Opetusministeriö Kirjaamo Dnro 20/2008 PL 29 000230 VALTIONEUVOSTO 5.9.2008 1 (9) opmkirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntönne OPM 19/040/2008, 26.6.2008 TYÖSUHDEOLETTAMAN OTTAMISESTA TEKIJÄNOIKEUSLAKIIN Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto kunnioittavasti esittää kannanottonsa selvitysmiehen oikeusneuvos Mikko Tulokkaan ehdotuksesta työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin (Selvitys työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:17). Asianajajaliitto tarkastelee lausunnossaan selvitysmiehen säännösehdotusta, mutta Asianajajaliitto ei lausunnossaan ota kantaa siihen, tulisiko tekijänoikeuslakiin sisällyttää työsuhteessa luotuja muita teoksia kuin tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevaa sääntelyä. Tekijänoikeuslain pääperiaate Tekijänoikeuslain (404/1961) 1 :n mukaan tekijänoikeus syntyy tekijälle. Muilla tahoilla voi olla vain sopimukseen perustuvia tekijältä siirtyviä oikeuksia. Käytännössä tästä lähtökohdasta seuraa, että tekijänoikeuden luovutuksensaajan on kyettävä näyttämään, mitä oikeuksia ja missä laajuudessa se on tekijältä hankkinut. Todistustaakka näistä seikoista on luovutuksensaajalla. Vakiintuneiden tulkintaperiaatteiden mukaan oikeuksien katsotaan siirtyneen luovutuksensaajalle siinä laajuudessa kuin luovutuksensaaja voi näyttää oikeuksien siirtyneen. Muut oikeudet jäävät tekijälle. Tähän perusperiaatteeseen, joka on lähtökohtana myös muiden immateriaalioikeudellisten sopimusten tulkinnassa, ei yleisesti ole syytä puuttua. Työsuhteessa luotujen teosten erityispiirteitä Työsuhdeolettama eli olettama oikeuksien siirtymisestä työntekijältä työnantajalle merkitsee selvää poikkeusta tekijänoikeuslain pääperiaatteesta ja käänteistä todistustaakkaa. Tällaista poikkeusta perustellaan yleisesti sillä, että työsuhteessa työntekijät sitoutuvat tekemään työtä työnantajan lukuun ja tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työsuhteen olemassaolo jo sellaisenaan vaikuttaa niihin lähtökohtiin ja olosuhteisiin, joissa tekijä luo teoksia ja voi hyödyntää oikeuksiaan. Vertailtaessa itsenäisesti luotuja teoksia ja työsuhteessa luotuja teoksia voidaan havaita seuraavia eroja:
2 (9) Itsenäisesti luotu teos Tekijän täydellinen itsenäisyys - Erityinen suhde teokseen korostuu - Muuttamiskielto ja oikeuksien edelleenluovutuskielto lähtökohta Työsuhteessa luotu teos Työnantajan johto- ja valvontaoikeus - Työnantajan määräysvalta myös teoksen laadun suhteen (sisällön, toimivuuden, laadun jne.) - Muuttamiskielto ja oikeuksien edelleenluovutuskielto >< työoikeudelliset periaatteet Omaan lukuun - Täydellinen sopimusvapaus Taloudelliset riskit Tekijä Työnantajan lukuun - Tekijän sopimusvapautta rajoittavat työnantajan oikeudet ja työntekijän työsuhteesta johtuvat velvollisuudet Taloudelliset riskit Työnantaja Työsuhteessa tekijän erityinen suhde teokseensa ei ole yhtä vahva kuin itsenäisesti luotujen teosten osalta, koska työnantaja voi yleisen työnjohto-oikeutensa nojalla käyttää määräysvaltaansa myös esimerkiksi teoksen laatua koskevissa asioissa. Tekijänoikeudellisten sopimusten suppean tulkinnan periaate tarkoittaa sitä, että tekijä voi vapaasti hyödyntää kaikkia niitä oikeuksia, joita sopimuksella ei nimenomaisesti ole luovutettu luovutuksensaajalle, sekä määrätä muutoinkin tällaisten teosten käytöstä sopimuksin. Tämä on peruslähtökohta myös työsuhteessa luotujen teosten osalta, mutta työsuhteessa luotujen teosten osalta tekijän sopimusvapautta rajoittavat työntekijän työsuhteesta johtuvat yleiset velvoitteet, kuten lojaliteettivelvoite. Työsuhde jo sellaisenaan kaventaa siten tekijän itsenäistä oikeutta määrätä työsuhteessa luomastaan teoksesta. Useissa tapauksissa