus: Euroopan Komissio FP7 2012-2015 Loppuraportti eri tapaustutkimusten argumenttianalyysien tuloksista: http://www.besafe-project.net/deliverables.php?p=4&sp=32 Lisätietoja: Leena Kopperoinen leena.kopperoinen@ymparisto.fi
MAANKÄYTTÖ Rakennettu alue laajentunut metsäalueille Maankäytön muutoksen tutkimus Suurin osa kaupunkiseutujen rakentamisen pinta-alasta on kohdistunut metsäalueille vuosina 2000-2012. Pienemmissä kaupungeissa ja Helsingin kehysalueella merkittävä osa uudesta asuinkerrosalasta on kohdistunut lievealueen ennestään rakentamattomille maille, suurimmissa kaupungeissa jo rakennettujen alueiden yhteyteen. Riikka Havaitun kehityksen pohjalta on kehitetty väestöennusteeseen ja asuntokuntamuodostukseen pohjautuva koko maan kattava laskentamalli rakennetun alueen pinta-alasta maakunnittain vuoteen 2040. Tietoa käytetään maankäytön muutosten aiheuttamien CO 2 - päästöjen laskemiseksi. Osana hankkeita arvioitu CORINE Land Cover -aineistojen käytettävyyttä rakennetun alueen muutosten tutkimukseen ja seurantaan. 48
hehetaaria Rakennetun alueen laajenemista tutkittu kahdessa eri hankkeessa MAANKÄYTTÖ 2000-luvun kehitystä tutkittu YM:n rahoittamassa hankkeessa ja rakennetun alueen tulevaisuuden kehitystä Maankäytön skenaariot - hankkeessa yhdessä Metlan kanssa. Rahoitus: YM Lisätietoa: Ville Helminen & Maija Tiitu, SYKE Raportti: Rakennetun alueen laajeneminen Suomen kaupunkiseuduilla: http://hdl.handle.net/10138/135979 RAKENNETUN PINTA-ALAN KEHITYS UUDELLAMAALLA 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 Riikka 49
Politiikan ja suunnittelun tuki POLITIIKKA & SUUNNITTELU Tuetaan eri toimijoita ja päätöksentekoa eri tasoilla. Jatkuva vuoropuhelu tärkeää ja hyödyllistä. Yhteistoiminnallinen tiedontuotanto edistää sekä tiedontuotantoprosessia että sen lopputulosta. Se auttaa löytämään yhteistä ymmärrystä ja tulkitsemaan ja käyttämään tutkimustuloksia. Riikka 50
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Ekosysteemipalvelut-verkosto MAASEUTU Toteuttaa ja jalkauttaa maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa 2014-2020. Tavoitteena turvata luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen maaseudun elinkeinotoiminnassa. Verkosto kokoaa toimijoita, luo edellytyksiä vuorovaikutukselle ja tiedonvälitykselle ja tunnistaa ekosysteemipalveluihin liittyviä mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä. Vuonna 2014 toiminta keskittyi luonto- ja maisemapalveluiden sekä hajautetun uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistämiseen. Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö (Makera). Partnerit: Tapio Oy, Itä-Suomen yliopisto. Lisätietoa: salla.rantala@ymparisto.fi, kati.pitkänen@ymparisto.fi Riikka 51
Argumenta-hanke Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys ARGUMENTA SYKE ja Luke (ent. Metla) yhteishanke Vastuullinen johtaja Jukka-Pekka Jäppinen ja projektikoordinaattori Martina Reinikainen (SYKE) Vastuullinen johtaja Liisa Tyrväinen ja projektikoordinaattori Ann Ojala (Luke) Projektiryhmässä ja seminaareissa sekä työpajoissa laaja edustus eri organisaatioita. Rahoitus: Suomen Kulttuurirahasto (2013 2014) Loppuraportti ilmestyi 2/2015. http://www.syke.fi/fi-fi/ekosysteemipalvelut_ja_ihmisen_terveys Argumentahanke 52
Monitieteinen Argumenta-hanke ehdottaa kansallista Luonto ja hyvinvointi -ohjelmaa Tutkijat ja päättäjät pohtivat ekosysteemipalvelujen sekä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin suhdetta: Päättäjille tutkimusta ja politiikkaa koskevat ehdotukset Mm. kansallinen Luonto ja hyvinvointi ohjelma, joka sisältää toimenpide- ja tutkimusohjelman. ARGUMENTA Toimenpideohjelman tavoitteet: Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hyödyntäminen kestävällä tavalla Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. 53
