LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ XLVI ASIANAJAJAPÄIVÄT 10.1.2014 PROFESSORI PEKKA SANTTILA, PH.D. - ÅBO AKADEMI - WWW.PEKKASANTTILA.COM

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ Hyväksikäyttö ilmiönä Keinot tutkia hyväksikäyttöä Johdateltavuus Lasten haastatteleminen Epärealistiset kertomukset Asiantuntijuus Esimerkki näyttökysymyksen ratkaisemisesta

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ Hyväksikäyttö ilmiönä Keinot tutkia hyväksikäyttöä Johdateltavuus Lasten haastatteleminen Epärealistiset kertomukset Asiantuntijuus Esimerkki näyttökysymyksen ratkaisemisesta

HYVÄKSIKÄYTTÖ ILMIÖNÄ Hyväksikäytön esiintyminen 15-ikävuoteen mennessä 6-8% tytöistä 1-3% pojista Suurin osa uhreista teini-ikäisiä Yleisyys on selvästi laskemassa

HYVÄKSIKÄYTTÖ ILMIÖNÄ 5

6

7

8 INSESTI Äitien syyllistyminen insestiin hyvin harvinaista (Sariola & Uutela 1996) 3666 poikaa 0 äiti-poika insestitapausta 1 äitipuoli-poika insestitapaus Isien syyllistyminen insestiin harvinaista 3769 tyttöä 8 (0.2%) isä-tytär insestitapausta 9 (0.3%) isäpuoli-tytär insestitapausta (3.7% niistä tytöistä, jotka asuvat isäpuolen kanssa)

9

10

11 LASTEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ JA PEDOFILIA Pedofiilinen häiriö on seksuaalista mielenkiinto ei vielä sukukypsiä lapsia kohtaan (n. 11 vuotta nuoremmat lapset) Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on teko Noin puolella hyväksikäyttäjistä on pedofiilinen häiriö, puolella ei

PYSTYVÄTKÖ LAPSET KERTOMAAN 12 HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ?

ONKO VÄÄRIÄ EPÄILYJÄ? SELVITYS EI SELVITYSTÄ HYVÄKSIKÄYTETTY 22 308 330 EI HYVÄKSIKÄYTETTY 24 10282 10444 46 10590 10774 Hyväksikäytön todennäköisyys sattumanvaraisella lapsella on 3%. Selvitykseen tulevista lapsista 48% on hyväksikäytettyjä. Hyväksikäyttötapauksista 7% selvitetään. Ei-hyväksikäytetyistä lapsista 0.2% tulee selvitykseen.

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ Hyväksikäyttö ilmiönä Keinot tutkia hyväksikäyttöä Johdateltavuus Lasten haastatteleminen Epärealistiset kertomukset Asiantuntijuus Esimerkki näyttökysymyksen ratkaisemisesta

HYVÄKSIKÄYTTÖ ON TAPAHTUMA EI SYNDROOMA TAI PSYKIATRINEN DIAGNOOSI 15 Hyväksikäyttö on menneisyydessä tapahtunut tapahtuma Selvityksen tavoitteena on selvittää, onko lasta hyväksikäytetty ja mitä on tapahtunut Rikostutkinnan alkaessa tiedetään yleensä, että rikos on tapahtunut Näin ei hyväksikäyttöselvityksessä pääsääntöisesti ole

KEINOT TUTKIA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Lapsen kertomus Silminnäkijät Fyysinen/lääketieteellinen näyttö Audiovisuaaliset todisteet Tunnustus

KEINOT TUTKIA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ Psykologiset testit (Rorschah, CAT jne) Leikin tarkkailu Piirustusten tulkinta Anatomisesti yksityiskohtaiset nuket Psykiatriset oireet Kliininen arvio Empiirinen näyttö puuttuu!

KERTOMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ANALYYSI Kertomuksen syntyhistoria Ristiriidat luonnonlakien kanssa Ristiriidat muun näytön kanssa Kerrottujen tapahtumien todennäköisyys tutkimustiedon valossa Haastattelun johdattelevuus Lapsen kognitiivinen taso ja psykiatriset ongelmat

TAPAHTUMIEN TODENNÄKÖISYYS Onko jokin mahdollista? Ei ristiriidassa luonnonlakien kanssa Onko jokin todennäköistä?

KERTOMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ANALYYSI Tunneilmaisut Psykiatriset oireet Kliininen arvio Yksityiskohtien lukumäärä kertomuksessa Empiirinen näyttö puuttuu!