tekijän oikeutta rajoittavat myös kilpailukielto ja / tai salassapitovelvollisuus. Riippumatta siitä, onko työnantaja saanut kaikki mahdolliset oikeudet vai vain rajoitetut tiettyjä hyödyntämistapoja koskevat oikeudet, tekijän oikeutta itse hyödyntää edellä mainittuja oikeuksia voivat rajoittaa edellä mainitut työsuhteesta johtuvat velvoitteet. Osa työsuhteessa luoduista teoksista on sellaisia, joita ei luotaisi työsuhteen ulkopuolella. Joka tapauksessa työnantaja kantaa teosten luomiseen liittyvän mahdollisen taloudellisen riskin. Työsuhdeolettamasäännösten tarkoituksena on sovittaa yhteen keskenään ristiriitaiset tekijänoikeudelliset ja työoikeudelliset periaatteet. Työsuhdeolettaman soveltaminen merkitsee sitä, että tekijänoikeudelliset periaatteet väistyvät työoikeudellisten periaatteiden tieltä. Käytännössä olettaman merkitys ratkeaa sen mukaan, kuinka laajat oikeudet työnantajan oletetaan saavan ilman nimenomaista sopimusta tekijänoikeuksien siirtymisestä.
3 (9) Työsuhdeolettaman kattamat oikeudet Yleistä Tekijänoikeuslaissa on nykyisin työsuhteessa luotua tietokoneohjelmaa ja tietokantaa koskevat säännökset (TekijäL 40 b ). Säännökset eivät määrittele siirtyvien oikeuksien laajuutta yksityiskohtaisemmin, vaan niissä puhutaan yleisesti tekijänoikeuden siirtymisestä. Sanamuoto viittaa siihen, että tekijänoikeus siirtyisi kokonaan moraalisia oikeuksia lukuun ottamatta. Käytännössä säännöksiä on tulkittu melko laajasti, joskin jonkin verran epäselvyyttä on ollut esimerkiksi TekijäL 40 b :n ja 28 :n välisestä suhteesta, mistä on aiheutunut jonkinlaista oikeudellista epävarmuutta. Selvitysmiehen säännösehdotuksessa muita teoksia koskevaksi säännökseksi pyritään määrittelemään yksityiskohtaisemmin, missä laajuudessa oikeudet siirtyvät. Täysin tarkkarajaisesti ei säännösehdotuksessa ole kuitenkaan määritelty siirtyvien oikeuksien laajuutta. Säännösehdotuksessa oikeuksien laajuus määräytyy lähinnä sillä perustella, mitä työnantajan toiminta edellyttää. Tämä jättää sijaa merkittäville tulkintaeroavuuksille ja heikentää sitä oikeusvarmuutta, jota olettamasäännöksellä tavoitellaan. Toisaalta selvitysmies esittää ehdotuksensa perusteluosassa yksityiskohtaisemmin, mitä oikeuksia työnantajan toiminta voi edellyttää. Yleisesti voidaan arvioida, että hyvin tarkkarajainen sääntely voi johtaa sääntelyyn, joka ei vastaa jonkin alan tarpeita lainkaan. Tekijänoikeuslain soveltamisalaan kuuluu lukuisia hyvin erilaisia toimialoja, joiden käytännöt eroavat toisistaan. Toisaalta säännöksestä tulisi selkeästi käydä ilmi ne oikeudet, jotka sen perusteella voivat siirtyä työnantajalle. Selvitysmiehen säännösehdotus jättää siirtyvien oikeuksien laajuuden hyvin avoimeksi. Selvitysmiehen perustelujen olettaman nojalla voi työnantajalle voi siirtyä yksinoikeus sekä muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudet. Säännösehdotuksesta tämä ei käy selkeästi ilmi. Asianajajaliiton käsityksen mukaan olettamasäännöksen tulkintaan liittyvät epävarmuustekijät johtanevat siihen, että tulevaisuudessakin työnantajat ja työntekijät pääsääntöisesti sopivat tekijänoikeuksista nimenomaisesti työsopimuksessa tai muutoin. Sopimuksin olisi mahdollista välttää työsuhdeolettamasääntelyyn liittyvät epävarmuustekijät ja ottaa huomioon kuhunkin tapaukseen liittyvät erityispiirteet. Tulkintaepäselvyyksien välttäminen on sekä työnantajien että työntekijöiden intressissä. Työsuhteessa työtehtäviä täytettäessä luodut teokset Selvitysmiehen ehdotuksen mukaan olettamaa sovellettaisiin teoksiin, jotka työntekijä on luonut täyttäessään työsuhteesta johtuvia työtehtäviään. Säännös vastaa tältä osin nykyistä työsuhteessa luotua tietokoneohjelmaa ja tietokantaa koskevaa säännöstä. Säännöksen soveltaminen