Mitä tutkimustieto sanoo sisarusten ikäeroista? Venla Berg, PsM, tutkija, Väestöntutkimuslaitos Perheaikaa.fi nettiluento 7.5.2015
Sisarusten ikäerot puhuttavat keskustelupalstoilla Niin pieniä kuin suuriakin ikäeroja perustellaan sekä vanhempien että lapsien parhaalla
Ikäerot Leikkikaveri? Pienen ikäeron kannalla olen. Meillä tytöillä ikäeroa vain 1v 2kk. Toisen vauva-aika tuntui kiireiseltä ensimmäiset pari kuukautta, mutta äkkiä se homma tasaantui. Myöhemmin todellakin maksaa sen vaivan. Tytöt ovat kuin kaksoset, toistensa parhaat kaverit. Ikäeron ollessa noin lyhyt mustasukkaisuutta ja toiseen sopeutumista ei ole ollut. Tavallaan se sisko on ollut "aina" siinä. Tuttavillemme 1v 8kk vuotta ikäeroa "leikkikaveruksilla" ja pelkkää huutoa ja kiusaamista ollut nyt viimeiset 7 vuotta näiden välillä (tyttö ja poika). Vielä ei leikkikaveria ole löytynyt toisesta.
Ikäerot Mustasukkaisuus? Meillä 1,5 v oli vain hirvittävän mustasukkainen vauvalle. Ei voinut pieneksikään hetkeksi jättää vauvan läheisyyteen. 3 v ymmärtää jo puhetta aivan toisella tapaa ja ymmärtää olla vahingoittamatta vauvaa. 3 v osaa olla mustasukkainen. 1 v ei kun on vaan kiinnostunut uudesta tulokkaasta.
Ikäerot Vauvavaihe ohi kerralla? Itse menen mielummin tän vauva ruljanssin kerralla läpi ja sitten annan tavarat eteenpäin Kokonaisuuden kannalta lyhyempi väli on parempi. Jos teet lapsia 3 vuoden välein ja haluat 3-4 lasta, niin siinähän menee ikä ja terveys valvoessa, vaippoja vaihdellessa ja poissa työelämästä.
Ikäerot Vanhemman jaksaminen? Meillä on poika nyt 1v ja kyllä kokoajan tullut painostusta, että pitää se kakkonen tehdä kaveriksi. No ei kyllä tehdä kaveria. Vauva vuosi oli niin rakka refluksian ja valvomista takia, että ei jaksa samaa taistelua tähän perään. ( ) itse haluan pitää parisuhteen ja oman pääni kasassa.
Ikäerot Vauvalle huomiota? [Noin kolmen vuoden ikäero on] kaikkien puolesta hyvä ratkaisu: edellinen saa rauhassa olla pieni kolme vuotta, pääsee eroon vaipoista, puhuu kunnolla ( ) jne. Me vanhemmat saamme nauttia jokaisesta lapsesta "vauvana" pitkään ( ). Vauvan kannalta hyvä, koska isommat eivät enää vaadi samanlaista kanniskelua ym. fyysistä huomiota ( ) vaan kädet, syli, rinnat, ovat useimmiten tarjolla vauvalle, joka niitä eniten tarvitsee ja kaipaa.
Ideaaliksi koetut syntymävälit Suomessa Anneli Miettinen, kevään 2015 perhebarometriaineisto
Ihmisen lajityypillinen syntymäväli Lähde: Kaplan et al. (2000). A theory of human life history evolution: diet, intelligence, and longevity. Evolutionary Anthropology Issues News and Reviews, 9(4), 156-185. Ihmisillä lajityypillinen syntymäväli on metsästäjä keräilijä-yhteisöissä tehtyjen tutkimusten perusteella noin 3 4 vuotta Vaihteleva ravitsemustilanne ja pitkä imetys pitävät kuukautiset pitkään poissa synnytyksen jälkeen Lyhyet syntymävälit ovat yhteydessä korkeampaan lasten kuolleisuuteen
Ihmisten ja lähisukulaistemme syntymävälit Galdikas & Wood (1990). Birth spacing patterns in humans and apes. American Journal of Physical Anthropology, 83, 185 191.
Ihmisten lyhyet syntymävälit Sarah Hrdy (2009): Yhteistyö lasten kasvattamisessa mahdollistaa lyhyet syntymävälit ihmisillä (ja muilla nisäkkäillä, joilla yhteistyötä esiintyy) Vain äiti kasvattaa lapset suurilla ihmisapinoilla Metsästäjä keräilijä-yhteisöissä lasten hoivaamiseen ja ruokkimiseen osallistuvat suuressa määrin muut yhteisön jäsenet (isät, läsnä olevat vanhempien sisarukset ja isovanhemmat, lapsen isommat sisarukset, ja muut ei-sukulaiset)
Syntymävälit Suomessa Berg & Rotkirch (2014).
Syntymävälit Ruotsissa Andersson, G. (1999). Childbearing Trends in Sweden 1961-1997. European Journal of Population, 15(1), 1-24.
Lyhyet syntymävälit Suomessa Hyvin lyhyt syntymäväli (tutkimuksesta riippuen lyhyt syntymäväli on määritelty 18 27 kuukaudeksi) on yhteydessä kohonneisiin riskeihin Ensimmäisen ja toisen lapsen syntymien välillä kulunut aika vanhemman syntymävuoden mukaan Berg & Rotkirch (2014).