Esiselvitys Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueverkoston kytkeytyneisyydestä ja ekosysteemipalveluista (ESGreenBelt) Esiselvitys paikkatietoaineistoista ja analyysimenetelmistä, joilla voidaan arvioida Fennoskandian vihreää vyöhykettä ekosysteemipalveluiden ja suojelualueverkoston kytkeytyneisyyden kannalta. Pohjautuen kirjallisuuteen sekä asiantuntijahaastatteluihin ja -keskusteluihin. Annettu suosituksia koko vihreän vyöhykkeen arviointiin. Rahoitus: YM (10/2014 12/2014) Kuva: YM Lisätietoa: Pekka.Itkonen@ymparisto.fi http://www.ym.fi/vihreavyohyke Riikka 54
Riikka Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueelta on paljon hajanaista ja osin rajoitettua paikkatietoaineistoa Luonnonsuojeluarvojen lisäksi tärkeä alue ekosysteemipalveluiden kannalta. Ekosysteemipalveluita voidaan arvioida paikkatietoanalyysein, mutta vakiintunutta menetelmää ei ole. Paikkatietoaineistoa on tuotettu runsaasti eri mittakaavoissa. Aineistojen alueellisessa ja sisällöllisessä kattavuudessa, saatavuudessa ja yhteensopivuudessa on ongelmia. Koko alueen kattava ekosysteemipalveluja kytkeytyneisyysarvio edellyttää: Runsaasti (yhteis)työtä aineistojen kokoamiseksi. Toisiaan täydentäviä tarkasteluja eri mittakaavoissa. FENNOSKANDIA Kuva: YM 55
BPAN BPAN-hanke tukee edustavan suojelualueverkoston perustamista Barentsin alueelle boreaalisen ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Biodiversiteettisopimuksen (CBD) suojelualuetyöohjelman alueellinen aloite. Barentsin euroarktisen neuvoston hanke SYKE koordinoi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Luoteis-Venäjän viranomaiset, tutkimuslaitokset ja luonnonsuojelujärjestöt toteuttavat Pohjoismainen ministerineuvosto, Suomen, Ruotsin ja Norjan YM/UM, WWF-Venäjä rahoittavat
BPAN BPAN hanke 2011-2014 Photo: Dmitry Deshevykh Aineistojen harmonisointi ja yhteisen kielen luominen luonnonsuojelutyöhön rajat ylittävästi. Paikkatietoaineistoihin perustuva arviointi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän aineistojen harmonisointi. Yhtenäinen suojelualueiden luokittelu suojelun tiukkuuden mukaan. Edustavuuden ja kytkeytyvyyden arviointi. Biodiversiteettisopimuksen (CBD) suojelualuetyöohjelman mukainen arviointi. Luoteis-Venäjän korkean luonnonsuojelun arvon alueilla maastotyöt ja suojelun edistäminen. Viestintä mm. toimittajaretkeilyt, seminaarit & valokuvanäyttely. Suositukset suojelualueverkoston kehittämistarpeista. www.bpan.fi
YM strateginen teema 5: Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot Kasvavien kaupunkiseutujen kaavoitus- ja sopimusmenettelyn kehittäminen Asumisen kustannustason alentaminen ja asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuuden parantaminen Ikääntyneiden kotona asumisen edellytysten parantaminen Erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien asumistilanteen parantaminen 58
EKOSYSTEEMIHAITTA Ekosysteemihaitat uusi käsite tasapainoiseen luontopolitiikkaan Ekosysteemit tuottavat ihmisille hyötyjen ohella haittoja. Haittojen esiintymistä Helsingin Sanomien uutisoinnissa tutkittu: Haitat esillä suhteellisen paljon (4,5 jutussa/vrk) Uutisoitujen haittojen skaala laaja (luonnon rumuus, pelot ja riskit, toiminnan estyminen). Kokemukset luonnon tuottamista haitoista voivat vaikuttaa asenteisiin ja toimintaan riippumatta haittojen todellisesta suuruudesta. Kiistanalainen käsite, synnyttää herkästi väärinkäsityksiä. Eeva Lisätietoa: Jari Lyytimäki Luonnon hyödyt eivät tule ilmaiseksi (blogi) www.dx.doi.org/10.1016/j.uf ug.2014.04.005 59
Laaja kiinnostus ja aktiivisuus EUssa Nature Based Solutions -teemaan NBS Eeva F + EPn konferenssi 30.9.2014 ym. kokoukset, ECn stakeholder consultation -prosessi + Muut RTD-verkostot (GreenSurge, ARTS, SPIRAL, SCALES, BioDiverSA; monitiet.) + Yhteydet terveys- ja hyvinvointialaan (Healthy Cities Europe, etc), mm. WHO EUn kestävää kasvua, hyvinvointia ja globaalia kilpailukykyä tavoitellaan Kaupunkiympäristöjen NBS yhteydessä koko ympäristön hoitoon Monenlaisia luontopohjaisia ratkaisuja, ml. tietoon pohjautuvia Ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin (ympäristö-, talous- ja sosiaaliset) 60