rajoittuu siten vain teoksiin, jotka työntekijä on luonut täyttäessään työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan. Esimerkiksi työntekijän vapaa-ajalla itsenäisesti luomiin teoksiin työsuhdeolettamasäännöstä ei sovelleta. Tämä rajaus on perusteltu, koska vain tällaisten teosten osalta työsuhde voi muodostaa perusteen poiketa tekijänoikeuden perusperiaatteista. Työsuhteen käsite saa sisältönsä työsopimuslain (55/2001) 1 :stä. Työsopimuslain 1 :ssä säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien täyttyminen erottaa epäitsenäisessä asemassa tehtävän palkkatyön itsenäisessä asemassa yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tehtävästä työstä (HE 157/2000). Tällaisiin itsenäisessä asemassa toimivien yrittäjien tai ammatinharjoittajien luomiin teoksiin työsuhdeolettamasäännöstä ei tulisi soveltaa. Mikäli tekijänoikeuslakiin sisällytetään työsuhdeolettamaa koskevia säännöksiä, tämä rajanveto on Asianajajaliiton mu-
4 (9) kaan syytä säilyttää. Rajanveto voi käytännössä joissakin tapauksissa aiheuttaa tulkintaongelmia. Mahdolliset tulkintaongelmat on ratkaistava kussakin yksittäistapauksessa koko työntekotilanteeseen kohdistuvalla kokonaisharkinnalla. Vaikka tulkintaongelmilta ei todennäköisesti ole mahdollista kokonaan välttyä, mahdolliset tulkintaongelmat yksittäistilanteessa eivät voi olla peruste laajentaa työsuhdeolettaman soveltamisalaa itsenäisiin ammatinharjoittajiin tai yrittäjiin. Mikäli epäitsenäisessä asemassa tehtävän palkkatyön kriteerit eivät täyty, ei ole olemassa sellaisia erityisiä perusteita, joiden nojalla tekijänoikeuslain pääperiaatteista poikkeaminen voisi olla perusteltua. Erilaisissa epätyypillisissä tilanteissa tulkintaongelmilta voidaan käytännössä välttyä sopimalla oikeuksista nimenomaisesti. Hyödynnettävät oikeudet Nykyiset ja tulevat hyödyntämistavat Työnantajan toiminta Hyödynnettävät oikeudet tarkoittavat erilaisia tapoja hyödyntää teoksia. Selvitysmiehen ehdotuksen mukaan oikeudet eivät rajoittuisi nykyisin tunnettuihin hyödyntämistapoihin vaan kattaisivat myös tulevaisuudessa mahdollisiksi tulevat hyödyntämistavat. Tämä vastaa yleistä työoikeudellista periaatetta. Työnantajan oikeus hyödyntää työntekijöiden suoritteita ei ole sidoksissa työntekijän työsuhteen voimassaoloaikaan. Työntekijän työsuhteen päätyttyäkin työnantaja voi käyttää työntekijän suoritteita esimerkiksi uuden teknologian mahdollistamalla tavalla. Tekijänoikeudellisten sopimusten nojalla tulevat hyödyntämistavat kuuluvat luovutuksensaajan oikeuksiin vain, jos niin on sovittu. Se, kumman hyväksi uudet hyödyntämistavat tulevat, ratkeaa sopimuksen kokonaistulkinnalla. Uudet hyödyntämistavat voivat johtaa sopimuksen kohtuullistamistarpeeseen. Tämän vuoksi tekijänoikeuslain kohtuullistamissäännöksiä tulee voida soveltaa myös olettamasäännöksen perusteella siirtyviin oikeuksiin. Hyödynnettävien oikeuksien laajuuteen liittyy kysymys siitä, mitä työnantajan toiminta käytännössä edellyttää. Perinteisesti on hyväksytty tulkinta, jonka mukaan työnantaja saa oikeudet hyödyntää työntekijän luomia teoksia normaalilla toimialallaan. Nykyisessä liiketoimintaympäristössä tällainen toimialaan rajattu tulkinta ei anna käytännön tulkinta-apua, koska yritysten toimialat ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Selvitysmiehen ehdotuksen mukaan työnantaja saisi käyttää teosta ja määrätä siitä toimintansa edellyttämällä tavalla. Työnantajan oikeutta ei ole ehdotuksessa ajallisesti rajoitettu. Ehdotusta voidaan tulkita siten, että työnantaja saisi hyödyntää teoksia kulloisenkin toimintansa edellyttämällä tavalla. Tällainen tulkinta merkitsisi sitä, että työantaja saisi varsin laajat taloudelliset oikeudet työntekijän työsuhteessa