KLIININEN KOKEMUS Kliininen kokemus ei voi kompensoida empiirisen näytön puutetta Kokemus ei paranna kykyä tunnistaa hyväksikäytettyjä lapsia < Ei objektiivisen palautteen mahdollisuutta

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ Hyväksikäyttö ilmiönä Keinot tutkia hyväksikäyttöä Johdateltavuus Lasten haastatteleminen Epärealistiset kertomukset Asiantuntijuus Esimerkki näyttökysymyksen ratkaisemisesta

... H: Kun Erkki pussasi sinua, niin pistikö hän joskus kielensä suuhusi? L: Ei. H: Pakottiko hän joskus sinut pistämään kielesi hänen suuhunsa? L: Ei. H: Pitikö sinun joskus pussata hänen pippeliään? L: Ei. H: Kenen lapsista sitten piti pussata hänen pippeliään? L: Mikä tämä on? H: Se on minun leikkikaluni, se on radio. Keiden lapsista piti pussata hänen pippeliään? L: Minun....

... H: Kaikki muut sinun kaverisi kertoivat minulle kaiken mitä tapahtui. Riikka kertoi minulle, Anssi kertoi minulle... Ja nyt on sinun vuorosi kertoa. Et kai halua olla erilainen kuin muut, vai kuinka?...

... H: Minkähän takia Mikko kertoi, että Sepolla ei ollut housuja jalassa? L: Ai jaa, niin se oli varmaan siellä kerrostalolla. H: Mitähän se Seppo sitten näytti Mikolle? L: En mä viitsi sanoo. H: Olikohan se sitten pippeli, mitä se näytti sille Mikolle? L: Varmaan. H: Eikö se sitten sinulle ole koskaan näyttänyt sitä pippeliä?

... H: Mitähän varten ne muut lapset pelkäsivät Marjattaa? L: En mä tiiä. H: Olikohan se tehny jotakin sellaista, joka pelotti niitä? L: Ehkä jotain. H: No, onkos se tehnyt sullekin jotain? L: Ei. H: Isä on ollut huolestunut juuri siitä, että Marjatta on tehnyt sinullekin jotakin ja se on yksi syy, minkä takia sinä olet täällä, että me voisimme puhua siitä....

JOHDATELTAVUUS NEUTRAALEIHIN KYSYMYKSIIN Kyllä-vastauksen todennäköisyys johdattelevaan kysymykseen 4-5-vuotiaat: 6/9 kysymystä 7-8-vuotiaat: 3/9 kysymystä Toisen vaihtoehdon valinta kahdesta väärästä 4-5-vuotiaat: 6/8 kysymystä 7-8-vuotiaat: 5/8 kysymystä

JOHDATELTAVUUS EI- NEUTRAALEIHIN KYSYMYKSIIN 28

SATUTUOKIO Huoneeseen astuu hauskaan, keltamustaan hattuun pukeutunut 24-vuotias mies. Hän rupattelee ensin, jonka jälkeen kertoo sadun joka kertoo kylästä joka paloi. Tämän jälkeen sadusta keskustellan. Lopuksi mies tarjoaa lapselle piparkakun rasiasta. Yhteensä tapaaminen kestää noin 10 minuuttia. Satutuokion aikana huoneessa ei ollut kameraa, palloa, viittaa eikä mies tehnyt taikatemppuja. Hän ei koskenut lapsia missään vaiheessa. Hän ei myöskään tullut luokkaan vierailemaan tai muutenkaan osallistunut luokan toimintaan muulloin.

30

TAPAUS 1: OTE HAASTATTELUSTA H: Toiset lapset on kertonu, et se mies koski heitä jostain, koskikse myös sua jostain? L: Ei. (tuskin kuultavissa) H: Mieti oikeen tarkkaan. Toiset lapset sano, et hän teki niin, koskiko hän myös sua jostain? L: Joo (hiljaa) H: Mitä sä sanoit? L: Joo. H: Tosi hyvä. Se autto mua paljon.

TAPAUS 2: OTE HAASTATTELUSTA H: Et oikeen muista? L: En. H: Hän jolla oli semmonen korkea keltanen ja musta hattu? L: Mjoo odota. Mää kyl luulen, et sil oli joku semmonen musta viitta. H: M-hm. Okei. Muistatko mitä te teitte? L: No hän näytti jotain temppuja ja sit hän kysy kysymyksiä. H: Mm, tapahtuko vielä jotain muuta? L: Ei, ei niin paljon, mut sit se oli vielä siellä luokassa vierailemassa kun meillä oli meiän tunti. [jatkuu..]