Lyhyiden syntymävälien riskejä Raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot Ennenaikaisuuden riski, pienipainoisuus ja pienikokoisuus sikiöllä/vastasyntyneellä Istukkaan liittyvät verenvuotoriskit Lasten kehitys Kognitiivinen kyvykkyys, koulumenestys, koulutus ja aikuisuuden tulotaso Vakavien vammojen kohonnut riski Kohonnut riski vakaviin mielenterveysongelmiin Sisarussuhteet riitaisampia ja konfliktiherkempiä Riskejä vanhemmille Lyhentynyt elinikä Kohonnut avioeron riski
Syntymävälit ja vanhempien eroriski Suomessa Data: FINNFAMILY (Tilastokeskukselta) Vuosina 1955, 1960, 1965, 1970 ja 1975 syntyneet miehet ja naiset (10 000 / kohortti) ja heidän lapsensa Mukaan otettiin henkilöt, joilla oli täsmälleen kaksi lasta, jotka olivat syntyneet saman avioliiton sisällä (n = 9952, 53% naisia) Analyysit Seuranta alkoi toisen lapsen syntymästä ja kesti 10 vuotta eteenpäin (tai vuoden 2012 loppuun) Avioliiton kesto toisen lapsen syntymän aikaan, vanhemman sukupuoli, ikä toisen lapsen syntyessä ja syntymävuosi on tilastollisesti otettu analyyseissä huomioon
Syntymävälit ja avioerot Suomessa
Yhteenvetoa Ihmisten käsitys siitä, mikä on ihanteellinen sisarusten ikäero, poikkeaa siitä, mikä tutkimuksissa on havaittu hyväksi Suomessa n. 40% toisista lapsista syntyy tällä hetkellä kahden vuoden sisällä ensimmäisen lapsen syntymästä Näiden tutkimuksissa riskialttiiksi havaittujen alle kahden vuoden syntymävälien osuus on kasvanut Suomessa 1900- luvun loppua kohden Ilmiö ei selity pelkästään sillä, että ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut
Kirjallisuutta Andersson, G. (1999). Childbearing Trends in Sweden 1961-1997. European Journal of Population, 15(1), 1-24. Berg, V. & Rotkirch, A. (2014). Faster transition to the second child in late 20th century Finland: A study of birth intervals. Finnish Yearbook of Population Research XLIX, 73 86. Blurton Jones, N. (1987). Bushman birth spacing: direct tests of some simple predictions. Ethology and Sociobiology, 8(3), 183-203. Bu, F. (2014). Sibling configurations, educational aspiration and attainment. ISER Working Paper Series, 2014-11. Buckles, K. S., & Munnich, E. L. (2012). Birth spacing and sibling outcomes. Journal of Human Resources, 47(3), 613-642. Cheslack-Postava, K., Liu, K., & Bearman, P. S. (2011). Closely spaced pregnancies are associated with increased odds of autism in California sibling births. Pediatrics, 127(2), 246-253. Conde-Agudelo, A., Rosas-Bermúdez, A., & Kafury-Goeta, A.C. (2006). Birth spacing and risk of adverse perinatal outcomes: A meta-analysis. Jama, 295(15), 1809 1823.. (2007). Effects of birth spacing on maternal health: A systematic review. American Journal of Obstetrics and Gynecology, 196(4), 297 308. Conde-Agudelo, A., Rosas-Bermúdez, A., Castaño, F. & Norton, M.H. (2012). Effects of birth spacing on maternal, perinatal, infant, and child health: A systematic review of causal mechanisms. Studies in Family Planning, 43(2), 93 114. Crowne, S. S., Gonsalves, K., Burrell, L., McFarlane, E., & Duggan, A. (2012). Relationship between birth spacing, child maltreatment, and child behavior and development outcomes among at-risk families. Maternal and child health journal, 16(7), 1413-1420.
Kirjallisuutta, jatkuu Grundy, E., & Kravdal, Ø. (2014). Do short birth intervals have long-term implications for parental health? Results from analyses of complete cohort Norwegian register data. Journal of Epidemiology and Community Health, 68(10), 958-964. Gunnes, N., Surén, P., Bresnahan, M., Hornig, M., Lie, K. K., Lipkin, W. I.,... & Stoltenberg, C. (2013). Interpregnancy interval and risk of autistic disorder. Epidemiology, 24(6), 906-912. Hrdy, S. B. (2009). Mothers and others. Harvard UP, Cambridge (MA). Kramer, K. L. (2005). Children's help and the pace of reproduction: cooperative breeding in humans. Evolutionary Anthropology: Issues, News, and Reviews, 14(6), 224-237. Nathens, A. B., Neff, M. J., Goss, C. H., Maier, R. V., & Rivara, F. P. (2000). Effect of an older sibling and birth interval on the risk of childhood injury. Injury Prevention, 6(3), 219-222. Ní Bhrolcháin, M. (1987). Period parity progression ratios and birth intervals in England and Wales, 1941 1971: A synthetic life table analysis. Population Studies, 41(1), 103-125. Powell, B., & Steelman, L. C. (1993). The educational benefits of being spaced out: Sibship density and educational progress. American Sociological Review, 367-381. Read, S., Grundy, E., & Wolf, D. A. (2011). Fertility history, health, and health changes in later life: A panel study of British women and men born 1923 49. Population studies, 65(2), 201-215. Riordan, D. V., Morris, C., Hattie, J., & Stark, C. (2012). Interbirth spacing and offspring mental health outcomes. Psychological medicine, 42(12), 2511-2521. Smits, L., Pedersen, C., Mortensen, P., & van Os, J. (2004). Association between short birth intervals and schizophrenia in the offspring. Schizophrenia research, 70(1), 49-56. Steelman, Powell, Werum, & Carter, 2002. Reconsidering the effects of sibling configuration: Recent advances and challenges. Annu. Rev. Sociol., 28, 243 269.
Kiitos! Venla Berg Puh: 09 2280 5138 E-mail: venla.berg at vaestoliitto.fi