luomaan teokseen. Työnantajan toimintaan kuuluu laajasti ottaen työnantajan kaikki tavanomainen liiketoiminta ja erilaiset työantajan yritysjärjestelyt. Työnantajan toiminnan muuttuessa oikeuksien käyttöala voi aikojen kuluessa muuttua huomattavastikin. Työnantajan toiminnan muutokset voivat vaikuttaa tekijänoikeuksien taloudelliseen arvoon ja siihen, miten työntekijä mahdollisesti voi itse hyödyntää teoksiaan ja määrätä niistä. Työnantajan toiminnan laajentuessa esimerkiksi uudelle toimialalle, työntekijän aiemmin sallittu käyttöala voi tulla päällekkäiseksi työnantajan toiminnan kanssa. Kun siirtyvät oikeudet määräytyvät sen mukaan, mitä työnantajan toiminta edellyttää, voi siirtyvien oikeuksien laajuus jäädä epäselväksi ja aiheuttaa tulkintaerimielisyyksiä.
5 (9) Yksinoikeus / ei-yksinoikeus Nykyiset tekijänoikeuslain työsuhdeolettamaa koskevat säännökset eivät ota kantaa siihen, oletetaanko oikeuksien siirtyvän yksinoikeudella vai ei. Useissa tapauksissa työntekijän oikeutta hyödyntää omaa teostaan rajoittavat myös kilpailukielto ja/tai salassapitovelvollisuus, jolloin kysymyksellä yksinoikeudesta ei ole kovin suurta käytännön merkitystä. Työsuhteessa luodun tietokoneohjelman oikeuksien siirtoa koskeva olettamasäännös pohjautuu tietokoneohjelmadirektiiviin (Neuvoston direktiivi tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 91/250/ETY). Tietokoneohjelmadirektiivin 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jos tietokoneohjelman on luonut työntekijä työtehtäviään suorittaessaan tai työnantajansa antamien ohjeiden mukaisesti, työnantajalla yksin on oikeus määrätä kaikista taloudellisesta oikeuksista näin luotuun tietokoneohjelmaan, jollei toisin ole sovittu. Direktiivillä on tulkinnallista merkitystä myös tekijänoikeuslakia sovellettaessa. Tietokoneohjelmat ovat usein myös salassapidon piirissä, joten työntekijällä ei senkään vuoksi ole mahdollista hyödyntää tietokoneohjelmaa itsenäisesti. Lisäksi tietokoneohjelmat ovat luonteeltaan teoksia, joita työntekijä ei yleensä muutoinkaan voisi hyödyntää työsuhteensa ulkopuolella. Tältä osin monet muut teokset eroavat tietokoneohjelmista. Selvitysmies toteaa ehdotuksessaan, että työnantajan olettaman nojalla saama käyttöoikeus on asian luonteesta johtuen lähtökohtaisesti yksinomainen. Selvitysmies viittaa tässä yhteydessä työntekijän työsopimuksesta johtuviin velvoitteisiin, kuten lojaliteetti- ja kilpailukieltovelvoitteisiin ja katsoo, että työntekijälle jäävien tekijänoikeuden elementtien hyväksikäyttö on alisteinen työsuhteesta johtuviin velvoitteisiin nähden. Selvitysmiehen näkemystä voidaan pitää perusteltuna. Luovutuksen yksinoikeusluonteella on merkitystä erityisesti työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeen, jolloin työntekijän mahdolliset kilpailukieltovelvoitteet ovat jo päättyneet. Selvitysmiehen säännösehdotuksessa ei ole mainittu, että tekijänoikeus siirtyisi yksinoikeudella työnantajalle. Tästä voi seurata väärinkäsityksiä. Etenkin 2 momentti on kirjoitettu tavalla, joka viittaa lähinnä rinnakkaiseen käyttöoikeuteen. Säännöksessä tulisikin tarkemmin tuoda esiin tekijänoikeuden siirtyminen yksinoikeudella, jos se on säännöksen tarkoitus. Keskeisiä oikeuksien laajuuteen vaikuttavia seikkoja ei tulisi jättää pelkästään perustelujen varaan. Kysymys yksinoikeudesta liittyy myös siihen, mitä oikeuksia työnantajan toiminta edellyttää. Yksinoikeus estää työntekijää itseään hyödyntämästä teosta samanlaisessa toiminnassa kuin työnantaja. Joissakin tapauksissa teos voi olla työntekijän hyödynnettävissä tämän toimintapiirin ulkopuolella. Epäselvissä tapauksissa työntekijän oikeudesta hyödyntää työsuhteessa luomiaan teoksia olisi joka tapauksessa suositeltavaa sopia erikseen.