H: Mm. Voitko kertoa vielä kerran kaiken minkä teitte sillon kun leikitte sen miehen kanssa? Kaiken alusta loppuun. L: No me leikittiin jotain joittenki pallojen kaa ja sitte se tuli vieraileen meiän luokkaan Otti must kuvan. H: Mm-hm (kirjoittaa) V.. Hyvä.. Voitko kertoa vielä jotain enempää? L. No, sit hän oli mukana syömässä. H: M-hm. (kirjoittaa) L: Ja sit totanoin, niin sit hän oli täällä just sen yhen päivän, sen päivän, koko koulupäivän. H: Olikse just tää jolla oli tää hauska, korkea hattu? L: Joo. I: Just niin Okei. Saittekste kuulla jonku sadun, lukikshän jonkun sadun? L: Joo yhen. H: Muistatko mistä se kerto? L: Kerto jostain semmosesta, Se oli joku poika joka meni, jolla oli semmonen kelkka, sit sillä oli koira, sit sil ei ollu vanhempia, vaan oli siellä. Sit se meni ylös asti semmosen mäen päälle ja laski sitä reellään alas. Sit se meni yhtäkkii semmosest reiästä läpi ja siel oli jäälinna, ja sielt tuli semmonen kuningas ja kuningatar jotka oli teht, jotka oli jäämiehii tai jääihmisii. Jaa sit ne sano et ny saatte jääkylmän kylvyn j- jääkivistä ja jääruokaa ja silleen.

TAPAUS 3: OTE HAASTATTELUSTA H: Voitko kertoa vielä kerran kaiken minkä teitte sillon kun olitte siellä sen miehen kaa, kaiken alusta loppuun. L: Hän otti esiin kirjan laukusta. Siis ihan alusta, siis ihan alusta (H: Mm) niin, ensin se mietti, et mihin se laittais sen kameran. Ne laitto sen tonne pöydälle. (H: M-hmm) Se ei ollu tää pöytä jolle se sen laitto, se ei ollu tää pöytä (H: Just) vaan pöytä siellä, ruokapöydälle ne sen laitto. H: Mm. L: Mitäs sitten? H: Niin, mitä sitten? L: Vieläkö me? H: Voitko kertoa vielä jotian? L: Niin. Miks mun pitää vaan kertoa siitä, mikä oli sillon, kun se mies kerto yhen, sen sadun, sen salaisuuden.

LASTEN JOHDATELTAVUUTTA KOSKEVA TUTKIMUS Johdattelevat menetelmät saavat lapset kertomaan virheellisiä tietoja myös omaa kehoaan koskevista henkilökohtaisista tapahtumista Haastattelijalla väärä oletus tapahtumista > pystyvät muokkaamaan lapsen kertomusta odotustensa mukaiseksi

ONKO HAASTATTELUISSA JOHDATTELUA? 36 Lapsen tuottaman yksityiskohdan jälkeen 47% johdattelevia tai vaihtoehtokysymyksiä!

ONKO HAASTATTELUISSA JOHDATTELUA? 37 Lapsen tuottaman yksityiskohdan jälkeen 47% johdattelevia tai vaihtoehtokysymyksiä!

ONKO KÄYTETTY KIELI YMMÄRRETTÄVÄÄ? 38

39 VOIKO HAASTATTELUN MUISTAA?

VANHEMMAT JOTKA EPÄILEVÄT HYVÄKSIKÄYTTÖÄ (KORKMAN, JUUSOLA & SANTTILA, 2014) N = 19, suurimpaan osaan tapauksista liittyi huoltoriita 9 poikaa, 10 tyttöä 2-8 v. (ka=5 v.) Kaikki uusi tieto 13 vanhemmalta 4 lapselta 2 molemmilta Kysymystyyppi n % lasten tuottamasta tiedosta Avoin 6 1 Rohkaisu 138 12 Tarkentava 207 22 Vaihtoehto 238 30 Johdatteleva 349 35

