Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013
Lähtökohtia Kuntouttavan korvaushoidon tavoitteena kuntouttaminen ja päihteettömyys (33/2008 2 ) Toipumisprosessi on pitkäkestoinen, sillä muutokset psykososiaalisen kuntoutumisen eri osa-alueilla ovat hitaita Tarve saada tietoa hoito- ja elämänurista sekä kuntoutumisen edistymisen edellytyksistä Moni tavoittelee irrottautuvansa lopulta hoidosta, mutta vasta joskus kaukana tulevaisuudessa hoidosta irrottautuneita on vielä vähän 2
Tutkimusasetelma Tutkimuksen tavoitteena on tehdä korvaushoidossa kuntoutumista ymmärrettävämmäksi ja selvittää korvaushoidon merkitystä toipumisprosessissa Tutkimuskysymys: Millaisia kokemuksia korvaushoidosta onnistuneesti irrottautuneilla on toipumisprosessistaan? hoidon läpikäyneiden kokemukset ja ääni esille Lääkkeen saamien merkitysten ja psykososiaalisen kuntoutumisen eritteleminen Tutkimusasetelmaan sisältyy ajatus kuntoutumisen onnistuneesta etenemisestä 3
Aineisto ja analyysi Taustalla narratiivinen tietokäsitys: kokemukset esille kerronnan avulla, yksilöllisistä kertomuksista voidaan oppia yleisistä sosiaalisista prosesseista kuntoutumiskertomusten kerääminen kolmivaiheisilla narratiivisilla haastatteluilla Aineistona seitsemän henkilön haastattelut Haastatelluilla 4 27kk hoidon päättymisestä päihteetöntä aikaa takana pääasiassa jo pidempi aika Analyysi aineistolähtöistä ajallisuuden huomioivaa kategorista sisällönanalyysiä 4
Tuloksena korvaushoidossa kuntoutumisen malli 5
1. Haittojen vähenemisen vaihe Korvaushoidon aloitus - Muutoshalun taustalla havahtuminen tai vähittäinen uupuminen, muiden hoitojen riittämättömyys ja retkahdukset - Keinottomuus elää ilman päihteitä - Ambivalenssi: lääkkeen ja päihteen merkitysten sekoittuminen vähensi haittoja ja helpotti elämää - Elämänhallinnan lisääntyminen, arjen rutinoituminen, etäisyys huumeiden käyttöön, normaaliin elämäntapaan tutustuminen - Toisaalta oheiskäyttöä ja muita riippuvuuksia (esim. pistäminen, alkoholi, bentsodiatsepiinit, rikollisuus) - Hoidossa kontrolliulottuvuuden korostuminen 6
2. Psykososiaalisen kuntoutumisen vaihe Todellisen kuntoutumismotivaation herääminen - Sisäisen oivalluksen saaminen - Herättäjänä merkittävä yksittäinen muutos elämäntilanteessa tai lopullinen kypsyminen negatiivisten/positiivisten tekijöiden kasautumisesta - Syntynyt ajallinen ja tilallinen etäisyys huumekulttuuriin mahdollisti päihteettömän kuntoutumisen - Päihteettömyyttä tukevat rakenteet: sosiaalinen verkosto, hoidon vaikutukset, arjen puitteet ja yksilölliset tekijät - Yhteiskuntaan ja normaaliin elämäntapaan kiinnittyminen 7
Kuntoutumista tukevat tekijät 8
3. Ilman korvaushoitoa toipumisen vaihe Korvaushoidosta irrottautuminen - Taustalla halu vapautua kaikista riippuvuuksista ja ottaa elämänhallinta itselle - (Sosiaalisen) identiteetin uudelleenorientoimisen vaikeudet merkitsi toipumisen jatkumista ilman hoidon tuomia rajoja - Tunne-elämän muutos ja identiteetin uudelleenmuotoilu - Vapaus suhteessa lääkkeeseen, hoitotahoon ja korvaushoidon tuomaan leimaan - Toisaalta myös negatiivisia tuntemuksia sekä retkahduksia - Toipumisen hidas eteneminen 9
Johtopäätökset Kuntoutuminen korvaushoidon tukemana on mahdollista Kuntoutumisprosessi on vaiheittaisesti etenevä: haittojen väheneminen ja kuntoutumistavoitteinen hoito asettuvat toisiaan seuraaviksi vaiheiksi, eivät toisilleen vaihtoehtoisiksi Psykososiaalisen kuntoutumisen korostuminen tärkeää yhteiskuntaan kiinnittyminen ja arjen kokeminen mielekkääksi Opiaattien merkityksen muuttuminen kuntoutumisprosessin aikana; aluksi hoidollisten ja päihdehakuisten merkitysten sekoittuminen, vähitellen riippuvuuden tiedostaminen ja halu irrottautua siitä 10
Merkitys käytännöille? Psykososiaalinen kuntoutuksen tärkeys Huomio päihteettömyyttä tukeviin arjen rakenteisiin (esim. työ ja opiskelu, sosiaaliset suhteet) Korvaushoidosta irrottautuminen ei ole toipumisprosessin päätepiste, vaan omaa erityishuomiota vaativa elämänvaiheensa Hoidosta irrottautuvien valmentaminen uuteen elämäntilanteeseen (esim. tunne- ja identiteettityö) Korvaushoidon oman kuntoutumiskulttuurin vahvistaminen (esim. yhteisöllisyyden ja vertaisuuden hyödyntäminen) Jatkotutkimuksen tarpeita: hoidosta irrottautuneiden seuranta sekä apteekkisopimuksella tai muissa kevyemmissä hoitomalleissa olevien tutkiminen 11
Kiitos! sini.kankaanpaa@alumni.helsinki.fi 12