6 (9) Muuttamis- ja edelleenluovutusoikeus Todistustaakka TekijäL 28 :n lähtökohtana on, ettei oikeuksien luovutuksensaajalla ole oikeutta muuttaa teosta eikä oikeutta luovuttaa oikeuksia edelleen, jollei nimenomaisesti ole toisin sovittu. Selvitysmies toteaa ehdotuksessaan, että joissakin tapauksissa olettamasäännös voisi johtaa TekijäL 28 :n edelleenluovutus- ja muuttamiskiellon väistymiseen. Selvitysmies ei ehdota tästä nimenomaista säännöstä, vaan nämä oikeudet sisältyisivät olettamaan sillä perusteella, että työnantajan toiminta edellyttäisi teosten muuttamista ja edelleenluovutusta. Käytännössä kysymys siitä, sisältyisivätkö kyseiset oikeudet olettaman piiriin, jäisi ratkaistavaksi tapauskohtaisesti. TekijäL 28 edellyttää, että muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudesta sovitaan nimenomaisesti. Sen vuoksi näiden oikeuksien siirtyminen työsuhdeolettaman nojalla ilman nimenomaista sopimista, voi aiheuttaa oikeusepävarmuutta. Työsuhdeolettamaa koskevassa säännöksessä tulisi nimenomaisesti erikseen todeta, että myös teoksen muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudet voivat siirtyä, jos työnantajan toiminta niitä edellyttää. Käytännössä edelleenluovutusoikeuksia tarvitaan tilanteissa, joissa työnantaja lisensioi työntekijän teoksia. Muuttamisoikeuksia tarvitaan silloin, kun teosta käytetään esimerkiksi tuotekehittelyssä. Työsuhdeolettaman nojalla työnantajan oletetaan saavat oikeudet työsuhteessa luotuun teokseen. Lähtökohtana on yleisen työoikeudellisen periaatteen noudattaminen, jonka mukaan oikeudet työn tuloksiin kuuluvat työnantajalle. Tämä johtaa siihen, että kiistatapauksissa työntekijän on osoitettava, että oikeudet eivät ole siirtyneet, kun lähtökohtaisesti tekijänoikeudessa todistustaakka on oikeuksien luovutuksensaajalla. Työntekijän todistustaakka työsuhteessa luotujen teosten osalta koskee vain oikeuksia, joita työnantaja tarvitsee toimintaansa varten. On oletettavaa, että mahdolliset kiistatapaukset koskevat erityisesti tilanteita, joissa työnantajan ja työntekijän käsitykset työnantajan toiminnasta ja toiminnan edellyttämistä oikeuksista eroavat toisistaan. Tällöin todistustaakkakysymykset ovat monisäikeisempiä. Työnantajan tulee kyetä näyttämään, mitä oikeuksia sen normaali toiminta edellyttää. Virkasuhteessa luodut teokset Vastaavia säännöksiä kuin sovelletaan työsuhteessa luotuihin teoksiin, on perusteltua soveltaa myös virkatehtäviä täytettäessä luotuihin teoksiin. Akateemisen vapauden piirissä luodut teokset Selvitysmiehen ehdotukseen ei sisälly poikkeusta työsuhdeolettaman soveltamisesta. Jos uusi työsuhdeolettamaa koskeva säännös sisällytetään tekijänoikeuslakiin, Asianajajaliitto pitää perusteltuna TekijäL 40 b :n 2 momenttia vastaavan säännöksen sisällyttämistä ehdotettavaan pykälään. Poikkeussäännöksen mukaan olettamaa ei sovelleta itsenäisessä tutkimustyössä toimivan tekijän luomaan teokseen. Käytännössä poikkeus koskee yliopistossa ja korkeakoulussa itsenäistä tutkimustyötä tekevää tekijää. Perusteluna poikkeukselle on se, että näissä tilanteissa virka- tai työsuhteesta puuttuvat tavanomaiset työsuhteen tunnusmerkit. Sen sijaan poikkeussäännöksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät esimerkiksi yliopis-