MITÄ OPIMME? Karkeasti 70 % :ssa haastatteluista, lapsi ei tuottanut mitään uutta tietoa, vaikka vanhemmat uskoivat, että heidän haastattelunsa tuki epäilyä Aikaisemmat tutkimukset osoittivat, että äidit eivät muistaneet, mikä tieto oli tullut lapselta Tutkimuksemme perusteella voidaan olettaa, että vanhemmat eivät edes tunnista eroa spontaanin kertomuksen ja pakotettujen kertomusten välillä Suurin osa epäilyistä herää vanhemmalle Vanhemman epäilyn vastaanottajien tulisi huomioida johdattelun mahdollisuus Varottavia merkkejä Olen jo pitkään epäillyt, että.., Minusta tuntui, että hän ei pystynyt kertomaan kaikkea

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ Hyväksikäyttö ilmiönä Keinot tutkia hyväksikäyttöä Johdateltavuus Lasten haastatteleminen Epärealistiset kertomukset Asiantuntijuus Esimerkki näyttökysymyksen ratkaisemisesta

HAASTATTELURUNGOT 43

TULOKSET 44

TULOKSET 45

TULOKSET 46

TULOKSET 47

48

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ Hyväksikäyttö ilmiönä Keinot tutkia hyväksikäyttöä Johdateltavuus Lasten haastatteleminen Epärealistiset kertomukset Asiantuntijuus Esimerkki näyttökysymyksen ratkaisemisesta

VÄÄRIÄ MUISTIKUVIA TUOTTANEIDEN LASTEN OSUUS

VÄÄRIÄ MUISTIKUVIA TUOTTANEIDEN LASTEN OSUUS

MIKÄ ON EPÄREALISTISTEN YKSITYISKOHTIEN MERKITYS? Tapausesimerkki: Lasten kertomuksissa esiintyy epärealistisia yksityiskohtia Asiantuntijalausunnossa viitataan siihen, että Dalenberg (1996) on todennut, että mielikuvitukseen perustuvia elementtejä löytyy eniten 4-9-vuotiaiden kertomuksista ja että kaikista 3-17-vuotiaista varmuudella hyväksikäytetyistä lapsista noin 3% tuottaa tällaisia kertomuksia. Tämän takia epärealistiset yksityiskohdat eivät sulje pois hyväksikäytön mahdollisuutta. Mutta mikä näiden epärealististen yksityiskohtien merkitys on?

Asiantuntijalausunnossa unohdetaan kysymys siitä, kuinka usein epärealistisia yksityiskohtia esiintyy eihyväksikäytettyjen lasten kertomuksissa. Tämä todennäköisyys on tutkimusten mukaan korkea (n. 30%).

Oletetaan, että 50% selvitykseen tulevista lapsista on hyväksikäytettyjä Tällöin sadasta lapsesta 50 on hyväksikäytettyjä ja 50 ei ole. Epärealistisia yksityiskohtia esiintyy -3%:lla hyväksikäytetyistä > 1,5 lasta -30%:lla ei-hyväksikäytettyjä > 15 lasta -Yhteensä 16,5 lasta Todennäköisyys, että lapsi on hyväksikäytetty, jos hänen kertomuksessaan esiintyy epärealistisia elementtejä on 9%. Todennäköisyys, että lasta ei ole hyväksikäytetty, jos hänen kertomuksessaan esiintyy epärealistisia elementtejä on 91%.

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ Hyväksikäyttö ilmiönä Keinot tutkia hyväksikäyttöä Johdateltavuus Lasten haastatteleminen Epärealistiset kertomukset Asiantuntijuus Esimerkki näyttökysymyksen ratkaisemisesta

MITÄ ON ASIANTUNTIJATIETO? Daubert vs. Merrel Dow Pharmaceuticals Inc. (1993): Asiantuntijan esiin tuoman tiedon tulee olla luotettava ja relevantti Tieto periaatteessa todistettavissa vääräksi Arvion ja menetelmien virhemarginaali tiedossa Tieto läpikäynyt vertaisarvioinnin Tieto yleisesti hyväksytty tiedeyhteisössä Asiantuntemus perustuu empiiriseen tietoon. Kokemus lisää sitä vain, mikäli asiantuntija saa johtopäätöksistään niistä riippumatonta palautetta.