7 (9) ton tilaustutkimukset ja muut hankkeet, joissa työnantaja käyttää työnantajalle tavanomaisesti kuuluvaa määräysvaltaa. Työsuhdeolettamaa laajempien oikeuksien siirtäminen Selvitysmiehen säännösehdotuksen 3 momentin mukaan laajemmasta tekijänoikeuden siirtämisestä ja sen ehdoista on työntekijän ja työnantajan välillä sovittava kirjallisesti joko nimenomaisella sopimusmääräyksellä tai ottamalla sopimukseen viittaus osapuolia edustavien järjestöjen työehtosopimuksen yhteydessä tai muutoin yhteisesti hyväksymiin ehtoihin. Selvitysmies on ehdottanut varsin laajojen oikeuksien siirtymistä olettaman nojalla. Olettaman piiriin kuuluvia oikeuksia rajaa lähinnä edellytys siitä, että työntekijä on luonut teoksen täyttäessään työsuhteesta johtuvia tehtäviään. Muut työntekijän luomat teokset eivät kuulu lainkaan työsuhdeolettaman piiriin. Toinen työnantajan oikeuksia rajaava seikka on se, että työnantaja saa käyttää teosta ja määrätä siitä toimintansa edellyttämällä tavalla. Koska työnantajan toiminta voi aikojen kuluessa muuttua merkittävässä määrin, kyseisen rajauksen merkitys voi käytännössä jäädä vähäiseksi. Kun selvitysmiehen ehdotuksen mukaan työnantajan toiminnan edellyttämät oikeudet voisivat kattaa myös muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudet ja kun oikeudet lähtökohtaisesti siirtyisivät työnantajalle yksinoikeudella, niin työnantaja saisi selvitysmiehen ehdotuksen mukaan hyvin laajat taloudelliset oikeudet työntekijän työsuhteessa luomiin teoksiin. Epäselväksi jää, mitä ovat ne laajemmat oikeudet, joista käytännössä voitaisiin sopia. Selvitysmiehen vaatimuksella kirjallisesta sopimuksesta pyritään suojaamaan työntekijää, mikä on perusteltua. Kirjallisen sopimuksen vaatimus sopimuksen muodollisena pätevyysedellytyksenä on kuitenkin hyvin poikkeuksellista, vaikka kirjallinen sopimus on käytännössä suotava. Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden siirtymisestä voidaan sopia vapaasti. Myöskään työsopimusta ei tarvitse tehdä kirjallisesti. Vaatimus kirjallisen sopimuksen tekemisestä on siten poikkeus yleisistä sopimusoikeudellisista periaatteista. Laajemmista oikeuksista sopiminen kirjallisesti olisi joka tapauksessa myös työnantajan intressissä, koska sillä on todistustaakka siitä, että tällaiset oikeudet olisivat sille siirtyneet. Sen lisäksi, että työntekijän oikeusturvan kannalta on tärkeätä, että työnantajan laajemmista oikeuksista sovittaisiin kirjallisesti, niin työntekijän kannalta voi olla merkityksellistä sopia muutoinkin tekijänoikeuksista, koska työsuhdeolettaman kattamien oikeuksien laajuus voi jäädä epäselväksi. Epäselvyyttä voi syntyä myös olettaman ja alalla mahdollisesti sovellettavan työehtosopimuksen välisestä suhteesta. Sen vuoksi olisi perusteltua, että kumman tahansa osapuolen pyynnöstä osapuolten olisi sovittava kirjallisesti tekijänoikeuksista. Kirjallinen sopimus ei olisi muodollinen edellytys, mutta toisen osapuolen pyynnöstä osapuolten olisi tehtävä kirjallinen sopimus. Sopimusehtojen ja korvausten sovittelu Selvitysmies on selvityksessään kiinnittänyt huomiota siihen, että työnantajan ja työntekijän kiistat koskevat useimmissa tapauksissa työntekijän oikeutta korvaukseen. Erityisesti se seikka, että oikeuksia voidaan laajasti hyödyntää myös työsuhteen päättymisen jälkeen, mahdollisesti muuttuneissa olosuhteissa ja myös vasta myöhemmin tunnetuiksi tulevilla tavoilla, voi olla omiaan johtamaan tilanteisiin, joissa esimerkiksi alkuperäinen korvaus voi työntekijän kannalta käydä kohtuuttomaksi. Tätä varten ehtojen kohtuullistamisen tulee olla mahdollista. Asianajajaliiton käsityksen mukaan tämä olisi tehtävissä luontevimmin niin, että TekijäL 29 :n säännös ulotettaisiin koskemaan myös ehtoja, joita sovelletaan työsuhdeolettaman perusteella siirtyneisiin oikeuksiin.
8 (9) Muita seikkoja Yhteenveto Mikäli tekijänoikeuslakiin sisällytettäisiin työsuhdeolettamaa koskeva säännös, säännöksen ei sellaisenaan tulisi vaikuttaa eri aloilla sovellettaviin korvauskäytäntöihin ja sopimusmekanismeihin. Korvauksista sopimisen tulisi edelleen olla mahdollista työehtosopimuksissa ja työsopimuksissa. Tietyillä toimialoilla on tähän asti sovittu esimerkiksi erillisistä tallennus- ja esityskorvauksista tekijöille ja esittäville taiteilijoille. Mikäli tekijänoikeuslakiin sisällytettäisiin kaikkia teoksia koskeva työsuhdeolettamaa koskeva säännös, olisi johdonmukaista soveltaa vastaavaa sääntelyä myös TekijäL 49 a :n mukaisiin valokuviin ja 45 :ssä tarkoitettuihin esittävien taiteilijoiden esityksiin. Asianajajaliitto ei ota kantaa siihen, tulisiko tekijänoikeuslakiin sisällyttää uusia työsuhdeolettamaa koskevia säännöksiä. Työsuhdeolettamasäännöstä on yleisesti perusteltu sillä, että se vähentää työnantajan toimintaan liittyviä oikeudellisia riskejä. Selvitysmiehen työsuhdeolettamasäännös jättää kuitenkin sijaa erilaisille tulkinnoille siirtyvien oikeuksien laajuudesta. Selvitysmies on ehdotuksensa perusteluissa esittänyt, että lähtökohtana on oikeuksien siirtyminen yksinoikeudella. Edelleen selvitysmiehen mukaan muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudet voivat sisältyä olettaman perusteella työnantajalle siirtyviin oikeuksiin. Varsinaisesta säännösehdotuksesta edellä mainitut oikeuksien laajuuteen vaikuttavat seikat eivät käy selkeästi ilmi. Näin keskeiset oikeuksien laajuuteen vaikuttavat seikat tulisi sisällyttää työsuhdeolettamaa koskevaan säännökseen eikä jättää perustelujen varaan. Useissa tapauksissa oikeudellinen epävarmuus on parhaiten vältettävissä vain nimenomaisin kirjallisin sopimuksin. Tällöin voidaan ottaa huomioon kunkin alan erityisolosuhteet ja kuhunkin tapaukseen liittyvät erityispiirteet. Osapuolilla tulisi työsuhdeolettamasäännöksestä riippumatta olla aina mahdollisuus tehdä kirjallinen sopimus tekijänoikeuksista.
9 (9) Työsuhdeolettamasäännöksillä pyritään vähentämään työnantajan toimintaan liittyviä oikeudellisia riskejä varmistamalla oikeuksien siirtyminen työnantajan toiminnan edellyttämällä tavalla. Mahdollisen sääntelyn ei tulisi vaikuttaa kullakin alalla noudatettaviin korvauskäytäntöihin ja sopimusmekanismeihin. Helsingissä 5. syyskuuta 2008 SUOMEN ASIANAJAJALIITTO Riitta Leppiniemi Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja LAATI Kristiina Harenko, Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy, Helsinki Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tätä lausuntoa on valmisteltu immateriaalioikeuden asiantuntijaryhmässä.