AA: Tämä tutkimusmenetelmä, mitä tässä on käytetty on siis leikin tarkkailua? P: X:n kohdallahan se oli leikkiä ja fokusoitua leikkiä ja siihen tuodaan elementtejä tutkijan taholta ja sitten haastattelua AA: Onko näistä tavoista tutkia lapsia tuloksia, että niiden perusteella todella voidaan erotella hyväksikäytetyt ja ei-hyväksikäytetyt lapset? Milloin nämä tutkimukset olisi tehty? P: Nämä ovat tavallisia tapoja tutkia lasta ja ne ovat ne, mitkä meillä on käytössä. Mutta pystytäänkö tällaisessa tilanteessa lapsen kokemusmaailmaa tutkimaan, niin joudumme siihen johtopäätökseen, että on viitteitä. AA: Eli en siis voi saada käsiini sellaista tutkimusta, josta voisin lukea, mitkä nämä tulokset ovat. Ajan siis takaa, onko sellaista tutkimusta tehty, josta voisin todeta, että tällä tavalla voidaan erotella hyväksikäytetyt lapset? P: Jos kehittäisit sellaisen tutkimuksen, jolla voidaan absoluuttisesti erottaa hyväksikäytetyt lapset, niin saisit Nobel-palkinnon. AA: Miten on mahdollista, että kerrotte, että ei ole normeja tai standardeja. Miten tutkimuksen luotettavuutta sitten voidaan täällä oikeudessa arvioida? P: Se on tietenkin ongelma. Minulla ei todellakaan ole mitään standardeja. Jos ajatellaan, että tutkimus on suoritettu epätyydyttävästi, niin suosittelen tutkimuksen arvioittamista asiantuntijalla. Se on kuitenkin oman koulutuksensa vaativa tutkimus, suosittelen, että sen tekee taho, jolla on sellainen koulutus. AA: Tehän olette itse tehnyt tällaisia arvioita. Miten se on mahdollista, jos ei kerta ole olemassa tuloksia, joiden perusteella menetelmien luotettavuutta voitaisiin arvioida?

LAPSEN KUULEMINEN OIKEUDEN KÄYTÖSSÄ Hyväksikäyttö ilmiönä Keinot tutkia hyväksikäyttöä Johdateltavuus Lasten haastatteleminen Epärealistiset kertomukset Asiantuntijuus Esimerkki näyttökysymyksen ratkaisemisesta

KOKEELLINEN TUTKIMUS AIKUISTEN JA 7-VUOTIAIDEN LASTEN KYVYSTÄ YMMÄRTÄÄ NS. ULVILAN SURMASSA PERHEEN TOISEKSI VANHIMMAN LAPSEN TODISTAJANLAUSUNNON MUKAINEN SURMAYÖTÄ KOSKEVA TAPAHTUMAKULKU KUULONVARAISESTI

ONKO X:N TODISTAJANLAUSUNTO MURHASTA MAHDOLLINEN? 1. Äänet voitava kuulla 2. Äänet voitava painaa mieleen (edellyttää ymmärtämistä) ja hakea sieltä haastattelutilanteessa www.dropbox.com/s/gsgm3y6gqbdwbpc/ovi%20auki%20nauhoitus.mp3

Äänen kuulemisjärjestys Kummastako huoneesta ääni kuului 1 A 2 B 3 B 4 B 5 B 6 B 7 A 8 A 9 A 10 A 11 A 12 B 13 B 14 B 15 B 16 B

TILA JA ÄÄNTEN NAUHOITUS

TUTKIMUSASETELMA Koehenkilöt: 33 7-vuotiasta 40 aikuista Mieleen palautus Oven asento Välitön Viivästetty (1 vko) Auki A C Kiinni (raollaan) B D

KOEHENKILÖIDEN TESTAUS Kuultujen 16 äänen valitseminen 32 äänen joukosta Kummastako huoneesta Järjestys

ÄÄNIEN VALITSEMINEN (16/32) Lapset 52 % (kh = 9) Aikuiset 52 % (kh = 10) Kumpikaan arvo ei eroa sattumanvaraisesta valitsemisesta

YKSITTÄISET KUULLUT ÄÄNET, JOTKA LAPSET VALITISIVAT SATTUMATODENNÄKÖISYYTTÄ USEAMMIN Ovi avattiin ja suljettiin

SUUNTA JA JÄRJESTYS Suuntaa ei pystytty arvioimaan Järjestysarviot olivat sattuman yläpuolella, mutta vain marginaalisesti Keskikorrelaatio oikean järjestyksen kanssa oli Lapsilla 0.10 Aikuisilla 0.22

JOHTOPÄÄTÖKSET Tilanteen raportointia rajoittaa ensisijaisesti tapahtumaketjun ymmärtäminen, ei sen muistaminen X:n todistajanlausunto ei voi tutkimuksen tulosten valossa perustua hänen omiin havaintoihinsa henkirikoksesta